SUOMI NEPAL -SEURAN JÄSENLEHTI

SUOMI NEPAL -SEURAN JÄSENLEHTI 1/2013HIMAL

Sisältö HIMAL 1/2013 2 Seuran hallituksen jäsenet 3 Pääkirjoitus 4 Seuran toimintasuunnitelma 2013 5 Nepalese music society in Finland 6 Elämää Nepalin Kaukolännessä 12 Nepal kestävän rauhan polulla? 16 Autolla Nepaliin 18 Tihar Party 2012 HIMAL Suomi-Nepal -seuran jäsenlehti Himal ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. JULKAISIJA/Publisher Suomi-Nepal -seura ry. Finland Nepal Friendship Association PÄÄTOIMITTAJA/Editor in chief Eeva Suhonen YHTEYSTIEDOT/Contact details suominepal@gmail.com www.nepal.fi TOIMITUS/Editing Eeva Suhonen KANNEN KUVA/Cover photo Autolla Nepaliin TAITTO/Layout Minna Pimiä-Suwal Lehden artikkelien sisältö edustaa artikkelien kirjoittjien mielipiteitä, ei Suomi-Nepal -seuran mielipiteitä. Contents of articles in this publication represent personal opinions of the authors of the articles, not that of the association. Suomi Nepal -seuran hallitus valitaan vuosikokouksessa. Vuonna 2013 valitut hallituksen jäsenet ovat: Eeva Suhonen, puheenjohtaja Devendra Adhikari Pramod Bhusal Bijay Gurung Seema Gyanwali Sami Hokkanen Anne Holopainen Pirjo Mai Jyrki Ollikainen Matti Penttilä Byoma Tamrakar Muistathan maksaa jäsenmaksusi vuodelle 2013. Maksulomakkeen löydät lehden takakannesta. Jäähyväiset 2.0 Naimisiinmeno kuulemma sutjakoituu, kun kertoja tulee lisää. Nepal-seuran puheenjohtajan paikan jättäminenkin on ollut toisella kerralla paljon suoraviivaisempaa. Ei tarvinnut muuta kuin sanoa: En ole käytettävissä puheenjohtajan tointa täytettäessä. Aloitin Nepal-seuran hallituksessa varapuheenjohtajana vuonna 1995 pitkäaikaisen puheenjohtajan luovuttaessa vetovastuun Esa Ahoselle, joka ilmoitti heti valituksi tullessaan, että pesti kestää vuoden. Esa oli siinä mielessä säntillinen mies, että piti sanansa. Seuraavana vuonna Esan seuraajaehdokasta etsittäessä katseet osuivat ensimmäiseksi varapuheenjohtajaan, joka kovasti yritti tähdentää periaatteita tehtävien kierrätyksestä ja vastuiden jakamisesta. Samasta asiasta olen joutunut puhumaan hyvin monessa vuosikokouksessa. Kansalaisjärjestöissä tehtävillä ja vastuilla on taipumus kasaantua muutamille avainhenkilöille, jotka vastuuntunnostansa riippuen sitten uhraavat aikaansa ja energiaansa yhteisten asioiden hoitoon. Suomi-Nepal-seura ei ole poikkeus tästä säännöstä. Kiitoksena viimeaikaisille vastuunkantajille voin todeta tilanteen vuosien kuluessa parantuneen. Jäähyväiset 1.0 piti sisällään mm. seuraavan Nepalin tilannekatsauksen vuonna 2004: Muutama synkeä otsikko viime viikoilta Kathmandusta, jossa sissit ovat harjoittaneet valtioon viranomaisiin ja julkisiin kohteisiin kohdistunutta pommikamppanjaa. Nämä otsikot on poimittu internetistä nepalnews.com sivustoilta, ja kuvaavat epävarmuuden ajan saapuneen myös pääkaupunkiin. Katmandussa käyneet tunnistavat otsikoissa esiintyneet kaupunginosat keskeisiksi paikoiksi. Pääkirjoitus (29.3.) Räjähdys puolustusministeriön taloustoimistossa Sundharassa (24.3.) Pommi räjähti sähkölaitoksen toimistossa Chabahilissa (23.3.) Pommi vahingoitti hälytyksen saanutta poliisimiestä Kirtipurin kaupungintalolla (6.3.) Pommi räjähti ravintolan toiletissa Naya Bazaarissa (5.3.) Pommi räjähti Lalitpurin kaupungin toimistossa (5.3.) Räjähdys vapisutti Thamelia, hotelli ja hieromalaitos vahingoittuivat, poliisi loukkaantui (2.3.) Voimakas pommi räjähti bussissa Kalankissa (26.2.) Kaksi tempoa (kolmipyöräistä taksia) räjäytettiin New Roadilla ja Ratnaparkissa samanaikaisesti (25.2.) Maolaiset opiskelijajärjestöt räjäyttivät pommit Thamelin ja Thahachalin kampuksilla Kuolleita levottomuuksissa (vai pitäisikö sanoa sodassa) lienee lähemmäs 10 000, vaikka varmaa lukua ei kukaan pystykään kertomaan. Väkivallan logiikka on haudannut alleen kaikki mahdolliset taustalla olleet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat. Kysymys ei enää ole mistään köyhien ystävistä ja riistäjistä, vaan valtataistelu on vahvemman oikeuden julmaa jakamista ja kostoa. Talous on raunioina, infrastruktuurille on aiheutettu suunnatonta vahinkoa, keskinäinen epäluottamus vallitsee niin poliittisella kuin paikallisellakin tasolla. JATKUU seuraavalla sivulla >>> 2 HIMAL HIMAL 3

Tässä voi vilpittömästi todeta, että myös Nepalin politiikassa on edistystä tapahtunut. Kuningas luopui vallasta ilman verenvuodatusta. Perustuslakia säätävän kokouksen vaalit olivat rehelliset. Tie demokratiaan ei sen jälkeen kuitenkaan ole ollut mutkaton. Ajat ovat olleet levottomat, poliittinen kuohunta on peittänyt alleen uudistukset ja uutta perustuslakia ei ole saatu aikaiseksi. Nyt kuitenkin taistellaan mediassa, poliittisilla areenoilla - ja jos kaduilla tehdään politiikkaa, niin välineinä eivät ole pommit. Nepalin köyhyyttä ja joskus jopa kurjuutta ei käy kiistäminen, mutta kun kehitykseen ottaa hieman pitemmän perspektiivin, niin voi nähdä huikean hyppäyksen kauniista mutta karusta feodaalikuningaskunnasta moderniksi ja vaurastuvaksi valtioksi. Ulkoministeriö muotoili Nepalin kehityksen YK:n tilastojen mukaan seuraavasti: Nepal on kuitenkin edistynyt kehityksessään valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä esimerkkinä UNDP:n Human Development Report 2010:ssä raportoitu edistys. Raportissa tarkastellaan muun muassa 135 maan inhimillisen kehityksen muutoksia viimeisen 40 vuoden tilastotietojen perusteella. Tämä vertailu osoittaa Nepalin parantaneen ei-taloudellista inhimillisen kehityksen tasoaan maailman toiseksi eniten. Vain Oman, joka on pystynyt onnistuneesti käyttämään öljytulojaan kehityksen hyväksi, on pystynyt parempaan tulokseen. Seurammekin piti kaikkien aikojen parhaat bileensä viime syksynä. Mekin edistymme. Tästä on uusien vastuuhenkilöiden hyvä jatkaa. Onnea ja menestystä Eeva! Matti Penttilä Suomi-Nepal -seura ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomi-Nepal -seuran keskeinen tehtävä on tehdä Nepalia tunnetuksi Suomessa. Tässä tarkoituksessa lisäämme korkeatasoisen tiedon määrää Nepalista, sen kehityksestä ja kulttuurista. Luomme uusia yhteyksiä Nepaliin ja kokoamme Nepalista kiinnostuneita ihmisiä yhteiseen toimintaan Suomessa. Jatkamme toimintaamme suomalaisten ja Suomessa asuvien nepalilaisten tärkeänä yhdyssiteenä, erityisesti kasvavan opiskelijaväestön integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja nepaliyhteisöön on jatkuvasti kasvava haaste. Toimimme tiiviissä yhteistyössä muiden nepalilaisjärjestöjen kanssa erityisesti tilaisuuksien järjestelyissä ja vierailujen isännöinnissä. Viestintä Vahvistetaan edelleen sähköistä tiedotusta kokoamalla ja ylläpitämällä Nepal-aiheista tietoa seuran Web-sivustolla. Lisäksi toimitetaan muutaman kerran vuodessa sähköpostikirje Nepalista kiinnostuneille. Verkkosivuston ajankohtaisuuden lisääminen on toimintavuoden suurimpia haasteita. Himal-jäsenlehti julkaistaan kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Luentoja ja muita esityksiä pidetään Nepalista kiinnostuneille tahoille, kuten kouluille ja järjestöille. Maksullisia luentoja kannattaa myös suunnitella ja tarjota. Tapahtumat Matkamessut 2013/2014 Vuosikokous ja yleisötilaisuus teemalla Autolla Nepaliin huhtikuussa. Maailma kylässä -festivaali toukokuun lopussa Kaisaniemessä. Nepalilaiset piknikit kesällä, yhdessä muiden nepalilaisjärjestöjen kanssa. Syksyn juhliin, esim. Tihariin liittyvä tilaisuus. Jäsenyydet muissa järjestöissä Seura on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen (KePa), Ystävyysseurojen liiton, Kehitysmaantieteen yhdistyksen ja informaatio-osuuskunnan (kaapeli.fi) jäsen, sekä Monihelin jäsen. Näiden järjestöjen toimintaa seurataan ja tapahtumiin osallistutaan voimavarojen mukaan. Nepalese Musician s Society in Finland The idea of the Nepalese Musician s Society in Finland came after a few musical get-together between Sharad Shakya and Udeep Shakya. Their interest towards music, especially Nepali music and the interest to preserve and share it has made this to happen. The society started as a place for professional, amateur and hobby musicians from Nepal to gather and play music and share their musical knowledge and of course, to have a good time and fun. Even though the society is focused on Nepali music, it is open to all kind of music regardless of nationalities. From the very beginning, the society has focused on giving music education as most of the Nepali musicians still lack proper music education. Since preserving and sharing of Nepali music, in present date, would not be possible without proper music education, the Nepalese Musician s Society offers musical workshops, theory courses and regular weekly practice sessions. The group formed by these practice sessions also performs in Nepali events and parties in Finland as it did in Tihar party in November 2012 organized by Finland-Nepal Friendship Association. The society was established in August 2011 and by now it have six permanent members and eight visiting members. Now, after little more than one and half year of establishment, the society is acting more like a music school/institute, focusing on music education as a first priority to support Nepali music and musicians. Sharad Shakya, a musician from Nepal who has studied music in Nepal and also studying music in Pop & Jazz Conservatory Helsinki, is organizing and designing all the musical workshops, courses and practice sessions where as, media engineering student in Metropolia UAS, Udeep Shakya, is managing and taking care of administrative part for the society. In future, this Nepalese Musician s Society in Finland is looking forward to create more groups performing not only Nepali music but also world music. It is also committed to spread music education since education in every field is crucial. Contact info Sharad Shakya, mesharad.shakya@gmail.com Udeep Shakya, diphidden@hotmail.com Society has Facebook page under the name Nepalese Musicians Society in Finland. Anyone can visit and check the page for events,activities and discussion. 4 HIMAL HIMAL 5

Teksti: Kaisa Seppänen Kuva: Kaisa Seppänen Elämää Nepalin kaukolännessä Vietin kaksi unohtumatonta vuotta kehitysyhteistyön kenttätehtävissä Nepalin syrjäisimmillä seudulla kaukolännessä. Hankkeemme Rural Village Water Resources Management Project on Suomen ja Nepalin kahdenvälinen hanke, jonka ensimmäinen vaihe alkoi jo vuonna 2006. Hankkeen tarkoituksena on vesivarojen monipuolisen hyödyntämisen ja pitkän tähtäimen osallistavan suunnittelun kautta taata puhtaan veden saanti, paremmat elinolot ja toimeentulo sekä perus-sanitaation avulla parempi terveys kaikille kuntalaisille yli 50 kunnassa. 6 HIMAL HIMAL 7

Kuntakohtaisten vedenkäyttösuunnitelmien (Water Use Master Plan, WUMP) tuella erilaiset elämänlaatua kohottavat hankkeet (juomavesi, koulujen vesi ja käymälät, kastelujärjestelmät, parannellut vesimyllyt (ghatta) ja puuta säästävät, savuttomat liedet sekä sähköntuotanto vesivoimalla, metsitys ja muut ympäristönsuojelutoimet) laitetaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestys on sitova ja se vahvistetaan kokouksissa, joissa on oltava edustajat kaikista etnisistä ja kastiryhmista sekä kunnan jokaisesta osasta. Ensimmäisenä palveluita saavat ne, joilla on huonoin tilanne: esimerkiksi kylä, joissa vedenkantomatka on pisin ja toisaalta veden laatu huonoin, saavat vesijärjestelmän ennen muita kyliä. Tällä varmistetaan tasa-arvoinen kohtelu myös syrjityille ryhmille, sekä vähennetään poliittista painostusta ja kehityshankkeiden käyttämistä poliittisiin tarkoitusperiin. Juomaveden ohella sanitaatiokasvatus ja kotipuutarhat sekä ravitsemusneuvonta ulotetaan jokaiseen kotiin. Lisäksi hanke vahvistaa aloittelevia osuuskuntia, tekee asennekasvatusta naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien syrjintää vastaan, kehittää erilaisia maaseudun luonnonvaroihin perustuvia toimeentulovaihtoehtoja ja vahvistaa esimerkiksi naisten säästöryhmiä. Kestävyys Hankkeen päätoteuttajia ovat maakuntien paikallishallinot sekä erilaiset paikalliset käyttäjäkomiteat, joiden kapasitointiin ja kouluttamiseen hanke erityisesti panostaa. Vesi- ja muiden järjestelmien kestävyys pitkälle tulevaisuuten nojaa käyttäjäkomiteoiden aktiivisuuteen, sitoutumiseen ja kapasiteetttiin. Käyttäjäkomiteoissa on oltava tasa-arvoinen edustus miehiä, naisia ja syrjittyjä ryhmiä. Naiset Nuori opettaja Ms. Shanti Busal näyttää esimerkkiä kylänsä naisille: kuukautisten aikaan voi asua turvallisesti kotona. (Kuva: Padam Kumari Gurung) ovat keskimäärin aktiivisempia ja sitoutuneempia, mutta miehillä on suurempi kapasiteetti keskimääräistä paremman koulutuksen takia. Suurin osa miehistä on kuitenkin ainakin osan vuodesta kausitöissä Intiassa. Valtaosa naisista taas on lukutaidottomia, mutta koulutuksen puutetta suurempi este naisten osallistumiselle on itseluottamuksen ja ajan puute. Lasten, eläinten, viljelysten ja kodinhoito vie naisten kaiken ajan. Myös ravitsemus on heikkoa. Proteiinin saanti on niin vähäistä, että suurin osa naisista on aneemisia ja uupuneita. Myös kulttuurisesti naisten paikka on kotona. Jos kehitysyhteistyöhankkeilla ei olisi vaatimusta tasa-arvoisesta edustuksesta, kokouksissa istuisi pelkkiä yläkastisia miehiä. Vesijärjestelmien ylläpitoon tarvitaan myös tuloja. Tällä hetkellä niitä saadaan kuitenkin lähinnä miesten lähettämisestä Intiaan. Vaikka osissa kunnista on onnistuttu saamaan tuloja esimerkiksi vihannesten, soijapavun, mausteiden ja mustien linssien myynnistä, suuremmat markkinat ovat kaukana ja tuotteiden jalostus tai muu arvoketjun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vielä alkuvaiheessa. Muutos naisten elämään Naisten elämää hanke on muuttanut. Enää naisilla ei ole tapana piiloutua, kun kylään tulee vieraita ihmisiä. Vettä ei enää tarvitse kantaa tuntikausia päivässä, omassa pihassa on vessa ja lapsilla ei enää ole jatkuvaa ripulia huonon hygie- Chhaupadi-majansa hylännyt nainen on esimerkkinä muille kylän naisille. (Kuva: Kaisa Seppänen) 8 HIMAL HIMAL 9

Kylävierailuilla minulla oli tapana kysyä vanhoilta ihmisiltä ovatko ilmasto ja luonto muuttuneet heidän lapsuuteensa verrattuna. Lähes poikkeuksetta vastaus oli myöntävä. Ennen metsiä oli enemmän ja sateet runsaampia ja luotettavampia. Myös monet lähteet ja purot, joista ennen haettiin vettä, ovat nykyään kokonaan tai osittain ehtyneet. Kaukolänsi on myös muuta Nepalia huomattavasti kuivempi sademäärät olivat pieniä ja sateet epävakaisia jo ennen ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tämän vuoksi hankkeen kaikkien vesijärjestelmien budjeteissa ja suunnitelmissa huomioidaan vesilähteitten suojelu ja metsitykset sekä tehdään riskienkartoitus ja suunnitelma (Water Safety Plan) myös onnettomuuksien varalle. Ihmisten sopeutumista auttavat toimeentulomahdollisuuksien monipuolistaminen. Kun elämä ei ole enää kiinni yhdestä sadosta ja tietoa, terveytta, aikaa ja itseluottamusta on enemmän, erilaisten muutosten kanssa on helpompi elää. Vesivarojen integroitu ja pitkän tähtäimen suunnittelu on myös osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisätietoa Rural Village Water Resource Management Project -hankkeesta: www.rvwrmp.org.np/ Lisätietoa Nepalista ja ilmastonmuutoksesta löytyy esimerkiksi täältä: http://www.iwmi.cgiar.org/offices/asia/south_asia/nepal/pdf/specia_ issue_hn_bulletin_final_web.pdf http://www.icimod.org/ Kauko-lännessä äiti- ja lapsikuolleisuus on Nepalin korkeimpia, lapsiavioliitot yleisiä ja naisten lukutaitoprosentti alhaisempi kuin muualla Nepalissa. (Kuva: Kaisa Seppänen) Kaukolänsi on kaukana: kyliin on useiden tuntien tai jopa päivien kävelymatka lähimmältä tieltä. (Kuva: Sanna-Leena Rautanen) nian takia. Ravitsemus on parantunut, kun omasta puutarhasta saa vihanneksia. Aiemmin ihmiset söivät usein riisiä tai leipää ja laihaa linssikeittoa, tai pahimmillaan jopa pelkkää riisiä. Vaikka riisi ei ole tälle kuivalle alueelle sopivin viljelykasvi, ihmiset pitävät sitä tärkeimpänä ruokana ja seutu on vahvasti riippuvainen ulkopuolelta tuodusta riisistä. Vierailin useissa kylissä, joissa ihmiset olivat sinä vuonna ensimmäistä kertaa elämässään syöneet vihanneksia. Erilaiset tabut rajoittavat ja vaarantavat naisten elämää edelleen. Chhaupadi eli naisten eristäminen kuukautisten sekä synnytyksen aikaan erillisiin majoihin tai eläinsuojiin yöksi on vielä yleistä. Naiset eivät saa nukkua kotona, mutta he eivät myöskään saa käyttää käymälää tai koskea vesihanaan. He eivät saa syödä kaikkia ruokia, kuten maitotuotteita, juuri silloin kun raudan- ja muiden ravinteiden tarve on suurimmillaan. Hanke pyrkii kitkemään tätä tapaa osana Nepalin kansallista sanitaatiokampanjaa. Sitkeä vaikuttamistyö, uskonnollisten esikuvien tuominen mukaan kampanjointiin sekä rohkaisevat esimerkit omasta kylästä muuttavat tapoja vähitellen. Ilmastonmuutos Vanhojen tabujen lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat naisten elämää vielä enemmän kuin miesten. Naiset ovat vastuussa veden ja usein ruuankin hankinnasta kotiin. Vaikka ilmastonmuutokset tarkemmat vaikutukset ovat huonosti tunnettuja ja vaikeasti ennustettavissa, ilmastoon on entistä vaikeampaa luottaa ja kaikki ääri-ilmiöt ovat todennäköisempiä kuin ennen. 10 HIMAL HIMAL 11

Nepal kestävän rauhan polulla? Tarkastelin vastikään valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani 1 Nepalin rauhanprosessia ja sitä, miten poliittiset toimijat ovat rakentaneet uutta Nepalia diskursseissaan eli kielenkäytössään ja puhetavoissaan. Nepalin konflikti käynnistyi vuonna 1996, kun maolaisiksi itseään kutsuva ryhmä aloitti kansansodaksi nimeämänsä kapinan maan valtiollisia toimijoita vastaan. Konfliktia leimasivat 2000-luvulla useat tulitauot, neuvottelukierrokset ja valtapoliittinen taistelu kuninkaan, valtapuolueiden ja maolaisten välillä. Varsinaisen rauhanprosessin voidaan katsoa käynnistyneen, kun seitsemän valtapuolueen ryhmittymä ja maolaiset allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan marraskuussa 2005. Tästä huolimatta prosessista ei edelleenkään voida puhua menneessä aikamuodossa. Useat tutkijat ovat pitäneet uuden perustuslain voimaansaattamista keskeisenä edellytyksenä sen päättymiselle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen 2 kehittämää diskurssiteoriaa, jonka mukaan asiat saavat merkityksensä kielen kautta sosiaalisissa käytännöissä. Uusi Nepal ymmärrettiin käsitteeksi, jonka poliittiset toimijat tuottivat kielenkäytössään ja sosiaalisissa käytännöissään. Käsitteen katsottiin myös viittaavan keskeisesti niihin poliittisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin muutoksiin, joita Nepalin konfliktin taustalla oleviin syihin puuttuminen edellyttää. Varsinaisen rauhanprosessin voidaan katsoa käynnistyneen marraskuussa 2005. 1 Holopainen, A. (2013) Articulating a New Nepal: Discourses of Transformation during the Peace Process between 2005 and 2012. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos. 2 Laclau, E. & Mouffe, C. (1985) Hegemony and Socialist Strategy: Towards a Radical Democratic Politics. London: Verso. Uusi identiteetti hauras Tavoitteena olikin tarkastella, millaisia merkityksiä uudelle Nepalille rakennettiin kyseisiin muutoksiin liittyvissä diskursseissa. Lisäksi tutkittiin, millaisia toimijoiden välisiä kiistoja ja rajanvetoja tähän liittyi. Tähän liittyi myös kestä- 12 HIMAL HIMAL 13

vän rauhan mahdollisuuksien arviointi diskurssien perusteella. Rauhanprosessin alkuvaiheessa maolaiset ja valtapuolueet artikuloivat kuninkaan yhteiseksi vihollisekseen ja uutta Nepalia uhkaavaksi toiseksi. Tämän katsottiin mahdollistaneen rauhanprosessin. Samalla näiden toimijoiden diskursseissa kiistettiin kuninkaan edustama feodaaliyhteiskunta ja Nepalin perinteinen identiteetti hindulaisena kuningaskuntana. Nämä symboloivat eriarvoisuutta. Uudelle Nepalille rakennettiinkin uusi identiteetti sellaisten keskeisten merkitsijöiden ympärille. Näitä olivat demokratia, tasavalta, federalismi, sekularismi, muutos, edistys, kehitys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys. Sen jälkeen kun Nepal julistettiin tasavallaksi, maolaisten ja muiden puolueiden välillä vallinnut yhteisymmärrys näyttäisi kadonneen. Erityisesti demokratian ja federalismin merkityksistä on käyty kiistaa. Vastakkainasettelu on siis korostunut maolaisten ja muiden puolueiden välillä, ja tilanteen voidaan katsoa alkaneen muistuttaa konfliktia edeltävää ja sen aikana vallinnutta tilannetta. Kiistely merkityksistä toimijoiden välillä uhkaa myös uudelle Nepalille artikuloitua identiteettiä, sillä esimerkiksi vaatimukset kuninkaan palauttamiseksi ovat voimistuneet. Sen jälkeen kun Nepal julistettiin tasavallaksi, maolaisten ja muiden puolueiden välillä vallinnut yhteisymmärrys näyttäisi kadonneen. Kestävä rauha edelleenkin epävarma Toisaalta kesällä 2012 muodostettu radikaali maolaispuolue voi osoittautua uhaksi rauhanprosessille. Puolue on ilmoittanut, ettei valtapuolueiden näkemys uudesta Nepalista vastaa heidän alkuperäisiä tavoitteitaan. Syyttämällä valtapuolueita maassa vallitsevasta tilanteesta radikaali puolue saattaisi jälleen saada tukea syrjäytyneiltä ryhmiltä vallankumouksellisille vaatimuksilleen. Kestävän rauhan voidaan katsoa edellyttävän muutoksia konfliktin taustalla olevissa epätasaarvoisissa rakenteissa. Nepalissa sosioekonomiset muutokset eivät kuitenkaan näytä seuranneen poliittisia muutoksia. Poliittisten toimijoiden diskursseissa uusi perustuslaki artikuloitiin asiakirjaksi, joka voisi taata pysyvän rauhan ja tuoda sosioekonomisia muutoksia. Muun muassa federalismin merkityksestä käytyjen kiistojen vuoksi perustuslakia ei kuitenkaan saatu säädetyksi viimeisimpään määräaikaan mennessä toukokuussa 2012. Polku kestävään rauhaan näyttää edelleen vaikeakulkuiselta. Nyt olisikin tärkeää, että keskeiset poliittiset toimijat löytäisivät uudestaan heidän välillään rauhanprosessin alkuvaiheissa vallinneen yhteisymmärryksen. Näin voitaisiin vihdoinkin saattaa voimaan uusi perustuslaki, joka voisi tuoda mukanaan kestävän rauhan ja muuttaa vanhan Nepalin uudeksi. Teksti ja kuvat: Anne Holopainen 14 HIMAL HIMAL 15

Autolla Nepaliin Autolla Nepaliin -projektin Juho Leppänen haastattelussa Mistä syntyi matkan idea? Vuosina 2009 2010 vietin talvea kiertäen Eteläja Kaakkois-Aasiaa. En kokenut mitään suurta hippiherätystä tai muita itämaisia väristyksiä (vaikka joskus ulkomuotoni sellaisen kuvan saattaisi antaakin). Usein vain näin käy. Sen sijaan koin herätyksen hyvinkin kotimaisissa arvoissa. Tasa-arvo ja ihmisten välinen oikeudenmukaisuus ei päästänyt minua otteestaan. Suomessa opimme jo äidinmaidossa, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet ja kaikilla on sama ihmisarvo. Aasiassa näin ei ole. Haastattelu: Eeva Suhonen Miten valmistauduitte? Miten hankitte rahoituksen? Alunperin tarkoitus oli rahoittaa matka omasta tai omien firmojen taskusta. Mukaan tuli myös Dream.do -yritys, jonka videotilauksella saimme katettua matkan kulut. Miksi juuri autolla ja kuinka pitkään matka kesti? Polkupyörällä olisi kestänyt liian kauan! Menomatka keski 23 päivää. Takaisin tullessa matka kesti noin 50 päivää, sillä jouduimme kolariin. Menitte maitse monen maan kautta. Miten selvisitte eri ympäristöissä? Saitteko mitään erityishuomioita Kirgisiassa, Lounais-Kiinassa ja Pakistanissa? Tiet ovat suunnilleen samanlaisia joka paikassa ja 23 päivässä ajaessa ei kerkeä paljoa pysähtymään. Kiinassa piti olla erityiset oppaat ja Pakistanissa taas poliisit valvoivat liikennettä terrorismin takia. Teillä ei ollut autossa ilmastointia ja auto oli ilmeisesti valittu kestävämallisesta? Vai kestikö auto? Jos ei kestänyt, mitä tapahtui ja kuinka tilanteesta selvittiin? Auto kyllä kesti kaikki vikaan mennyt meni omasta erheestä/kolareista. Nepalin päässä Kathmandussa hajosi yksi jousi, jonka Volkswagen Nepal sitten korjaili meille. Paljonko tuli kilometrejä suuntansa? Yhteen suuntaan matkan pituus oli 10 000 kilometriä. Olitteko ensimmäistä kertaa Nepalissa? Miltä maa vaikutti? Oliko joku vastassa? Minulle reissu oli jo neljäs kerta Nepalissa. Vanhempani asuvat siellä. Muille kuskeille se oli ensimmäinen. Maahan on huikea! Tapahtumia Events Suomi-Nepal -seura on mukana Maailma Kylässä -tapahtumassa Helsingin Kaisaniemen puistossa 25. 26.5. Perinteinen kesäpiknikki (nyyttikestit) järjestetään Seurasaaren juhlakentällä 10.8. klo 13 alkaen. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! Mitä te teitte Nepalissa? Missä päin Nepalia vierailitte? Vierailimme Janakpurisssa Fida Internationalin kouluprojekteissa. Chitwanissa vietimme lepopäivän ja Kathmandussa olimme viikon. Miten meni paluumatka? Ja kuinka paljon koko reissu kesti kaikkiaan? Paluumatka meni rauhallisesti lukuun ottamatta rekkakolaria Intiassa. Kaikkiaan olimme reissussa 84 päivää. Toitte 5000 kappeletta käsintehtyjä koruja Neplista? Myyttekö niitä? Korut ovat myynnissä Store of Hope -nettikaupassa. Liikkeen myynti helpottaa 20 ihmisen työllistymistä kathmandulaisessa turvakodissa. Ostos ei myöskään ollut tarkoitettu kertaluontoiseksi, vaan lisätilauksia tehdään kokoajan myynnin jatkuessa. Miltä tuntuu matkan jälkeen? Kannattiko reissu tehdä? Emme olleet turistimatkalla. Reissu kannatti tehdä siksi, että saimme kerättyä runsaasti projektirahaa esimerkiksi uusiin koulurakennuksiin Nepalissa. Saimme myös paljon näkyvyyttä hankkeellemme. Onko uutta matkaa tiedossa? Ei vielä. Toistaiseksi keskitymme tämän reissun jälkipyykkiiin. Lisätietoja: www.autollanepaliin.fi Finnish-Nepal Friendship Association is taking part of Worldvillage-event in Kaisaniemi park in Helsinki 25 to 26 May. A traditional potluck picnic will be arranged at Seurasaari juhlakenttä at 10 August from 1 pm. Everybody is welcome! 16 HIMAL HIMAL 17

The light of November November is considered to be the darkest month of the year in Finland. Days are short and chilly, the buildup of snow is not quite to the level where the plentiful whiteness reflects the light and makes the nights (and days) brighter; and to make things interesting there is generally a light drizzle associated with this month. But one thing that happens at this time that we look forward to which takes away part of the darkness and adds colours is the annual Tihar party that is organized by Finland Nepal Friendship Association. There has been enough written about What is Tihar festival on the pages of Himal or at the opening of the annual party. So there is no need to explain here again. In fact it is by now so well known that the association chairman Matti Penttilä was very comfortable giving the introductory Tihar speech at this year s Tihar party on 17 November 2012. The venue was once again the same place as last year Tapanilan Voluntary Fireforce known as Tapanilan VPK. Its large event hall with a built in stage and associated audio visual system is ideally suited for the party which invariably always involves various performances that utilize the system. The performances included dance sequences which have been prepared and rehearsed for some time and songs from individuals and bands. One event which was new this year was the screening of two documentaries on Nepal. The first documentary Secrets of Dhaulagiri - was screened. It showed the ups and downs of people and lives that are filled with struggle and tragedies, beliefs and hopes against the backdrop of Mount Dhaulagiri. The second feature was The Last Race which told the story about Manang area horsemen. Judging from audiences reaction it can be said that these were well appreciated. After Matti finished his welcome and information on Tihar, there were four dance sequences performed by various young girls/ladies and men starting with the timely Tiharai Aayo (Tihar is here). The sequence also included the classic Kala Kurtaile from 1966 (although in its modernized version). The food was excellent as usual. The menu consisted of delicious variety of Nepalese dishes cooked by the talented Nepalese ladies. After dinner just over half an hour was taken up by the band Nepalese Musician s Society in Finland which performed songs for all tastes and ages. The band was established in August 2011 and even though it is focused on Nepali music, it is open to music from all over the world. The band also works as music school and conducts various workshops. The lottery has become another staple at Tihar parties and this one was no exception. A Tihar party cannot end without the traditional Deusire and Bhailo songs. By the time the evening winded up around 10 PM a significant amount of cash and kind was noticed in the burlap bag of the Bhailo singers. It actually felt that Tihar which is a festival of lights is needed more in Finland in November than in Nepal. This is one of the bright light we can always look forward to in those darker nights. Text: Sushil Gyanwali 18 HIMAL HIMAL 19

Suomi-Nepal -seura ry C/O Versokuja 8 b FIN - 00790 Helsinki Arvoisa Suomi-Nepal-seuran jäsen, kiitos jäsenyydestäsi. Jäsenmaksu vuodelle 2013 on sama 22,00 kuin viime vuonna, samoin opiskelijoiden ja työttömien jäsenmaksu 10,00. Yhteisökannatusjäsen/Sponsorijäsenmaksu on 200,00 e. Maksamalla jäsenmaksun mahdollistat alkaneen vuoden toiminnan. Jäsenmaksun henkilökohtainen viitenumero löytyy osoitekentästä. Hyvää kesän alkua toivottaen, Suomi Nepal -seura ry / Hallitus Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saaja Mottagare FI 501009 3000 309826 Suomi-Nepal -seura ry MAKSAJA BETALAREN TILISIIRTO GIRERING Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare I Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. Maksaja Betalare Allekirjoitus Underskrift Viitenumero Ref. nr Tililtä nro Från konto nr Eräpäivä Förfallodag 7.6.2013 10.6.2012 Euro PANKKI BANKEN