VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

PPA 1 34 VIHTI 91 3-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTIJS Numer 1215 TEST REPORT Ryhmä 114 Vusi 1987 ' VALSSINTYLLYJEN RYIIMÄKOETUS GROUP TEST OF ROLLER MILLS Mylly Ketuttaja Valmistaja Hinta Rller mill Entrant Manufacturer Price 1.4.1987 Biteräs Biteräs Oy Biteräs Oy 6 mk 418 KORPILAHTI 418 KORPILAHTI Crss 1 Kne Oy Trinal Kne Oy Trinal 62 mk 315 KOSKI Ti 315 KOSKI Ti Haukka HM12 Haukka-metalli Oy Haukka-metalli Oy 825 mk 68 ILMAJOKI 68 ILMAJOKI Haukka HM13 132 mk Junkkari Junkkari Oy Junkkari Oy 535 mk VMJ-1 Kp 2 Kp 2 62375 YLIHÄRMÄ 62375 YLIHÄRMÄ Junkkari 2._ 885 mk VMJ-2 Raju 18 Krtteen Knepaja Krtteen Knepaja 8 mk G. Krte & K:ni G. Krte & K:ni 7 kp 7 kp 841 YLIVIESKA 841 YLIVIESKA Skild SOK Knelinja Saeby Jernstberi 193 mk KB-25/2 PI 46 & Maskinfabrik A/S 11 HELSINKI Tanska ISSN 428-4372

2/1215 KOETUS Valssimyllyt livat ketuksessa 1987. Ketuksessa mitattiin labratrissa myllyjen tuts, energiankulutus, melu ja pölypitisuus jauhatushuneen ilmassa. Jauhettavana viljana li kuivaa sekä prpinihaplla säilöttyä hraa. Kuiva hra li lämminilmakuivurissa kuivattua, sen ksteus li 14 % ja hehtlitrapain 66 kg. Prpinihaplla säilötyn viljan ksteus li 24 % ja hehtlitrapain 54 kg. Myöskin hemeitten jauhamista kkeiltiin. Hankaussähkön syntyminen arvsteltiin silmämääräisesti, saminkuin kipinöinti kivien jutuessa myllyyn. RAKENNE JA TOIMINTA Myllyt livat sähkökäyttöisiä. Niissä li 1-3 teräksistä tai valurautaista valssia, viljansyöttösuppil ja 2-4 jalkaa. Myllyjen rungt livat hitsattua terästä. Varsinaisia ldvilukkuja myllyissä ei llut, klmessa myllyssä vieraiden esineiden jutuminen myllyyn li ketettu estää mutilemalla syöttösuppiln phjalle tasku. Yhdessäkään myllyssä ei llut ampeerimittaria, jsta visi nähdä mttrin kurmitusasteen. Siten jauhaminen myllyn suurimmalla tehlla n käytännössä mahdllista vain kkeilemalla mttrin lämpösujan avulla. Js syöttö n liian suuri, mttri ylikurmittuu ja lämpösuja laukeaa. YLEISTÄ Valssimyllyt jauhavat nin neljä kertaa tehkkaammin kuin vasaramyllyt. Sen vuksi saman jauhatustehn aikaansaamiseksi riittää esimerkiksi 11 kw vasaramyllyn tilalle 3 kw valssimylly. Kuitenkin 7,5 kw ja 11 kw tehiset myllyt vat eniten myytyjä. Syynä saattaa lla suurentuneen tehvaatimuksen lisäksi se, että halutaan käyttää myllyä uusittaessa hyväksi vanhaa mttria. Valssimyllyillä jauhettaessa ympäristöön leviävä pöly vidaan lähes täysin estää ktelimalla mylly ja tiivistämällä myllyn ja jauhastian väli. Valssimyllyssä pölyä syntyy vähemmän kuin vasaramyllyssä. Suurina pitisuuksina esiintyessään hienjakinen ja kuiva pöly vi syttyä vimakkaasta lcipinästä. Valssimyllyissä lsuhteet syttymiselle eivät le kvin hyvät. Hankaussähkön syntyminen vidaan myllyn ja jauhastian maadituksin estää.

3/1215 S ki ld KB-25/2 l CN rl c cs.. c.4 H CO VD r- -.I- CV ON 1--1 1--1 1 /4. 1-1 e 4-3 r-1 4-1 3-4 4-) I CD CD ul u-. CV CV 1 N..,......,..r. Ln c CO Cn Cn rl r-i. /.--- r-- k. 1 /4 Ln,--. CV CV H.1-) 1 CO ON N 1 mj 4-.)...,.. N.,... OD ON H N. Ln LI),-. vz) OL, 4-) ON ON 1-1 1-1 Jun kka ri VMJ-2 Jun k kari VMJ-1 Hau kka HM 13 Hau kka HM 12 CV VD N CV CV 1 CV CV... -...,. -.1- O',--.,-..5.5 c c r44 cr, n 54 cn c -. 4-) u-. Ln CV CV.) Ln VD r-1 le, CV r-1.1-3...,...,. ON CO CV en -..f.1-1 4-) c... cn.--.,-. 54 Ln.-I 4-4.3" CV r m 1 Ln,--. 4.-I,-1 c O CD N el en 3-1 M X13 1--1 CV CV i OD r,,l Ln > " 4-5. m cr,,--.,--. -.-1 4-1 mi,--i.--i,--1 UI '1-1 :.1-1 cn 4-) 1 /4 c1 /4I CV 1 CV CV : CV CV e 1 CO r, 1/4c5 r, O\-1.--.,--1 m CD gc7 m cr,. CD W ul W,4,,--I,-- H 1--4 4-1 i 3 ON 3 e.1..) ON er-1 4-3 r1 Biteräs My lly n nimi malli 1-1 4-1 k. r- vd,f CD c.4,--1 4-)2 CV CV e CO H 3 Ui.1-1 4-.)......,. Crs 1-1 r-1 3-1 H 4-1 N r, CV CV,a5.1-1 mi 5-1 4-1 4.4 r-1 r-i > 1-1 1-1. M.r-1 d,-. ( 4-5,-. M M LtI 4-) M U) 1--1 e--1 U) M r-1 ni,-. m -,--. 4-5 ii O E >n,-. cri > 5 ui cn m cu cn,-1 4-3,-. w >,--. >,?-, 1/) r-1 cn g Pl. 1-4 ni a) E :.--. 1-1 P' 3-4 H.1-) 1-1, r-1 H H H H Valssit livat alunperin sileät. Ketuksen aikana ne muutettiin uritetuiksi.

4/1215 1-4 ul cni 4-1. 9-, 434 1-1 CD CD -t -7 1 C-41 ei CN1 C.4 V) V). r-i,--i ei 4-) -.--1 G CD Cd - us H : 1 $.4 N -4-) 1 CV r--- Cs1 CO --.1. 4-1 rn H 4-1 c) vp --t C3i l 1, W lf) CD U-1,t Z 1-1 G -3. Ul 44 H. N. en,.. >,--1,-., 4, U1 Q) 34Z ' ' ^ Ul Cfl el 3. 4,1 4 3.r) 1--1 Jun kka ri VMJ - 2 Jun kka ri VMJ - 1 Hau kka HM 1 3 CO CO Ui Ui. Ui C) C,1 Cs4 rn tn 1. 1-1..--1 1 C`4 CO...-).--,t,t rn H CO 4-3 (.7 4-3 G 4-4 cs. Cs1 r-1 CD Lin CD V3...1' H un...t H r- Ul H Cn 4-1 cs. kr) Vp ---.1' EI un en,t.1-1 -3 --t >4 1.-- en un... -.,..%4 H G r-1.4-1.4-1 ;.1 M. 1:31) C) r- 1-1 -3-1...,t cn CO..C) 1 3-1 -.,4 4-)..-..1-1 Cip Ad.4 1-1 CD rl -..t c'd G 4-1 Cs4 ui H rn j.,-1. *1-1..-1,t H C.4 CD c st (-'J..M end H G C) CD. UD >13 C). H W 4-1 lid cr) e, H,..1. 1, r-1 CD ei,d' 1--1 CO C.4 Ul e-1 rn..-1 4 u) r-1..--. --t Crss 1...i.,,,I",-I U CV ti I4 >4 cl) 4-3..c). r-i 1 V) -,.--1 en r--- 5 cn...t 4) 4-3 -3 - Cr).M J-i 4 rn.--1 G. -,i- cn. )4. 4-1 Pz1 Lin tn 1 44 -I cn - :ui r-1 4 4-),t ') C) in 4-1 cn r- 1 ei C) C) un :t Z G - c c un rr-i H G,d" e"1 ^ "1-1 4 CO CD CO H My lly n nimi malli 4 u) 41-1.r. cn 43..4-1 UI UI cn u) H g cn.-i :1 H : > 1-1 >-, 1-4 H (341-1 1-1 H M g.1.-1,-i 4-1 :Cd Cd >4 4-1.,-.1 (3. 1:1, u) : 4-1 4-1 :, cr),-i G c4 1-1.1-1 4-1 g G s.., :C41 r-1 >.-., 5 ci 1-) cn cn,._ >4,.- 11 cn..- 4-1 3-1 H..b4 G., di 1-1 p., r-. >--, 1:>4 W 4-1 4-),51 4-1' 34,S4 (3 *4-1 4.i g >.,, 4..) CII : C4) 1-1 3.1 G..-1.-t..-1 cn 4-)..-1,-1,-i :,--I u) -. )-1 H 4-1 r-1 G -I cn 4-1 a) rn E G 4-1 >-, E H 4-3.44 Ml 43-1,_ G U1.--1 Z 1.4-1 4.) 4-) 5 4.1.-1 P4 PO 4 a)

5/1215 Cs1,--1 4r) C')..-1 I C"- 4-3 zzi cu 4-).1-1.y-4 I i,-1. cu --1 4-).)-1 c331 G,--1 4-) e--1 Q-1' 1-1 i.hi 1 I...-i a) 4-).1-1 4--1 1 cu,-,q ''d 1U:1 4-) c 44,J > 1,4 4-4 4-3 4,4 4-3 C 4 ") r4,-4 :CO Ml 3-1 ) CO.1-1.1-1 a) H U1 4-1 H 4-) r--),u CO a) Jun kka ri VMJ-2 4-) i xd. -,-1 a) ) a).4-4 -,-1 4-) 4-) r-- k..r4.- Junkkari VMJ- 1 Haukka HM 1 3 1 1 *1-1 Qi 4-1 1 ) 4-) U1 1-1 4-) tn C 1 }4 4-3 4-1 )-I a) cti -r-i 4-) 4-) -r-i (1).1-1 H 4-) i 1 1 H ) 1.1-1 co i (1) cl31 Ul G 4-) g s-, 4-) g 1-1 4-3 -* H )-I 4-) 4-3.1-1 4-3 4-3 W3 1-1 1-1 4-3 y-i }-1 ) CO CO /-4 ) CO.1-1 c Q) H 4-) 4 cn El 4-) > 4-), i cz1 1,-, tu,-m,-1 )..) cu cli C G,-1 4-) G 3-1 4-) G,-1 G 4-) r4 4-) 4-) 41 r-1 3-1 4-) k-...1' 1-1 }-1.11),...- E M.1-) 4-.), Crss 1 Biteräs ) 4-) 4-1 CO 'd mi 4-J :41:l 4a 4-1 C'4 4-) cu 4-),r4,, G ci) s-i 4-).1-1 G 4-) 4-) - -t Csl.r-1.1-1 G,T-1 ) r1,u 1/ )-).-W (1) 1-41-1 t-1 [Mylly n nimi 1 malli g g a) ci) cu,-) 4-3 rczl,--) : (Ii.1-J. )-1 4-) ).4 r-4 ),-1 :CO cu : : E g m:1 : 4--I,--1..-M 1 R1 4-1 3-1.1-1 1-1 : CO -,.1-1 CO :CO 'D U] f24 r-i 124,-1

6/1215 MITTAUSTULOKSIA Tuts ja energian kulutus Vilja jauhettiin niin hienksi, että kuivan viljan absrptiluku li 1,1 ja prpiniviljan,8. Jauhissa alkaa sillin esiintyä jitakin kknaisia jyviä, jita mm. lehmille ja siille syötettävässä jauhssa ei saisi lla. Myllyjen tuts ja energian kulutus n esitetty taulukssa 1. Taulukssa n myös santtu suurinta jauhatusteha rajittava tekijä. Js se n muu kuin mttri, se sittaa, ettei myllyä saatu ajettua tukkn. Sileävalssisella Biteräs-myllyllä vitiin jauhaa kerrallaan vain 3-5 kg, kska jyvien valuminen valssien väliin lppui valssien lämmettyä. Taulukssa esitetyt tulkset n saatu myllyllä, jnka valssit livat uritetut. Energian kulutuksen erilla ei le taludellista merkitystä. Kulutusern llessa 1,5 Wh/kg kustannuser n nin 45 mk jauhettaessa 1 kg.

r 7/1215 cv..... i./1 cs).1-1 3 c-j Ln - N. en -4 Cs1 r-, - en,..-4 ca.1-1,-, > :.-. en kid 44 1-1, ) e, - 4-3 4 S-4 tg) g La 5-4 te 1=L:,c1 3-1 4.) 111 4.3 4-). af.--i,n b!) ui 4-) r-4,-i 5 g g, Junkkari VMJ- 2 Junkkari VMJ- 1 Hau kka HM 13 ci) P Ln c CLID - Ln -,-I G ui r--. I en ci) 8,-1 ci) c V,-4 P (1), ) RL,...t cr% 4-1 1-4 a. 4-1 3-1 en 4-1 1-1.-1 5-1 5 :, I,--I 4-),--4,--I cv - 4-) P, cv a. :af u) af, ) 5 4-3 4-3 4-3 4-1 4-1 4-) UI I 4-) 1-). w p 9:1 3-1.3-1.3-1 3-1 (=La $.4 N cn 4-1 Taulukk 1. cv : >1 C \J 4-) L--I Ln - 4-) P, c en : Ct. CO Z CV Z = 1 Ca : En 4-3 3.4...1. C 1 4-3 1-4 'st 4-1 \... r4 5 5-4 5, 4-) P...d' cn 4-I ('.) - 4-) cn...t..-i E W Biteräs IDZI,--..t ca 3..-I,-4 G.L.) czt 423 cs). G., 4-i,-, W dp u) 4-3..-1 >, 5 4..) : r-1 1.1 1-4 -.1- b3 4-) bl).,-i.,, 4-1 P, S-4 P.-I,-I 4-) 4-) -.3-1 4.) r-1.3-2,- 4-) af, I 4 G..-i 4-1 P 4-) P c.) 4-) ) c.) P 4-) r-44-4. 4 :-I Z,, eel E

8/1215 -., csj r-,,--1 Lil r-- 4-),-1,-I C.4 C O s-1 4J,-,,,-i,,.W cc4 rn E 4-3 ).4 O Ln,-),--i u) E -i 1-1 CO cn r-,-1 3-, >1 P, 14,M,-) u) + Junkkari VMJ- 2 Jun kka ri VMJ- 1 Hau k ka HM 13 Hau kka HM 12 Crss 1 Biteräs. 5-1 ard cn u 4-) r4,--i O 4-5.4 >1 CO i 1 1/4 4-1 r I CO (II 5-1 4-5,. i N r- 4-),-I - 1-1 4-3.1-1 1-1, $.4 u- 4-1,-1 -.1. S-1 4-I,-1 1/4 r-- W g m, k 4-),-1,.-4 -.1" s-1 4..), E 4-) E,.-M, 3-1 4-) H 3-1 4-) H H W tr) an dp -.1.,.4,I r.)...%4,,. b.-- g g ui r-1 g 4-3 41J 1: g ' cri u) COI p. 4-1 g,-i p., W cx cn 4-).H O, 5 4-) :,-1 u) 4-3 ul,-i - -.I' O ba. ti,-.,-,.ii 4-),-i,-i br) r-i 4-),-I,-,._ E 114 (l1.1-1 C'i.-1 g g g r-i czt H,C 4-) H,. rl (1) (I1,1 1:14 1,Q E cn CCI

9/1215 Melu ja pöly Melu ja pöly mitattiin muviseinäisessä 37 m3 suuruisessa jauhatushuneessa. Melu mitattiin 1 m päässä ja pöly nin,5 m päässä myllystä. Tulkset mittauksista vat taulukssa 2. Luvut vat myllyn eri pulilta saatujen mittaustulsten keskiarvja. Myllyillä jauhettiin lämminilmakuivattua hraa lattialle nin 4 minuutin ajan. Taulukk 2. Myllyn aiheuttama melu ja pölypitisuus myllyn vieressä. Table 2. Nise f the mill and dust cncentratin near the mill. Biteräs Crss 1 Haukka HM12 Haukka Junk- HM13 VMJ- 1 Junk- Raju VMJ- 18 2 Skild KB-25 /2 Melu,dB(A) Nise tyhjänä käydessä idling jauhettaessa milling Hienpöly, mg/m3 Fine dust cncentratin 82 72 98 94 13 14 79 77 98 99 12 11 16 16 87 94 4 6 25 2 8 25 5 3 Kaikkien myllyjen luna jatkuvasti työskenneltäessä n käytettävä kuulnsujaimia. Taulukssa leva pölypitisuus käsittää kaikkein haitallisimman, hienn pölyn, jnka hiukkaskk n,1-3 pm. Neljällä myllyllä jauhettiin myöskin pitempiä jaksja, 3 min, ja mitattiin myös kknaispölypiti-

1/1215 suus. Se li nin kymmenkertainen taulukssa levaan hienpölyn pitisuuteen verrattuna. Haitalliseksi tunnettu jauhpölyn pitisuus n 5 mg/m3. Suuri pölypitisuus aiheutuu esimerkiksi siitä, että mttrin jäähdytysilma puhaltaa valssien luta pölyä ympäristöön. Myllyä tiivistämällä sekä jhtamalla jauht suljettuun astiaan tai ktelimalla myllyn alasa pölypitisuus pieneni 85%-95 % lattialle jauhamiseen verrattuna. Prpiniviljaa jauhettaessa pölypitisuus li 63 % pienempi kuin kuivaa viljaa jauhettaessa. Pölyä n haitallisessa määrin ktelimattman myllyn vieressä, jten jauhatuksen aikana n syytä käyttää hengityssujaimia. Jauhjen lämpeneminen Jauhjen lämpeneminen valssimyllyssä n vähäistä. Lyhytaikaisissa Raju, Crss ja Junkkari VMJ-2 -myllyillä tehdyissä kkeissa jauht lämpenivät alle 7 C.

11/1215 ARVOSTELU KÄYTTÖOMINAISUUDET Biteräs Rakenne - Valsseissa li epätasapaina niin, että mylly heilui hieman käydessään. - Hihnjen sujaus n tyydyttävä. - Syöttölaitteessa ei le asteikka. Hult - Hihnjen vaiht ja laakereiden vitelu n helppa. - Käyttöhje n tyydyttävä.

12/1215 Jauhaminen - Valssien välin säätö n hankalaa. Lisäksi säätö ei pysy, kska laakeripesät liukuvat alustallaan myllyä kurmitettaessa, jllin jauhjen karkeus muuttuu. - Hihnat luistavat myllyn mennessä tukkn ja vauriituvat. - Myllyllä ei vitu jauhaa herneitä. - Myllyn melu li suuri. - Jauhatuksen aikainen pölyn määrä li khtalaisen suuri. - Jauhatuksen aikana syntyi hankaussähköä ja kiviä jauhettaessa kipinöitä.

13/1215 Crss 1 Rakenne - Sivulle käännettävän syöttösuppiln saraninti ja lukitus vat heikt. - Syötön säätöläpän sittimen Iciimitysmutteri kiristi aluksi läpän liikkumattmaksi eikä säätö timinut. Läpän akselille laitettiin vastamutteri, jllin säätö saatiin timimaan. - Liikkuvien sien sujaus n hyvä. Hult - Laakereitten vitelu n helppa, hihnja ei le. - Laakereissa leva rasva ei llut tarpeeksi lämmönkestävää, kska sitä valui uls. - Käyttöhje n välttävä. Jauhaminen - Syötön sekä valssin ja vastapalan välin säätö n helppa.

14/1215 - Myllyllä vitiin jauhaa herneitä. - Syöttösuppilsta vutaa hieman jyviä lattialle. - Myllyn melu n suuri. - Jauhatuksen aikainen pölyn määrä n suuri. - Hankaussähköä ei ilmennyt. Kiviä jauhettaessa sen sijaan syntyi kipinöitä.

15/1215 Haukka HM 12 Rakenne - Myllyn runk n tukeva. - Syötön säädössä ei le asteikka. - Hihnjen ja ketjun sujaus n hun. Hult - Hihnjen vaiht n helppa. Laakerien vitelu n hankalaa. - Käyttöhjetta ei le. Jauhaminen - Syötön ja jusen säätö n helppa. - Myllystä vutaa hieman jyviä. - Myllyllä ei vitu jauhaa herneitä. - Myllyn melu n vimakas. - Jauhatuksen aikainen pölypitisuus n suuri. - Hankaussähköä syntyi. Kivien jauhamisesta jhtuvaa kipinöintiä ei havaittu.

16/1215 Hauldut HM 13 Rakenne - Myllyn runk n tukeva. - Syötön säädössä ei le asteikka. - Hihnjen ja ketjun sujaus n hun. Hult - Hihnjen vaiht n helppa. Laakerien vitelu n hankalaa. - Käyttöhje n välttävä. Jauhaminen - Syötön ja jusen säätö n helppa. Esivalssien välin säätö n hankalaa. - Myllystä vutaa hieman jyviä. - Myllyllä vitiin jauhaa herneitä.

17/1215 - Myllyn melu n vimakas. - Jauhatuksen aikainen pölypitisuus n suuri. - Hankaussähköä syntyi, kivien jauhamisesta jhtuvaa kipinöintiä ei havaittu. Valmistajan ilmituksen mukaan: - Haukka-myllyihin n asennettu sisäpulelle 2 mm äänieriste ja saatavana n myös säädettävät jalat.

18/1215 Junkkari VMJ-1 Rakenne - Myllyn runk n tukeva. - Hihnjen sujaus n tyydyttävä. - Syöttölaitteessa ei le asteiklca, mutta n pikasäätö. - Valssien välin avaamiseen ja sulkemiseen n pilcasäätövipu. Hult - Hihnjen vaiht ja rasvanippjen vitelu n helppa. - Käyttöhje n hyvä. Jauhaminen - Syötön, valssien välin ja jusen säätö n helppa. - Mylly jauhaa ksteata viljaa melkein yhtä tehkkaasti kuin kuivaakin. - Myllyllä vitiin jauhaa herneitä. - Myllyn aiheuttama melu n hyvin vimakas. - Jauhatuksen aikana pölypitisuus n suuri. - Hankaussähköä ja kivien jauhamisesta jhtuvia kipinöitä ei havaittu.

19/1215 Junkkari VMJ-2 Rakenne - Myllyn runk n tukeva. - Hihnjen sujaus n tyydyttävä. - Syöttölaitteen kampi n ahtaassa paikassa ja säätäminen n hidasta. Myllyn kyljessä levan säätöhjeen mukaan säädetyn myllyn tuts n nin 4 kg/h. Tällöin jauht vat tarpeettman hienja. Hult - Hihnjen vaiht n helppa. Laakereiden vitelu n hieman hankalaa. - Käyttöhje n tyydyttävä. Jauhaminen - Syötön ja jusen säätö n helppa. - Myllystä vutaa hieman jauhja kurimen ja jauhsuppiln vostä. - Mylly jauhaa ksteata viljaa lähes yhtä tehkkaasti kuin kuivaalcin. - Myllyllä vitiin jauhaa herneitä. - Myllyn aiheuttama melu n hyvin vimakas. - Jauhattiksen aikainen pölypitisuus n suuri. - Hankaussähköä ja kivien jauhamisesta aiheutuvaa kipinöintiä ei havaittu.

2/1215 Raju 18 Rakenne - Myllyn runk syöttösuppilineen n tukeva. Säädettävien jalkjen lukitus n epävarmaa ja vauriittaa jalat. - Syöttölaitteessa ei le asteiklca. - Hihnan sujuksessa n reikä. Hult - Valssin vethihnjen vaiht n hankalaa. - Laakerien viteleminen n hankalaa. - Käyttöhje n hyvä. Jauhaminen - Valssien välln ja syötön säätä n helppa. Valssien puristusjusen säätä n hankalaa, mutta ei le yleensä tarpeen. - Myllyllä vitiin jauhaa herneitä. - Myllyn melu ja pöly vat siedettävät, js päivittäinen käyttöaika n vain 5-8 tuntia. - Hankaussähköä ja kivien jauhamisesta jhtuvaa kipinöintiä ei havaittu.

21/1215 Skild KB-25/2 Rakenne - Myllyn runk n tukeva. - Hihnat ja ketjut vat täysin ktelidut. - Syöttösuppil n käsin täyttöön liian pieni. - Syöttölaitteessa ei le asteikka. Hult - Hihnjen vaiht n helppa. Rasvanippja ei le. - Käyttöhje n tyydyttävä. Jauhaminen - Syötön ja jusen säätö n helppa. Valssien välin säätö n hieman hankalaa. - Myllyllä vitiin jauhaa hemeitä. - Myllyn melu n vimakas. - Jauhatulcsen aikainen pölypitisuus n khtalaisen suuri. - Hankaussähköä ja kivien jauhamisesta jhtuvaa kipinöintiä ei havaittu.

22/1215,.., c I ' r-1 in N.1-1 1.-M cn Q Lel - N1 N. CV r -1 1-1 CV -..1.1. u-1 en cv...1.,-) M CO 1=4 1-1 Cf1 1-1 I--- Cr) 1/ 4D Cr1 Cfl 4 4 1-1 en 4-1 -1 I-)..-i s-i M. 1 I-) O cn -W M Z 111 - in r-- c,--1 4 c1-1,--1 r-1 C1/41 1--1 C1/ 4.1 4 rn 4 1-1 r-1 Cf1 4 4 4 r-1 1-1 Crl 4 4 CNI CN1 r-1 C1") CV.-%d X X X t11 1-1 1-1 1-1 L. c r-1 C1/41 4 'O4 4 4 N C1/41 r-1 Crl CNI 1 4 CN1 1-1 N ra 1 4.1 T-1 rel 1 cn i (d d) :-, ei 4-> 4 f-) 4-) al >-,..-),--i :--I,-- >, -.I r-1 C11 LC1 ON 3,C 12D 4.4 (1) 4-1 g 4J,-1 1-1 ul Li > 4-) u.,-1 g : u u g a) 9:1..-,.. e-:3 4 g : C/2 N CN1 Cf1 CV CV CN1 cu g M g g r.4..- :-).,-]..--1 g 1-1 Lri g 1 >,,--1 : P-1,-I.-I >4

23/1215 e 1. 'e:1 C1.4-1 1 tn - r. cn l' CV r-i r-i CNJ,./ 4 tn en C 1.1", g-) c 4 1-1 en cn k en cel 4..1" 1-1 en Junkkari VMJ - 2 Jun kka ri VMJ - 1 trl Irl N- CO r-i r-i CNI 4 '' CO e--i r-i 4 en..t 1-1 1-4 en 4 4 st r-1 r-i cn Ce C 1 CZI Z = :--I 1-1 r-4 C'4 f's tn r4 C',I....I. C 4 C 1 1--1 en Hau kka I HM 12 r-i 1-1 st Irl r-1 C,4...t...t C 1 C I r-i Cn.1 ci2 u.--1 :3 $.1 Ii.,-1 iccl..1"...i. cr.. 1-1 cn in cr C 1 en st CV r-i CN c.1 C.1 cn c.1 C.1 e.1 SA IVIMANFATTNING..-i,--1 ce 1) u g,-1 d) ln >, 5'4 b 4-) 4-) 4-1.,-1 3 14-1 g.,-1 u a) 4-) > 4-1 4-1 14..-1 :. d) 1-1 4-1 4-) cn. g,-i 1-1 :eli 4-) g 1-4.1.4,--i 3-4 -1 ed 1-1 g ' 4-1 'ci -bd.,,- cn 5..1 (1),--1 r-i ul g 5 A 5 : ' E : E 1-1 1-1 <4

24/1215,Ski ld KB-25/2 3 - N en N en1 r-1 r-i esl.1'.1" in el e4 st en en en...t...t 1-1 cf3,-).--1 3-- cn c cn k c -1 Jun k kari VMJ- 2 Jun kka ri VMJ- 1 cr3.7 cr)..t.,--1,--1 cn - Ln r", 3,-4 r-i CNI...1,.. ON,..7...t -.2" r-i 1-1 1 CO r4 ri cn cn...-1 1-1,-4c'1 -.1"...t Cs4 e4 1-1 en N en CO Z r-1 eg Z Z 1X1 CV rw,-i r-i...1. Lt1 VZ, Cd Z 2-1 Cs1 Z st -...t e.1 eni 1-4 en 413 413...t e4 en...t e4 r-1 e4-4q,--1 CONC LUS IONS u3 :cc1 1-1 -.1' cm c-4 cn CV e.4 en1 4-3 e-4 en 341 an,-1 Ori t O G, G,- 1 --Nd `,....--1 OCr,-1, G. >, g,-1 4-) >-, s-1,--1, rn (4-1 4-) 34,-1.,-1 4-1 :1,. 3-1,. t31:1 3 4-1,n 4-3 (. b 3-1 4-3.,--1,-1 ' :3, 3 3-1,-1 LO 3-1 4-4 cn 4-1 1-1 4-)G.,--) 1-3.r4 cn.,-1 cn " E c4-1 1 t24 44 P-. Z A Vihti 1.7.1987 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

25/1215 SI-yksiköiden ja vanhjen yksiköiden muunttaulukk 1N =,1 kp 1 kp = 9,81 N 1 kw = 1,36 hv 1 hv =,74 kw 1 W =,86 kcal/h 1 kcal = 1,16W 1 Nm =,1 kpm 1 kpm = 9,81 Nm 1 MJ =,28 kwh 1 kwh = 3,6 MJ 1 kj =,24 kcal 1 kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm2 1 kp/cm2 =,1 MPa 1 Pa =,1 mmh2 1 mmh2 = 9,81 Pa 1 kpa = 7,51 mmhg 1 mmhg =,13 KPa 1 g/kwh =,74 g/hvh 1 g/hvh = 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega = M = 1 kil = k = 1 milli = m =,1 mikr = =,1 1) Käyttöminaisuudet ja kestävyys arvstellaan seuraavia arvsanja käyttäen: erittäin hyvä -5 hyvä -4 tyydyttävä -3 välttävä -2 hun 1) Bruksegenskaperna 1) The functinal ch hållbarheten bedöms perfrmance and enligt följande skala: durability ratings are: mycket gd -5 very gd -5 gd -4 gd -4 nöjaktig - 3 satisfactry - 3 försvarlig -2 fair -2 dålig -1 pr -1 Ketus- ja tutkimustulsten vanhenemisen vuksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietjen välttämiseksi ketus- ja tutkimusselstuksia tai erillisiä ketus- ja tutkimustulksia ei le lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tytkimuslaitksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa.

Vihdin Kirjapain Oy. 1987