Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta lähes kaikilla koulutusasteilla. Eniten kasvoi alempien korkeakoulututkintojen määrä, prosenttia. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi prosenttia ja tohtorintutkintojen määrä vajaan prosentin. Kaikkiaan tutkintoja suoritettiin 2 7. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot 2 25 Yliopistotutkinnot Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 5 2, ylempiä korkeakoulututkintoja 5 5, lisensiaatintutkintoja ja tohtorintutkintoja 9. Kaikista tutkinnon suorittajista 58 prosenttia oli naisia. Ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli yli 6 prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista prosenttia ja tohtorintutkinnoista 2 prosenttia. Vuonna 25 eniten tutkintoja suoritettiin kaupan ja hallinnon alalla ja humanistisella ja opetusalalla, molemmilla noin 28 prosenttia. Kolmanneksi eniten valmistui tekniikan ja liikenteen alalta, 8 prosenttia. Tohtoreita valmistui eniten luonnonvara-, tekniikan ja liikenteen ja sosiaali- ja terveysaloilta, kaikilta yli. Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, 6 tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Aalto-yliopistossa 9 tutkintoa ja Turun yliopistossa 6 tutkintoa. Helsinki.5.26 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Vuonna 2 lääkärien erikoistumiskoulutuksen tutkintoon johtavaan koulutukseen kuuluivat erikoislääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja erikoiseläinlääkärikoulutukset. Vuodesta 25 alkaen erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutusta ei lueta asetuksen 56/25 mukaan tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. Siitä syystä lääkärien erikoistumiskoulutuksen tutkinnon suorittaneiden, uusien opiskelijoiden ja opiskelijoiden määrät (2, 5 ja 57) olivat vuonna 25 selvästi alhaisemmat kuin vuonna 2, jolloin vastaavat luvut olivat 58, 668 ja 65. Yliopisto-opiskelijat Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrät vähenivät hieman, mutta tohtorikoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä kasvoi. Vuonna 25 alemman korkeakoulututkinnon aloitti 7 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 6 8 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 7 opiskelijaa. Yliopisto-opiskelijat koulutusalan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 25 Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 85 6 ja ylempää korkeakoulututkintoa 52 opiskelijaa. Jatkotutkinto-opiskelijoita oli 9 5, lisensiaattikoulutuksessa vajaa opiskelijaa ja tohtorikoulutuksessa vajaa 8 opiskelijaa. Vuonna 25 eniten opiskelijoita oli kaupan ja hallinnon alalla, 27 prosenttia. Kaikista opiskelijoista humanistisella ja opetusalalla opiskelijoita oli lähes yhtä paljon, 25 prosenttia. Kolmanneksi eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla, 9 prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 5 prosenttia, mutta koulutusaloittain tarkasteltuna vaihtelu oli suurta. Humanistisella ja opetusalalla naisten osuus oli 75 prosenttia ja sosiaali- ja terveysalalla 67 prosenttia, mutta tekniikan ja liikenteen alalla vain 22 prosenttia. Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, 2 5 opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aalto-yliopistossa, 8 opiskelijaa, ja Turun yliopistossa, 6 opiskelijaa. Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 25... Liitetaulukko 2. Yliopistojen ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 25...5 Laatuseloste: Yliopistokoulutus...6
Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 25 Koulutusaste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Uudet opiskelijat, yhteensä 25 99 6 9 7 7 2 82 85 6 6 29 7 2 25 2 57 9 962 5 7 62 6 829 85 277 2 9 6 97 77 5 5 6 7 22 76 26 8 6 5 8 joista naisia Opiskelijat, joista naisia Tutkinnon yhteensä suorittaneet, yhteensä 5,6,7 2, 56,5 65, 62,8 77,,2 55,, 22,2 5,8 78, 6,8 77,,9 5, 2,7 6, 55,9 62,9 8,,9 8 8 8,6 28,6 9,9 5,2 6,2 26,9 55,9 59,5 55,6 65, 2 57 6 25 55 29 9 78 92 5 8 9 877 92 85 6 6 66 5 87 2 2 2 2 2 2 826 8 52 2 6 286 8 9 98 7 7 2 57 7 56 57 57 27 8 5 296 26 2 8 25 5 69 52 2 96 525 7 79 5,, 2,8 55,2 66,9 62,6 75,,7 5,9, 8, 5,6 76,2 62,7 7, 2,5 56,9 7, 2, 6, 6, 6, 79,,7 9, 9, 5,,5 2, 7, 92, 5 77,2 52,9 6,6 29,6 5,6 69,6 58, 68,2, 2 78 26 5 82 9 6 2 692 57 9 5 5 79 969 2 68 569 8 677 5 5 86 2 77 72 56 77 98 97 2 2 22 6 8 88 8 262 2 292 joista naisia 58, 5 2,5 58,9 7,5 6, 79, 2,9 57,7 9,7 22,5 56, 82,6 6, 79, 2,9 58,9 5, 25, 6, 66,8 67, 8,, 85, 85, 66, 62,5 5,2 75,8 8,6 5,8 6, 29,7 56,5 66, 2, 7,9
Liitetaulukko 2. Yliopistojen ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, -alan (opetushallinnon 995 luokitus) ja sukupuolen mukaan 25 Koulutusaste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto ) Ulkomaalaisten kansalaisuus muu kuin Suomi Uudet opiskelijat, yhteensä ) 2 78 52 865 66 27 72 6 27 2 8 2 52 2 7 22 7 5 62 22 7 9 92 59 8 65 joista naisia Opiskelijat, joista naisia Tutkinnon yhteensä ) suorittaneet, yhteensä ) 2,8 8, 2,2 5,6,9 5,7 69,8 52,8 5,9 57,9 66,7 56,5 6,5 2,9 7, 2,8 5,8 5 56,5 72, 9, 8,7 22,9,6,7 8,9 66,2 68 2 6 2 6 687 676 55 9 678 99 9 7 2 7 22 6 296 995 59 72 75 7 26 6 88 5 596 99 26 88 9 2,6 7, 2,7 52, 5,8 5, 6,7, 9,6 8, 2, 6,8 75, 8,6 65,5 2,6 5,9 2,7 55,7 5, 57, 68,5 25, 25, 8,5, 5,7 25, 5,2 8,7 26,7 5, 52, 7,6 58,8, 2 58 75 65 5 229 2 6 2 55 57 79 5 68 6 9 2 2 67 9 joista naisia 2,8 8,5 25,7 5, 5,6 56, 69, 9, 27, 2 6, 66,7 7,5 85,7 5, 2,9 27,2 55, 6, 62,6 7,2 8,,7 27,5 7,7 6, 6,, 55, 5
Laatuseloste: Yliopistokoulutus. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan yliopistojen 2.9. tilanteen mukaista opiskelijamäärää ja yliopistoissa kalenterivuoden aikana suoritettuja tutkintoja. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Yliopistotilasto on laadittu henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Tilastolain (2..2/28 muut. 6/2) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (2..992/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastovuodesta 2 alkaen yliopistotilaston opiskelija- ja tutkintotiedot laaditaan yliopistojen korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon toimittamien henkilöpohjaisten tietojen perusteella. Aineisto on kokonaisaineisto.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, yliopistoille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Opiskelija- ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Tutkintotiedot koskevat edellistä kalenterivuotta ja opiskelijatiedot ovat 2.9. tilanteen mukaisia. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa. Lopulliset aineistot valmistuvat noin puolen vuoden kuluttua viiteajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 98 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 966 alkaen tilastovuoteen 2 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 98 alkaen. Vuodesta 2 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta 22 alkaen uudet opiskelijat ovat ko. tutkinnon ko. yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa ko. yliopistoon kirjoille tulleita. Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen. 6
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Yliopistotilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. 7
Koulutus 26 Lisätietoja Anna Loukkola Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 29 55 678 koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 29 55 222 www.tilastokeskus.fi ISSN 796-79 = Suomen virallinen tilasto ISSN 799-599 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 2 5 5 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi