TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Askolan Osuuspankin TASEKIRJA 2015

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO ASKOLAN OSUUSPANKKI sivu 1-16 Toimintakertomus 17-19 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase 20-21 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 22-25 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 26-38 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 39-73 Liitetiedot 74-82 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 83 Hallituksen allekirjoitus 83 Hallintoneuvoston lausunto 83 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 1(16) ASKOLAN OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Askolan Osuuspankin korkokate kasvoi, mutta pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta huomattavasti vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Sekä luottokanta että talletuskanta kasvoivat verrattuna edelliseen vuoteen. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 593 1 995-20,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 42 36,4 5,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,6 9,9-2,3 Ydinpääoman (CET1) 54,16 46,6 7,56 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 8 8 Jäsenet 2 752 2 676 76 Askolan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Askolan Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP- Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Askolan Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin.

2 2 Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Askolan Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 2 599 600 eurolla (1 547 800). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Askolan Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 321 923,23 euroa lisäosinkoa. Askolan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Askolan Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Kiinteistö Oy Askolan Rahakulma. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Askolan Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Askolan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Askolan Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 1 365 1 267 7,7 1 107 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 476 114 315,8 98 Palkkiotuotot, netto 834 719 16 621 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 8 5 56,2 8 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot - 1 089-100 - Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -1-1 36,7-1 Liiketoiminnan muut tuotot 8 9-17,3 9 Yhteensä 1 324 1 936-31,6 735 Tuotot yhteensä 2 689 3 203-16,1 1 843

3 3 Kulut Henkilöstökulut 460 434 5,9 459 Muut hallintokulut 401 389 3,2 363 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 20 23-11,2 25 Liiketoiminnan muut kulut 247 320-22,8 324 Kulut yhteensä 1 128 1 165-3,2 1 171 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -32 43-173,8-2 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 593 1 995-20,1 674 Liikevoitto pieneni hieman vertailukaudesta. Korkokate kasvoi luottokannan kasvun sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat hieman, mutta maltillisesti. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Askolan Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja arvopapereiden välityspalkkioista kasvoivat. Sen sijaan omaisuuden hoidosta tuottoja kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 6 7-10,5 Luotonannosta 400 299 34 Maksuliikkeestä 260 245 6 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 31 30 3,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 44 47-7,3 Takauksista 27 28-0,7 Vakuutusten välityksestä 451 440 2,5 Muut 77 73 5,3 Yhteensä 1 296 1 169 10,9 OP-bonukset -377-371 1,7 Palkkiotuotot yhteensä 919 798 15,2 Palkkiokulut 85 79 8,1 Palkkiotuotot, netto 834 719 16 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä -7 61-110,7 Vähennykset -25-18 40,2 Arvonalentumisten nettomäärä -32 43-173,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0-0,1

4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 123 590 112 534 9,8 108 235 Luotot 107 512 98 666 9 103 580 Saamistodistukset - 846-100 - Osakkeet ja osuudet 7 725 5 052 52,9 2 821 Talletukset 77 970 68 313 14,1 68 028 Oma pääoma 14 921 13 488 10,6 12 417 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 4 453 6 957-36 8 471 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 27 633 tuhatta euroa eli 2 570 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 107 512 tuhatta euroa (98 666 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 1 926 tuhatta euroa. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 46 158-71 1 1-56,4 46 159-70,9 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,03 0,2-0,1 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Askolan Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1749 1759 Prosenttia taseesta 1,4 1,7 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 104 104 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 122 122 Nettotuotto, % 0,1 0,1 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1853 1863 Prosenttia taseesta 1,5 1,8 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.

5 5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin Sijoituskiinteistöt Sijoitusluontoinen kiinteistö on pysäköintialueena pääasiassa omassa ja asiakkaiden käytössä. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä, olivat 7 401 tuhatta euroa (6 952). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 1 500 tuhatta euroa (1 500). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 7 642 tuhatta euroa (4 915). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 13 tuhatta euroa oli 17 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 30 127 27 180 10,8 Säästämistilit 8 050 7 328 9,9 Sijoittamistilit 39 661 33 785 17,4 Valuuttatalletukset 128 21 521,3 Yhteensä 77 970 68 313 14,1 Muut velat 169 211-20,2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 78 138 68 524 14 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Oyj:lle vähenivät 24 403 tuhanteen euroon (24 602).

6 6 Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Askolan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 10,6 prosenttia 14 920 tuhanteen euroon (13 488). Osuuspääoma kasvoi 9,4 prosenttia 6 648 tuhanteen euroon (6 076). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 141 300 euroa (137 700), lisäosuuksiin 2 359 tuhatta euroa (4 391) ja Tuotto-osuuksiin 4 147 tuhatta euroa (1 548). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 2 633 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 356 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 2 799 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 261 340 euroa (174 900) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja tuotto-osuudelle (3,25 %) ja lisäosuuspääomalle (2,5 %) vuodelta 2014 yhteensä 152 254,75 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 2 826 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 50 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 41 474 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 262 017 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää.

7 7 Vapaaehtoiset varaukset Poistoeroa kasvatettiin 8 140 euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 449 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Askolan Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 12 562 9 097 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 2 620 4 077 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 962 3 603 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - 1 010 - Suunniteltu voitonjako -148 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -14 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä - 431-485 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 17 703 16 130 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 17 703 16 130 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 14 Omat varat yhteensä 17 703 16 144 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).

8 8 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 1 462 1 470 Vähittäisvastuut 1 462 - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 71 71 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 11 457 15 567 Yritysvastuut pk-yritykset 8 137 10 656 Yritysvastuut - Muut 3 320 4 912 Vähittäisvastuut 2) 8 595 8 961 Kiinteistövakuudelliset 6 998 7 202 Muut vähittäisvastuut 1 597 1 758 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 7 465 4 820 Muut erät 498 578 Luottoriski yhteensä 29 548 31 466 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 3 141 3 185 Yhteensä 32 689 34 651 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 54,16 46,55 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 54,16 46,55 Vakavaraisuussuhde 54,16 46,59 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 2 615 tuhatta euroa (2 772). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 3 433 tuhatta euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä

9 9 Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Osuuspankin konserni Askolan Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni 20,3 prosenttia ja oli 1 575 tuhatta euroa (1 978). n tase oli vuoden lopussa 123 734 tuhatta euroa (112 784). n ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET 1) oli 53,81 prosenttia (47,18). n ensisijaisen pääoman vakavaraisuussuhde oli 53,81 prosenttia (47,18) ja vakavaraisuussuhde 53,81 prosenttia (47,22). Ydinpääoma (CET 1) oli yhteensä 13 288 tuhatta euroa (16 506), ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 17 720 tuhatta euroa (16 506) ja omat varat yhteensä 17 720 tuhatta euroa (16 520). n riskipainotetut erät olivat yhteensä 32 931 tuhatta euroa (34 987). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 7,3 prosenttia (9,6 ja 4,5), koko pääoman tuotto (ROA) 1,1 prosenttia (1,4 ja 0,7), omavaraisuusaste 15,6 prosenttia (15,5 ja 14,6) ja kulujen suhde tuottoihin 44,3 prosenttia (38,5 ja 66,0). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän

10 10 talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj ja Helsingin OP Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,6 9,9 3,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 1,5 0,5 Omavaraisuusaste, % 15,3 15,2 14,4 Kulu-tuotto-suhde, % 42 36,4 63,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta

11 11 Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Askolan Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Askolan Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskienja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Askolan Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 17 703 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 42,7 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä

12 12 ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 11,0 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. liiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Askolan Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 98 prosenttia vuokrattuna.

13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Askolan Osuuspankilla oli pääkonttorin lisäksi yksi sivukonttori, Askolan kirkolla. Pääkonttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. palveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 76 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 2 752. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Henkilökunta vuoden 2015 lopussa Franzén-Pusula, Erica Koivisto Veera-Juulia Laurila Sirkku Lönnström Ritva palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja sijoitusneuvoja

14 14 Lönnqvist Satu Mäittälä Merja Ollila Taru rahoitusneuvoja rahoitusneuvoja palveluneuvoja, äitiyslomalla Askolan Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Askolan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 25.3.2015. Kokoukseen osallistui 11 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Askolan Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

15 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Askolan Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Halmela Timo (1986 2018), maanviljelijä, Porvoo Varapuheenjohtaja Keltti Raija (1997 2017), ruoka- ja siivouspalvelujohtaja, Askola Muut jäsenet Aaltonen Tiina (1999 2016), kampaaja, Askola Anttila Hannele* (1995 2018), maanviljelijä, Askola Erkkilä Vesa* (2008 2017), kanttori, Askola Heljanko Mervi (2015 2018), myyntiassistentti, Askola Hirvonen Anne (2007 2016), toimialasihteeri, Askola Kurki Esko (1997 2017), liikkeenharjoittaja, Askola

16 16 Kyyhkynen Mika Nyström Heikki Ollila Antti Hannunpoika Peltola Kimmo * Salmi Antti Snirvi Satu Suominen Tero (2014 2017), rahoituspäällikkö, Askola (2003 2018), yrittäjä, Askola (2010 2016), maanviljelijä, Askola (2007 2018), yrittäjä, Askola (2015 2016), maanviljelijä, Askola (2013 2016), yrittäjä, Askola (2011 2017), yrittäjä, Askola *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Naumanen Juha, s. 1952, koulutussuunnittelija, Askola (15.12.2004) Varapuheenjohtaja Mäittälä Veikko, s. 1950, yrittäjä, Askola (1.1.1983) Muut jäsenet Kyyhkynen Tuulikki, s. 1952, toimitusjohtaja, Askola (1.4.2009) Laine Esa, s. 1960, liikkeenharjoittaja, Askola (12.12.2006) Nirvi Teija, s. 1961, taidekutoja, maanviljelijä, Askola (15.12.2005) Suokannas Pentti, s. 1963, maanviljelijä, Askola (1.1.1998) Tuiskula Jukka, s. 1961, maanviljelijä, Askola (9.12.2014) Toimitusjohtaja Kyyhkynen Tuulikki (s. 1952), varatuomari, pankin palvelukseen ja toimitusjohtajaksi 1.4.2009 alkaen. Tilintarkastajat Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, päävastuullinen tilintarkastaja Petri Hämäläinen, KHT. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan/Tarkastus Sisäisen valvonnan tuen tarkastaja Tuija Seppälä suoritti Askolan Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan arvion 2.4.2015. OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastaja Anu Kaipainen suoritti osuuspankin tarkastuksen 25.11.2015 27.11.2015. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2015 oli 8 189 023,33 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 7 821 998,36 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 1 010 306,29 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,25 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 129 875,25 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 880 431,04 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

17 92012 JUR Juridinen 9210 OP-Pohjola Osk " 1(3) Tuloslaskelma ja tase Askolan Op konserni (501300KONS) 12 / 2015 12 / 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA ## KORKOTUOTOT 1 798 925,46 1 880 405,02 ## KORKOKULUT -447 932,15-630 733,96 ## KORKOKATE 1 350 993,31 1 249 671,06 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA 476 084,34 114 499,22 ## PALKKIOTUOTOT 918 957,00 797 770,20 ## PALKKIOKULUT -85 398,76-79 014,48 ## ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT 7 796,73 4 989,97 ## Arvopaperikaupan nettotuotot 6 395,19 4 018,92 ## Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 401,54 971,05 ## MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT 1 088 643,41 ## SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS ## SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT -776,90-568,17 ## LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 101 361,12 107 544,95 HALLINTOKULUT -861 340,23-822 965,94 ## Henkilöstökulut -460 065,84-434 109,28 ## Palkat ja palkkiot -393 664,01-366 440,06 ## Henkilösivukulut -66 401,83-67 669,22 ## Eläkekulut -50 332,13-49 844,76 Muut henkilösivukulut -16 069,70-17 824,46 ## Muut hallintokulut -401 274,39-388 856,66 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA ## POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ -122 678,06-125 207,06 ## LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -241 557,26-314 387,06 ## ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA 31 911,35-43 213,83 ## MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT ## OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA ## LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 575 352,64 1 977 762,27 ## TULOVEROT -226 477,90-386 430,50 ## Tilikauden verot -136 495,62-339 410,12 ## Aikaisempien tilikausien verot -0,45-2 717,46 ## Laskennallinen vero -89 981,83-44 302,92 ## VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (-TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 1 348 874,74 1 591 331,77 ## VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (-TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN 1 348 874,74 1 591 331,77 ## MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT ## TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1 348 874,74 1 591 331,77

18 92012 JUR Juridinen 9210 OP-Pohjola Osk " 2(3) Askolan Op konserni (501300KONS) 12 / 2015 12 / 2014 TASE VASTAAVAA ## KÄTEISET VARAT 296 069,23 312 387,50 ## KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET ## Valtion velkasitoumukset ## Muut ## SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA 7 401 361,42 6 952 416,73 ## Vaadittaessa maksettavat 6 785 774,26 6 375 302,57 ## Muut 615 587,16 577 114,16 ## SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ 106 092 355,50 97 246 069,63 ## Vaadittaessa maksettavat ## Muut 106 092 355,50 97 246 069,63 ## SAAMISTODISTUKSET 845 871,49 Julkisyhteisöiltä Muilta 845 871,49 ## OSAKKEET JA OSUUDET 7 724 867,33 5 052 013,60 ## OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ ## OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ ## JOHDANNAISSOPIMUKSET 37 982,08 43 377,95 ## AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 12 042,26 12 042,26 ## liikearvo ## Muut pitkävaikutteiset menot 12 042,26 12 042,26 ## AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 994 703,94 2 117 382,00 ## Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 104 236,32 104 236,32 ## Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet 1 861 317,36 1 965 297,96 Muut aineelliset hyödykkeet 29 150,26 47 847,72 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET ## MUUT VARAT 39 388,60 42 232,10 ## SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT 108 274,96 132 518,50 ## LASKENNALLISET VEROSAAMISET 27 144,30 27 284,28 ## VASTAAVAA YHTEENSÄ 123 734 189,62 112 783 596,04