28 SOSIAALIPOLITIIKKA Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatiede ja oppiaine, joka tarjoaa kiinnostavia näkökulmia yhteiskunnan muutoksen ja hyvinvoinnin peruskysymyksiin, hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamiseen, tuottamiseen ja jakautumiseen. Sosiaalipolitiikassa käsitellään yhteiskunnallisia arvoja, sosiaalisia oikeuksia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja huono-osaisuutta eri elämänalueilla. Kiinnostuksen kohteena on, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat hyvinvoinnin edellytyksiin ja millä tavalla poliittiset ideologiat ja taloudelliset rakenteet vaikuttavat sosiaalisten ongelmien muotoutumiseen ja sosiaalipolitiikan tarpeeseen. Sosiaalipolitiikka pohtii viime kädessä ihmisarvoisen elämän ja hyvän yhteiskunnan kysymyksiä. Sosiaalipolitiikka on myös käytännön toimintaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaalipolitiikan ala ei rajoitu vain kansallisiin sosiaalisiin kysymyksiin vaan se on kiinnostunut lisääntyvästi kansainvälisen sosiaalipolitiikan ilmiöistä. Sosiaalipolitiikan haasteena on tutkia ja arvioida, miten kansalaisten hyvinvointi pystytään takaamaan yhteiskunnan jäsenille kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmassa ja uusien sosiaalisten ongelmien asettamien haasteiden edessä. Sosiaalipolitiikan opetuksessa ja tutkimuksessa kysytään, miten näihin ongelmiin vastaa yhtäältä lainsäädäntöön perustuva sosiaalipoliittinen järjestelmä (hyvinvointivaltio) ja toisaalta vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisyhteiskunta. Tampereen yliopiston Porin yksikössä sosiaalipolitiikan oppiaineessa suuntaudutaan työelämän ja hyvinvointipalvelujen kysymyksiin. Julkisen sektorin, yhteisöjen ja yksityisten tuottamia hyvinvointipalveluja käsitellään laajasta näkökulmasta siten, että opiskelijoiden kiinnostus voi suuntautua sosiaali- ja työvoimapalveluiden lisäksi myös muihin yhteiskunnallisen toiminnan lohkoihin. Palveluita tarkastellaan niiden tuottamisen, käytön ja kehittämisen näkökulmien lisäksi myös alueellisesti, mitä voidaan toteuttaa erityisesti harjoittelussa ja itsenäisen tutkimustyön vaiheissa. Monipuolisen metodiopetuksen lisäksi tutkimuksellista näkökulmaa sosiaalipolitiikkaan pidetään yllä opetuksen kaikissa vaiheissa. Lukuvuosittain vaihdellen yksikkö tarjoaa erilaista pakollisia kirjallisuuskuulusteluja korvaavaa opetusta, josta tiedotetaan opetusohjelmassa ja yksikön www-sivuilla. Kaikki opiskelijat laativat myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Sosiaalipolitiikan opinnot antavat valmiudet toimia asiantuntijana julkisella ja yksityisellä sektorilla, järjestöissä, kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Yhteyksiä työelämään luodaan jo opintoihin sisältyvän harjoittelujakson aikana (3 kk). Sosiaalipolitiikasta valmistuneet ovat viime vuosina sijoittuneet suhteellisen vaivattomasti työelämään valtion tai kuntien hallintoon, järjestöihin sekä opetus- ja tutkimustehtäviin.
29 Tutkinnon rakenne syksyllä 2005 aloittaneet Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaine, aineopinnot 70 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 71 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteensä 180 op Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto Pääaineen syventävät opinnot 120 op johon sisältyy pro gradu tutkielma 40 op ja sitä tukevat opinnot 20 op Yhteensä 120 op Tutkinnon rakenne syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneet Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto Yleisopinnot tai yhteiset opinnot* Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine, aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov 10 ov 9 ov 45 ov 56 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi: Pääaine, syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma 20 ov 120 ov 40 ov Yhteensä 160 ov Tiedekunnan yhteiset opinnot Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset alkaen sivulta 20). Sosiaalipolitiikan opiskelijat suorittavat yhteiset opinnot yhdessä sosiaalityön ja sosiologian opiskelijoiden kanssa. Sosiaalipolitiikan opintojaksojen yhteydessä opinto-oppaassa on selvitetty, mitä yhteisiä opintoja edellytetään ja/tai suositellaan suoritetuksi ennen ko. opintojaksojen suoritusta. Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteisten opintojen kunkin opintojakson vastuuopettajat, jotka ottavat suoritukset vastaan ja päättävät mahdolliset korvaavuudet ja antavat opintojaksoihin liittyviä lisätietoja, selviävät opetusohjelmasta.
Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 aloittaneilta opiskelijoita vaaditaan tiedekunnan yleisopinnot (ks. tiedekunnan kotisivu). Sivuaineiden valinta Sosiaalipolitiikassa yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkintoon sisältyy sivuaine- ja muita opintoja 71 op, joista yhtä oppiainetta on suoritettava vähintään 35 op. Tampereen yliopiston opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus. Henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti Porin yksikön sosiaalipolitiikan opiskelijat voivat opiskella oman laitoksen aineita (sosiologiaa ja sosiaalityötä), Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden oppiaineita ja yksiköiden yhteisesti järjestämiä opintoja, esimerkiksi Akateeminen yrittäjyys opintokokonaisuutta, sekä Tampereen yliopiston avoimen yliopiston Porissa tarjoamia oppiaineita. Lisäksi opiskelija voi suorittaa Tampereen yliopiston kaikkien muiden oppiaineiden opintoja Tampereella. Sivuaineita on mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina. Sosiaalipolitiikan opiskelu sivuaineena Sosiaalipolitiikka sopii sivuaineeksi kaikille yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niihin vaikuttamisesta kiinnostuneille. Opinto-oppaassa on erikseen mainittu, jos opintojen sisältö poikkeaa pää- ja sivuaineopiskelijoiden kesken. Merkittävin muutos on, että sivuaineopiskelijat eivät suorita aineopintojen tutkimusmenetelmäopintoja, harjoittelua eivätkä kandidaatin tutkielmaa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvässä 35 op:n sosiaalipolitiikan sivuaineessa perusopintojen (25 op) lisäksi suoritetaan 10 op kohdista A1 - A3. Sosiaalipolitiikan aineopintojen kokonaismerkinnän sivuaineopiskelija saa suoritettuaan perusopintojen (25 op) lisäksi aineopintoja yhteensä 45 op, joissa kohtien A1 A3 (18 op) lisäksi suoritetaan yhteensä 27 op tentaattorien kanssa sovituista kohdista S1c1-10 tai muutoin sovittavalla tavalla. (Ks. opinto-oppaan kohta A7.) Lisätietoja sosiaalipolitiikan opiskelusta, katso http://www.uta.fi/laitokset/pori/ 30
31 KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEOPINNOT SOSIAALIPOLITIIKASSA Sosiaalipolitiikan perusopinnot 25 op/15 ov Sosiaalipolitiikan perusopinnot johdattavat opiskelijat sosiaalipolitiikkaoppiaineeseen ja sen opiskelemiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot myös sosiaalipolitiikasta käytäntönä ja järjestelminä sekä sen alaan kuuluvista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelija ymmärtää pääpiirteissään, miten sosiaalipolitiikka on muotoutunut historiallisesti sekä osaa tunnistaa hyvinvointi- ja työpoliittisia kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Lisäksi opiskelija tutustuu sosiaalipolitiikan kansainväliseen ulottuvuuteen. P1 Sosiaalipolitiikan perusteet 8 op/5 ov Sosiaalipolitiikan perusteet suoritettuaan opiskelija tuntee oppiaineen peruskäsitteet ja lähtökohdat. P1 a Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2 op/1 ov Peruskurssi johdattaa opiskelijan tuntemaan sosiaalipolitiikan historiallisen kehityksen ja sosiaalipolitiikkaa muovaavat ideologiat, hyvinvointipolitiikan ja työpolitiikan perusteet sekä sosiaalipolitiikan haasteet muuttuvassa maailmassa. Työtavat: luennot (24 t), joista laaditaan opiskelijan valinnan mukaan joko oppimispäiväkirja tai suoritetaan luentosarjan loppukuulustelu. Pääaineopiskelijat suorittavat samanaikaisesti tiedekunnan yhteisistä opinnoista jakson Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op. P1 b Sosiaalipolitiikan arvot, tavoitteet ja käytännöt 6 op/4 ov Opiskelija tutustuu kirjallisuuden avulla sosiaalipolitiikan arvo- ja tavoitelähtökohtiin sekä oppii jäsentämään vaihtoehtoisia tapoja järjestää sosiaalipolitiikka hyvinvointipalveluiden ja työelämän näkökulmasta. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus: Valitaan neljä seuraavista kohdista: 1. Raunio, Sosiaalipolitiikan lähtökohdat. Gaudeamus 1995. 2. George & Wilding, Welfare and Ideology. Harvester Wheatsheaf 1994. 3. Jaakkola, Pulma, Satka & Urponen, Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994. 4. Anttonen, Henriksson & Nätkin (toim.), Naisten hyvinvointivaltio. Vastapaino 1994 tai Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Vastapaino 2000 tai Ranta-Tyrkkö & Ropo (2003) Turvallista hyvinvointia. Tampere University Press 2003. 5. Waris, Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Weilin & Göös 1973 tai Eräsaari & Rahkonen (toim.) Työväen kysymyksestä sosiaalipolitiikkaan: Yrjö-Koskisesta Heikki Warikseen. Gaudeamus 2001. P2 Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka 7 op/4ov Opiskelija oppii tuntemaan monipuolisesti suomalaisen sosiaalipolitiikan tavoitteita, toimintamuotoja ja vaikutuksia.
P2 a Toimeentuloturvan ja hyvinvointipalveluiden pääpiirteet 4 op/2 ov Opiskelija perehtyy suomalaisen yhteiskunnan tapoihin toteuttaa sosiaali- ja työpolitiikkaa toimeentuloturvana ja hyvinvointipalveluina sekä ohjelma- ja projektiperustaisena toimintana. Työtavat: Luennot (8 t), joista tehdään oppimispäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu I yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus I : 1. Lehto ym., Sosiaali- ja terveydenhuolto. WSOY 2001. 2. Kari & Pakaslahti, EU ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmä. Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus 2003. 3. Koistinen, Työpolitiikan perusteet. WSOY 1999. P2 b Toimentuloturvan ja hyvinvointipalveluiden erityiskysymykset 3 op/2 ov Opiskelija oppii tuntemaan toimeentuloturvan ja hyvinvointipalvelujen järjestämisen tavoitteita, toimintamuotoja ja vaikutuksia yksityiskohtaisesti. Työtavat: Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin (16 t), jonka kuluessa esitetään joko itsenäisesti tai pienryhmissä työstettyjä selvityksiä opiskelijoita kiinnostavista sosiaali- tai työpolitiikan alaan kuuluvista järjestelmistä ja toimintamuodoista tavoitteineen ja vaikutuksineen. Sivuaineopiskelijat suorittavat kirjallisuuskuulustelu II:n yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus II: Valitaan kaksi seuraavista kohdista: 1. Myllymäki ym., Muuttumaton muuttuva Kansaneläkelaitos. Tampereen yliopisto. 1997, s. 94 161, 232 305. 2. Kantola & Kautto, Hyvinvoinnin valinnat. Edita 2002 ja Kiander, Laman opetukset, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. 3. Suomen asuntorahoitusjärjestelmän ja asumisen tukijärjestelmän arviointi. Ympäristöministeriö 2002, s. 1-64 ja Koskiaho, Lehtinen & Inkinen, Asuntopoliittinen tutkimus 1990-luvun Suomessa: esitutkimus. Valtiovarainministeriö 2000. 4. Koskiaho, Kaupungista ekokaupungiksi. Gaudeamus 1997. 5. Heikkilä & Roos (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2005. Stakes 2004. 6. Julkunen & Nätti & Anttila, Aikanyrjähdys keskiluokka työn puristuksessa. Vastapaino 2003. 7. Rintala, Vanhuskuvat ja vanhushuollon muotoutuminen 1850 luvulta 1990 luvulle. Stakesin tutkimuksia 132, 2003. 8. Sosiaaliturvan suunta 2004, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:21. 9. Forsberg & Nätkin (toim.), Perhe murroksessa. Gaudeamus 2003. 10. Vähätalo, Työttömyys ja suomalainen yhteiskunta. Gaudeamus 1998. 32 P3 Näkijänä, kokijana, tulkkina 6 op/4 ov Opiskelija saa perusvalmiudet sosiaalitieteelliseen tiedonmuodostukseen: itsenäiseen tiedon hankintaan ja sen analyysiin sekä tieteellisen tekstin tuottamiseen. Tässä yhteydessä opiskelija oppii metodologian perusteita ja harjoittelee niiden soveltamista käytäntöön. Opiskelija tutustuu tieteellisiin puhe- ja kirjoitustapoihin ja saa välineitä opiskeluunsa. Tieteellinen kirjoittaminen, esittäminen ja argumentointi ovat kurssin keskeisiä painopisteitä.
Työtavat: Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin (48 t), hakevat itsenäisesti tietoa ja laativat harjoitustöitä oheiskirjallisuuden tuella, esittävät harjoitustyönsä ja toimivat toisilleen opponentteina. Jakso toteutetaan yhdessä sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineiden kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa perusopinnot vähintään kahdessa em. oppiaineessa, hänen edellytetään lisäksi suorittavan 6 op muita vastaavantasoisia sivuaineen professorin kanssa erikseen sovittavia opintoja. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän jakson kirjallisuuskuulustelulla. Oheiskirjallisuus/sivuaineopiskelijoiden korvaava kirjallisuus, josta sivuaineopiskeijat valitsevat neljä kohtaa seuraavista: 1. Alasuutari, Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus 2001. 2. Aro, Sosiologia ja kielenkäyttö. Acta Universitatis Tamperensis 1999. 3. Granfelt, Kertomuksia naisten kodittomuudesta. SKS 1998. 4. Kinnunen & Löytty (toim.), Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2002. s. 7-28, 51-118, 135-146 ja 175-201. 5. Lehto, Työolot tutkimuskohteena. Tutkimuksia 222. Tilastokeskus 1996. 6. Lehtonen, Merkitysten maailma. Vastapaino 1996. 7. Piirainen & Saari, Yhteiskunnalliset jaot. 1990-luvun perintö. Gaudeamus 2002. 8. Ylijoki, Akateemiset heimokulttuurit. Vastapaino 1998. Pääaineopiskelijoilta edellytetään, että tiedekunnan yhteisten opintojen jakso Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op) on suoritettu ennen jakson alkua ja että jaksot Johdatus tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen (2 op) ja Yhteiskuntatieteiden teoriat (5 op) suoritetaan rinnan jakson kanssa. Lisäksi suositellaan, että jaksot Tiedonhankinnan perusteet (2 op) sekä Tietotekniikka (3 op) on suoritettu. 33 P4 Sosiaalipolitiikka eri maissa 4 op/2 ov Opiskelija oppii tuntemaan sosiaalipolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön ja erityisesti Euroopan unionin laajentumisen, yleisen kansainvälistymisen sekä talouden, politiikan ja kulttuurin globalisaation vaikutukset ja sosiaalipolitiikan uudet haasteet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelijat 1) saavat perustiedot Euroopan unionin sosiaalipolitiikasta, 2) oppivat tunnistamaan sosiaalisia ongelmia globaalissa kehyksessä, 3) oppivat vertaamaan erilaisia sosiaalipoliittisia malleja ja 4) oppivat sosiaalipolitiikan peruskäsitteet englannin kielellä. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä tai korvaava opetus. Kirjallisuus: 1. Kleinman, A European Welfare State? European Union Social Policy in Context. Palgrave, Basingstoke 2002. 2. Bonoli & George & Taylor-Gooby, European Welfare Futures. Towards a Theory of Retrenchment. Polity Press, Cambridge 2000. ja valitaan yksi kohta seuraavista: 1. George & Wilding, Globalization and Human Welfare. Palgrave, Basingstoke 2002. 2. Ehrenreich, Nickel and Dimed. On (Not) Getting By in America. Henry Holt and Company. New York 2002 (suom. Nälkäpalkalla, WSOY, Helsinki 2003) tai Toynbee, Hard Work. Life in Low-Pay Britain. Bloomsbury. London 2003 3. Meriläinen (toim.) Mikä on Attac, WSOY ja Held & McGrew, Globalisaatio puolesta ja vastaan. Vastapaino 2005.
34 Sosiaalipolitiikan aineopinnot 45 op/30 ov Sosiaalipolitiikan aineopinnoissa opiskelija tutustuu sosiaalipolitiikan ajankohtaisiin teemoihin, ajattelutapoihin ja paikallisesti vaihteleviin ilmenemismuotoihin. Pääaineopiskelijoille aineopintoihin sisältyy myös harjoittelujakso, jonka aikana opiskelija oppii tuntemaan sosiaalipolitiikkaa käytännön toimintana. Lisäksi opiskelija hankkii empiirisen sosiaalitutkimuksen perusvalmiudet, joita käytetään kandidaatintutkielman laatimisessa. A1 Sosiaalipolitiikan teoria ja toimintaympäristöt 8 op/5 ov Opintojaksossa tutustutaan sosiaalipolitiikan teoreettisiin jäsennyksiin ja sen taloudellisiin, poliittisiin ja oikeudellisiin toimintaympäristöihin sekä sosiaalipolitiikan teoriaa ja muutossuuntia koskevaan nykykeskusteluun. Opiskelija oppii ymmärtämään 1) miten sosiaalipolitiikassa on jäsennetty yhteiskunnallista todellisuutta, 2) mitkä ovat sosiaalipolitiikan taloudelliset ja poliittiset toimintaedellytykset, 3) mitä ovat sosiaaliset oikeudet ja miten ne vaikuttavat talouteen ja sosiaalipolitiikkaan ja 4) miten sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan eri toimintaympäristöissä, kuten kansalaisliikkeissä, järjestöissä, edustuksellisissa elimissä ja virkamiestyönä. Työtavat: Kaksi kirjallisuuskuulustelua yleisinä tenttipäivinä tai korvaava opetus. A1 a Kirjallisuus I 5 op/3 ov 1. Pierson, Christopher, Beyond the Welfare State. The 2nd edition. Polity Press 2001. 2. Pierson, Paul, Dismantling the Welfare State. Reagan, Thatcher and the Politics of Retrenchment. Cambridge University Press 1996. 3. Kiander & Lönnqvist, Hyvinvointivaltio ja talouskasvu. WSOY 2002 tai Lehtonen, Sosiaalipolitiikka moraalitaloutena. Gaudeamus 1996. A1 b Kirjallisuus II 3 op/2 ov Valitaan kaksi seuraavista kohdista: 1. Newman, Modernising Governance. New Labour, Policy and Society. Sage 2003 2. Kantola, Markkinakuri ja managerivalta: poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Loki-kirjat 2002 tai Nätkin, Kamppailu suomalaisesta äitiydestä. Maternalismi, väestöpolitiikka ja naisten kertomukset. Gaudeamus 1997. 3. McKinnon (ed.), The Demands of Citizenship. Continuum 2000. A2 Sosiaalipolitiikan tutkimus 6 op/5 ov Opintojakson aikana opiskelija tutustuu sosiaalipoliittisia järjestelmiä ja toimijoita koskevaan tutkimukseen ja oppii arvioimaan, miten sosiaalipolitiikka vaikuttaa yksilöiden, eri ryhmien ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Lisäksi opiskelija saa perusvalmiudet vertailevan tutkimuksen lukemiseen ja arviointiin. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä tai korvaava opetus Kirjallisuus: 1. Castles, F. The Future of Welfare States Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford University Press 2004. 2. Julkunen R., Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino 2001. 3. Alapuro, R. & Arminen, I, Vertailevan tutkimuksen ulottuvuuksia. WSOY 2004. ja valitaan yksi seuraavista kohdista:
1. Hjerppe R & Räisänen H. (toim.) Hyvinvointi ja työmarkkinoiden eriytyminen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 2004 ja Hinrichs & K. Kangas, O. (2003) When Is a Change Big Enough to Be a System Shift? Small System-shifting Changes in German and Finnish Pension Policies. Journal of Social Policy and Administration 2003. 2. Leira, Working Parents and the Welfare State. Family Change and Policy Reform in Scandinavia. Cambridge University Press, Cambridge 2002. 3. Koistinen & Sengenberger, Labour Flexibility the Economic and Social Performance of the Labour Markets of Finland in the 1990s. Tampere University Press 2002. 4. Henriksson & Wrede, Hyvinvointityön ammatit. Gaudeamus 2004 ja Kirsi, T. Rakasta, kärsi ja kirjoita. Tampere University Press 2004, (s. 1-102) 5. Anttonen & Baldock & Sipilä (eds), The Young, the Old and the State: Social caresystems in five industrial nations. Edwar Elgar 2003. 6. May, V., Lone Motherhood in Finnish Women s Life Stories. Åbo Akademi 2001. 7. Juntto, Asuntokysymys Suomessa. Topeliuksesta tulopolitiikkaan. Valtion painatuskeskus 1990. 35 A 3 Evaluaatiotutkimus 4 op/3 ov Opiskelija omaksuu evaluaatiotutkimuksen eli arviointitutkimuksen perusteet ja osaa soveltaa niitä erityisesti sosiaalipolitiikan, hyvinvointipalvelujen ja työpolitiikan kysymyksiin. Opintojakson tavoitteena on myös tukea opiskelijan työelämävalmiuksia ja kehittymistä yhteiskunnalliseksi osallistujaksi. Lisäksi pääaineopiskelijat saavat opintojaksosta tukea harjoitteluunsa. Työtavat: luennot (20 t), harjoitukset (4 t/ryhmä) ja luento-opetukseen perustuva essee (2 op/1 ov) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op/1 ov) yleisenä tenttipäivänä. Kirjallisuus 2 op: Valitaan kaksi seuraavista kohdista: 1. Rossi & Berk, Thinking about Program evaluation 2., Sage 1999. 2. Sefton ym., Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. FinSoc arviointiraportteja 6/2004. Stakes 2004. 3. Nocon & Quareshi, Outcomes of Community Care for Users and Cares. Open University Press 1996. A4 Sosiaalipolitiikan käytännöt 9 op/7 ov Opiskelija saa kokemusta käytännössä toteutetusta sosiaalipolitiikasta ja oppii soveltamaan oppiaineen tietoja työelämässä. Opiskelija oppii niveltämään yhteen opiskelun antamia valmiuksia ja työelämän haasteita. Työtavat: Opiskelija osallistuu käytännön opetusjakson eli harjoittelun valmennusseminaariin, suorittaa harjoittelun (3 kk) valitsemassaan työorganisaatiossa ja laatii harjoitteluraportin, joka käsitellään palauteseminaarissa. Harjoittelupaikka nimeää opiskelijalle ohjaajan. Opiskelija laatii harjoittelupaikan ohjaajan kanssa neuvotellen harjoittelusuunnitelman, jossa sovitaan harjoittelun- aikaisista tehtävistä ja opiskelijan harjoittelulle asettamista henkilökohtaisista tavoitteista. Opiskelijaa sitovat harjoittelun aikana työsopimuksessa määritellyt oikeudet ja velvollisuudet. Harjoitteluraportissa opiskelija arvioi harjoitteluaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä harjoittelupaikkana olleen organisaation sosiaalipoliittisen tehtävän toteutumista oheiskirjallisuuden avulla. Harjoitteluraportin tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Oheiskirjallisuus: 1. Eteläpelto, A. & Tynjälä, P., Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. WSOY 1999.
2. Kinnunen, M. & Korvajärvi, P., Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino 1996. 3. Oulasvirta ym., Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsimässä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:19. 4. Rossi ym., Evaluation. A Systematic Approach. Thousand Oaks, 6th Edition 1999. 5. Ruohotie, P. (2000) Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY 2000. 6. Vartiainen, M., Työn muutoksen työvälineet. Muutoksen hallinnan sosiotekniset menetelmät. Otatieto 1994. 7. Virtanen, P. (2000) Projektityö. WSOY 2000. Harjoittelu on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, joilta ennen sen aloittamista edellytetään suoritetuksi kohta A3 Evaluaatiotutkimus. 36 A5 Tutkimusmenetelmäopinnot I 8 op/4 ov Opiskelija oppii tuntemaan erilaisten empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien lähestymistavat ja käytön perusteet. Opiskelija oppii sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen perustiedot ja -taidot. Lisäksi opiskelija harjaantuu itsenäiseen tutkimusmenetelmien käyttöön ja oppii empiirisen tutkimuksen menetelmällistä lukutaitoa. A5 a Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/2 ov Työtavat: luennot (24 t) ja harjoitukset (12 t). A5 b Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/2 ov Työtavat: luennot (24 t) ja harjoitukset (12 t). Tutkimusmenetelmäopinnot on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, joille suositellaan tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvien kurssien Empiirisen tutkimuksen menetelmät (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op) suorittamista ennen tutkimusmenetelmäopintojen aloittamista. A6 Kandidaatin tutkielma 10 op/6 ov Kandidaatin tutkielma, laajuudeltaan 20-30 tekstisivua tai tätä suppeampi tieteellinen artikkeli, tuotetaan kandidaatin seminaarissa. Seminaarissa opiskelija harjaantuu seminaarityöskentelyn käytäntöihin. Opiskelija osaa asettaa tutkimusongelman sekä valita sen ratkaisemiseen sopivat teoreettiset keskustelut ja tutkimusmenetelmät. Opiskelija osaa rakentaa tieteellisen tekstikokonaisuuden ja perustella väitteensä tieteellisesti. Opiskelija valitsee kandidaatintutkielmansa aiheen sosiaalipolitiikan sisältöalueisiin, käytäntöihin tai toimintaympäristöön liittyen. Työtavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja tutkimustyön yksilöllinen ohjaus (48 t) sekä kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Opintojakso on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, joilta edellytetään ennen seminaarin tuloa suoritetuiksi tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluvat jaksot Empiirisen tutkimuksen menetelmät (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op). Jakson A5 opinnot suositellaan suoritettavaksi viimeistään tämän jakson rinnalla.
Opintojakson yhteydessä suoritetaan 2 op kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvista opinnoista sekä tiedekunnan yhteisten opintojen jakso Tiedonhankinta aineopinnoissa (1 op). 37 A7 Sosiaalipolitiikan täydentävät aineopinnot sivuaineopiskelijoille Sivuaineopiskelija valitsee tarvittavan määrän opintoja A1-A3 kohtien lisäksi kohdista S1c1-10 tai sopii muun kirjallisuuden suorittamisesta aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa.
38 MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKASSA Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 120 op/40 ov Sosiaalipolitiikan syventävissä opinnoissa opiskelija vahvistaa tietämystään sosiaalipolitiikan teoriasta ja tutkimuksesta ja saa kuvan sosiaalipolitiikan nykykeskustelusta. Muutoin pääpaino syventävissä opinnoissa on pro gradu -tutkielman tekemisessä ja sitä tukevissa tutkimusmenetelmäja muissa opinnoissa. Syventävissä opinnoissa järjestetään myös kirjallisuuskuulusteluja korvaavia luentoja, kursseja ja seminaareja ja laitoksen oman tutkimustoiminnan esittelyjä. Lisäksi tentaattorin kanssa voi sopia kirjallisuuden suorittamisesta esseinä. S1 Sosiaalipolitiikan teoria ja tutkimus 30 op/10 ov Opiskelija syventää tietämystään sosiaalipolitiikan kansainvälisestä ulottuvuudesta sekä sosiaalipolitiikan instituutioiden tehtävistä ja muutoshaasteista. Lisäksi opiskelija tutustuu erilaisiin sosiaalipolitiikan teoreettisiin jäsennyksiin ja empiirisiin tutkimuksiin. S1 a Yhteiskuntatieteen nykykeskustelu 16 op/5 ov Opintojakso perehdyttää opiskelijan sosiaalipolitiikan teoreettisiin kysymyksiin ja nykykeskusteluun. Työtavat: Kaksi kirjallisuuskuulustelua yleisinä tenttipäivinä tai korvaava opetus. S1a1 Kirjallisuus I 9 op/3 ov 1. Rahkonen (toim.) Sosiologisia nykykeskusteluja. Gaudeamus 2004. 2. Kauppinen (toim.) Moraalitalous. Vastapaino 2004 3. Sennett, Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Vastapaino 2004. 4. Gough, Global Capital, New Needs and Social Policies. Palgrave Publishers 2000. S1a2 Kirjallisuus II 7 op/2 ov 1. Swank, Global Capital, Political Institutions, and Policy Change in Developed Welfare States. Cambridge University Press 2002. 2. Pierson, (ed.) New politics of the Welfare State. Oxford University Press 2001. 3. Field, Social Capital. Routledge 2004. S1 b Sosiaalipolitiikan empiirinen tutkimus 2 op/1ov Opiskelija tutustuu sosiaalipolitiikan empiriisiin tutkimuksiin ja niiden teoreettisiin, käsitteellisiin ja metodologisiin valintoihin. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä tai korvaava opetus. Kirjallisuus: Laitokselta on saatavissa luettelo sosiaalipolitiikan alan väitöskirjoista ja muista soveltuvista empiirisistä tutkimuksista, joista opiskelija valitsee tentaattorin kanssa sopien 2 op:n/1 ov:n suorituksen. S1 c Sosiaalipolitiikan erityisalueet 12 op/4 ov Opiskelija perehtyy häntä kiinnostaviin sosiaalipolitiikan osa-alueisiin ja erityiskysymyksiin. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelut yleisinä tenttipäivinä tai korvaava opetus.
39 Valitaan kaksi sosiaalipolitiikan osa-aluetta seuraavista kohdista S1c1-S1c10: S1c1 Eurooppa ja vertaileva hyvinvointivaltiotutkimus 6 op/2 ov 1. Kautto ym. (eds.), Nordic Welfare States in the European Context. Routledge 2001. 2. Mosesdottir, The Interplay between Gender, Markets and the State in Sweden, Germany and United States. Ashgate 2001. S1c2 Työ ja työllisyys 6 op/2ov Valitaan kolme seuraavista kohdista: 1. Ilmakunnas & Koskela, Towards Higher Employment, The Role of Labour Market Institutions. VATT 2000. 2. Blotevogel & Fielding (eds.), People, Jobs and Mobility in the New Europe. Wiley & Sons 1997. 3. Muntigl & Weiss & Wodak, European Union Discourses on Un/employment: An Interdisciplinary Approach to Employment Policy-making and Organizational Change. John Benjamins 2000. 4. Parrenas, Servants of Globalization. Stanford University Press 2000. S1c3 Sosiaaliturva 6 op/2 ov Valitaan neljä seuraavista kohdista: 1. Heikkilä & Karjalainen, Köyhyys ja hyvinvointivaltion tutkimus. 2. Hämäläinen, Nuorten tulojen ja toimeentulon palapeli. EKL/PTL 2004. 3. Salminen, Pension Schemes in the Making. A Comparative Study of the Scandinavian Countries. Tutkimuksia, Eläketurvakeskus 1993, 2. 4. Saurama, Experience of Early Exit - A Comparative Study of the Reasons for and Consequences of Early Retirement in Finland and Denmark in 1999 2000. EKL. 2004. 5. Niemelä & Salminen, Suomalainen sosiaaliturva. Kansaneläkelaitos 2003. 6. Tuominen & Lahtinen-Kuikka, Pension Policy Responses to Changing Division of Labour within the Family. Finnish Centre for Pensions 2003. (2004) S1c4 Hyvinvointipalvelut 6 op/2 ov 1. Kröger & Sipilä (ed.) Over-Stretched: European Families up against the Demands of Work and Care. Blackwell 2005. 2. Twigg, Bathing, The Body and Community Care. Routledge 2005. 3. Blackman & Broadhurst, Social Care and Social Exclusion. A Comparative Study of Older People s Care in Europe. Palgrave 2001. S1c5 Perhe ja väestökysymys 6 op/2 ov 1. Oinonen, Finnish and Spanish Families in Converging Europe. Tampere University Press 2004. 2. Hobson (ed.), Gender and Citizenship in Transition. MacMillan Press 2000. 3. Hiilamo, The Rise and Fall of Nordic Family Policy? Historical Development and Changes During the 1990s in Sweden and Finland. Stakes, Research Report 125. Gummerus 2002. S1c6 Asuminen 6 op/2 ov Valitaan kolme seuraavista kohdista: 1. Kleinman, Housing, Welfare and the State in Europe. Edward Elgar 1996. 2. Peace & Holland (eds.), Inclusive Housing in an Ageing Society. Innovative Approaches.The Policy Press 2001. 3. Lujanen (ed.), Housing and Housing Policy in The Nordic Countries, Nord 2004:7. Nordic Council of Ministers 2004. tai yksi edellisistä ja
Harloe, The People s Home? Social Rented Housing in Europe and America. Blackwell 1995. S1c7 Julkisten palveluorganisaatioiden muutos 6 op/2 ov 1. Naschold, F. & von Otter, Frieder, Public Sector Transformation. Rethinking markets and hierachies in government. John Benjamins 1996. 2. Kalliola & Nakari (eds.), Resources for Renewal. A participatory approach to the modernization of municipal organizations in Finland. John Benjamins 1999. 3. Pollitt & Bouckaert, Public management reform: a comparative analysis. Oxford University Press 2000. S1c8 Osallisuus ja sosiaaliset liikkeet 6 op/2 ov 1. Waddington, J. & Hoffmann, R., Trade Unions in Europe. Facing Challenges and Searching for Solutions. European Trade Union Institute 2000. 2. Ilmonen (toim.) Sosiaalinen pääoma ja luottamus. SoPhi. Jyväskylän yliopisto 2000. 3. Bäcklund ym. (toim.) Osalliset ja osaajat. Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Gaudeamus 2002. S1c9 Hallinto ja suunnittelu 6 op/2 ov 1. Healey, Collaborative Planning. Shaping Places in Fragmented Societies. Macmillan 1997. 2. Pierre (ed.) Debating Governance. Authority, Steering and Democracy. Oxford University Press 2000 tai Holden (ed.), Global Democracy. Key Debates. Routledge 2000. S1c10 Vapaavalintainen sosiaalipolitiikan erityisalue 6 op/2 ov Tentaattorin kanssa sopimalla opiskelija voi koota häntä kiinnostavaa tai pro gradun aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esimerkiksi yhteiskunnan polarisoitumisesta, eri väestöryhmien marginalisoitumisesta, aluepolitiikasta ja aluekehityksestä, ympäristökysymyksestä, yhteisöllisyydestä tai suomalaisen työelämän tutkimuksen perinteestä. S1 d Valinnaiset opinnot enintään 9 op/3 ov Opiskelija voi professorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla suorittaa pääaineopintojen jaksojen S1 a S1c9 tilalla valinnaisia opintoja enintään 9 op/3 ov. Valinnaiset opinnot voivat koostua esimerkiksi kansainvälisen vaihdon aikana tai muutoin ulkomailla suoritetuista opinnoista tai muiden oppiaineiden opinnoista. 40 S2 Tutkimusmenetelmäopinnot II 10 op/4 ov S2 a Syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 7 op/3 ov Opiskelija syventää empiirisen sosiaalitutkimuksen tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa sekä ymmärtää erilaisten tutkimusorientaatioiden teoreettis-metodologisia taustasitoumuksia. Opiskelija valitsee syventäviä tutkimusmenetelmäopintoja ensisijassa oman pro gradu tutkielmansa tueksi, mutta myös yleisen menetelmäosaamisen vahvistamiseksi. Työtavat: Erilaisiin tutkimusorientaatioihin soveltuvan kirjallisuuslistan saa tutkimusmenetelmälehtorilta tai pro gradu -tutkielman ohjaajalta. Kirjallisuutta suoritetaan kirjallisuuskuulusteluina yleisinä tenttipäivinä tai esseinä. Myös tarjolla olevat erilliskurssit tai verkko-opiskelu soveltuvat suorituksiksi. Kohdan suorituksesta sovitaan etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. Huom! Tutkimusmenetelmäopinnot suoritetaan pääosin yhdessä sosiaalityön ja sosiologian opiskelijoiden kanssa. S2 b Syventävä kvantitatiivisten menetelmien kurssi 3 op/1 ov
Opiskelija oppii kvantitatiivisen aineiston muokkaamisen ja analyysin käyttötaidot tilastoohjelmistolla (SPSS) ja osaa soveltaa sitä itsenäisesti tutkimustyössä. Lisäksi opiskelija hallitsee tilastollisen tutkimuksen lukutaidon. 41 S3 Työtavat: luennot ja harjoitukset yhteensä 24 h. Pro gradu -tutkielmaseminaari 20 op/6 ov Opiskelija oppii laatimaan perustellun ja toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön. Työtavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin (48 h), jossa opiskelija työstää edelleen alustavaa tutkimussuunnitelmaansa, esittää siitä toteuttamiskelpoisen version, käynnistää tutkimuksensa ja raportoi sen edistymisestä. Opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa myös suullisesti ja kommentoi kriittisesti seminaarin muiden osallistujien töitä. Seminaari niveltyy tutkielmapajan tutkimusmenetelmäopintoihin sekä tieteellistä kirjoittamista tukevaan opetukseen ja palautteeseen. (Tutkielmaseminaarin tuloa edeltää tutkielmapajassa hyväksytty alustava tutkimussuunnitelma, josta selviävät tutkielman aihe- ja tutkimusmenetelmävalinnat; ks. kohta S4b1). S4 Pro gradu tutkielma ja sitä tukevat opinnot 60 op/20 ov S4 a Pro gradu tutkielma 40 op/20 ov Pro gradu tutkielma osoittaa perehtyneisyyttä valittuun aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja hyvään kirjalliseen ilmaisuun. Lisäksi opiskelija kirjoittaa tutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen, mikäli hän ei ole kirjoittanut sitä kandidaatin tutkielman yhteydessä. Pro gradu tutkielmaopintojen kuluessa opiskelija tutustuu tutkielmansa aihepiiriin, siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun ja aikaisempiin tutkimuksiin. Opiskelija oppii valitsemaan soveltuvat tutkimusmenetelmät ja käyttämään niitä. Opiskelija oppii raportoimaan tutkimuksen tieteellistä esitystapaa noudattaen hyvällä suomen kielellä. Tutkielmaopintojensa edistymisen myötä opiskelija toteuttaa aihe- ja menetelmävalintojensa mukaisen tutkimusprosessin, jonka hän raportoi pro gradu tutkielmaksi hänelle nimetyn ohjaajan ja tutkielmaopinnoissa muutoin saadun saadun ohjauksen tuella. Varsinaisten tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaseminaarityöskentelyn lisäksi tutkielman tekoa tuetaan seuraavin tavoittein ja opetusmuodoin: S4 b Tutkielman tekemistä tukevat opinnot 20 op/- S4b1 Tutkielmapaja 4 op Jo heti syventävien opintojen alussa opiskelija harjoittelee rajaamaan ja muotoilemaan sosiaalipolitiikan alalta tutkimusongelmia sekä valitsemaan ja soveltamaan niihin sopivia tutkimusmenetelmiä. Oman tutkimustyönsä käynnistämiseksi opiskelija osallistuu tutkielmapajaan (24 h yksilö- ja/tai ryhmäohjausta/4 op), jossa työstetään pro gradu tutkielman aihevalintaa ja etenemistä tutkimusmenetelmävalintojen näkökulmasta. Tutkielmapajassa opiskelija esittää myös omaa tutkielmaansa koskevia idea- ja työpapereita ja osallistuu muiden opiskelijoiden tutkimusmenetelmäkysymyksiä koskevaan työskentelyyn. Esitettyään tutkielmapajassa alustavan pro gradu tutkimussuunnitelman opiskelija voi aloittaa pro gradu seminaarin, jonka rinnalla hän edelleen saa metodologista tukea tutkielmapajasta. S4b2 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op
Opiskelijaa ohjataan tieteellisen kirjoittamisen taidoissa ja tutkimusprosessin raportoinnissa (2 op). Vaihtoehtoisia työmuotoja ovat Kielikeskuksen Kohti gradua kirjoituskurssi tai kirjoittamiseen harjaantuminen tukeutumalla teokseen Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita. 6. uudistettu laitos. Tammi 2000. 42
S4b3-4 Aiemman tutkimuksen ja teorian hyväksikäyttö 4 + 10 op Tutkimuksensa taustoittamiseksi opiskelija perehtyy omasta aiheestaan tehtyihin aiempiin tutkimuksiin (S4b3, 4 op) ja syventää tietojaan siihen liittyvistä teoreettisista jäsennyksistä viimeistellen samalla tutkielmansa lähdekirjallisuuden käyttöä. Samalla opiskelija työstää valmiuksiaan raportoida tutkimuksellisia valintojaan hyvällä suomen kielellä. Valitsemansa kirjallisuuden pohjalta opiskelija kirjoittaa esseen (S4b4, 10 op), joka voidaan tarkistaa/tarkistetaan harjoitusaineena sekä sisällön että suomen kielen kannalta. Myös opintonsa syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneille (ns. vanhan tutkintomallin mukaan opiskeleville) suositellaan osallistumista tähän pro gradu tutkielman tekoa edistävään opetukseen (S4b1-4), vaikka se ei ole heille pakollista. He saavat pro gradu tutkielmasta kokonaismerkinnän 20 ov, kun tutkielma on tarkastuksen jälkeen hyväksytty. 43