59
Puunkorjuuta Ardennien rinteillä Olli Hirvonen pohtii löytyisikö Suomesta yritystä, joka olisi valmis kuljettajayhteistyöhön. - Jos olisi vaikka neljä kuskia, joista joku olisi aina puoli vuotta kerrallaan töissä täällä? Suonenjoelta lähtöisin oleva Olli Hirvonen on hakannut puuta yhdellä motoketjulla Belgiassa vuodesta 2002 saakka. Hän asuu vaimonsa Tanjan kanssa Ardennien ylätasangolla aivan Belgian kaakkoiskulmassa, Vitronin kaupungin lähellä Ethen kylässä. Vaikka Belgia on Euroopan tiheimmin asuttuja alueita, Ethe on rauhallista, lannantuoksuista maaseutua. Olli hakkaa puita toisen suomalaisen yrittäjän kanssa yhdelle Euroopan suurimmista puunvälitysyrityksistä. Sillä on yhtiöitä Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Suomessa ja Belgiassa, jossa on sen suurin yritys. Yhtiöllä on 11 omaakin harvesteria, joista kolme pyörii Venäjällä. Vuodessa Olli hakkaa 35.000 40.000 mottia. Hirvosella on Suomessa poikiensa, Pekan ja Veikon kanssa yhteinen yritys, Metsäkuljetus Hirvonen Oy. Suomessa yhtiöllä ei ole metsäkoneita. Tehdyt työt Olli laskuttaa Suomen yhtiönsä kautta moton mittalaitteen mukaan. Rahaliikenne toimii hirmuhyvin. Kun 60
Olli Hirvonen viihtyy Belgian savotoilla suomalaisvoimin puut on pinossa saa tehdä laskun ja reilun viikon päästä rahat on aina tilillä, kehuu Olli asiakastaan. Belgiassa hänellä on henkilökohtainen toiminimi, jonka kautta hänen palkkansa kiertää. - Jotkut ovat yrittäneet kiilata samoille työmaille halvemmilla hinnoilla. Meillä on kuitenkin hyvät ja luottamukselliset välit sekä vuosien kokemus ja näyttö työnlaadusta. Ei siihen väliin ole päässyt, kertoo Olli hieman närkästyneenä virkaveljien touhuista. Töitä läpi vuoden Korjuuolosuhteisiin Olli on erittäin tyytyväinen. Korjuuaika on läpi vuoden. Viime vuonna lunta oli Ardennien alueella kuukauden päivät. Ilman telojahan me ajetaan enimmäkseen. Ainoastaan mäkien ja sateen takia joudutaan laittamaan. Maa on niin hienojakoista. Ei upota, mutta pinta menee liukkaaksi. Kannot tehdään maata myöten, hyvä jos kerran vuodessa osuu kiveen, selvittää Olli Hirvonen työolo- 61
suhteitaan. Työmaat sijaitsevat aivan Ethen välittömässä ympäristössä. Pisin työmatka on viimeisen vuoden aikana ollut 40 kilometriä, ja sielläkin oltiin vain kolme viikkoa, muistelee Olli hakkuumaitaan. Koneiden siirrot sisältyvät taksaan. Työnteko on Ollin mukaan Belgiassa samanlaista kuin Suomessakin. Työtä tehdään yhdessä 10 11 tunnin vuorossa. Olli ajaa itse motoa ja ajokoneessa on aina ollut suomalainen kuljettaja. - Kahtakin tuuria on kokeiltu, mutta se ei kannattanut ja kasvanut työntekijämäärä aiheutti asumisongelmia. Suomessa on yrittäjien välistä kateutta, mutta täällä ei sellaista esiinny. Puunkorjuu on Suomessa sanelupolitiikkaa, täällä se on bisnestä, vertaa Olli Hirvonen Belgian ja Suomen yrittäjäilmapiirejä. Kaikki varaosat tulevat Suomesta. Omassa huoltoautossa on kulutusosat ja tarvittavat työkalut letkuntekovälineineen. On oltava omavarainen. Itse on korjattu kaikki. Koneet eivät ole olleet hallissa seitsemään vuoteen, kone korjataan siinä missä se särkyy, selvittää Olli. Koneketjun koneet ovat säilyneet maastossa koskemattomina. Huoltoautoon on pari kertaa murtauduttu. Koneet alkavat olla melko iäkkäitä Timberjack 1270 moto on vuodelta 1993 ja käyttötunteja on jo yli 26.000, ja 1210 ajoneeseen tunteja on kertynyt 17.000. Olli suunnitteleekin kaluston nuorentamista, - Ei tämän ikäisillä koneilla enää Suomessa tehtäisi töitä. Pikku palstoja Parhaimmillaan leimikosta saadaan 50 vuoden kuluessa harvennuksineen 700 800 kuutiota puuta hehtaarilta. Harvennukset alkavat 15 vuoden ku- Tanja ja Olli viihtyvät hyvin Ethessä. Tanja käy töissä Luxemburgissa, jonne on puolen tunnin ajomatka. Ranska on taas viidentoista minuutin matkan päässä. luttua istutuksista, ja jatkuvat Kallis energia on nostanut rajusti polttopuiden hintaa. Kilpai- neljän vuoden välein. Päätehakkuuleimikoissa on hyvin lu raaka-aineesta on nostanut usein 400 500 mottia hehtaarilla, kertoo Olli. omistavat puolet ja puolet kau- myös kuitupuun hintaa. Metsät Hakkuutähteet jätetään metsään paikalleen, jossa ne vuo- ole paljon metsiä. pungit ja yksityiset. Valtiolla ei den kuluttua murskataan. Tämän jälkeen istutetaan uudet ria metsää on jo iso metsän- Täällä jos omistaa 10 hehtaa- taimet. Taimikot yleensä aidataan, etteivät saksanhirvet päätettu 30 aarin ruutuihin, joka on omistaja. Koko Belgia on ruuduse tekemään tuhojaan. paikallinen maanomistuksen Tässä tilavassa talossa Olli Hirvonen asuu Tanjansa kanssa. Rakentamiskulttuuri on Belgiassa vähän toisenlaista, mihin suomalaiset ovat tottuneet, mm. ulko-ovessa ei ole kynnystä. Niinpä viime vuonna lämmitykseen paloi öljyä 4.000 litraa, vaikka säät ovat paljon lämpimämpiä kuin Suomessa. perusyksikkö. Yhdessä rinteessä voi olla viisi - kuusi eri metsänomistajaa. - Joskus joutuu menemään hakkuupalstalle kolmenkin eri omistajan palstan läpi. Rajat on merkitty ja ne löytyvät hyvin, mutta jos erehtyy väärälle palstalle, niin kalliiksi tulee. Äkkiä tulee iso lasku. Myöskään jälkiä ei saa jäädä mihinkään, selvittää Olli paikallisia puunkorjuun olosuhteita. Myös natura-asiat ovat esillä Belgiassa. Paljon on perustettu suojelualueita, mm. erilaisia kosteikkoja. Hakkuu- ja metsänhoito-ohjeissa on myös paljon luonnonsuojelumääräyksiä. Esimerkiksi kuutta metriä lähempänä jokea ei saa kasvaa kuusia, sillä eräs simpukkalaji ei siedä kuusenneulasia. Ollin oppivuodet Olli Hirvosen elämä on tänään mallillaan, mutta matkan varrella on ollut vaikeuksiakin. Hän aloitti metsäkonetyöt 1996. Huonon kotimaisen työtilanteen takia töitä löytyi Venäjältä. Oma yritys perustettiin vuonna 1999. Kun Venäjällä ei hom- 62
Puu on douglas-kuusta, jota myös Oregonin männyksi kutsutaan. Puu kasvaa nopeasti, parhaimmillaan lähes metrin vuodessa. Ardennien rinteillä kasvaa myös tammea ja pyökkiä. Hyvälaatuinen pyökki on arvokasta puuta, noin 150 euroa kuutio. Kaadettavat puut on leimattu. Amerikasta tuotu douglas-kuusi ei ole luontainen puu Belgiassa Ilmaston lämpenemisen johdosta puu kuivuu ja kuolee. Tuhohyönteisten leviämisen estämiseksi paljon kuusikoita on hakattu pois. mat oikein sujuneet ja kalusto leet rajut myrskyt tarvitsivat tu- - Välittäjät olivat ostaneet lei- kiksi missä puut mitataan. pakattiin lavetille helmikuussa hojen korjaajia. Korjuualue löy- mikoita valtiolta. Hommat oli- Autokuormittain puuta hävisi. 2000 suuntana Ranska. Jouluna tyi 100 kilometriä Pariisin itä- vat hyvin epäselviä, kertoo Ol- Mittatappiot olivat 20 25 pro- 1999 Keski-Eurooppaa ravistel- puolelta. li. - Kukaan ei tiennyt esimer- senttia. - Koneyrittäjän mieles- 63
Olli Hirvonen on jo kolmannen kerran neljän vuoden aikana tässä metsässä. Tällä harvennuskerralla tästä noin 35-vuotisesta metsiköstä otetaan puuta viitisenkymmentä mottia. Ennen päätehakkuita palstalla käydään vielä harventamassa. Reippaasti kohonnut puunhinta aikaistaa hakkuita. Ranualaissyntyinen Juha Rajala tuli syyskuussa Belgiaan hommiin. Aikaisempia ulkomaakokemuksia häneltä löytyy Venäjältä ja Ruotsista. sä vuodet Ranskassa ovat jääneet mieleen kädestä suuhun elämisen aikana. - Viimeisen laskun välittäjä jätti maksamatta kokonaan, muistaa Olli. - Jos haki apua perintätoimistoilta tai juristilta piti maksaa etukäteen 10 prosenttia perittävästä summasta. Siitä huolimatta niistä ei ollut apua, sillä suomalainen ei ollut oikeutettu perimään saataviaan, oli sitten yrittäjä tai työntekijä. Suomen valtio ei ole ratifioinut jotain lakia tai sopimusta. Omakotitalon hinta sinne jäi. - Kannattaa tarkistaa vastapeluri kunnolla, ennen kuin alkaa ulkomailla tehdä töitä, opastaa kovia kokenut Olli Hirvonen ulkomaille halajavia yrittäjiä. Ardennit Ardennien alue on noin 500 metriä korkeaa ylätasankoa Belgian itäosassa, jossa on ollut molemmissa maailmansodissa Olli haki heinäkuussa Suomesta lavetinvetäjän ja osti tulomatkalla lavetin Saksasta. Lavetin 26 tonnin kantavuus riittää hyvin. 64
raivokkaita taisteluita. Syvien jokilaaksojen uurtama alue peittyy tuuheilla metsillä. Suojaisissa metsissä viihtyy runsaasti riistaeläimiä kuten saksanhirviä ja villisikoja, joihin Ollikin on monesti törmännyt. Alueella järjestetään hinnaltaan arvokkaita metsästysreissuja. Neljän päivän metsästysretki maksaa 2.000 euroa mieheltä ja miehiä voi olla kymmeniä. Hintaan sisältyy kaikki palvelut ruokailuineen. Tuohon hintaan ei kuulu saalista. Jos onnistuu saamaan riistaa, lihat pitää vielä ostaa erikseen, selvittää Olli. Täysperävaunuyhdistelmiä näkee Belgiassa vain silloin tällöin. Finlandia - Vaikka ei osaa kieltäkään, elämä on täällä helpompaa. Paikalliset ihmiset ovat hirveän ystävällisiä ja ottaneet meidät hyvin vastaan. Kerrankin mentiin itsenäisyyspäivänä paikalliseen ravintolaan syömään, niin ravintoloitsija laittoi Finlandian soimaan, perustelee Olli viihtymistään. Pois ei tee mieli. - Niin kauan täällä ollaan kun töitä riittää. Olli kertoo myös tapauksesta, jolloin yksi yrittäjä päätti lähteä takaisin Suomeen. - Jo muutaman viikon päästä hän tuli takaisin, todettuaan työskentelyolosuhteiden eron. Puu kulkee puolikkailla Puoliperävaunu on Belgian yleisin puutavarayhdistelmä. Joidenkin perävaunujen keskellä on nosturi, joka liikkuu vaunun päällä hydraulimoottoreilla. Perävaunun alla on dieselmoottori, joka pyörittää nosturin hydraulipumppua. Tolpista päätellen keskieurooppalainenkin puu painaa. Vai olisiko heikot vehkeet? Belgia Pinta-ala: 30.500 km2 Asukkaita: noin 10,5 miljoonaa Metsäala: 640 km2 Hakkuut: 4,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.. 65