N u m e r o 2 / 2005 M I K K E L I N V U O K R A T A L O T O Y : N A S U K A S L E H T I. Hyvää Joulua!

N u m e r o 2 / 2005 M I K K E L I N V U O K R A T A L O T O Y : N A S U K A S L E H T I Hyvää Joulua!

2 Numero 2 / 2005 Toimitusjohtajan mietteitä Kuluneen kesän ja syksyn aikana eräs aravavuokra-asumiseen liittyvistä keskeisimmistä keskusteluaiheista maassamme on ollut pitkään samassa asunnossa asuneen asukkaan palkitseminen. Palkitsemiskeinoina on mainittu mm. vuokravakuuden palauttamista, jos asukas on asunut samassa asunnossa yli kolme vuotta, yli kymmenen vuotta asuneille on luvattu parkettia lattioihin, puolipaneelia seiniin, mikroaaltouunia ym. kodinkoneita jne. Allekirjoittaneelle on myös lähetetty muutamia kirjeitä, joissa on tiedusteltu Mikkelin Vuokratalot Oy:n suhtautumista palkitsemiseen. Oma kantani palkitsemiseen on ollut ja tulee jatkossakin olemaan kielteinen. Asuntouskollisen asukkaan palkitseminen on periaatteessa hieno asia, koska jokainen muutto aiheuttaa meillä keskimäärin noin 600 euron suuruisen siistimisremontin ja lisäksi remonttiaika pidentää huoneiston tyhjäkäyntiä, jona aikana vuokratulot jäävät saamatta. Siis asuntouskollinen asukas tuo selvää säästöä yhtiölle. Miksi sitten kantani on kielteinen palkitsemiseen? Siksi, että aravavuokrataloja omistavan yhtiön talousarvio laaditaan yleishyödyllisyysperiaatteen mukaan, joten yhtiö ei voi tuottaa voittoa. Toisin sanoen ei synny ylijäämää, jolla palkitseminen voitaisiin kattaa. Ainoa keino palkitsemisesta syntyvien kustannusten peittämiseksi olisivat vuokrankorotukset. Ei liene mitään järkeä korottaa vuokria sen tähden, että vuosittain tietty joukko asukkaistamme palkittaisiin pitkään jatkuneesta vuokrasuhteesta. Taloistaan huolehtivan yhtiön tulee muutoinkin pitää asuntonsa kilpailukykyisessä, asukkaita tyydyttävässä kunnossa ilman mitään erikoistoimenpiteitä, ovatpa asukkaat asuneet talossa vuoden tai kymmenen vuotta. omistavat noin 30.000 asuntoa ja niissä asuu liki 50.000 asukasta. Tutkimuksen rahoittamiseen osallistuu mukana olleiden vuokrataloyhtiöiden lisäksi Ympäristöministeriö. Mikkelin Vuokratalot Oy: ssä kyselykaavakkeita jaettiin 2712 asuntoon. Tutkimuksen ulkopuolelle jäi 84 peruskorjauksien ja hissien Veli-Pekka Sinkko rakentamisen vuoksi asuntokäytöstä poissaolevaa huoneistoa. Vastaukset pyydettiin lähettämään, kyselylomakkeen mukana olleessa kirjekuoressa, suoraan Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Liiketalouden opiskelijoiden analysoitavaksi. Tutkimustulokset ovat käytössämme tammi- helmikuussa 2006. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole tarkkaa tietoa vastanneiden ruokakuntien määrästä, koska oppilastyönä tietojen syötöstä vastaavat opiskelijat eivät tee mitään ennakkolaskentaa saapuneista vastauksista, vaan syöttävät kyselylomakkeiden tietoja tietyn suunnitelman mukaisesti tietokoneohjelman seulottavaksi. Postin laskuttamien palautuskuorien mukaan vastanneita ruokakuntia on 1120, noin 41,3 % kyselykaavakkeen saaneista ruokakunnista. Vastausprosenttia voidaan pitää varsin korkeana ja tutkimustuloksista saadaan varsin luotettavaa tietoa yhtiömme toiminnan kehittämiseen. Suuret kiitokset kaikille vastanneille, tuloksiin palaamme ensi kevään aikaan. Arvontalipukkeen täyttäneiden kesken arvottujen juustotarjottimen voittaneiden asukkaiden nimet löytyvät toisaalta tämän lehden sivuilta. ******* Kuluneen syksyn aikana tehtiin yhtiömme koko asuntokannan kattava asukastyytyväisyyskysely. Samanaikaisesti tutkimus tehtiin saman kyselykaavakkeen pohjalta seitsemässä eri puolilla maata sijaitsevassa kunnallisessa vuokrataloyhtiössä. Tutkimusta laajennetaan vuoden 2006 aikana noin 30 yhtiöön. Kyselyyn osallistuvat yhtiöt Rauhallista Joulunaikaa ja hyvää vuotta 2006 Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja Asukaskyselyn palkitut Asukastyytyväisyyskyselyyn vastanneiden ja arvontalipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin 30 juustotarjotinta. Onnettarena toimi hallituksen asukasedustaja Eeva Kiiskinen ja virallisena valvojana Tuula Nakari. Kyselyn palautti n. 1 100 asukasta. Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita! Voittajien nimet sivulla 12. Palkinnot toimitetaan voittajille jouluviikon aikana.

Numero 2 / 2005 3 Pentti Vanhanen jäi eläkkeelle 11.9.2005 Pentti siirtyi Mikkelin Vuokratalot Oy:n palvelukseen kuntaliitoksen ja tehtyjen fuusioiden myötä. Innokkaana urheilumiehenä tunnettu Pentti viettänee toimeliaita eläkepäiviä. Yhtiön kiitokset ja muistolahjan antoi toimitusjohtaja Veli-Pekka Sinkko ja kukat Juha Lahti. Anna Seppä 100 vuotta Minulla ja isännöitsijäkollega Juha Lahdella oli 9.11.2005 ilo ja kunnia käydä onnittelemassa Mikkelin Vuokratalot Oy:n vanhinta asukasta Anna Seppää. Kahvin ja kakun ohessa virkeä päivänsankari muisteli menneitä ja kertoi tarinoita. Pitkän iän salaisuutta kysyessäni, hän mainitsi kovan työn teon, vähäisen nukkumisen ja sitten neuvon, jota minun lääkärini ei varmasti suosittele: ruisleipää ja päälle runsaasti suolaa. Anna Sepän naapureita oli myös saapunut runsaasti paikalle ja heidän kanssaan lauloimme päivänsankarille paljon onnea vaan... Harvoin sitä työaikana laulattaa. Mikkelin Vuokratalot Oy:n koko henkilökunta onnittelee Anna Seppää ja toivomme vuosia lisää runsaasti. TL T Ä S S Ä N U M E R O S S A: 2 Toimitusjohtajan mietteitä 2 Asukaskyselyn palkitut 3 Pentti Vanhanen eläkkeelle 3 Anna Seppä 100 vuotta 4 Taloutta 2006 5 Talousinfo asukastoimikuntien puheenjohtajille ja sihteereille 6 Järjestyssäännöt 6 Suuronnettomuus Tuskussa 7 Lunta tulee 8 Jätteiden lajittelu 8 Säilytystilojen hallinta 9 Asukkaiden illnavietto Sannastinlaakso 2:ssa 9 Huomio! 10 Asukastoimikunnat 12 Vakuutuksista 12 Asukaskyselyn palkitut 13 Joulusta 14 Huoneiston lämpötila 14 Yhteydet vika- ja häiriötapauksissa 15 Muuttuneet maksut 16 Perusparannuksia ja hissejä 17 Lintujen ruokinta 18 Moottorin esilämmitys 18 Internet-yhteydet 19 Mikkelin Vuokratalot Oy 20 Liputus Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistöissä

4 Numero 2 / 2005 TALOUTTA 2006 Vuoden 2006 talousarvio on laadittu käyttäen perusteena vuoden 2004 toteutunutta tulosta, aikaisempien vuosien tilastotietoja sekä tällä hetkellä tiedossa olevia hintoja ja tarif- uurimmat feja huomioiden menoerät vuosikorjausten ja ta mmityksestä suurimmat investointien menoerät kustannukset. 17 %, at ista lämmityksestä 15 %, korjauksesta 17 %, ja Vuokrat nousevat keskiarvona vuodesta uluista, hallintopalveluista 1.1.2006 15 0,256 %, korjauksesta /m2/kk, josta 13 hoitovuokran % ja ltopalveluista %, hallintopalveluista osuus on 0,0349 /m %. 2 /kk Muut ja pääomavuokran osuus 0,222 /m 13 % ja uoltopalveluista 10 prosentin suuruisia. 2 /kk. Autopaikkavuokrat 9 nousevat %. Muut 4,20 eurosta 4,50 prosentin euroon, autokatokset suuruisia. 7,00 eurosta alle 10 ja 7,50 euroon ja autotallit 17,50 eurosta 19,00 euroon kuukaudelta. atetaan Käyttökorvausmaksut kokonaisuudessaan pysyvät ennallaan, ut lla. katetaan ainoastaan kylmänveden Vuoden kokonaisuudessaan laskutushinta nousee 2 senttiä. 2006 kralla. pääomakulut Vuoden ovat 7 805 2006 Vaikka inflaatio on tällä hetkellä varsin uoden sa pieni, pääomakulut tapahtuu hinnoissa 2005 talousarvioon ovat kuitenkin 7 korotuksia. Kiinteistöt 2005 vanhenevat talousarvioon ja vaativat 805. Vuoden vua enemmän 555 571 korjaus euroa. euroja. Asuntojen vaihto- kasvua 555 571 euroa. jen yhteydessä noin puolessa joudutaan turvautumaan remonttimiehen apuun. Palkkakustannukset nouseva n. 3,5 prosenttia. Huoltopalveluiden (huoltoyhtiöt, hissit, yms.) kustannukset nousevat n. 4 %. Lämmitysöljyn on noussut tämän vuoden aikana 0,20 euroa. Veden hinta nousee vuodenvaihteessa 0,09 euroa. Jätekulut nousevat 7 prosenttia. Kiinteistöjen täysarvovakuutukset nousevat n. 8 prosenttia. Kiinteistövero pysynee ennallaan. Tonttien vuokrat nousevat 4 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Yhtenäislainojen vuosimaksujen nousu 1.3.06 on 1,0 %, toisaalta vanhojen aravalainojen korko alenee 1.4.06 alkaen 3,44 %:iin. Hoitokuluista suurimmat menoerät muodostuvat lämmityksestä 17 %, henkilöstökuluista 15 %, korjauksesta ja huollosta 21 %, hallintopalveluista 13 % ja käyttö ja huoltopalveluista 9 %. Muut menot ovat alle 10 prosentin suuruisia. KORJAUS JA HUOLTO 21 % KORJAUS JA HUOLTO KIINTEISTÖVERO 21 % 4 % KIINTEISTÖVERO 4 % TONTIN VUOKRA 3 % TONTIN VUOKRA VAHINKOVAKUUTUKSET 3 % 1 % VAHINKOVAKUUTUKSET 1 % JÄTEHUOLTO 4 % ENSISIJAISLAINOJEN LYHENNYKSET ENSISIJAISLAINOJEN LYHENNYKSET 18 % 18 % JÄTEHUOLTO SÄHKÖ 4 % 4 % SÄHKÖ 4 % VESI 8 % ENSISIJAISLAINOJEN ENSISIJAISLAINOJEN KOROT 10 KOROT % 10 % VALTIOKONTTORIN KOROT VALTIOKONTTORIN KOROT 28 % 28 % VESI 8 % Hoitokulut MUUT HOITOKULUT 1 % LUOTTOTAPPIOT/ OIKAISUERÄT 0 % MUUT HOITOKULUT HENKILÖSTÖKULUT 1 % LUOTTOTAPPIOT/ OIKAISUERÄT 15 % 0 % Pääomakulut LÄMMITYS 17 % LÄMMITYS 17 % HENKILÖSTÖKULUT 15 % OMAN PÄÄOMAN KOROT JA OMAN LYHENNYKSET PÄÄOMAN KOROT JA LYHENNYKSET 10 % 10 % HALLINTOPALVELUT 13 % HALLINTOPALVELUT 13 % KÄYTTÖ- JA HUOLTOPALV. 9 % KÄYTTÖ- JA HUOLTOPALV. 9 % VALTIOKONTTORIN LYHENNYKSET 35 35 % % 30 000 000 180 000 30 000 000 180 000 160 000

Numero 2 / 2005 5 Pääomakulut katetaan kokonaisuudessaan pääomavuokralla. Vuoden 2006 talousarviossa pääomakulut ovat 7 805 854 euroa. Vuoden 2005 talousarvioon nähden on kasvua 555 571 euroa. Pääomakulujen nousu johtuu vuosimaksujen nousemisesta, lainojen lyhennysohjelmien erilaisuudesta, hankittujen kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden hankinnan lainoittamisesta ja uusista perusparannuslainoista. Ohessa on talouden kehitystä vuodesta 1988 2004 kirjanpidon mukaan, lisättynä vuoden 2005 ja 2006 talousarviolla sekä vuosien 2007 2009 PTS-talousarviolla. Vuokrankorotusilmoitukset on jaettu asuntoihin lokakuun viimeisellä viikolla. Talouskehitys Esa Nordman kiinteistöpäällikkö Talousinfo 12.9.2005 asukastoimikuntien puheenjohtajille ja sihteereille Esa Nordman kertomassa taloudesta 12.9.2005. Talousinfo asukastoimikunnille.

6 Numero 2 / 2005 JärjestysSÄÄNNÖT Mikkelin Vuokratalot Oy:n järjestyssäännöt on tehty niin, että niitä noudattamalla kaikilla asukkailla olisi häiriötön ja turvallinen asuinympäristö. Miksi tämä ei toteudu? Toisten huomioon ottaminen pitäisi olla itsestään selvyys. Olemmeko niin metsäläiskansaa, että emme pysty asumaan niin lähellä muita ihmisiä kuin nykyiset asumismuodot edellyttävät? Onko Geeneissä vielä vahvana muisto siitä, että omassa metässä saa mesoa ja mölytä niin kuin huvittaa ja muut ei minua määräile Menee ehkä vielä muutama sukupolvi ennen kuin asiat muuttuvat, mutta miten saisimme itsellemme rauhallisen asumisen jo nyt? Tuntuu kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan kun yrittää saada asioihin parannusta. Häädetyn melskaajan tilalle ilmestyy aina uusi ja ne, onneksi suurempi joukko, jotka asuvat kunnolla, joutuvat taas kärsimään. Joskus käy jopa niin, että tämän häirikköasujan ympäriltä muuttaa kunnon väki pois kun muuten ei saa rauhaa. Lukekaa järjestyssäännöt edes kerran läpi, ajatuksella. Miksi isännöitsijä ei tee asialle mitään? Häiritsevästi käyttäytyvästä asukkaasta on aina tehtävä häiriöntuottamusilmoitus, tai on muuten pystyttävä todistamaan häiriön tapahtuneen. Ilman sitä emme yleensä voi varoituksia laittaa, tai hakea oikeudelta päätöstä vuokrasopimuksen purkamiseen. Vuokrasopimuksen purkaminen edellyttää jatkuvaa häiriöntuottamista, tai erittäin törkeää käyttäytymistä ja ilmoituksia häiriöntuottamuksista on täytynyt tulla useampi melko lyhyen aikavälin sisällä. Häirikön saatua kahdesta kolmeen kirjallista varoitusta isännöitsijältä on seuraava askel vuokrasopimuksen purku. Riita-asiat käsitellään käräjäoikeudessa ja tässä tarvitaan häiriöstä kärsineiden rohkeutta tulla oikeuteen todistamaan asiasta. Usein auttaa keskustelu häiriötä aiheuttaneen asukkaan kansaa, eikä varoituksia tarvita. Varsinkin nuoret saattavat ajattelemattomuuttaan järjestää turhan kovaäänisiä kotibileitä, mutta ovat myöskin fiksuja ja ottavat isännöitsijän puhuttelun vakavasti. Hankalampia ovat alkoholisoituneet, paatuneet ja kovan kuoren kasvattaneet keski-ikäiset. Juhlien järjestäminen kerrostalossa on sallittua, mutta niistä olisi hyvä tiedottaa muille asukkaille etukäteen. Ilmoituksesta huolimatta menon on pysyttävä kohtuullisella tasolla. Lopuksi toivotan kaikille hyvää ja RAUHALLISTA Joulua. Kohtele muita niin kuin tahtoisit itseäsi kohdeltavan on hyvä ohje. TL Suuronnettomuusharjoitus Tuskussa Etelä-Savon Pelastuslaitos järjesti suuronnettomuusharjoituksen 6.10.2005. Tarkoitus oli testata eri viranomaisten välistä tiedonkulkua ja yhteistoimintaa tilanteessa, jossa on useita ihmisiä loukkaantuneena ja myrkkypilvi uhkaa Mikkelin asukkaita. Mikkelin Vuokratalot oli mukana harjoituksessa yhden kiinteistön asukkaiden kanssa. Sannastinlaakso 1 oli valittu kiinteistöksi, jota myrkky uhkaa ja siitä syystä talon oma pelastussuunnitelma oli otettava käyttöön. Käskynjakoa kuulemassa myös Maaret Laasonen.

LUNTA tulee Huoltoyhtiöt palaverissa 12.9.2005. Numero 2 / 2005 7 Jälleen ollaan lumiajan kynnyksellä. Kerrataan käytäntöjä ja totuuksia lumentuloon ja -poistoon liittyen: Mikkelin korkeudella tilastojen mukaan pahoja lumipäiviä on vuodessa noin 15. Pahoiksi lumipäiviksi voidaan laskea sellaiset päivät, jolloin lunta tulee kerralla niin paljon, että se kertyy kaduille ja pihoille useiden senttien paksuisiksi kerroksiksi. Tästä on seurauksena liikkumisen vaikeutuminen. Mikkelin Vuokratalot Oy on tehnyt sopimukset eri koneenomistajien kanssa koneellisesta lumenpoistosta. Alueet on pyritty katsomaan niin että koneet ovat mahdollisimman tehokkaasti työssä eikä pitkiä siirtoja tarvitse tehdä. Koneilla ei tietenkään pääse joka paikkaan yhtä aikaa. Kenelläkään ei ole varaa omistaa niin paljon koneita ja palkata niin paljon kuljettajia, että kaikki Mikkelin kadut ja pihat olisivat auratut ja lumesta vapaat heti aamulla. Koneiden lisäksi työtä tekevät kiinteistönhoitajat samoilla ehdoilla kuin koneetkin, eli kaikkialle ei ehditä samaan aikaan. Kiinteistönhoitajien kanssa on asiasta keskusteltu ja olemme sopineet, että he tekevät itselleen kiireellisyysjärjestyksen puhdistettavista alueista ja jos mahdollista niin vaihtavat välillä kohteiden järjestystä, jolloin sama kiinteistö ei aina ole se viimeinen. Rivitalojen ja luhtitalojen asuntojen edessä olevat käytävät ja ovien edustat kuuluvat vuokralaisten toimesta hoidettaviin alueisiin. Kiinteistöihin on hankittu lumenpoistoon tarkoitettua välineistöä ja on erittäin suotavaa ja toivottavaa, että asukkaat käyttäisivät muutaman minuutin hyötyliikuntaan ja tarttuisivat kolaan tai lapioon. Toivonkin kärsivällisyyttä niinä muutamina aamuina jolloin lunta on tullut haitaksi asti. Meillä on kuitenkin noin 350 aamua, jolloin tätä haittaa ei ole. TL Tuskussa sijaitsevan yleisen hälytyslaitteiston kautta annettiin hälytys ja sen jälkeen toimittiin kiinteistön pelastussuunnitelman mukaisesti. Talon turvallisuuspäällikkö Aki Hämäläinen ei ollut paikalla, joten vastuun otti varahenkilö Maaret Laasonen. Hänen tehtäväkseen jäi ilmastoinnin kytkeminen pois päältä ja asukkaiden neuvominen hälytyskeskuksen ohjeiden mukaan. Pelastussuunnitelman mukaisesti asukkaat sulkivat asuntojen ovet ja ikkunat, ja suojautuivat sisälle jääden odottamaan lisäohjeita. Odottavan aika oli jälleen pitkä, kului lähes kaksi tuntia hälytyksestä ennen kuin viranomaisia saapui paikalle. Lyhyen neuvonpidon jälkeen palomiehet tyhjensivät talon asukkaista ja heidät kuljetettiin evakkoon tuntemattomaan paikkaan Lehdistössä harjoituksen johtaja palomestari Markku Mäkelä kehui harjoituksen sujuneen hyvin ja antaneen paljon tietoa sekä mietittävää tositilannetta varten. Sannastinlaakso 1:n asukkaiden palautteen harjoituksen johdolle vei kiinteistöpäällikkö Esa Nordman. Palautteessa mainittiin muun muassa, että tietoa tuli vähän ja toiminta vaikutti hitaalta. Mutta niin kai se olisi tositilanteessakin, kun viranomaisilla ei itselläkään ole tietoa myrkyn laadusta ja sen kulkeutumisesta? Noh, joka tapauksessa Mikkelin Vuokratalot Oy:n puolesta kiitän Sannastinlaakso 1:n asukkaita avusta ja toivon ettei tositilannetta koskaan tule. TL Evakuoitava matkalla tuntemattomaan.

8 Numero 2 / 2005 Jätteiden LAJITTELU Jätteiden lajittelun merkitys on suuri. Lajittelemalla saadaan monet purkit ja pahvit uudelleen hyötykäyttöön ja vähentämään luonnon rasitusta. Tärkeä asia, mutta minua kiinnostaa myös se, että vääriin laatikoihin jätetyt roskat aiheuttavat Mikkelin Vuokratalot Oy: lle lisälaskua jätteitä käsittelevältä yhtiöltä. Ja kun kustannukset nousevat, nousevat myös vuokrat. Vielä ajattelemattomampia ovat asukkaat, jotka tuovat huonekaluja ja muita isoja tavaroita jätekatokseen ja toivovat, että ne häviävät sieltä jonnekin. Kyllä ne häviävät, mutta valitettavasti niiden pois vienti ei kuulu huoltosopimuksen piiriin, vaan on erillislaskutuksella hoidettavaa. Renkaat, polkupyörän romut, auton osat, akut ja isot astioihin mahtumattomat tavarat on vietävä asukkaan toimesta suoraan Ekotorille tai kaatopaikalle. Luulisi olevan aivan selvä asia? Lukekaa ja opetelkaa lajitteluohjeet. Kysykää neuvoa, jos ohjeista ei saa selvää. Väärästä lajittelusta, tai irtotavaran jättämisestä katoksiin laskutetaan asukasta jos vain tekijä saadaan selville. Yleensä joku aina näkee väärin toimineen henkilön ja otamme mielellämme tietoja vastaan. Muistakaa, että pahvin keräykseen menevät pahvit PITÄÄ levittää mahdollisimman matalaksi, jolloin niitä mahtuu yhteen keräilylaatikkoon paljon enemmän. Kiinteistönhoitajan töihin ei kuulu olla roskapoliisina, vaan asukkaiden on itse käsiteltävä pahvilaatikot, niin ettei astia täyty yhdestä laajakulmatelevision kuljetuslaatikosta. TL Lajittelua Suksisepäntie 18:ssa Säilytystilojen hallinta Erityisesti kerrostalokohteissamme on yleisissä tiloissa sijaitsevat asuntokohtaiset numeroidut säilytystilat sijoitettu siten, että on oleellisen tärkeää noudattaa sitä perussääntöä, jonka mukaan asunnon numeron täytyy vastata säilytystilan numeroa. Joku voi ajatella, ettei tällä asialla ole suurta merkitystä vuokran-antajan kannalta, kunhan tavarat ovat jossakin säilössä ja mieluiten vielä niin, että kopin sijainti tai sen muut ominaisuudet ovat sen haltijan tarpeisiin mahdollisimman hyvin sopivat riippumatta kopin numeron vastaavuudesta oman asunnon numeroon. Ajan mittaan tulee kuitenkin tilanteita, joissa mm. vuokranantajan tai eri viranomaisten on tiedettävä kenelle jonkin tietyn kopin tavarat kuuluvat. Hyvä, vaikkakin ikävä esimerkki tästä on häätötilanne, jossa asunnon lisäksi luonnollisesti tyhjennetään myös asuntoon liittyvät oheistilat, mikäli häädön kohteeksi joutunut ei itse hoida määräaikaan mennessä näitä asioita. Tällöin pitää voida olettaa, että numeroinnit vastaavat toisiaan, koska ulosottoviranomaisen arvottomiksi tai vähäarvoisiksi luokittelemat tavarat hävitetään välittömästi lopullisesti ja vain arvotavaran ulosottoviranomainen kerää talteen jatkomenettelyjä varten. Mainitussa tilanteessa saattaa siis jonkun toisen omaisuus tulla hävitetyksi tai muualle säilöön otetuksi, jos numeroinnit eivät vastaa toisiaan. Epämiellyttävien lisäselvittelyjen jo ennalta välttämiseksi edellytämmekin kaikissa kiinteistöissämme, että jokaisen asukkaan säilytystilojen numerointi on sama kuin hänen hallitsemansa huoneiston. On itsestään selvää, ettei yhtiömme tule korvaamaan kuvatunkaltaisissa tapauksissa hävinnyttä omaisuutta, vaan vastuu on aina omavaltaisia järjestelyjä tehneellä. Juha Lahti isännöitsijä ISA Tämä ei ole jätehuoltoa vaan hölmöilyä.

Numero 2 / 2005 9 Asukkaiden illanvietto Sannastinlaakso 2:ssa Luontoäiti näytti parhaat puolensa ja suosi kesätapahtumaamme, joka järjestettiin heinäkuussa, kauniina lauantaina päivänä. Asukastoimikunnan järjestämässä tapahtumassa vietettiin iltaa yhdessä ja nautittiin muurinpohjalettuja sekä muuta purtavaa. Hyvänkokoinen joukko asukkaita olikin mukana. Lapsille järjestimme vaahtokarkkien paistamista nuotiolla ja poniajelua. Maxponi vieraili luonamme Katajamäen tallista Mikkelin Harjunmaasta. Pihan nurmikenttäkin tuli leikatuksi ponin ansiosta. Mikäs sen mukavampaa. Ensi kesäksi keksitään asukkaille taas jotakin mukavaa. Siihen asti toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää talven jatkoa ja iloista mieltä. Eeva Kiiskinen Sannastinlaakso 2 asukastoimikunnan puheenjohtaja Huomio! Mikä se on se huomio? Sen täytyy olla jotain hyvin konkreettista mutta pientä, koska sitä voidaan kiinnittää eri asioihin ja kuitenkaan sitä ei voi nähdä. Lisäksi sen täytyy olla jotain hyvin arvokasta, koska sitä yritetään saada hinnalla millä hyvänsä. Jotkin ovat jopa valmiit riskeeraamaan vapautensa, tekemällä sen eteen laittomuuksiakin. Ja ketkä sitä käyttävät? Meidän talossa sitä kaipaavat ainakin kaikenikäiset. Lapset piirtelevät seinille ja sotkevat paikkoja, kun kuulemma heille ei anneta kotona tarpeeksi huomiota. Päivällä niin kunnollinen perheenisä aamuyöstä kapakasta tultuaan herättää vaimonsa kun ei ole ravintolassa saanut vielä tarpeeksi huomiota Silloin sitä saa myös naapureilta. Teini-ikäinen nuori turhautuu aikansa huomiota vanhemmilta kärtettyään, sosialisoi äitinsä kukkarosta tukun euroja ja livahtaa kadulle hakemaan huomiota. Koska kyseessä on niin pelottava tapahtuma, pa- ri purkkia bisseä ja muutama mömmö, niin eiköhän rupea huomiota irtoamaan. Vieläpä seniori-ikäisetkin kärsivät huomion puutosta. Huoltoyhtiön huoltomiehen on kuultu usein sanovan, käytyään huoltamassa jotain viallista laitetta, ettei siellä sen kummempaa vikaa ollut, asukas halusi vain vähän huomiota. Minkälaista se huomio sitten todellisuudessa on? VTT:n ja jonkin Teknillisen Korkeakoulun tulisi yhteistyössä ryhtyä tutkimaan ja analysoimaan ilmiötä. Näillähän on ihmisten verovaroilla hankkimat laitteet ja vehkeet ja tutkivat ne monesti tyhmempiäkin asioita. Onko huomio helposti irrotettavissa kohteestaan ja sen luonteinen, että se on esimerkiksi purkitettavissa? Mikäli näin on, niin ei kun vaan tehdas pystyyn. Markkinoita varmasti olisi. Esimerkiksi jotkin naiset käyttävät tähtitieteellisiä summia vaatteisiin ja kauneudenhoitotuotteisiin, vain herättääkseen vastakkaisen sukupuolen huomion. Kannattaisi myös tutkia vaikkapa EUtuella, kuuluuko huomio reseptilääkkeisiin vai onko se luontaistuote. Sillä nimittäin on huomattu olevan tervehdyttäviä vaikutuksia mm. masennuksen hoidossa. Tähän tehtävään sopisi jokin yliopisto yhdessä lääketehtaan kanssa. Jos huomio onkin olemukseltaan sähköistä, onko se siirrettävissä esim. kaapeliverkon kautta. Mikäli Vuokratalot Oy saisivat yksinoikeudella siirtää sitä oman verkkonsa kautta tätä mittaamattoman arvokasta tuotetta, Vuokratalojen asuntoihin olisi suorastaan tunkua, eikä kukaan varmaan valittaisi vuokran suuruutta Että sillai. Huomioita tekevä Kaituentieltä

10 Numero 2 / 2005 ASUKASTOI Grillijuhlat Pohjankaaressa Sunnuntaina 25.9. vietettiin Aurakatu 1:n sekä Pohjankaari 3:n ja 4:n yhteisiä grillikauden päättäjäisiä. Kaunis syksyinen sää suosi tilaisuutta. Miehet olivat viritelleet tulen grilliin hyvissä ajoin ja Heli Saltiola oli valmistanut jo edellisenä iltana lettutaikinaa kokonaisen ämpärillisen. Tiedossa oli leppoisaa seurustelua ja mölkynheittoa makkaroiden, muuripohjalettujen, tikkupullien sekä muiden virvokkeiden siivittämänä. Iltapäivällä alkoikin 4- talon grillille kokoontua väkeä sankoin joukoin. Osallistujia laskettiin olleen kaikkiaan viitisenkymmentä, joista puolet lapsia. Kirsi Kaipainen ohjasi nuorimmaisia mölkynheitossa sillä aikaa, kun aikuiset nauttivat makkaroitaan. Tuntuivat ne kyllä nuoremmillekin kelpaavan, sillä kaikki kuusikymmentäneljä makkaraa tulivat syödyiksi. Muurinpohjaletut maistuivat ja mansikkahillo oli makeaa. Hiillustan hieman hiivuttua oli tikkupullien paiston aika. Niille, joille tikkupullat ovat outo asia, kerrottakoon, että ne paistetaan tikun ympärille kiedotusta pullataikinasta. Tikkupullanpaistossa Muurinpohjalettuja ja mansikkahilloa lapsia auttoi Pirkko Hämäläinen. Taisipa niiden paistoa joku aikuinenkin kokeilla. Auringon viime säteiden hivellessä mäen puita alkoi sitten aikuisten mölkkykisa. Tiedossa oli tiukka kilpailu, sillä tiedettiinhän osanottajien joukossa olevan myös talon petankkimestarin. Niin vain kuitenkin kävi, että kisan voitti Aarni Laurila yksisilmäisenä. Hänellä kun on tilapäisesti lappu toisen silmän suojana. Lopuksi tietenkin siistittiin paikat ja juhlaväki alkoi palailemaan kylläisenä koteihinsa. Kaikkein hellyyttävintä oli kuitenkin se, kun seuraavana päivänä kuultiin erään pienen tytön sanoneen äidilleen juhlan olleen unohtumaton elämys. Kai Pihl Lasten mölkkykisa Tikkupullanpaistoa

Numero 2 / 2005 11 MIKUNNAT Terveiset Nuijamiestenkatu 22 24:stä Kuluneen vuoden aikana ovat yhteiset tapahtumat keränneet runsaasti osanottajia. Keväällä pidimme pannarikestit kokoustilassa. Kesän tullessa pidimme kauniilla pihallamme grillaus- ja kahvitilaisuuden, osallistujia oli paljon. Kuvassa iloisia asukkaita. Toisessa kuvassa näkyy, että palvelukin pelasi. Pihassa kajahti myös laulu, kun lauloimme yhdessä Matalan torpan balladin. Lokakuun 12. päivänä keräännyimme kokoustilaamme seurustelemaan ja laulamaan. Tarjoiluna oli itse leivottua pullaa ja kakkua. Moni esitti ohjelmaa, josta erikoismaininta Esteri Puolakalle suloisesta Hiiripä naapurit kutsui kestiin esityksestä. Nyt jäämme odottelemaan Joulujuhlaamme, jonka pidämme 8.12.2005. Se on vuoden kohokohta. Että näin meillä puuhataan! Teksti: Anja Liimatainen Kuvat: Anja Liimatainen ja Sinikka Kurki Palvelu pelaa Iloisia kesäpäivän viettäjiä Kerhohuoneella Runo Tilannekatsaus Kerron teille tämän hetken tilanteesta, salaamatta mitään. On mennyt varsi väärähän, ja olkapäät on kankeet. Aamupäivän laiskottaa, ja illat on niin ankeet. Peilistä ei katso mua kauniit eikä rohkeet. Aamun pikku lenkillä, kipeytyvät pohkeet. Mistä se tuohon naamaankin, nuo urat tulla ehti. Kuiva se on ja kurttuinen, niin kuin syksyn lehti. Tukkakin vaihtaa väriään, niin kuin kameljontti. Tukan alla tyhjä kallo, niin kuin tuohikontti. Huonosti mä enää kuulen, hämärästi näen. Tuskin kuulin kevähällä, kukkumista käen. Minutkin on kuluttanut, vauhti sekä saasta. Eihän se mikään ihme ole, kun ihminen on maasta. Kun sä kuljet meillä päin, niin kurkkaa mua vähän. Kerron sulle lisää vielä, ei vaivat lopu tähän. Hilkka J

12 Numero 2 / 2005 VAKUUTUKSISTA Mikkelin Vuokratalot Oy on vakuuttanut omistamansa talot kiinteistön täysarvovakuutuksilla. Ne korvaavat kiinteistöille tapahtuvat vahingot jos vesijohto rikkoutuu, viemäri tukkeutuu tai vaikkapa asukkaan viallisesta sähkölaitteesta syttyy tulipalo. Jo vähäinenkin vahinko aiheuttaa asukkaille harmia koska asuminen häiriintyy remontin ajaksi. Vesivahingoissa remonttiajat ovat aina pitkiä. Kostuneita paikkoja joudutaan kuivattelemaan äänekkäillä kuivureilla viikkokaupalla. Kosteus saattaa pilata asukkaan omaisuutta, mattoja ja huonekaluja. Tulipalon jäljiltä vesi- ja savuvahingot ovat aina huomattavia ja osa irtaimistosta tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Yleisesti on käytössä periaate, että se joka vahingon aiheuttaa myös vastaa syntyneistä kuluista. Jos kyseessä ei ole tuhopoltto tai tahallisesti tukittu viemäri, vahinkojen maksumies löytyy vain vakuutusturvasta. Odottamattomassa ja äkillisessä vahinkotilanteessa ei kiinteistön omistajakaan ole syyllinen. Hanki irtaimistollesi kotivakuutus Huoneistopalojen jälkeen joudutaan poikkeuksetta remontin ajaksi evakkoon, samoin käy usein myös vesi- ja viemärivahingoissa. Mikkelin Vuokratalot Oy:n hankkima vakuutusturva ei kata kuluja, jotka asukkaalle aiheutuvat pilalle menneestä omaisuudesta, remontin ajaksi hankitusta korvaavasta asunnosta, muuttokuluista, puhelinliittymän siirrosta, jne. Tällaista ei-toivottua, mutta kuitenkin mahdollista, tilannetta varten jokaisen asukkaan tulisi varautua omalla kotivakuutuksellaan. Sähkökiukaasta lähtenyt tulipalo teki tällaista jälkeä. Asukaskyselyn palkitut 1. Juhani Pitkäkangas Hirvenkatu 9 as. 2 2. Minna Pellinen Maahisentaival 3 A8 3. Krista Kärki Savupirtintie 1 G 34 4. Marjaana Nykänen Oravinharjuntie 5 B6 5. Taina Laurikainen Kaituentie 41 A7 6. Marja Hokkanen Pajulantie 9 B as. 5 7. Miia Härkönen Peurankatu 3 B14 8. Leena Vasara Peurankatu 3 A4 9. Kati Pakarinen Nuottakatu 6 as. 22 10. Meeri Peltonen Levypolku 2 A24 11. Arto Lipsanen & Rantalainen Anni Mäkituvantie 2 E20 12. Elena Valjakka Aurakatu 13 E34 13. Eeva Sipinen Pohjolankatu 22 A20 14. Urpo Paappanen Vihuritaival 7 C1 15. Matti Jukola Savupirtintie 1 C10 16. Marjo Palmiola Notkotie 1-3 as. 5 17. Kaija Hartikainen Mäkituvantie 2 F28 18. Teuvo Laatikainen Peitsarinkuja 5 A2 19. Minna Vasara (Suksisepäntie 16 A8) Sannastinlaakso 2A6 30.9. asti 20. Jenni Kontinen Timontie 10 A4 21. Reijo Panuma Levypolku 2 B4 22. Ahti Punkka Peitsarinkuja 3 B19 23. Sanna Häyrinen Menninkäisentaival 4 B24 24. Salli Härkönen Kuppitie 1 C29 25. Hilkka Jyrkinen Vesitorninkatu 14 as. 8 26. Marzja Kukli Kaituentie 41 F98 27. Vieno Kolehmainen Vesitorninkatu 6 A12 28. Aune Rahikainen Menninkäisentaival 4 B20 29. Arvo Nyyssönen Karjalanharjuntie 1 E20 30. Lea Pulliainen Sammonkatu 24 C25

Numero 2 / 2005 13 Joulusta Joulun TOP 10 1. Suunnitelmallisuus vähentää joulustressiä. 2. Mieti onko kaikki tarpeen. Voisitko tehdä ja hankkia vähemmän. 3. Kysy perheenjäseniltäsi tai ystäviltäsi, mikä heille on tärkeintä joulussa. Toteuta yksi toive jokaiselta. 4. Joululahjaksi voi antaa aikaa ja elämyksiä. Lupaudu esim. pesemään ikkunoita, olemaan lastenvahtina, tekemään lumitöitä Elokuva- ja teatteriilta tai jääkiekko-ottelu ilahduttaa sekä antajaa että saajaa. 5. Siisti koti tuo juhlan. Älä kuitenkaan liioittele joulusiivouksessa. 6. Jos pidät askartelusta, etsi ennen lumen tuloa metsästä materiaalia jouluisiin koristeisiin. 7. Kun ostat kynttilöitä, kiinnitä huomiota niiden laatuun. 8. Jouluvaloja ei kannata pitää koko ajan päällä. Sammuta valot yöksi ja valoisan ajaksi. 9. Tärkeämpää on mitä syö Uuden vuoden ja Joulun välillä kuin se, mitä syö Joulun ja Uuden vuoden välillä. 10. Joulu voi olla vaatimaton tai ylenpalttinen, harras tai riehakas pääasia on, että siitä nauttii. Lisätietoja www.martat.fi Arkihuolesi kaikki heitä Säveltäjä: Leevi Madetoja Sovittaja: Alpo Noponen Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa. Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen, hohde määrätön siitä lähti, viel on auvona ihmisten; kun se loistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii haat, kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat. Kynttilän polttaminen ja hoito-ohjeet Pidä silmällä palavaa kynttilää Kynttilöitä poltettaessa on muistettava, että tietty varovaisuus on erittäin tärkeää. Pidä silmällä palavaa kynttilää palavaa kynttilää ei koskaan saa jättää ilman valvontaa. Kynttilän sytyttäminen Kun sytytät kynttilän, tarkista, että sydänlanka on suorassa. Leikkaa sydänlanka noin yhden puolentoista sentin pituiseksi. Tarkista, ettei palamiskuppiin ole joutunut roskia, kuten hiiltyneitä tulitikun pätkiä, sillä ne voivat aiheuttaa kynttilän valumista. Ota huomioon ympäristö Jos poltat kynttilöitä ikkunalaudalla, aseta ne palamattomalle, kuumuutta kestävälle alustalle tarpeeksi kauaksi ikkunalasista ja verhoista. Tarkista, ettei ikkunan läheisyydessä ole ilmavirtauksia, jotka aiheuttavat kynttilän valumista. Palamaton alusta Muista aina käyttää palamatonta ja kuumuutta kestävää alustaa. Kun ryhmittelet kynttilöitä, aseta ne tarpeeksi kauaksi toisistaan. Sopiva etäisyys on 10-12 senttiä, lämpökynttilöiden välille noin 5 cm. Huonosti palava kynttilä Jos pöytäkynttilän reunat jäävät palamatta, älä painele niitä sulaan massaan, vaan leikkaa ne pois. Näin kynttilä ei tukahdu. Mikäli kynttilä palaa huonosti tai se tukehtuu, tyhjennä palamiskuppi sulasta massasta. Liian paksu tyvi Kun kynttilä on liian paksu asetettavaksi kynttilänjalkaan, ohenna tyvi pyörittämällä sitä esimerkiksi valuvan kuuman veden alla. Liian ohut kynttilä Jos kynttilä on liian ohut kynttilänjalkaan, kierrä kynttilän kannan ympärille mieluiten alumiinifoliota. Kynttilän sammuttaminen Älä koskaan puhalla kynttilää sammuksiin, vaan sammuta se tukahduttamalla esimerkiksi kynttilänsammuttajaa käyttäen. Pöytäkynttilän voit sammuttaa myös siten, että painat sydämen sulaan massaan vaikka tulitikulla. Oi- kaise sydänlanka välittömästi, niin kynttilä on helppo sytyttää seuraavalla kerralla. Ulkokynttilät sammutetaan aina tukahduttamalla ei koskaan vedellä. Havin Ulkoroihussa on kansi sammuttamista varten. Roiskunut kynttilämassa Valuneen kynttilämassan saat parhaiten pois kuivuneena. Jos tarha on kankaalla, poista ensin kovettunut massa, silitä sen jälkeen kangas imupaperin tai talouspaperin (laita muutama talouspaperi ensin päällekkäin, jotta saadaan riittävän paksu, imukykyinen silitysalusta) läpi ja poista mahdollinen jälki tahranpoistoaineella. Tekstiilin voi pestä myös tekstiilin pesuohjeen mukaan pesukoneessa. Pöydän pinnasta kynttilämassa irrotetaan varovasti esim. puulastan avulla ja puhdistetaan lopuksi huonekaluöljyllä. Ulkokynttilöiden poltto-ohjeet Ulkokynttilät ovat ainoastaan ulkokäyttöön tarkoitettuja. Ulkokynttilää ei saa polttaa parvekkeella. Käytä palamatonta ja kuumuutta kestävää alustaa tai polta niitä ulkokynttilöille tarkoitetussa telineessä, lumihangessa tai hiekassa, ettei tuuli pääse kuljettamaan lyhtyä (kun se on palaessa keventynyt) helposti syttyvien materiaalien läheisyyteen. Sijoita ulkotuli vähintään 1 m etäisyyteen rakennuksista, aidasta tai muista rakenteista. Palavaa kynttilää ei saa siirtää eikä jättää ilman valvontaa. Älä polta sateella (roiskumisvaara) sammuta tukahduttamalla. Lämpökynttilöiden poltto-ohjeet Käytä palamatonta ja kuumuutta kestävää alustaa ja aseta kynttilä riittävän etäälle helposti syttyvistä materiaaleista kuten esim. verhoista. Kynttilän päälle ei saa pudottaa roskia esim. tulitikunpätkiä. Palavia kynttilöitä on aina valvottava, niitä ei saa jättää palamaan esim. nukkumaan mentäessä. Palavaa lämpökynttilää ei saa palamisen aikana siirtää, sillä liekki voi silloin leimahtaa. Sammuta tukahduttamalla. Jos poltat lämpökynttilöitä ryhmässä, jätä vähintään 5 cm väliä. Jos lämpökynttilöitä polttaa kynttilälyhdyssä, suositeltavia ovat sellaiset lyhdyt, joissa on riittävä ilmastointi. http://www.suomalainenjoulu.fi

14 Numero 2 / 2005 Huoneiston LÄMPÖTILA Huonelämpötila Oikea huonelämpötila (20-22 astetta) on kaiken lähtökohta. Säädä ja vaadi itsellesi sopiva lämpötila. Useimmissa asunnoissa huonelämpötila on liian korkea (yli 23 astetta). Tämä lisää energiankulutusta sekä aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja myös terveyshaittoja. Pitkäaikainen asuminen vetoisassa ja viileässä asunnossa (lämpötila jatkuvasti alle 18 astetta) voi myös aiheuttaa terveyshaittaa. Pintojen lämpötila Lattian pintalämpötilan tulee olla vähintään 17 astetta. Lattian alhainen pintalämpötila voi olla lapsille ja aikuisillekin haitallinen. Alhaiset pintalämpötilat muuallakin kuin lattiassa voivat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ja edelleen niiden homehtumista. Lainaukset sivulta: http://www.sisailma.info/tiedostot/oppaat/terveellisen %20asunnon%20ABC%20ID.pdf Lisää tietoja saa esimerkiksi osoitteesta www.hengitysliitto.fi ja www.asumisterveys liitto.fi sivustoilla on paljon tietoa ja liitois- ta voi tilata oppaita ja kysyä neuvoa, suosittelen tutustumaan. Mennyt syksy Lämmin syksy aiheutti sen, että vuorokauden keskilämpötila oli lokakuun puoleen väliin asti yli seitsemän astetta, niin lämmönsäätöautomatiikka ei lisää veden lämpöä patteriverkostossa. Ilmojen kylmetessä asia muuttuu. Ei ole mitään järkeä lämmittää, jos päivälämpötila ulkona oli lähes 20 astetta. Asiasta tuli paljon puheluja isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille. Huoneistoja käytiin mittaamassa ja lähes kaikissa tapauksissa huoneiston lämpötila oli 22-25 astetta. Pintalämpötilojen ollessa noin 20 astetta. Tuntuu, että täällä välillä unohdetaan meidän asuvan kylmässä pohjolassa, ei täällä kuulukaan olla tropiikin lämpöä. Pienessä yksiössä liikkuminen on vähäistä ja sekin lisää kylmyyden tunnetta. Monissa huoneistoissa, joissa kävimme, olivat ikkunat ja ovet levällään. Patteriverkoston veden ollessa on noin 20 asteista, viilenee huoneisto aivan varmasti. Tuuletuksessakin on syytä käyttää järkeä. Laitteistoja saattaa myös särkyä ja veden kulku patteriverkostoon loppuu, joten on erittäin hyvä ja tärkeä asia, että tieto tulee meille. Jokainen ilmoitus tutkitaan ja asiat korjataan. Mikkelin Vuokratalot Oy:llä on hallussaan tarkkuusmittarit sekä ilman- että pintalämmön mittaamiseen. Korvausilman ja poistoilman määrät pystytään myös mittamaan omilla laitteillamme. Ottakaa yhteyttä kiinteistön isännöitsijään, mikäli epäilette lämpötilan olevan liian alhainen. TL Yhteydenotot vika- ja häiriötapauksissa Iltaisin ja viikonloppuisin tulee aika paljon soittoja suoraan isännöitsijälle. Toki saa soittaa ja asioista voidaan keskustella, mutta mieluummin työaikamme puitteissa. Erilaisissa nopeaa toimintaa vaativissa vesi- sähkö- ja muissa vikatilanteissa kannattaa ja pitää soittaa suoraan kiinteistönhuollosta vastaavaan tahoon. Olisi myös toivottaa, että miettisitte onko tarpeen soittaa illalla tai viikonloppuna asiasta joka ei ole kiireellinen. Huoltoyhtiö laskuttaa näistä käynneistä ja summat saattavat olla aika isoja. Odottamalla kiireettömissä tapauksissa seuraavaan arkipäivään säästetään Mikkelin Vuokratalot Oy:n rahoja ja siten myös vuokralaisten rahoja. Turhista käynneistä voidaan myös laskuttaa työn tilaajaa, eli asukasta. Kaikille asukkaille on jaettu Asukasopas muuton yhteydessä. Opas on tarkoitus säilyttää huoneistossa ja siitä löytyvät tarpeelliset hälytys- ja päivystysnumerot. Mikäli opasta ei ole saanut, tai se on kadonnut voi uuden hakea toimistoltamme. TL

Numero 2 / 2005 15 OHJEITA PAREMPAAN SISÄILMAAN 1. Pidä lämpöolot oikeina, n. 20 23 astetta lämmityskaudella 2. Huolehdi oikeasta sisäilman kosteudesta (25 45%) 3. Käytä ilmanvaihtoa oikein 4. Tuuleta asuintilat säännöllisesti ristivedolla 5. Hyödynnä lasitettua parveketta korvausilman ns. esilämmittämiseen 6. Kuivaa pyykit kuivausrummussa 7. Siivoa säännöllisesti 8. Tuuleta vuodevaatteet säännöllisesti 9. Tuota korvausilmaa riittävästi sisälle 10. Huolehdi, että korvausilmaa ei pääse viemärin liittymän kautta sisäilmaan tiivistämällä putkien läpiviennit 11. Pese ja puhdista vesilukot ja lattiakaivot säännöllisesti 12. Käytä nivellastaa suihkuvesien keräämiseksi lattiakaivoon suihkun käytön jälkeen 13. Tarkista, että tiskialtaan alla olevat poistoputket pysyvät paikoillaan, eivätkä vuoda 14. Ilmoita vaurioista ja puutteista heti kiinteistön omistajalle 15. Jos liesituuletin on päällä, älä avaa keittiön ikkunaa, vaan asunnon kauimmainen ikkuna, koska keittiön ikkunan ollessa avoinna menee korvausilma liesituulettimen kautta ulos ja muu asunnon ilma vaihtuu huonosti. HUOLEHDI KODIN LAITTEISTA 1. Puhdista säännöllisesti itse sulattava jääviileäkaappi kompressorin päällä oleva kondenssivesikuppi, joka on pöpöpesä 2. Imuroi jäähdytysritilä pölystä 3. Huolehdi astianpesukoneen alle kaukalo 4. Huolehdi pakastimen sulamisvesistä 5. Puhdista liesituuletin ja rasvasuodatin säännöllisesti 6. Vaihda pölynimurin suodatin ja pussi usein 7. Älä liitä yhteiskanavahormeihin kuivauskaappia, -rumpua, liesituuletinta äläkäkanavapuhaltimia http://www.sisailma.info/tiedostot/oppaat/terv e%20ja%20puhdas%20koti.pdf Asumisterveysliitto Aste Ry MUUTTUNEET MAKSUT 1.1.2006 Autopaikka Autokatos Autotalli 4,50 euroa/kk 7,50 euroa/kk 19.00 euroa/kk Vakuusmaksu 1h+kk-k 222 euroa Vakuusmaksu 2h+kk-k 297 euroa Vakuusmaksu 3h+k 370 euroa Vakuusmaksu 4h+k 444 euroa Vakuusmaksu 5h+k 500 euroa

16 Numero 2 / 2005 PERUSPARANNUKSIA JA HISSEJÄ Mikkelin Vuokratalot Oy korjaa ja kunnostaa kiinteistöjään laaditun PTS suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä perusparannusvuorossa on Uistinkatu 5. Työn ensimmäinen vaihe, eli A-talon saneeraus valmistui lokakuun 2005 loppuun mennessä. Asukkaat pääsivät muuttamaan uusittuihin koteihinsa heti marraskuun 2005 alussa. Remontissa on käyty talo kokonaisuudessaan läpi. Kaikki pinnat on maalattu, kaapistot niin keittiöihin kuin muihinkin huoneistoihin on uusittu. Kaikkiin asuntoihin tulee uudet jääpakastinkaapit. Talon kaikkiin kaksioihin ja kolmioihin on rakennettu asuntokohtaiset saunat ja alakerran sauna on kunnostettu yksiöiden asukkaiden ja tarvittaessa talon muidenkin asukkaiden käyttöön. Talon tekniikka on tietenkin kunnostettu talon muuta tasoa vastaavaksi. Ilmanvaihto ja siihen liittyvät kanavat ja venttiilit on uusittu. Lämmitysverkosto on kunnostettu ja kaikki patteriventtiilit on uusittu. Antenniverkko on kunnostettu nykyajan tarpeita vastaavaksi ja internetyhteyden saaminen onnistuu antenniverkonkin kautta. Talossa ovipuhelinjärjestelmä, jonka ansiosta ala ulko-ovi voi lukittuna 24 tuntia vuorokaudessa. Asunnoista voidaan kauko-ohjata oven aukaisu. Ovien lukituksessa on käytetty Abloyn uusinta tekniikka, joka mahdollistaa hukattujen avainten poistamisen kokonaan talon sarjasta. Talon korjaamisesta ovat vastanneet: Rakennuspääurakka: Pieksämäen YSIYSI-Rakennus Oy LVI-urakka: Teknocon Oy Sähköurakka: Mikkelin Sähköasennus Oy Automaatio. Atmostech Oy Korjaukset ovat suunnitelleet: Arkkitehti- ja Rakennesuunnittelu: Rakennus-Saimaa Oy / Pertti Honkanen LVI-suunnittelu: Milvicon Oy / Juha Laitsaari Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto K Nykänen Oy / Keijo Nykänen Töiden valvonnasta ovat vastanneet: Tapani Heiskanen ja Juhani Valjakka Mikkelin Vuokratalot Oy. Kun Uistinkatu 5 A-talo on valmistunut ja asukkaat ovat muuttaneet asuntoihin, aloitetaan välittömästi Uistinkatu 5 B-talon remontti. Uistinkatu 5 B-talon remontti valmistunee touko- kesäkuussa 2006. Hakuun B-talon asunnot tulevat huhtikuussa 2006. Peitsarissa jatketaan PTS suunnitelman mukaisesti hissien rakentamisesta. Tänä vuonna vuorossa on Peitsarinkuja 9. Kohteen työt ovat tällä hetkellä jo hyvässä vauhdissa. Remontin yhteydessä uusitaan mm. talojen välinen lämpökanaali ja muutetaan liiketilojen sisäänkäyntejä. Asuntojen osalta tapahtuu myös muutoksia, yksiöitä muuttuu kaksioiksi ja kolmioita kaksioiksi hissien sijoituksesta johtuen. Rakennustyön tekee Seppo Rossi Oy, hissit asentaa Kone Hissit

Numero 2 / 2005 17 Oy ja suunnittelusta vastaa Planekar Oy / Vesa Kourula. Peitsarinkuja 9 asennukset valmistuvat helmikuun 2006 loppuun mennessä ja asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin maaliskuun alussa 2006. Ollintie 15 17 Otavassa perusparannustyöt ovat alkaneet marraskuussa. Ollintiellä tehdään suurin piirtein samat remontit kuin Uistinkatu 5:ssä huomioiden, että Ollintie 15 17 on rivitalo. Suunnittelusta ovat vastanneet: Arkkitehtisuunnittelu: LVI-suunnittelu: Sähkösuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Reijo Seppänen Oy Milvicon Oy / Juha Laitsaari Insinööritoimisto K Nykänen Oy / Keijo Nykänen Ollintien remontit tullaan tekemään talo tai kaksi kerrallaan. Ensimmäinen eli A-talo valmistunee kevään 2006 aikana. Tulemme tiedottamaan tarkemmin milloin Otavan uudet asunnot tulevat hakuun. Kohteen rakennusurakoitsijaksi valittiin urakkakilpailun jälkeen: Seppo Rossi Oy Aliurakoitsijat ovat: LVI urakka JP Putki Oy Sähköurakka Mikkelin Sähköasennus Oy Kuppitie 1-3 perusparannuskohde on tällä hetkellä suunnittelussa ja suunnitelmat valmistunevat tämän vuoden loppuun mennessä. Kuppitien perusparannus toteutetaan pitkälti Uistinkatu 5 mallin mukaisesti. Kuppitielle tullaan rakentamaan hissit jokaiseen porraskäytävään ja samalla muutetaan pääsisäänkäynnit talon toiselle puolelle. Suunnittelusta vastaavat: Arkkitehtisuunnittelu: LVI-suunnittelu: Sähkösuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Reijo Seppänen Oy Milvicon Oy / Juha Laitsaari Insinööritoimisto K Nykänen Oy / Keijo Nykänen Työt Kuppitiellä pyritään aloittamaan kevään 2006 aikana. Kevään 2006 lehdessä on enemmän tarinaa Kuppitien osalta. Tapani Heiskanen tekninen isännöitsijä Lintujen ruokinta Lintuja on mukava katsella. Hyvää tarkoittavat ihmiset ruokkivat lintuja ja tuntevat mielihyvää voidessaan auttaa metsän pikkulintuja. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuoli: linnut sotkevat ulosteillaan parvekkeilla tuuletuksessa olevat tekstiilit, seinät, ikkunat ja muutenkin ympäristö sotkeentuu lintujen vierailuista. Oma lukunsa ovat ruokintapaikan houkuttelemat rotat ja muut jyrsijät. Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelujärjestys kieltää lintujen ruokkimisen taajama-alueella ilman kiinteistönomistajan lupaa. Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä noudatetaan kaupungin ympäristömääräyksiä, joten lintujen ruokinta parvekkeilla ja tuuletuspaikkojen läheisyydessä on kielletty. Laki: Terveydensuojelulaki 51 :n 3. momentin perusteella tehty Mikkelin kaupungin terveydensuojelujärjestys. Ympäristölautakunnan päätös 6.11.2003 TL Kuva Seppo Bastman

18 Numero 2 / 2005 Moottorin ESILÄMMITYS Vuokratalojen kiinteistöjen autolämmityspaikoilla on sallittua 1.1.2006 alkaen käyttää moottorin esilämmitintä ja sisätilalämmitintä, mikäli näiden yhteenlaskettu teho ei ylitä 1 200 W. Eli jos moottorin esilämmittimen teho on 600 w niin sisälämmittimen teho saa olla maksimissaan 600 w. Mikäli yhteisteho ylittää 1 200 w, eivät kiinteistön sulakkeet kestä. Tällöin kaikki samassa sulakeryhmässä olevat autot jäävät lämpiämättä. Autopaikkamaksu 1.1.2006 lähtien on 4,50 euroa ja korvaus sisältää sekä moottoritilan lämmittimen että sisätilanlämmittimen käytön yllä mainittujen tehojen rajoissa. Moottorin esilämmittäminen vähentää polttoaineenkulutusta ja päästöjä sekä säästää auton moottoria. Autoilijoiden kannattaa aloittaa moottorilämmittimen käyttö, kun ulkolämpötila laskee viiteen asteeseen. Moottoria ei kuitenkaan kannata esilämmittää turhan kauan. Liian pitkä lämmitysaika ei vähennä polttoaineenkulutusta eikä päästöjä vaan kuluttaa suotta sähköä. Lohko- vai säteilylämmitin? Moottorinlämmittimiä on kahdenlaisia. Vanhemmissa autoissa käytetään usein jäähdytysnestettä lämmittäviä lohkolämmittimiä ja uusimmissa moottorin pintaan kiinnitettyjä säteilylämmittimiä. Ota yhteyttä autosi maahantuojaan varmistaaksesi kumpi järjestelmä autoosi soveltuu. Tutkimusten mukaan suurin polttoainesäästö saavutetaan ensimmäisen kilometrin aikana. Lämmitetty moottori kuluttaa 44 prosenttia vähemmän polttoainetta lämmittämättömään verrattuna. Esilämmityksellä säästää Jos auto käynnistetään talvikaudella päivittäin esimerkiksi kolme kertaa, lämmitetty Sopiva lämmitysaika Ulkoilman lämpötila Lohkolämmitin Säteilylämmitin + 5 C 5 C 0,5 tuntia 1 tunti 5 C 10 C 1 tunti 2 tuntia 10 C 20 C 2 tuntia 3 tuntia 3 kylmäkäynnistystä vuorokaudessa vuorokausi 180 vuorokautta Polttoaineenkulutus 0,45 litraa 81 litraa 0,48 euroa 87 euroa Lämmittimen 1,5 kwh 270 kwh sähkönkulutus 0,12 euroa 22 euroa SÄÄSTÖ 0,36 euroa 65 euroa moottori kuluttaa talven aikana polttoainetta jopa 80 litraa vähemmän kuin jatkuvasti kylmänä käynnistetty moottori. Polttoaineenkulutuksen pienentyminen vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Lisäksi haitalliset hiilivety- ja häkäpäästöt vähenevät merkittävästi, jos auton moottori on lämmin ennen ajoa. Sisälämmitin lisää energiankulutusta Sisätilalämmittimen käyttö ei lämmitä moottoria eikä ole energiankulutuksen kannalta suositeltava ainakaan kovilla pakkasilla. Lämmittimien yhtäaikainen käyttö moottorin lohkolämmittimen kanssa nostaa energiankulutusta reippaasti. lisätietoja energiankulutuksesta: http://www.motiva.fi/fi/ Esa Nordman kiinteistöpäällikkö INTERNET-yhteydet Mikkelin Vuokratalot Oy:n asuntoihin on saatavissa erilaisia Internet-yhteyksiä. Asuntoihin on saatavissa eri sopimuksella mm. seuraavat liittymät: HOME PNA -tekniikalla toimiva laajakaistayhteys Sicom Oy:ltä, tiedustelut Hannu Parkkinen 015 338 502 email info@yellowknight.net, yhteys on saatavissa vanhan Mikkelin kaupungin alueella. KaapeliTeeveeVerkon kautta MPY:n kaapelimodeemiliittymä, tiedustelut MPY:n asiakaspalvelu puhelin (015) 190 480. Kaapelimodeemiliittymä on toimittajan lupauksen mukaan saatavissa 1.1.2006 alkaen kaikissa niissä kiinteistöissä, joissa on kaapeliteevee. Otavan, Anttolan ja haja-asutusalueen kohteissa on tarjolla MPY: n, Soneran ja Elisan laajakaistayhteydet. Lisätietoja yhtiön nettisivuilta: http://www.mikkelinvuokratalot.fi

MIKKELIN VUOKRATALOT OY Numero 2 / 2005 19 Tuntuu, että asukkaiden joukossa on paljon sellaisia, joille yhtiömme omistus ja johtaminen on epäselvää. Kerrataanpa asioita: Historiaa ja nykytoiminta Mikkelin Vuokratalot Oy on osakeyhtiö ja noudattaa osakeyhtiölakia. Yhtiö on perustettu 1972. Perustajina olivat teollisuusneuvos Osmo J. Korhonen, sähköteknikko Simo Lehtonen ja Mikkelin kaupunki. Osakepääoma oli 480 000 markkaa. Osakepääoma on lisääntynyt osakepääoman lisäyksellä ja fuusioiden kautta ollen nyt 274 650, 88 euroa. Mikkelin kaupunki on ostanut koko osakekannan itselleen ja on tällä hetkellä yhtiön ainoa omistaja. Osakeyhtiössä omistajan etuja valvoo yhtiön hallitus. Hallituksen määrittelemien rajojen puitteissa päivittäistä toimintaa johtaa ja valvoo toimitusjohtaja. Kiinteistöjen isännöinnistä vastaa viisi isännöitsijää ja yksi työpäällikkö. Kirjanpidosta vastaa kaksi henkilöä. Vuokralaisten asioita toimistossa on hoitamassa kuusi ihmistä sijoittuen vuokrasopimusten tekoon, vuokranvalvontaan ja muihin asiakaspalvelutehtäviin. Yhtiössä on lisäksi 25 kiinteistönhoitajaa, viisi siivoojaa ja neljä korjausmiestä. Faktaa Mikkelin Vuokratalot Oy on osakeyhtiö, jonka omistaa Mikkelin kaupunki Työntekijät ovat työsuhteessa Mikkelin Vuokratalot Oy:öön Kiinteistöt ovat Arava-rahoituksella rakennettuja Kunta valvoo vuokraustoimintaa Asuntoja 2796 Asukkaita noin 5000, eli noin 10 % uuden Mikkelin väestöstä Rakennuksia 271 jakautuen 100 kustannuspaikkaan Yhtiön toiminnan rahoittavat vuokralaiset Asuntojen hakeminen Koska valtaosa yhtiön omistamista vuokrataloista on Arava-rahoitteisia, eli valtion tuella rakennettuja, on arava-lain mukaan kunnalla valvonta velvollisuus vuokralaisia valittaessa. Mikkelissä kaikki aravavuokra-asuntoja koskevat asuntohakemukset jätetään Mikkelin kaupungin asuntotoimistoon. Asuntoimistossa hakemukset käsitellään ja toimiston henkilökunta jakaa ne harkintansa mukaan eri arava-rahoitusta saaneille yhtiöille, joita Mikkelissä on lisäksemme muutama. Mikkelin kaupunki omistaa noin 400 asuntoa suoraan oman kiinteistöyksikkönsä kautta ja ne ovat niitä kaupungin vuokrataloja, joihin Mikkelin Vuokratalot Oy usein sotketaan, kun puhutaan kaupungin vuokrataloista. Kaupungin asuntoja isännöi kaupunkiin työsuhteessa oleva isännöitsijä. TL Kesäistä kuvaa Tässä vähän kesän muistoja. Rivitaloasuntojen pihassa saa tehdä istutuksia, varsinkin jos jälki on näin hienoa.

20 Numero 2 / 2005 Liputus Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistöissä Asukkaat kyselevät usein saako kiinteistön pihassa olevaan lipputankoon nostaa lipun omien juhlien, tai merkkipäivän kunniaksi ja maksaako se jotakin. Maksutta lippu nostetaan salkoon 50-vuotisjuhlien kunniaksi ja aina kun tämän jälkeen saavutetaan täysiä kymmeniä. Suruliputukset ovat aina maksuttomia. On huomioitava että pyyntö suruliputukseen on tultava vainajan omaisilta. Syntymäpäivien, ristiäisten, lakkiaisten ja muiden samantapaisten juhlien liputukset ovat maksullisia ja maksu määräytyy tehdyn työn mukaan. Kiinteistönhuoltoyhtiö hoitaa liputukset viikonloppuisin ja pyhinä. Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistönhoitajan työstä ei liputuksessa laskuteta, mutta kiinteistönhuoltoyhtiön työstä joudumme laskuttamaan, koska hekin laskuttavat meitä. Arkisin liputus maksaa 19 euroa ja lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhinä 38 euroa. On myös mahdollista, että asukas hoitaa liputuksen itse, jolloin lipun nouto ja palautus on hoidettava kiinteistöhoitajan kanssa. Lupa liputuksiin on aina kysyttävä isännöitsijältä, joka ohjeistaa kiinteistönhoitajan ja / tai kiinteistönhuoltoyhtiön. Yleiset liputukset Liputamme kaikkina yleisinä liputuspäivinä ja mahdollisuuksien mukaan myös ylimääräisinä valtioneuvoston suosittelemina liputuspäivinä. Tällaisia ylimääräisiä liputuksia oli tänä vuonna muutama. Yhteen emme ehtineet reagoida koska saimme tiedon vasta kello 16:n uutisissa työajan ollessa päättymässä. Ohjeita Lippu on pyrittävä nostamaan aamunkoitteessa kello 8 ja ottamaan alas auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Suruliputus suoritetaan kuten tavallisina liputuspäivinä. Liputus kestää aamusta iltaan edellä mainittujen liputusaikojen mukaisesti. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin aivan ylös, minkä jälkeen se lasketaan 1/3 salon mittaa alas. Lipun alareuna jää tällöin salon puoliväliin. Myös pois otettaessa lippu nostetaan ensin ylös ja vasta sitten alas. TL TOIMISTO Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579 S-posti: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi Skype: mvt_esa mvt_tapio SUORAT NUMEROT ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen 020 7519 559 Juha Lahti 020 7519 560 Timo Romo 020 7519 561 Tapani Heiskanen 020 7519 562 Esa Nordman 020 7519 564 VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen 020 7519 554 Eeva Valanta 020 7519 555 ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Kaisa Leskinen 020 7519 553 MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 Tuula Nakari 020 7519 558 Tetra Venäläinen 020 7519 557 LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563 VIIKONLOPPU- JA ARKIPÄIVYSTYKSET Päivystäjien tiedot puhelinnumeroineen löydätte talonne ilmoitustaululta. ASUKASLEHTI Painosmäärä 3.700 kpl Julkaisija Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja Veli-Pekka Sinkko Toimitustyö Veli-Pekka Sinkko, Esa Nordman, Juha Lahti ja Tapio Lankinen Taitto- ja painotyö AO-paino, Mikkeli