iliiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiminiiiiiniiiiii f f 2 (13) j 3 (13) (lisäys 25.3.1981) työväenpuolueet alue- ja piirijärjestöineen, muut aatteellista työtä tekevät puolueiden yhteisöt työväen nais- ja nuoriso- sekä raittiusjärjestöt alue- ja piirijärjestöineen työväen urheilujärjestöt alue- ja piirijärjestöineen työväenlehdet sellaiset työväenliikkeen liikelaitokset, jotka noudattavat tätä työehtosopimusta kokonaisuudessaan. Välittömällä siirtymisellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siirtyy toisen ammattiliiton tai työväenjärjestön palvelukseen. Ptk-merkintä 21.1.1991 1 S Määräaikainen työsopimus Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos sijaisuus, työn projektiluonteisuus tai muu näihin rinnastettava perusteltu, määräaikaista sopimusta edellyttävä syy on olemassa. Jos määräaikainen sopimus tehdään muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia ilman pätevää syytä esim, irtisanomissuoja- määräysten kiertämiseksi, on toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana. 3 S Työpaikkaohjeet Jos määräaikaiseen tehtävään otettu työntekijä hakee avoinna olevaa, vakituista työpaikkaa saman työnantajan palveluksessa, ei määräaikainen työsopimus sinänsä saa olla este valinnalle. Työsopimuksen mukaisen koeajan (3 kk) jälkeen sopimusehdot koskevat täysimääräisinä määräaikaista työsuhdetta lukuunottamatta terveydenhoitosopimusta. Työntekijän on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa liiton ohjesääntöä ja työjärjestystä, joiden laadinnassa ovat kaikki henkilöstöryhmät edustettuina. Säännöllistä työtä varten on työnantajan laadittava työtuntiluettelo, jossa on mainittava työn alkamisja päättymisajat sekä ruokailu- ja lepoajat työn aikana. Työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa suorittamaan muutakin hänen ammattiinsa kuuluvaa työtä kuin mitä varten hänet on varsinaisesti liiton palvelukseen otettu. Milloin työntekijä joutuu tilapäisesti tekemään kolmannessa kohdassa tarkoitettua muuta työtä, ei tämä aiheuta muutosta hänen palkkaansa. Jos siirto tapahtuu sellaiseen ammattiin kuuluvaan työhön tai tehtävään, josta työehtosopimuksen mukaan on maksettava korkeampaa palkkaa, ja joka jatkuu vähintään kaksi viikkoa, maksetaan työntekijälle koko tältä ajalta vähintään ko. tehtävästä tai toimesta määrätty palkka. Liitto ja saman liiton työttömyyskassa katsotaan samaksi työnantajaksi. Jos määräaikaisia työsopimuksia solmitaan, on luottamusmiehelle annettava selvitys niiden perusteista. Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymisajankohta ei työsopimusta tehtäessä ole tiedossa, on työnantajan ilmoitettava työsopimuksen päättymisestä työntekijälle välittömästi, kun työsopimuksen päättymisajankohta on tullut työnantajan tietoon, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen päättymistä. Ptk-merkintä 25.3.1981 Osapuolet esittävät, että liitot laatisivat toimistotyöntekijöille pysyvät sijaisuusjärjestelyt. Mikäli toimistotyöntekijä on vakinaisesti määrätty korkeampaa palkkaa edellyttävän toimen sijaiseksi, tulee tämä ottaa huomioon ao. henkilön palkkaryhmää määrättäessä.
inrf imin l ivi 4 (13) j 5 (13) 4 S Työaika Ptk-merkintä 13.5.1977 Säännöllinen työaika on 35 tuntia 50 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 10 minuuttia päivässä. Työaikoihin sisältyy liiton määräämänä aikana pidetty kahvitauko, jonka kuluessa työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta. 3 S Osa-aikatyöntekijät Työehtosopimuksen sosiaali- ym. etuisuudet koskevat työntekijää, joka tekee vähintään 50 % työehtosopimuksen edellyttämästä työajasta. Säännöllisen 4 5:ssä mainitun työajan jälkeen tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus, joka on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeiseltä ajalta 100 %:lla korotettu palkka. Jos ylityö on tehty sunnuntaina, kirkollisena tai muuna juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, on ylityökorvaus kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeiseltä ajalta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityökorvauksen lisäksi maksetaan 100 % suuruinen sunnuntaikorotus. Työstä, jota tehdään lauantaina, maksetaan kuudelta (6) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeiseltä ajalta 100 %:lla korotettu palkka. Laskettaessa ylityöstä suoritettavaa korvausta saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 150. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21. Varsinainen työaika järjestetään klo 8-17 väliseksi ajaksi 7 t 10 min. päivässä. Liitossa voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä edellyttäen, ettei liiton toimiston työskentely eikä asiakaspalvelu siitä kärsi. Lauantait, joulun, uudenvuoden, juhannuksen ja pääsiäisen aatot sekä helatorstaita seuraava perjantai ovat työntekijöille vapaat. Kuitenkin voidaan lauantaisin järjestää toimistoon päivystys, johon osallistuu yksi toimistotyöntekijä, ja hänen työaikansa järjestetään klo 9-12 väliseksi ajaksi. Hänelle korvataan tämä aika 50 %:n viikkoylityökorvauksena tai vastaavana vapaa-aikana. Ruokailu voidaan järjestää tapahtuvaksi työn ohessa, jolloin ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tai 0,5-1,5 tunnin pituisena ruokailutaukona, jota ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että viikkotuntimäärä sovittuina kuukausina on yli 35 tuntia 50 minuuttia ja vastaavasti sovittuina kuukausina alle 35 tuntia 50 minuuttia, jolloin vuosityöajaksi muodostuu sama kuin 1. kohdassa on mainittu. 6 S Palkat 7 S Palkanmaksu 8 S Vuosiloma Ylityöstä ja siitä suoritettavasta palkasta pidettävä luettelo on vaadittaessa näytettävä järjestön valitsemalle luottamusmiehelle. Toimistyöntekijöiden palkoista ja niiden määräytymisperusteista on tehty erillinen sopimus. Palkanmaksu toimitetaan kunkin kuukauden 15. ja viimeisenä tai kunkin kuukauden 15. päivänä. Jos mainittu päivä sattuu pyhäpäiväksi tai muuksi viikkovapaapäiväksi, toimitetaan palkanmaksu edellisenä päivänä. Palkanmaksupäivästä voidaan sopia myös toisin. Vuosilomaa annetaan työntekijäin vuosilomalain mukaisesti 5 S Ylityö Työntekijää saadaan hänen suostumuksellaan pitää työssä 4 S:ssä mainitun säännöllisen työajan lisäksi enintään 48 tuntia neljän viikon aikana ja yhteensä 200 tuntia vuodessa. 1 työntekijälle, jonka työsuhde maaliskuun 31. päivään mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, 36 arkipäivää;
6 (13) 'V 7 (13) 2 työntekijälle, jonka työsuhde maaliskuun 31. päivään mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään seitsemän vuotta, 38 arkipäivää; 3 työntekijälle, jonka työsuhde maaliskuun 31. päivään mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään kaksitoista vuotta, 42 arkipäivää; 4 muulle kuin 1-3 kohdissa mainitulle työntekijälle kaksi arkipäivää jokaista vuosilomaan oikeuttavaa kuukautta kohden. Se osa lomasta, joka ylittää 30 arkipäivää, annetaan työntekijälle syyskuun 1. ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana. Alle yhden vuoden ja yli 15 vuotta työssä ollut työntekijä voi jättää 1.6. - 31.8. välisenä aikana pidettävästä lomastaan enintään 2 vuosilomapäivää pidettäväksi kesälomakauden ulkopuolella puolitoistakertaisena. Työntekijän niin halutessa tulee nämä lomapäivät sijoittaa viikonvaihteen yhteyteen. Jos jonkun työntekijän kanssa on sovittu siitä, että osa kesällä pidettävästä vuosilomasta siirretään varsinaisen lomakauden ulkopuolella pidettäväksi, hänellä on oikeus saada se puolitoistakertaisena. Jos työntekijä on niinä kalenterikuukausina, jolloin työsuhde alkoi tai päättyi, ollut työssä yhteensä vähintään neljätoista työpäivää eikä sinä aikana ole saanut lomaa tai korvausta siitä, maksetaan hänelle loman korvauksena näiltä kuukausilta yhteensä kahden päivän palkka. Mikäli työntekijä yli seitsemän vuorokautta lomansa ajasta joutuu lääkärin määräyksestä sairaslomalle tai sairaalahoitoon, muuttuu vuosiloma sairauden ajaksi sairaslomaksi, ja hän voi sen osan lomastaan pitää sairausajan päättymisen jälkeen. Edellä mainitun vuosilomapalkan lisäksi maksetaan työntekijälle lomallelähtörahana 50 % hänen vuosiloma-ajan palkastaan. Lomallelähtörahaa ei makseta vuosiloman korvauksesta. Laskettaessa vuosiloman palkkaa saadaan lomapäivän palkka jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomallelähtörahaa edellä 9 S Ammattitaidon kehittäminen mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta. Lomallelähtöraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomallelähtörahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Nikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomallelähtörahaan. Ateriaedun korvausperusteena käytetään edun ostoarvoa Ateriaedusta maksetaan myös lomallelähtöraha. Tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle maksetaan lomakorvausta alle vuoden kestäneessä työsuhteessa 10 % ja yli vuoden 12,5 %. Ay-liikkeeseen tuleva uusi työntekijä tulee perehdyttää työhönsä siten, että hän saa riittävät perustiedot työtehtäviensä hoitamiseksi sekä hänelle tulee järjestää ay-tietoutta käsittelevä kurssi vuoden sisällä liiton palvelukseen tulosta SAK:n kurssiohjelman puitteissa. Palveluksessa oleva henkilöstö tulee pitää ammatillisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tasalla sekä valmentaa sitä vaativampiin tehtäviin. Ayliikkeessä pidetään ohjeena SAK:n hallituksen nimeämän henkilöstökoulutustyöryhmän suosituksia. Ptk-merkintä 13.5.1977 5 S Ammattitaidon kehittäminen Ay-tietoutta käsittelevällä kurssilla tarkoitetaan 5 työpäivän mittaista kurssia. Liitto järjestää palveluksessaan olevien työntekijöiden työajan mahdollisuuksien mukaan niin, että he voivat hakemuksesta saada tehtäviensä hoidon lllinilllllliiniiiliiiiiiiiiimmihill
I 8 (13) 9 (13) 4?! 10 S Terveydenhoito 11 S Sairausajan palkka kannalta tarpeellista ammattiopetusta ja mahdollisuuden siirtyä vaativampiin tehtäviin myöntämällä 1) palkallista opintolomaa, 2) osallistumalla kurssimaksun suorittamiseen. Kurssimaksun maksaminen edellyttää todistuksen esittämistä kurssin suorittamisesta. Tämän sopimuksen osana noudatetaan erillistä 7,1.1994 allekirjoitettua terveydenhoitosopimusta Niiloin liiton palvelukseen vakinaisesti otettu työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, suorittaa liitto hänelle palkkaa sairausajalta, joka vaadittaessa on liiton määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella varmennettava, jos hän yhtäjaksoisesti on ollut liiton tai työväenjärjestön palveluksessa: 1) 2) 3) 4) yli yhden kuukauden mutta alle kolmen vuoden, enintään kuukauden ajanjaksolta; yli kolmen vuoden, enintään kahden kuukauden ajanjaksolta; yli viiden vuoden, enintään kolmen kuukauden ajanjaksolta, sekä; yli kymmenen vuoden, enintään kuuden kuukauden ajanjaksolta täysi palkka. Edellä 2, 3, ja 4 kohdassa sairausajan palkka ja ne edut, joita terveydenhoitosopimus edellyttää, suoritetaan kuitenkin kolme viikkoa ylittävältä osalta vain kerran kalenterivuoden aikana. Niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyysajanjakso ei jatku ensimmäisellä kerralla koko korvattavan jakson enimmäismäärään, täyttyy tämä ajanjakso silloin, kun saman kalenterivuoden aikana olleiden työkyvyttömyysajanjakson kolme viikkoa ylittävien sairaspäivien yhteismäärä on em. kohdissa 2-4 mainitut enimmäismäärät täyttävä. Työntekijällä on työsuhteen pituudesta johtuva oikeus työsopimuslain mukaiselta äitiys-, isyys- ja vanhempainloma-ajalta täyteen palkkaan siltä ajanjaksolta, jolta työnantaja on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain maukaisen päivärahan, jos hän yhtäjaksoisesti on ollut liiton tai työväenjärjestön palveluksessa: 1) yli yhden vuoden mutta alle kolmen vuoden, enintään 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta; 2) yli kolmen vuoden, enintään viiden kuukauden ajanjaksolta; 3) yli kuuden vuoden, enintään 263 arkipäivän ajalta. Oikeus tämän kohdan mukaiseen palkkaan on vain, mikäli työntekijä äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. Oikeus uuteen lapsen syntymästä johtuvaan palkalliseen lomaan edellyttää vähintään kuuden kuukauden työssäoloa ennen uuden äitiysloman alkua. Työntekijälle maksetaan työsopimuslain nojalla maksettavan sairausajan palkan lisäksi ainoastaan tämän pykälän 1. kappaleen mukaan suoritettavan sairausajan palkan ja päivärahan erotus. Tämän palkanosan maksaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. Sairauden vuoksi työstä pois jäämisestä on tehtävä samana päivänä ilmoitus työnantajan edustajalle. Jos sairaus kestää yli kolme vuorokautta, siitä tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Välittömästi lomien jatkeena olevista sairauspäivistä pitää olla lääkärintodistus. 12 S Lapsen syntymän ja hoidon aiheuttama työnkeskeytys Työntekijällä on oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen työsopimuslain mukaisesti vuosiloman aikaa siihen lukematta. Näin myönnetystä lomasta tai vapaasta katsotaan enintään sairausvakuutuslain mukainen päiväraha-aika työssäolon ajaksi tämän sopimuksen mukaisia etuja määrättäessä. L, M J^ k IIIMIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIM
IIIIIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIIMIIIII lét^ia^fiafltiri'íé iiiffíéflriatliiéwifíritfii^ -rito iiíititiiitiliífc*^ á ilmfamémfairft-^i-htfvl'k- 10 (13) 11 (13) 13 S Vakuutukset 14 S Eräät etuisuudet Vakinaisessa palveluksessa oleville työntekijöilleen kustantaa liitto vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, jonka suuruus on vähintään: kuolemantapauskorvaus 50 000 markkaa, kertakaikkinen invaliditeettikorvaus (100 %) 50 000 markkaa. Liitto on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä myös tapaturman varalta. Työntekijän palkasta ei vähennetä hänen lähiomaisensa kuoleman vuoksi erikseen anomuksesta myönnettyä lyhyttä tilapäistä lomaa. poissaolona. Sen sijaan, jos työntekijä on poissa yli 3 päivää, tulee hänellä olla erityisen pätevä syy» jotta poissaoloa pidetään sopimuksessa tarkoitettuna. Sen lisäksi mitä edellä on sovittu, työntekijä voi saada erikseen anomuksesta enintään 3 päivää palkatonta lomaa huollettavanaan olevan perheenjäsenen äkillisen sairauden vuoksi. Työnantaja järjestää työntekijöille maksuttoman ruokailun. Järjestely voidaan toteuttaa lounasseteleillä, joiden antamisessa noudatetaan verohallituksen työpaikkaruokailua koskevia ohjeita. Lounassetelin ostoarvo on ennakonpidätyksessä käypää arvoa alempaan verotusarvoon oikeuttavan enimmäismarkkamäärän suuruinen. Työntekijällä on iaahdollisuus saada yksi palkallinen vapaapäivä omien häidensä sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Ptk-merkintä 24.3.1980 2 S Lähiomaisia koskeva täsmennys Sovittiin, että sopimuksessa oleva maininta lähiomaisista tarkoittaa vanhempia, isotai appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria. 15 S Irtisanomisaika Työntekijällä on oikeus saada yksi palkallinen vapaapäivä asuntonsa muuton takia, mikäli muutto tapahtuu työpäivänä. Työsopimuksen irtisanomisessa osapuolet noudattavat työsopimuslain irtisanomisaikoja koskevia määräyksiä. Soveltamisohje Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle korvausta ansionmenetyksestä sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajanpalkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Yksinhuoltajiin rinnastetaan äiti, jonka avio- tai avopuoliso on asevelvollisuuttaan suorittamassa tai kertausharjoituksissa. Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1-3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna 16 S Työntekijäin luottamusmies Työntekijät valitsevat pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikausi alkaa kalenterivuoden alusta. Pääluottamusmies, hänen estyneenä ollessaan varapääluottamusmies, edustaa työntekijöitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoo sopimuksen noudattamista. Tätä varten hänelle varataan aikaa tehtäviensä hoitamiseen, joihin on luettava mm: perehdyttäminen uusille työntekijöille palkka- ja työehtoja koskevat neuvottelut. Pääluottamusmies voi kutsua koolle työntekijöiden kokouksen työaikana sovittuaan siitä työnantajan kanssa.
L imiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinniiiiiimimiimiiiiiim / 12 (13) 13 (13) Ptk-merkintä 11.12.1993 Yhteistoiminta 17 S Erimielisyyksien ratkaiseminen Osapuolet suosittelevat, että valituilla henkilöstön edustajilla on mahdollisuus osallistua ja saada vaikutusmahdollisuuksia liitoissa henkilöstöä koskevien asioiden suunnittelun- ja päätöksenteon eri vaiheissa. Edelläolevia asioita ovat mm. muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, organisaatiossa tai työolosuhteissa, jos niillä on olennaista vaikutusta henkilöstöön. Samoin henkilöstöä koskevat kehittämis-, henkilöstöjä koulutussuunnitelmat on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoimintaa edistää henkilöstön osallistuminen sellaisten liiton päätös- tai valmisteluelinten kokouksiin, jotka tekevät edellä olevia suunnitelmia tai päätöksiä. Yhteistoimintaa voidaan toteuttaa myös erikseen yhteistoiminta-asioita varten perustetussa toimikunnassa. Osapuolet toteavat, että yhteistoimintaasioiden käsittelyn tulee molemmin puolin olla luottamuksellista. Sopimuksen tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava sopimuksen allekirjoittaneiden kesken. Jollei yksimielisyyteen päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 19 S Ammatillinen järjestäytyminen 20 S Sopimuksen voimassaoloaika Liitto pitää palveluksessaan vain SAK:n jäsenliittoihin ammatillisesti järjestäytyneitä työntekijöitä. Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä 31.10.1995 saakka jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä kahta kuukautta ennen sopimusajan määräpäivää jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota. Sopimuksen irtisanoja on velvollinen irtisanomisen yhteydessä vastapuolelle jättämään kirjallisen ehdotuksen uudeksi työehtosopimukseksi. Ellei näin menetellä, on irtisanominen mitätön. Helsingissä 7. päivänä tammikuuta 1994 Suomen i^mattiliittojen I^skusjä^jgstö SAK ry LiirJTealan amm^tiliitto ry ^^'O^Q H^singin Konttoristit ry 18 S Hyvityssakot Ptk-merkintä 25.3.1981 Sovittiin, että osapuolet asettavat neuvottelukunnan (6+6 jäsentä) ratkaisemaan sopimuksen tulkintaa koskevia mahdollisia erimielisyyksiä. Kumpikaan osapuoli ei ole velvollinen suorittamaan vastapuolelle työehtosopimuslain edellyttämiä hyvitys- ym. sakkoja.
\ '4 i NEUVOTTELUPÖYTÄRIRJA 1 (6) TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika Paikka 11.12,1993 klo 10.00 - SAK ry:n toimisto, kokoushuone U8n& 1 S Talous- ja työehtovaliokunta: Pekka Rautaporras Matti Kopperi Viljo Saarinen Ritva Virolainen Helsingin Konttoristit os. 44 ry: Merja Koivisto Marita Heikkilä Airi Pystynen Kokouksen järjestäytyminen puheenjohtaja sihteeri Neuvottelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin Pekka Rautaporras, sihteeriksi Ritva Virolainen ja pöytäkirjan tarkastajaksi Merja Koivisto. 2 S Työehtosopimuksen tekstimuutokset 2 S Toimeen ottaminen Sovittiin seuraavista tekstimuutoksista työehtosopimukseen: Poistetaan 3 mom. Toimistotyöntekijä ei ole koeaikana... Ptk-merkintä 16.2.1979 1 S Määräaikaiset työntekijät Lisätään 6 mom...lukuun ottamatta terveydenhoitosopimusta. 4 S Työaika Kohta 1 1 mom. Säännöllinen työaika on 35 tuntia 50 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 10 minuuttia päivässä. Työaikoihin sisältyy liiton määräämänä aikana pidetty kahvitauko, jonka kuluessa työntekijällä ei ole oi keutta poistua työpaikalta.
' injriiii Vr iii^c.-i. " NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 2 (6) A 4 NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 3 (6) 2 mom. 3 mom. Kohta 3 Varsinainen työaika järjestetään klo 8-17 väliseksi ajaksi 7 t 10 min. päivässä. Liitossa voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä edellyttäen, ettei liiton toimiston työskentely eikä asiakaspalvelu siitä kärsi. Lauantait, joulun, uudenvuoden, juhannuksen ja pääsiäisen aatot sekä helatorstaita seuraava perjantai ovat työntekijöille vapaat. Kuitenkin voidaan lauantaisin järjestää toimistoon päivystys, johon osallistuu yksi toimistotyöntekijä, ja hänen työaikansa järjestetään klo 9-12 väliseksi ajaksi. Hänelle korvataan tämä aika 50 %:n viikkoylityö- korvauksena tai vastaavana vapaa-aikana. 8 S Vuosiloma Kumotaan kohdan 2 vanha teksti ja korvataan uudella: työntekijälle, jonka työsuhde maaliskuun 31. päivään mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään seitsemän vuotta, 38 arkipäivää Lisätään 9 mom...., yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle... Uusi Tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle maksetaan lomakorvausta alle vuoden kestäneessä työsuhteessa 10 % ja yli vuoden 12,5 %. 5 S Ylityö 2 mom«3 mom. 7 S Palkanmaksu...viikkotuntimäärä sovittuina kuukausina on yli 35 tuntia 50 minuuttia ja vastaavasti sovittuina kuukausina alle 35 tuntia 50 minuuttia,... Säännöllisen 4 S:ssä mainitun työajan tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus, joka on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeiseltä ajalta 100 %:lla korotettu palkka. Jos ylityö on tehty sunnuntaina, kirkollisena tai muuna juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, on ylityökorvaus kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeiseltä ajalta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityökorvauksen lisäksi maksetaan 100 % suuruinen sunnuntaikorotus. Työstä, jota tehdään lauantaina, maksetaan kuudelta (6) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeiseltä ajalta 100 %:lla korotettu palkka. I Laskettaessa ylityöstä suoritettavaa korvausta saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 150. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21. Poistetaan 2 mom. Palkanmaksupäivänä on ruokailutauko... 10 S Terveydenhoito Kumotaan "Terveydenhoito-ohjesääntö", jonka korvaa erillinen terveydenhoitosopimus. Tämän sopimuksen osana noudatetaan erillistä.../...199 allekirjoitettua terveydenhoitosopimusta. 11 S (ent.lo S) Sairausajan palkka...terveydenhoitosääntö muutetaan terveydenhoitosopimukseksi Työntekijällä on työsuhteen pituudesta johtuva oikeus työsopimuslain mukaiselta äitiys-, isyys- ja vanhempainloma-ajalta täyteen palkkaan siltä ajanjaksolta, jolta työnantaja on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan, jos hän yhtäjaksoisesti on ollut liiton tai työväenjärjestön palveluksessa: 1) 2) 3) yli yhden mutta alle kolmen vuoden, enintään 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta; yli kolmen vuoden, enintään viiden kuukauden ajanjaksolta; yli kuuden vuoden, enintään 263 arkipäivän ajalta. 1
lllllilliliitiiiiuiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiimmiiiiiiiiiniiiiiiniiiii NEUVOTTELUPÖYT&KIRJA 5 (6) Oikeus tsmän kohdan mukaiseen palkkaan on vain, mikäli työntekijä äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. Oikeus uuteen lapsen syntymästä johtuvaan palkalliseen lomaan edellyttää vähintään kuuden kuukauden työssäoloa ennen uuden äitiysloman alkua. Työntekijälle maksetaan työsopimuslain nojalla maksettavan sairausajan palkan lisäksi ainoastaan tämän pykälän 1. kappaleen mukaan suoritettavan sairausajan palkan ja päivärahan erotus. Tämän palkanosan maksaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. Sairauden vuoksi työstä pois jäämisestä on tehtävä samana päivänä ilmoitus työnantajan edustajalle. Jos sairaus kestää yli kolme vuorokautta, siitä tulee esittää hyväksyttävä lääkärin todistus työkyvyttömyydestä. Välittömästi lomien jatkeena olevista sairauspäivistä pitää olla lääkärintodistus. 14 S (ent. 13 S) Eräät etuisuudet Poistetaan 1 mom. Vaateraha... 4 mom. Työnantaja järjestää työntekijöille maksuttoman ruokailun. Järjestely voidaan toteuttaa lounasseteleillä, joiden antamisessa noudatetaan verohallituksen työpaikkaruokailua koskevia ohjeita. Lounassetelin ostoarvo on ennakonpidätyksessä käypää arvoa alempaan verotusarvoon oikeuttavan enimmäismarkkamäärän suuruinen. 16 S (ent. 15 S) Työntekijän luottamusmies Ptk-merkintä 25.3.1981 poistetaan ja korvataan seuraavalla tekstillä Ptk-merkintä 11.12.1993 3 S 4 S Osapuolet suosittelevat, että valituilla henkilöstön edustajilla on mahdollisuus osallistua ja saada vaikutusmahdollisuuksia liitoissa henkilöstöä koskevien asioiden suunnittelun- ja päätöksenteon eri vaiheissa. Edelläolevia asioita ovat mm. muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, organisaatiossa tai työolosuhteissa, jos niillä on olennaista vaikutusta henkilöstöön. Samoin henkilöstöä koskevat kehittämis-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoimintaa edistää henkilöstön osallistuminen sellaisten liiton päätös- tai valmisteluelinten kokouksiin, jotka tekevät edellä olevia suunnitelmia tai päätöksiä. Yhteistoimintaa voidaan toteuttaa myös erikseen yhteistoiminta-asioita varten perustetussa toimikunnassa. Osapuolet toteavat, että yhteistoiminta-asioiden käsittelyn tulee molemmin puolin olla luottamuksellista. Palkkojen tarkistaminen Edellä olevista sopimusmuutoksista johtuen maksetaan työntekijöille erillistä 225 mk:n lisää kuukaudessa 1.1.94 alkaen. Lisän käyttämisestä voidaan sopia paikallisesti. Mikäli sopimukseen ei päästä, maksetaan korotus tasasuuruisena 225 mk/kuukausi. Työehtosopimuksen uudistaminen ajalle 10.12.1993-31.10.1995 Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä 31.10.1995 saakka jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Osapuolet neuvottelevat lokakuussa 1994 muilla sopimusaloilla mahdollisesti yleisesti sovittujen kysymysten soveltamisesta alalla marraskuun 1. päivästä 1994 lukien, ellei toisin sovita. Mikäli edellisen kappaleen tarkoittamissa neuvotteluissa ei lokakuussa 1994 päästä ykisimielisyyteen, on molemmilla osapuolilla oikeus irtisanoa sopimus lakkaamasta palkkojen osalta marraskuun kuluessa päättymään kahden viikon kuluttua irtisanomisesta.
NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 6 (6) / TERVEYDENHOITOSOPINUS 1 (3) 5 s Neuvottelutulos Vakuudeksi I^IMCL '"^UUZOJXXUAO Pekka Rauta^cras puheenjohtaja Todettiin syntyneeksi yksimielinen neuvottelutulos, joka viedään SAK:n hallituksen vahvistettavaksi. Ritva Virolainen sihteeri Koivisto kirjan tarkistaja TERVEYDENHOITOSOPinUS Yleinen soveltamisala Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja sen jäsenliittojen palveluksessa olevien Liikealan ammattiliitto ry:n perusjärjestöön Helsingin Konttoristit r.y:hyn kuuluvien toimistotyöntekijäin sekä Ay-toimihenkilöt ry:hyn kuuluvien toimitsijoiden työpaikkaterveydenhuollon sisältö määräytyy työterveyshuoltolainsäädännön (1979) ja tämän terveydenhoitosopimuksen perusteella. Ohjesääntö koskee vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilökuntaa. Työpaikkaterveydenhuoltoon kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi lisäetuna pääasiallisesti yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Työterveyshuollolla pyritään ensisijaisesti työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisyyn sekä henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan 1 S Terveystarkastukset Ennaltaehkäisevää ja lakisääteistä työterveyshuoltoa toteutetaan kulloinkin voimassaolevan toimintasuunnitelman mukaan lakien ja asetuksen määräyksiä noudattaen. S: I F Ennen kuin henkilö otetaan liiton palvelukseen, tulee hänen vaadittaessa liiton määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella osoittaa olevansa täysin työkykyinen. Määräaikaisille työntekijöille tehdään työhöntulotarkastus vain, jos työsuhde on sovittu kestäväksi yli 4 kuukautta. Liiton mahdollisesti niin määrätessä työntekijä on velvollinen käymään työaikana liiton hyväksymän lääkärin tarkastuksella, jonka liitto kustantaa. Ikäryhmittäin tai muut säännönmukaiset tarkastukset määritetään vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.
k. IIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIMIIMIIIIMUIIIIIIIII r TERVEYDENHOITOSOPINUS 2 (3) TERVEYDENHOITOSOPINUS 3 (3) 2 S Sairaanhoito 4 S Muut edut 3 5 Korvaukset Liiton vakinaisilla työntekijöillä on mahdollisuus saada sairaanhoitoa liiton hyväksymältä terveys- tai lääkäriasemalta. Kiireellisissä tapauksissa sitä on mahdollisuus saada muualta, jos oma lääkäriasema on kiinni. Lääkärissä käyntiä varten tulee aina olla työnantajan hyväksymä lähete. Ilman lähetettä tapahtuneita lääkärissä käyntejä ei liitto korvaa. Työntekijä vastaa peruuttamatta jättämiensä lääkärikäyntien kustannuksista. Silmälasien linssit tai vaihtoehtoisesti piilolinssit korvataan enintään kerran kolmessa vuodessa. Kuulolaitteen huollosta korvataan enintään 800 mk kalenterivuodessa. Lääkärin määräämistä KELA:n korvaamista lääkkeistä korvataan 500 markan ylittävältä omavastuun osalta enintään 2 000 mk kalenterivuosittain. Työnantaja järjestää työpaikalla mahdollisuuden päivittäiseen, noin 5-10 minuuttia kestävään taukoliikuntaan. Liitto korvaa työntekijälle sairastumisien vuoksi kohtuulliset ja tarpeelliset: 5 S Voimassaolo Yleislääkärikäynnit ja tähän liittyvän hoidon sekä tarvittaessa yleislääkärin määräämät käynnit ja hoidon erikoislääkärillä. Sairauden selvittämiseksi lääkärin määräämät tarpeelliset tutkimukset (laboratorio-, röntgen-, ultraääni- ja vastaavat tutkimukset). Lääkärin vastaanotollaan käyttämät ensiapuluonteiset lääkkeet ja tarvikkeet. Fysikaalista hoitoa työhön liittyvän sairauden hoitoon, liitto korvaa enintään kaksitoista hoitokäyntiä vuodessa; hoidon tulee perustua oman työterveyslääkärin määräykseen. Naistentaudeissa sekä hampaiden hoidossa on työntekijällä oikeus saada haluamansa lääkärin hoitoa. Hampaiden hoidosta korvataan enintään 1 000 markkaa kalenterivuodessa. Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä 31.10.1995 saakka jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimusajan määräpäivää jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota. Helsingissä 7. päivänä tammikuuta 1994 men Ammattiliittojen Ke^skusjärjestö SA^ ry Hel^ngin Kont^rlstit os 44 ry '^^^^^^A^ytoimihenkilöt ry Määräaikaisessa, yli 4 kuukautta kestävässä työsuhteessa olevilla on mahdollisuus saada liiton kustannuksella yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Määräaikaisen työsuhteen kestettyä 12 kuukautta, työntekijällä on mahdollisuus saada liiton kustannuksella 3 S:n 2 momentin mukaista hoitoa.
NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 1 (2) TBRVEYDENHOITOSOPINUSTA KOSKEVA NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 11.12.1993 klo 10.00 - SAK ry:n toimisto, kokoushuone Talous- ja työehtovaliokunta Pekka Rautaporras Matti Kopperi Viljo Saarinen Ritva Virolainen puheenjohtaja sihteeri Helsingin Konttoristit os. 44 ry: Merja Koivisto Marita Heikkilä Airi Pystynen Ay-toimitsijat ry: Risto Ahonen Heli Puura Juhani Raudasoja Ritva Saikko Juhani Ylikännö 1 S Kokouksen järjestäytyminen Neuvottelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin Pekka Rautaporras, sihteeriksi Ritva Virolainen ja päytäkirjantarkastajiksi Merja Koivisto ja Risto Ahonen. 2 S Terveydenhoitosopimus Hyväksyttiin liitteenä oleva terveydenhoitosopimus, joka korvaa toimistotyöntekijöiden ja toimitsijoiden työehtosopimuksissa olleen terveydenhoito-ohjesäännön. 3 S Liitto ei korvaa Todettiin, että liitto ei korvaa seuraavia terveydenhoitokuluja: sairaalan hoitopäivämaksuja polikliinisiä leikkaus- tai hoitotoimenpiteitä omaa yksityislääkäriä ja tämän määräämiä tutkimuksia ja hoitoja lääkärin määräämiä tutkimuksia ja lääkärintodistuksia terveydentilasta ajokorttia, vakuutusta, verotusta, terveysmatkaa, harrastusta tms. yksityisasiaa varten
ij llhiillojio^itinluvi' /Z^ F NEUVOTTELUPÖYT&KIRJA 2 (2) akupunktiohoitoja kuntotestejä hivenainetutkimuksia rokotuksia (poikkeuksena työmatkojen vaatimat) käyntejä lääkärissä ja tutkimuksia raskauden, raskauden ehkäisyn tai lapsettomuuden vuoksi aap- (abortti-) ja sterilisaatiolausuntoja joukkopapa- tai mammografiaseulatutkimuksia ilman työterveyshenkilöstön tekemää erillistä suunnitelmaa tietokonetomografiatutkimuksia tai vastaavia, esim. magneettikuvauksia luuntiheysmittauksia maksullisia palveluja koeaikana (3 kk) työterveyshuolto/avosairaanhoidon lääkäripalvelujen vuosimaksua. 4 5 Sopimuksen voimassaoloaika vakuudeksi 'im puheenjohtaja Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä 31.10.1995 saakka jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimusajan määräpäivää jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota. s Ritva Virolainen sihteeri Koivisto tarkistaja Risto Ahonen ptk:n tarkistaja 1 2 3 S 4 5 6 Tällä pöytäkirjalla sovitaan Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry:n toimitsija-asemassa olevien työntekijöiden työehdoista. Toimitsijoiden työehtoihin noudatetaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välillä 7.1.1994 allekirjoitettua työehtosopimusta liitteineen allaolevin poikkeuksin. Viikonlopputyöt korvataan em. järjestöjen allekirjoittaman työaikasopimuksen mukaisesti myös silloin, kun työhön ja matkoihin käytetty aika on alle viisi tuntia. Nämä vastikevapaat pidetään erikseen sovittavalla tavalla. Terveydenhoitosopimuksesta poiketen hampaiden hoidosta korvataan enintään 1 500 markkaa kalenterivuodessa. Edellytyksenä on, että työntekijä käy hairanaslääkärin tarkastuksessa vähintään kerran kalenterivuodessa. Muutoin korvataan 1 000 markkaa kalenterivuodessa. Lääkkeiden 500 markan omavastuuosuutta aletaan vuoden 1994 osalta laskea tämän pöytäkirjan allekirjoituspäivästä lähtien. Tällä pöytäkirjalla on työehtosopimuksen velvoittavuus ja pöytäkirja on voimassa 25.1.1994 alkaen 1 :ssä mainitun työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Helsingissä 25.1.1994 Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry Ay-toimihenkilöt ry
1 (10) T Y Ö E H T O S O P I M U S Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n sekä Ay-toimihenkilöt rytn välillä 1 S Työehtosopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määritellään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n sekä tähän työehtosopimukseen yhtyneiden SAK:n jäsenliittojen ja näiden jäseninä olevien ammattiliittojen palveluksessa olevien toimihenkilöiden vähimmäistyöehdot Liitolla tarkoitetaan jäljempänä tässä sopimuksessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä sekä sen jäsenliittoja ja näiden jäseninä olevia ammattiliittoja. 2 S Koeaika Ensi kertaa liiton palvelukseen tulevalla toimihenkilöllä on kolmen kuukauden koeaika, jonka kuluessa työsopimus voidaan ilman irtisanomisaikaa molemmin puolin purkaa. Työsopimusta purettaessa työsuhde lakkaa työpäivän päättyessä. 3 S Määräaikaiset työsuhteet Koeaikaa ei kuitenkaan ole toimihenkilöllä, joka siirtyy liiton palvelukseen toisesta liitosta. Määräajaksi palkattuun toimihenkilöön sovelletaan edellä 2 S:ssä mainitun koeajan jälkeen samoja ehtoja, joita tämän työehtosopimuksen mukaan noudatetaan toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa lukuun ottamatta terveydenhoitosopimusta. 4 S Työpaikkaohje Toimihenkilön on tarpeen vaatiessa suoritettava muutakin työtä kuin sitä, mihin hänet on liiton palvelukseen otettu. 5 S Siirto toiseen tehtävään Jos toimihenkilö siirretään sellaiseen työhön tai tehtävään, josta työehtosopimuksen mukaan on maksettava korkeampaa palkkaa ja joka jatkuu vähintään kaksi viikkoa, toimihenkilölle maksetaan koko tältä ajalta vähintään ko. tehtävän tai toimen mukainen palkka. jl.,i 'IiiiMm
2 (10) J \ 3 (10) I a 6 S Matkustusohjesääntö 7 S Työaika 8 S Palkat 9 S Palkkiot 10 S Palkanmaksu 11 S Vuosiloma Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa matkustusohjesääntöä. Toimihenkilön on noudatettava soveltuvin osin toimistohenkilökunnan kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisia työaikoja. Työaikajärjestelmän mukaisina vapaapäivinä tehdyn työn korvaamisesta sovitaan erikseen. Toimihenkilöiden palkoista ja niiden määräytymisperusteista sovitaan erikseen. Toimihenkilöllä on oikeus laskuttaa tai kuitata itselleen toisen työnantajan maksama palkkio siinä tapauksessa, että toiselle työnantajalle kertaluonteisesti tehty työ on katsottava työnantajan määräämäksi tehtäväksi, ja jota ei samalla voi katsoa toimihenkilön toimenkuvan mukaiseksi päätehtäväksi. Edellä tarkoitettua oikeutta ei kuitenkaan synny työväenliikkeen paikallisen tai alueellisen järjestön järjestämästä tilaisuudesta. Toimihenkilön palkka maksetaan kunkin kuukauden 15. ja viimeisenä tai kunkin kuukauden 15. päivänä. Jos mainittu päivä sattuu pyhäpäiväksi tai muuksi viikkovapaapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä työpäivänä. Palkanmaksusta voidaan sopia myös toisin. Vuosilomaa annetaan toimihenkilölle, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 1 vuoden, 36 arkipäivää toimihenkilölle, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun keskeytymättä jatkunut vähintään 7 vuotta, 42 arkipäivää 3 muulle kuin 1-2 kohdissa mainituille toimihenkilölle 2 arkipäivää jokaista vuosilomaan oikeuttavaa kuukautta kohden. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 30 arkipäivää, annetaan toimihenkilölle syyskuun 1. ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana. Jos osa kesällä pidettävästä vuosilomasta siirretään liiton esityksestä pidettäväksi varsinaisen lomakauden ulkopuolella, toimihenkilöllä on oikeus saada siirretty loman osa puolitoistakertaisena. Toimihenkilön vuosiloman ja talviloman pituutta määrättäessä otetaan huomioon hänen työväenjärjestöissä aikaisemmin yhtäjaksoisesti palvelemansa aika, mikäli siirtyminen on tapahtunut välittömästi. Välittömällä siirtymisellä tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siirtyy toisen työväenjärjestön palvelukseen. Työväenjärjestö -käsite Työehtosopimuksen "työväenjärjestö" -käsite tarkoittaa seuraavia yhteisöjä: työväenliikkeen kotimaiset ja kansainväliset aatteelliset yhteisöt, ei kuitenkaan liiketaloudellisten yhteisöjen aatteelliset järjestöt SAK, ammattiliitot, alue- ja piirijärjestöt, ammattiosastot, mikäli osasto maksaa palkan työväenpuolueet alue- ja piirijärjestöineen, muut aatteellista työtä tekevät puolueiden yhteisöt työväen nais- ja nuoriso- sekä raittiusjärjestöt alue- ja piirijärjestöineen työväen urheilujärjestöt alue- ja piirijärjestöineen työväen lehdet sellaiset työväenliikkeen liikelaitokset, jotka noudattavat tätä työehtosopimusta kokonaisuudessaan. t
k M''-fiim frriiii- - "Hiin-iHiyin^iilMfc^ rt^rtiiiilfklfih l't1 IIIIMlim-. 'iityj 4 (10) 5 (10) 12 S Ammattitaidon kehittäminen 13 S Terveydenhoito Mikäli toimihenkilö yli seitsemän vuorokautta lomansa ajasta joutuu lääkärin määräyksestä sairaslomalle tai sairaalahoitoon, muuttuu vuosiloma sairauden ajaksi sairaslomaksi. Laskettaessa vuosilomapalkkaa saadaan lomapäivän palkka jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Edellä mainitun vuosilomapalkan lisäksi maksetaan toimihenkilölle lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomarahaa ei makseta vuosilomakorvauksesta. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edell^ mainittuna prosenttina toimihenkilön vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta. Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle toimihenkilölle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan toimihenkilön palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettaisiin hänen palvelukseen astuessaan. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. Liiton palvelukseen tuleva uusi toimihenkilö on perehdytettävä työhönsä siten, että hän saa riittävät perustiedot työtehtäviensä hoitamiseksi. Hänelle on järjestettävä ammattiyhdistystietoutta käsittelevä kurssi vuoden sisällä liiton palvelukseen tulosta. Liiton palveluksessa olevat toimihenkilöt on pidettävä ammatillisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tasalla sekä annettava heille valmiuksia vaativampiin tehtäviin. 14 S Sairausajan palkka Jos toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva toimihenkilö tulee tilapäisesti työkyvyttömäksi sellaisen sairauden tai tapaturman johdosta,jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai rikollisella toiminnallaan, liitto maksaa hänelle sairausajan palkan jäljempänä mainituin edellytyksin. Toimihenkilölle maksetaan sairausajan palkka, jos toimihenkilö on yhtäjaksoisesti ollut liiton ja työväenjärjestön palveluksessa 1 yli yhden kuukauden mutta alle kolmen vuoden, enintään kuukauden ajanjaksolta 2 yli kolmen vuoden, enintään kahden kuukauden ajanjaksolta 3 yli viiden vuoden, enintään kolmen kuukauden ajanjaksolta, sekä 4 yli kymmenen vuoden, enintään kuuden kuukauden ajanjaksolta täysi palkka. Edellä 2, 3, 4 ja 5 kohdassa sairausajan palkka ja ne edut, joita terveydenhoitosopimus edellyttää, suoritetaan kuitenkin kolme viikkoa ylittävältä osalta vain kerran kalenterivuoden aikana. Niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyysajanjakso ei jatku ensimmäisellä kerralla koko korvattavan jakson enimmäismäärään, täyttyy tämä ajanjakso silloin, kun saman kalenterivuoden aikana olleiden työkyvyttömyysajanjakson kolme viikkoa ylittävien sairauspäivien yhteismäärä on em. kohdissa 2-5 mainitut enimmäismäärät täyttävä. Työntekijällä on työsuhteen pituudesta johtuva oikeus työsopimuslain mukaiselta äitiys-, isyys- ja vanhempainloma-ajalta täyteen palkkaan siltä ajanjaksolta, jolta työnantaja on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain maukaisen päivärahan, jos hän yhtäjaksoisesti on ollut liiton tai työväenjärjestön palveluksessa: 1) yli yhden vuoden mutta alle kolmen vuoden, enintään 105 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta; Tämän sopimuksen osana noudatetaan erillistä 7.1.1994 allekirjoitettua terveydenhoitosopimusta.
6 (10) 7 (10) 2) yli kolmen vuoden, enintään viiden kuukauden ajanjaksolta; Liiton työ- ja virkamatkalla oleville liitto ottaa matkustajavakuutuksen, jonka suuruus on vähintään 3) yli kuuden vuoden, enintään 263 arkipäivän ajalta. Oikeus tämän kohdan mukaiseen palkkaan on vain, mikäli työntekijä äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. kuolemantapauskorvaus kertakaikkinen invaliditeettikorvaus (100 %) hoitokulut ilman vuodelepokorvausta 10.000 mk 150.000 mk kaikki Oikeus uuteen lapsen syntymästä johtuvaan palkalliseen lomaan edellyttää vähintään kuuden kuukauden työssäoloa ennen uuden äitiysloman alkua. Työntekijälle maksetaan työsopimuslain nojalla maksettavan sairausajan palkan lisäksi ainoastaan tämän pykälän 1. kappaleen mukaan suoritettavan sairausajan palkan ja päivärahan erotus. Tämän palkanosan maksaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä. Sairauden vuoksi työstä pois jäämisestä on tehtävä samana päivänä ilmoitus työnantajan edustajalle. Jos sairaus kestää yli kolme vuorokautta, siitä tulee esittää hyväksyttävä lääkärin todistus työkyvyttömyydestä. Välittömästi lomien jatkeena olevista sairauspäivistä pitää olla lääkärintodistus. 15 S Lapsen syntymän ja hoidon aiheuttama työnkeskeytys 16 S Vakuutukset Toimihenkilöllä on oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen työsopimuslain mukaisesti vuosiloman aikaa siihen lukematta. Näin myönnetystä lomasta tai vapaasta katsotaan enintään sairausvakuutuslain mukainen päiväraha-aika työssäolon ajaksi tämän sopimuksen mukaisia etuja määrättäessä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville toimihenkilöilleen kustantaa liitto vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, jonka suuruus on vähintään kuolemantapauskorvaus kertakaikkinen invalidi teettikorvaus (100 %) 250.000 mk 250.000 mk 17 S Irtisanomisajat 18 S Sairaan lapsen hoito sekä matkatavara- ja matkavastuuvakuutuksen, jonka suuruus on vähintään matkatavara henkilö- ja esinevahinko 5.000 mk 500.000 mk Liitto maksaa toimihenkilölle, joka tarvitsee autoa tehtäviensä hoitamiseksi auton täysvakuutuksen, jossa omavastuuosuus on 700 markkaa. Täysvakuutuksen lisäksi työnantaja maksaa myös liikennevakuutuksen. Toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työsopimuslain 38 5:n 3 ja 4 momentissa mainittuja irtisanomisaikoja. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai työt ylivoimaisen esteen takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä. Nikäli toimihenkilö liiton töiden tai organisaation uudelleenjärjestelyn vuoksi tai muutoin ilman omaa syytään joudutaan irtisanomaan, järjestää työnantaja hänelle mahdollisuuksien mukaan hänen ansiotasoaan vastaavaa työtä, mikäli toimihenkilön tämän työehtosopimuksen mukainen työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle korvausta ansionmenetyksestä sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Yksinhuoltajiksi II Li iiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiimiiii
8 (10) 9 (10) 19 S Eräät tilapäiset poissaolot rinnastetaan äiti, jonka avio- tai avopuoliso on asevelvollisuuttaan suorittamassa tai kertausharjoituksissa. Edellä 1 momentissa tarkoitetun äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1-2 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Sen sijaan, jos toimihenkilö on poissa yli 2 päivää, tulee hänellä olla erityisen hyvä syy, jotta poissaoloa pidetään sopimuksessa tarkoitettuna. Sen lisäksi, mitä 18 S:ssä on määrätty sairaan lapsen hoidosta, toimihenkilö voi saada erikseen anomuksesta enintään kolme päivää palkatonta lomaa huollettavanaan olevan perheenjäsenen äkillisen sairauden vuoksi. Yhteistoiminta Osapuolet suosittelevat, että valituilla henkilöstön edustajilla on mahdollisuus osallistua ja saada vaikutusmahdollisuuksia liitoissa henkilöstöä koskevien asioiden suunnittelun- ja päätöksenteon eri vaiheissa. Edelläolevia asioita ovat mm. muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, organisaatiossa tai työolosuhteissa, jos niillä on olennaista vaikutusta henkilöstöön. Samoin henkilöstöä koskevat kehittämis-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoimintaa edistää henkilöstön osallistuminen sellaisten liiton päätös- tai valmisteluelinten kokouksiin, jotka tekevät edellä olevia suunnitelmia tai päätöksiä. Yhteistoimintaa voidaan toteuttaa myös erikseen yhteistoiminta-asioita varten perustetussa toimikunnassa..ii (V 20 S Ateriaetu Toimihenkilön palkasta ei vähennetä hänen lähiomaisensa kuoleman vuoksi erikseen anomuksesta myönnettävää lyhyttä tilapäistä lomaa. Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria. Toimihenkilöllä on mahdollisuus saada yksi palkallinen vapaapäivä omien häidensä sekä 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Työnantaja järjestää työntekijöille maksuttoman ruokailun. Järjestely voidaan toteuttaa lounasseteleillä, joiden antamisessa noudatetaan verohallituksen työpaikkaruokailua koskevia ohjeita. Lounassetelin ostoarvo on ennakonpidätyksessä käypää arvoa alempaan verotusarvoon oikeuttavan enimmäismarkkamäärän suuruinen. 22 S Erimielisyyksien ratkaiseminen 23 S Hyvityssakot Osapuolet toteavat, että yhteistoiminta-asioiden käsittelyn tulee molemmin puolin olla luottamuksellista. Tämän työehtosopimuksen tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava sopimuksen allekirjoittaneiden kesken siten kuin siitä erikseen sovitaan. Jollei yksimielisyyteen päästä, voi kumpikin osapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Kumpikaan osapuoli ei ole velvollinen suorittamaan vastapuolelle työehtosopimuslaissa tarkoitettuja hyvitys- ym. sakkoja. 21 S Toimihenkilöiden luottamusmies 24 S Ammatillinen järjestäytyminen Toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa toimihenkilöitä tämän työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista. Luottamusmiehiin noudatetaan luottamusmiessopimusta. Osapuolet suosittelevat, että liitot pitävät palveluksessaan vain SAK:n jäsenliittoihin tai näiden jäsenyhdistyksiin ammatillisesti järjestäytyneitä toimihenkilöitä. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiniiiiiiimiiimiiiimiiiimiiiiiiiiiiiiiiiii
10 (10) NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA 1 (2) 25 S Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä 31.12.1994 saakka jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä kahta kuukautta ennen sopimusajan määräpäivää jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota. TOIMITSIJOIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 11.12.1993 klo 10.00 - Paikka SAK:n toimisto Sopimuksen irtisanoja on velvollinen jättämään vastapuolelle kirjallisen ehdotuksen uudeksi työehtosopimukseksi. Helsingissä 7. päivänä tammikuuta 1994 Läsnä Talous ja työehtovaliokunta Pekka Rautaporras Matti Kopperi Viljo Saarinen Ritva Virolainen Ay-toimihenkilöt ry puheenjohtaja sihteeri ^^omen Ajiamattiliittojen Keskusjäcj^tö SAK ry Ay-toimihenkilöt ry Risto Ahonen Heli Puura Juhani Raudasoja Ritva Saikko Juhani Ylikännö 1 S Kokouksen järjestäytyminen 2 5 Työsuhteen pysyvyys ay-liikkeessä Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Rautaporras, sihteeriksi Ritva Virolainen ja pöytäkirjan tarkistajaksi Risto Ahonen. Työehtosopimus määrittelee toimintatavan irtisanomisaikojen osalta sekä jatkomenettelyn työsuhteen kestettyä yli viisi vuotta. Todettiin, että ay-liikkeen taloustilanteen huononeminen johtaa organisaatioiden uudelleenjärjestelyihin sekä pahimmassa tapauksessa henkilöstön vähentämiseen. Neuvotteluosapuolet korostavat yhteistoiminnan tärkeyttä muutoksenhallinnassa. 3 S Palkkojen tarkistaminen Sovittiin entisen työohjesäännön muutoksista johtuen, että työntekijöille maksetaan erillistä 225 markan lisää kuukaudessa 1.1.1994 alkaen. Lisän käyttämisestä voidaan sopia paikallisesti. Mikäli sopimukseen ei päästä maksetaan korotus tasasuuruisena 225 mk/kk.
'^aionjfl rl/ fr ilirfi'r ^frli nbuvottelupöyt&kirja 2 (2) PÖYTÄKIRJA 4 S Neuvottelutulos Todettiin syntyneeksi yksimielinen «^«H^^iS työehtosopimuksesta. Työehtosopimus sis<ää erillisen palkkapöytäkirjan sekä työaikasopimuksen. Sopimukset ovat voimassa n. 12.1994 saakka. Neuvottelutulos viedään SAK:n hallituksen vahvistettavaksi. Aika 11.12.1993 klo 10.00 - Paikka SAK:n toimisto, kokoushuone 3 Läsnä Talous- ja työehtovaliokunta Pekka Rautaporras puheenjohtaja Nätti Kopperi Viljo Saarinen Ritva Virolainen sihteeri Vakuudeksi puheenjohtaja.. ^^» j Bi m^r*. ÄKAtlAn Ritva virolainen Risto Ahonen sihteeri pöytäkirjan tarkistaja Vakuudeksi Ay-toimihenkilöt ry ASIAT Risto Ahonen Heli Puura Juhani Raudasoja Ritva Saikko Juhani Ylikännö 1 Sovittiin, että toimihenkilöiden palkat määräytyvät liitteenä 1 olevan taulukon mukaisesti. Kunkin toimihenkilön palkkaluokasta sovitaan erikseen työn vaativuus huomioon ottaen. Sovittiin, että toimihenkilöihin noudatetaan liitteen 2 mukaista palvelulisäjärjestelmää. Tämä sopimus on voimassa allekirjoituspäivästä 31.12.1994 saakka jatkuen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä kahta kuukautta ennen sopimusajan määräpäivää jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota. 'ekka Rautapiorras Puheenjohtaja Risto Ahonen Ay-toimihenkilöt ry LIITTEET 1) Taulukko 1 Y-Palkkataulukon peruspalkkojen ja palvelulisien yhteismäärät, mk 2) Toimitsijoiden palvelulisäjärjestelmä