Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. LUVAN HAKIJA Lahti Energia Oy PL 93 15141 Lahti Y-tunnus: 0804847-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lahti Energia Oy, Kymijärvi II kaasutusvoimalaitos Voimakatu 16 15140 Lahti Kiinteistötunnus: 389-15-489-9 Toimialatunnus: 40113 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 10.7.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 c) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 c) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET, KYMIJÄRVI II Hämeen ympäristökeskuksen 4.11.2005 antama ympäristölupapäätös Nro YLO/lup/167/05, joka koskee Lahti Energia Oy:n Kymijärven kaasutuslaitoksen toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on antanut 11.6.2006 päätöksen em. ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista. Korkein hallintooikeus on antanut 27.4.2007 päätöksen taltionumero 1138 em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyistä valituksista. ALUEEN KAAVOITUS Seutukaavassa Kymijärven voimalaitosalue on merkitty energiahuollon alueeksi (ET). Seutukaavassa on annettu suunnittelumääräys, että voimalan meluhaitat asutukselle ja virkistystoiminnoille on eliminoitava riittävin suojavyöhykkein. Lahden kaupungin yleiskaava on vahvistettu vuonna 1998. Yleiskaavassa ja 21.9.1999 vahvistetussa asemakaavassa voimalaitosalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Korttelialueen itäosassa on kaavan mukaan säilytettävä puusto ja luonnonmuoto. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti ja maankäyttö Ilmanlaatu Laitos sijaitsee Lahden kaupungissa, Myllypohjan ja Möysän kaupunginosissa noin kilometri valtatiestä 4 (E75) länteen. Laitostontin koillisrajaa sivuaa 110 kv:n sähkölinja ja lounaisrajaa Niemen teollisuusraide. Raiteen vieressä sijaitsee Joutjärvestä Vesijärven Enonselälle laskeva Joutjoki. Voimalaitosalueella sijaitsevat mm. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen toimisto, hiili- ja kemian laboratorio, sähkö- ja konekorjaamo, hiilen purkausasema, öljyn purkaus- ja lastausasema säiliöautoja varten, öljyn kalliovarasto, voimalaitosrakennukset Kymijärvi I ja II, kierrätyspolttoaineen käsittelyhallit, maakaasun paineenalennusasema, sähkökenttä, öljysäiliö ja kivihiilen varastokenttä. Voimalaitosalueen lähinaapurit ovat pääosin teollisuuskiinteistöjä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 300 metrin päässä tehdasalueesta itään ja lounaaseen (Kumukatu, Siltamäenkuja) sekä lounaassa noin 300 metrin päässä Joutjoentien varrella. Lähimmät päiväkodit ja koulut ovat 1 000 1 500 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. 200 metrin päässä alueesta on Valtion rautateiden omistama kiinteistö, joka on vuokrakäytössä. Lahden kaupunkialueen merkittävimmät ilmapäästölähteet ovat energiantuotanto ja liikenne. Vuonna 2011 hiukkaspäästöistä 44 % aiheutui energiantuotannosta Lahti Energia Oy:ltä (42 % Kymijärven voimalaitokselta) ja
liikenteestä 54 %. Typenoksideista Lahti Energia Oy:n osuus oli 76 % (Kymijärven voimalaitokselta 71 %). Lahden rikkidioksidipäästöt aiheutuivat käytännössä kokonaan energiantuotannosta (Kymijärven voimalaitoksen osuus 99 %). Lahden kaupungin ilmanlaatua tarkkaillaan Lahden kaupungin ja Lahden alueen ilmapäästöjen vuoksi ympäristölupavelvollisten laitosten tekemänä yhteistarkkailuna. Vuonna 2011 Lahden kaupunkialueen ilmanlaatua mitattiin jatkuvatoimisesti viidellä eri mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvon ohjearvoon 150 µg/m 3 (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitetasosta, 480/1996) verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Vesku 11 -asemalla välillä 69 98 µg/m 3, Launeella välillä 33 124 µg/m 3 ja Kisapuistossa välillä 28 78 µg/m 3. Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 (VNp 480/1996) verrannolliset typenoksidipitoisuudet olivat Vesku 11 -asemalla välillä 38 68 µg/m 3, Launeella välillä 18 71 µg/m 3 ja Kisapuistossa välillä 14 40 µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Launeella 19 µg/m 3, Vesku 11 -asemalla 30 µg/m 3 ja Kisapuistossa 12 µg/m 3. Raja-arvo on 40 µg/m 3 (valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, 38/2011). Mitatut, raja-arvoon verrannolliset tuntipitoisuudet eivät ylittäneet rajaarvoa 200 µg/m 3 (VNA 38/2011). Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon 70 µg/m 3 verrattava vuorokausiohjearvo (VNp 480/1996) ylittyi vuonna 2011 Launeen mittausasemalla huhtikuussa johtuen pääasiassa hiekoitushiekan aiheuttamasta katupölystä. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiarvon raja-arvon numeroarvo 50 µg/m 3 (VNA 38/2011) ylittyi vuonna 2011 torilla 5 kertaa ja Launeella 12 kertaa, kun ylityksiä saa olla vuodessa 35 kpl. Sen sijaan pienhiukkasten vuosikeskiarvo 7,5 µg/m 3 alitti selvästi annetun raja-arvon 25 µg/m 3 (VNA 38/2011). Otsonin osalta pitkän ajan tavoitearvo 120 µg/m 3 (VNA 38/2011) ylitys tapahtui kerran. VOC-yhdisteistä bentseenille annettu raja-arvo 5 µg/m 3 (VNA 38/2011) vuosikeskiarvona ei ylittynyt. Lahdessa on käytössä mittaustuloksiin perustuva ilmanlaatuindeksi. Indeksillä arvioituna vuonna 2011 ilmanlaatu oli Lahdessa 52,7 % ajasta hyvää, 38,5 % tyydyttävää, 7,3 % välttävää, 1,1 % huonoa ja 0,4 % erittäin huonoa. Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli yhteensä 125 kpl 33 vuorokautena. Huonoksi tai erittäin huonoksi luokitellut tunnit johtuivat pääosin katupölystä johtuvien hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista. Lahden ilmanlaadun mittaustulokset osoittavat, että typpidioksidi-, pöly- ja otsonipitoisuudet kohoavat ajoittain ohje- ja tavoitearvoja ylittävälle tasolle. Mittaustuloksista on nähtävissä liikenteen merkittävyys ulkoilman epäpuhtauksien lähteenä. Keskustassa liikenteen rytmiä seuraavat ilman typenoksidipitoisuudet sekä keväinen katujen ja teiden pölyäminen ovat tyypillisiä liikenneympäristön ongelmia. 3
4 HAKEMUS Lahti Energia Oy hakee muutosta Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräykseen 10. Lupamääräystä haetaan muutettavaksi siten, että piipun minimikorkeuden sijasta määräykseen kirjataan savukaasun päästökorkeus. Hakemuksessa ehdotetaan, että piippua ei vaadita korotettavaksi, vaan hyväksytään savukaasujen nykyinen päästökorkeus +187,80. Lahti Energia Oy on hakenut kaasutusvoimalaitokselle ympäristölupaa vuonna 2005. Piipun korkeuden määrittämiseksi on tehty rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitys vuonna 2005. Leviämismalliselvityksen lähtötietona on ollut, että piipun lähtötaso merenpinnasta on +98,00. Piipun korkeudeksi on ympäristölupahakemuksessa ilmoitettu 80 metriä. Lupamääräyksessä 10 todetaan, että savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 90 metriä korkean piipun kautta. Tätä on perusteltu sillä, että savupiippupainaumailmiön estämiseksi tulee sekä savukaasujen ulosvirtausnopeuden että piipun korkeuden suhteessa lähimpään korkeaan rakennukseen oltava riittävä. Päästökorkeus laskettuna 90 metrin piipun mukaan olisi tällöin ollut +188,00. Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 2010. Tällöin suunnittelu oli tarkentunut, ja lay-out-syistä piipun paikkaa jouduttiin siirtämään siten, että perustasoksi tuli +109,00 leviämismalliselvityksessä käytetyn +98,00 sijasta. Savukaasujen päästökorkeutta ei muutettu, vaan päästökorkeus säilytettiin alkuperäisessä tasossa toteuman ollessa +187,80. Piipun halkaisija ja siten purkunopeus ja piipun päästökorkeus ovat pysyneet samoina kuin alkuperäisessä leviämismallissa eikä siten perustason muutoksella voida katsoa olevan vaikutuksia päästöjen leviämiseen. Hakemukseen on liitetty Metso Power Oy:n selvitys savupiipun korkeudesta. Selvityksen mukaan savupiipun korkeudeksi merenpinnasta on rakennusluvassa määritelty korko +187,80. Piipun purkupään taso on säilytetty sijaintipaikan muutoksesta huolimatta rakennusluvan mukaisena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen ja lausunnot Hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut 18.12.2013, ettei se anna hakemuksesta lausuntoa.
Lahden seudun ympäristöpalvelut on todennut 23.12.2013 saapuneessa lausunnossa mm., että ympäristöpalvelut eivät näe estettä hakemuksessa esitetylle muutokselle ja puoltaa siten hakemuksen mukaista menettelyä. 5 Hakijan kuuleminen ja vastine Annetusta lausunnosta ei ole pyydetty hakijalta vastinetta, koska lausunnossa ei ole esitetty vaatimuksia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt hakemuksen ja muuttaa Lahti Energia Oy:n Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristöluvan Nro YLO/lup/167/05, 4.11.2005 lupamääräyksen 10 kuulumaan seuraavasti: 10. Kaasutusvoimalaitoksen savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 78 metriä korkean piipun kautta. Ulosvirtausnopeuden on oltava riittävä, jotta ns. savupiippupainumailmiö estyy. (YSL 43, VNA 151/2013 13 ) RATKAISUN PERUSTELUT Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta hakemuksesta ympäristölupapäätöksen Nro YLO/lup/167/05 lupamääräyksen 10 muuttamiseksi. Lupamääräys koskee laitoksen savupiipun korkeutta. Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena asianosaisten kuulemista, koska hakemuksen mukaan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen tai yksityiseen etuun. Hakemuksessa esitetty muutos on nykytilanteen mukainen. Asiasta on kuitenkin pyydetty lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hämeen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen Nro YLO/lup/ 167/05 lupamääräyksessä 10 on määrätty piipun korkeudeksi vähintään 90 metriä. Alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa piipun korkeudeksi on esitetty 80 metriä. Laitoksen suunnittelun edetessä on piipun paikka laitosalueella vaihtunut. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piipun lähtötason merenpinnasta tuli olla +98,00. Suunnittelun tarkentuessa piipun paikkaa muuttui kohtaan, jossa piipun lähtötaso merenpinnasta on +109,00. Rakennetun piipun päästökorkeus on tasossa +187,80. Aluehallintovirasto on muuttanut vaatimuksen piipun korkeudesta vastaamaan nykytilannetta. Laitoksen ympäristössä tehdyn ilmanlaatutarkkailun perusteella laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) tai ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston pää-
töksessä (480/1996) asetettujen raja- tai ohjearvot ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan, vaikka toiminnanharjoittaja on toiminut asiassa huolimattomasti, on teknisten ja taloudellisten seikkojen takia tarpeen muuttaa laitoksen ympäristöluvan lupamääräys 10 vastaamaan nykytilannetta. Piipun korkeus on kuitenkin määrätty yleisen käytännön mukaisesti metreissä sijaintipaikan maanpinnasta mitattuna. 6 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 43, 52 54, 56, 58, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) 13 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 918 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan, ilmoituksen tai muun lupaasian käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) 8 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on
tullut vireille ennen 1.1.2014, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 2 :n ja asetuksen liitteen kohdan 2 mukaan, jos kysymys on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Muun toiminnan, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003), ympäristölupa-asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on 19 180 euroa. 7 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lahti Energia Oy PL 93 15141 Lahti Jäljennös päätöksestä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Lahden kaupunginhallitus Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lahden kaupungin terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lahden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )
8 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Harri Majander Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.6.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.