Oulun Seudun Sähkön. tulevaisuuden visio

Vuosikertomus 2006

Oulun Seudun Sähkön tulevaisuuden visio Oulun Seudun Sähkö on alan innovatiivinen edelläkävijä, jonka jäsenet ja asiakkaat kokevat hyötyvänsä osuustoimintamallista ja kilpailukykyisistä hinnoista. Olemme luotettava yhteistyökumppani, joka on laajasti ja onnistuneesti hyödyntänyt verkostoitumisen mahdollisuudet. Yhtiö on panostanut hallittuun kasvuun ja henkilöstön ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Oulun Seudun Sähkön vuosikertomus 2006 Toteutus Viestintätoimisto Hyvä Juttu ja Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy Valokuvat Studiok Juha Korhonen Kirjapaino Painotalo Seiska Oy 2

Sisältö sivu Vuosi lyhyesti 4 Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 5 Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Vapaaehtoinen jäsenyys 8 Sähkön siirto kasvoi edelleen 10 Tuotanto väheni, kannattavuus parani 12 Kaukolämmön toiminta-alue laajenee 14 Hallintoa ja organisaatiota kehitetään 16 Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma 18 Konsernitase 19 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma 20 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 21 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma 22 Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 23 Konsernirahoituslaskelma 24 Tuloksen ja investointien kehitys 25 Sanastoa 26 Yhteystiedot 27 Oulun Seudun Sähkön nimestä Oulun Seudun Sähkö -konsernista käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Oulun Seudun Sähkö tai konserni. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähköstä käytetään tässä vuosikertomuksessa myös nimeä Keskusosuuskunta.

Vuosi lyhyesti Liikevaihto (1 000 euroa) 2006 2005 Oulun Seudun Sähkö -konserni 20 248 17 846 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö 15 721 13 780 Oulun Seudun Lämpö Oy 4 586 4 099 Tilikauden tulos (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni 713 2 815 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö 086 2 104 Oulun Seudun Lämpö Oy 12 424 Investoinnit (1 000 euroa) Oulun Seudun Sähkö -konserni 6 567 5 211 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö 4 998 4 511 Oulun Seudun Lämpö Oy 1 610 883 Asiakkaat Oulun Seudun Sähkö 25 715 25 090 Oulun Seudun Lämpö Oy 625 616 Energiamäärät (GWh) Oulun Seudun Sähkön sähkönsiirto 434 417 Oulun Seudun Sähkön tuotanto 249 289 Oulun Seudun Lämpö Oy:n lämpöenergian myynti 103 97 4

Oulun Seudun Sähkön konsernirakenne 2007 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö konsernijohto tuotanto sähköverkon omistus konsernipalvelut 14 henkeä Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpö 9 henkeä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy sähkönsiirto 14 henkeä Oulun Seudun Sähkön toimintarakenne 2007 Sähkön siirto Sähkön tuotanto Sähkön myynti Kaukolämpö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Hallinto Kiinteistöt Korjaamo Verkon omistus Keskusosuuskunta hoitaa Verkkopalvelujen asiakaspalvelun ja taloushallinnon. Toiminnanohjaus Lappeenrannan maakaasudiesel Keskusosuuskunta hoitaa toimialueellaan Energiapolarin asiakaspalvelua. Keskusosuuskunta hoitaa Oulun Seudun Lämmön asiakaspalvelua ja taloushallinnon. omistus 100 % Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy verkonhaltija suunnittelu rakennuttaminen käyttö omistus 15 % Eltel Networks Pohjoinen Oy sähkö- ja televerkkojen rakentaminen ja kunnossapito omistus 3,7 % Kymppivoima Tuotanto Oy vesivoima, ydinvoima omistus 15,6 % Svartisen Holding AS vesivoima omistus 6,4 % Lapin Sähkövoima Oy vesivoima omistus 3,6 % Oy Alholmens Kraft Ab biosähkö omistus 12,9 % Energiapolar Oy sähköenergian myynti omistus 100 % Oulun Seudun Lämpö Oy kaukolämpötoiminta omistus 51 % Iilaakson Lämpö Oy kaukolämpötoiminta omistus 8,8 % PVO Innopower Oy tuulivoima omistus 15 % Propel Voima Oy tuulivoima 5

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Vilkas sähkövuosi Vuosi 2006 oli energiaalalla poikkeuksellisen värikäs. Oulun Seudun Sähkön vuosi sisälsi arkisen työn lisäksi paljon uusia asioita ja oman toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa menestyksekkään liiketoiminnan jatkuminen. Energia-alan yleiset, jopa maailmanlaajuiset näkymät koskevat yhä konkreettisemmin kaikkia alan toimijoita. Energian keskeinen merkitys yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, että paineet purkautuvat alaan osittain negatiivisestikin painottuneena keskusteluna. Esimerkkeinä ovat ilmaston muutos ja sähkön hinta. Ulkoisten paineiden ja yleisen kriittisyyden sietäminen on mahdollista, kun oma liiketoiminta ja sen sopeuttaminen jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin hallitaan. Tämä tarkoittaa talouden, organisaation ja palveluiden kehittämistä siten, että asiakkaat ja oma henkilöstö luottavat yritykseen. Energia-ala puhutti Perinteisesti harmaana pidetty ala nousi julkisuuteen ja keskustelua riitti ympäri vuoden. Otsikoissa pysytelleet asiat koskivat usein alan toimijoita, mutta kiinnostivat myös kuluttajia. Teemoina olivat muun muassa sähkön hinta, markkinoiden toimivuus, optiot, sähkön riittävyys ja omavaraisuus, päästöoikeudet, Venäjän kaapeli, selvitysmiesten raportit ja ydinvoima. Yhä vakavampi suhtautuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan johtaa siihen, että energia-ala on julkisuudessa jatkossakin. Hitaasti etenevä ilmastonmuutos ja lyhyellä tarkastelujaksolla sääolojen suuret ja nopeat vaihtelut lisäävät tilanteen sekavuutta. Sateisuus ja lämpötila olivat vuonna 2006 poikkeuksellisia. Tämän seurauksena sähkön ja päästöoikeuksien markkinahinnoissa koettiin suuria ja vaikeasti ennustettavia muutoksia. Viime vuosien perusteella ei ole helppoa nähdä näiden asioiden säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia. Hyvä vuosi Konsernin nettotulos oli 3,7 miljoonaa euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 32 prosenttia. Arvaamattomat sääolojen vaihtelut heiluttavat energiamarkkinoita. Sähkön siirtoliiketoiminnan neljän prosentin ja kaukolämmön viiden prosentin energiamäärän kasvua voidaan pitää hyvänä. Uusia asiakkaita tuli sekä sähkö- että kaukolämpöverkkoon. Sähköverkon luotettavuus oli hyvä. Suuria, pitkäkestoisia käyttökeskeytyksiä ei ollut eikä asiakkaille jouduttu maksamaan keskeytyksistä johtuvia lain määrittelemiä vakiokorvauksia. Kaukolämmön tyydyttävää tulosta rasittivat muun muassa öljyn hinta ja toiminnan laajentaminen useassa kohteessa. Lisähaasteita antoi Iilaakson Lämpö Oy:n biolämpökeskuksen haltuunotto. Yhtiön osakeenemmistön ostaminen on avaamassa liiketoiminnan laajentamismahdollisuuksia Oulun pohjoispuolelle. Uutta sähkön tuotantokapasiteettia ei vuonna 2006 otettu käyttöön. Vesivoiman osuus tuotantokapasiteetista on merkittävä. Sen volyymi putosi edellisestä vuodesta 18 prosenttia. Syynä olivat alkuvuoden kuivuus 6

ja loppuvuonna veden säästäminen tuleville, tuotto-odotuksiltaan paremmille vuosille. Tuotantomäärien putoamisesta huolimatta sähkön markkinahinnan nousu paransi merkittävästi tuotannon kannattavuutta. Investointitaso korkea Investoinnit olivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinnit rahoitettiin pääosin tulorahoituksella. Kaukolämmön investoinnit olivat 1,6 miljoonaa euroa ja tuotannon investoinnit 1,0 miljoonaa euroa. Sähköverkkoon investoitiin 3,5 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin liiketoiminnan poistot. Vuonna 2006 verkkoyhtiöt investoivat Suomessa keskimäärin poistoja vähemmän. Konsernirakennetta muutettiin Toimintavuonna sähkön siirtoliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiöksi Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ksi. Sähköverkko jää keskusosuuskunnan omistukseen ja verkonhaltijana toimiva tytäryhtiö vuokraa sen käyttöönsä. Valittu malli turvaa parhaiten konsernin kehittämisen tulevaisuudessa. Vaikka eriyttäminen johtui lain velvoitteesta, se antaa luonnollisen mahdollisuuden toimintojen terävöittämiseen. Tämä mahdollisuus on nyt hyödynnettävä. Konsernirakenteen muuttamisen yhteydessä Oulun Seudun Sähkölle laadittiin konserniohje. Siinä määritetään konsernin hallinnon pelisäännöt ja korostetaan keskusosuuskunnan hallituksen roolia konsernin johtamisessa. Tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat nyt konsernin palveluksessa olevista henkilöistä. Hallintomallilla ja ohjeistuksella varmistetaan myös, että konsernin kaikilla yhtiöillä on yhteinen päämäärä toimintojensa kehittämisessä. Keskusosuuskunnan sisällä organisaatiota muutettiin yhdistämällä asiakaspalveluosasto konsernipalveluun. Muutoksella haetaan johtamisen tiivistämistä ja yhteistoiminnan parantamista. Yksi organisaatiotaso poistettiin. Uusia suunnitelmia Vuoden 2007 aikana uusien sähköliittymien rakentaminen pysyy vilkkaana ja myös toimintavolyymin odotetaan kasvavan. Verkon perusparannuksiin ja käyttövarmuuden lisäämiseen investoidaan edelleen. Oulunsaloon rakennetaan toinen sähköasema. Kaukolämmön bioenergiaohjelman mukaista rakentamista jatketaan. Toimintaa pyritään laajentamaan myös liiketoimintakaupoilla. Sähkön tuotannossa odotetaan tuotantomäärien edelleen laskevan vesivarastojen niukkuuden takia. Osakkuusyhtiöiden kautta otetaan vuoden aikana käyttöön jonkin verran uutta tuulivoimakapasiteettia. Sähkön markkinahinta on pudonnut huomattavasti, mutta hintasuojausten, volyymien kasvun ja öljyn hinnan laskun vuoksi Oulun Seudun Sähkön kannattavuuden odotetaan säilyvän vuoden 2006 tasolla. Investointien kokonaismäärä ylittää kahdeksan miljoonaa euroa. Uuden toimintarakenteen sisäänajo ja uusi asiakaspalvelujärjestelmä vaativat omat työpanoksensa. Järjestelmän sisältämä toiminnanohjaus muuttaa totuttuja toimintamalleja. Hankintaa on valmisteltu yhdessä muiden Energiapolar Oy:n omistajien kanssa ja lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään vuoden 2007 keväällä. Vuonna 2007 tavoitteena on jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kasvattaminen nykyisestä 8 000 jäsenestä 10 000 jäseneen ja miljoonan euron jäsenedun antaminen jäsenistölle. Hallitus on laatinut Oulun Seudun Sähkölle ensi vuosikymmenelle ulottuvan vision. Se on eteenpäin suuntaava ja antaa sekä johdolle että henkilöstölle selkeän viestin tulevaisuuden tavoitteista. Tulevaisuus on täynnä työtä ja haasteita. Visiolla halutaan kertoa avoimesti myös sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille Oulun Seudun Sähkön tavoitteista ja toimintatavoista. Haluan kiittää koko henkilöstöä asiakkaidemme ja yrityksemme hyväksi tehdystä hyvästä työstä. Risto Kantola toimitusjohtaja 7

Vapaaehtoinen jäsenyys Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön lähiajan tavoitteena on antaa miljoonan euron jäsenetu 10 000 jäsenelleen. Se toteutetaan jäsenalennuksena sähkö- ja lämpöenergiasta. Tuotantoliiketoiminnan tuloksella alennetaan sähkön ja kaukolämmön myyntihintaa jäsenosuuskuntien jäsenille. Jäsenalennus myönnetään Energiapolar Oy:ltä ostetusta sähköstä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä ostetusta lämmöstä. Ketkä ovat jäseniä Jäsenosuuskuntiin voivat liittyä henkilöt, joilla on sähkönkäyttöpaikka Oulun Seudun Sähkön toimialueella. Jäsenosuuskunta määräytyy käyttöpaikan sijainnin mukaan. Jäseneksi voi liittyä se perheenjäsen, jonka nimellä sähkö- tai lämpölasku tulee. Toimintavuoden lopussa jäsenosuuskunnissa oli yhteensä 7 911 jäsentä. Tämän Jäsenyys kannattaa. mukaan Oulun Seudun Sähkön verkkoliiketoiminnan 25 715 asiakkaasta vasta joka kolmas hyödyntää jäsenetuuden. Vuonna 2006 jäsenille palautettiin jäsenalennuksina 460 000 euroa. Vaikutuskanavana oma jäsenosuuskunta Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta. Sen omistajia ovat jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt. Niiden kautta jäsenenä olevat asiakkaat voivat käyttää omistajavaltaa ja vaikuttaa konsernin kehitykseen. Yksittäinen jäsen voi vaikuttaa osallistumalla jäsenosuuskuntansa osuuskuntakokoukseen, joka pidetään vuosittain huhtikuussa. Kokouskutsu julkaistaan paikallislehdessä tai jäsenille lähetetään henkilökohtainen kutsu kirjeellä. Osuuskuntakokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Jäsenyys ja asiakkuus 1.1.2007 alkaen Sähköosuuskunnat 1) Alatemmeksen Sähköosuuskunta Kempeleen Energiaosuuskunta Limingan Sähköosuuskunta Muhoksen Sähköosuuskunta Oulunsalon Sähköosuuskunta Salonpään Sähköosuuskunta Sähköosuuskunta Lumi Temmeksen Sähköosuuskunta Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta Utajärven Sähköosuuskunta Vaalan Sähköosuuskunta Ängeslevän Sähköosuuskunta Jäsenyys Asiakkaat 1) Muut jäsenet ovat Limingan ja Tyrnävän osuusmeijerit sekä Kempeleen kunta. Asiakkuus/Jäsenetu Lämmön myynti Oulun Seudun Lämpö Oy Asiakkuus Sähkön siirto Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Jäsenetu Sähkön myynti Energiapolar Oy 8

Osuuskuntatapahtumat olivat menestys Jäsenosuuskuntien kevään 2006 osuuskuntakokoukset järjestettiin keskitetysti kahtena päivänä. Tilaisuuksiin osallistui ennätysmäärä jäseniä. Samassa yhteydessä oli energia-alaan liittyviä alustuksia ja muuta ohjelmaa. Osuuskuntakokoukset pyritään järjestämään myös jatkossa keskitettyinä tapahtumina. Kempeleen Energiaosuuskunnan, Sähköosuuskunta Lumen sekä Limingan, Ala-Temmeksen, Temmeksen, Oulunsalon ja Salonpään Sähköosuuskuntien kokoukset pidettiin 25. huhtikuuta Oulunsalossa Oulunsalo-talolla. Tilaisuuteen osallistui 120 henkeä. Vaalan, Utajärven, Muhoksen, Tyrnävän kirkonkylän ja Ängeslevän osuuskuntakokoukset pidettiin 26. huhtikuuta Muhoksella Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui 130 henkeä. Jäsenosuuskuntien jäsenet 31.12.2006 Alatemmes 102 Kempele 1 821 Liminka 1 104 Lumijoki 450 Muhos 1 488 Oulunsalo 1 187 Salonpää 220 Temmes 161 Tyrnävä 636 Utajärvi 492 Vaala 183 Ängeslevä 67 Yhteensä 7 911 Jäsenasiakkuus 2007 Jäsenosuuskuntien jäsenet saavat alennusta Energiapolar Oy:ltä ostetusta sähköstä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ltä ostetusta lämpöenergiasta 0,70 senttiä kilowattitunnilta. Toiminta jäsenosuuskunnissa on parhaimmillaan vuorovaikutteista. Jäsenistölle se tarjoaa suorien jäsenetujen lisäksi vaikutuskanavan alueen energiaasioiden kehittämiseen ja alan kehityksen seuraamiseen. Esimerkki jäsenalennuksen kehityksestä 1) 1.1.2001 1 penniä/kwh 200 markkaa/vuosi 1.1.2002 0,17 senttiä/kwh 34 euroa/vuosi 1.1.2004 0,30 senttiä/kwh 60 euroa/vuosi 1.1.2006 0,50 senttiä/kwh 100 euroa/vuosi 1.1.2007 0,70 senttiä/kwh 140 euroa/vuosi 1) Esimerkissä jäsenasiakkaan sähkönkäyttö on 20 000 kilowattituntia (kwh) vuodessa. Jäsenosuuskuntien jäsenmäärän kehitys 2002 2 844 2003 3 107 2004 3 496 2005 5 464 2006 7 911 9

Sähkön siirto kasvoi edelleen Uusien liittymien määrän kasvu tasaantui. Se vastaa kuitenkin edelleen suurten valtakunnallisten kasvukeskusten asukaslukuun suhteutettua liittymien määrän kasvua. Sähkön siirto toimialueella Siirretty sähköenergia Kempele28 28 %% Oulunsalo18 18 %% Muhos 16 16 %% Liminka 1 1 %% Tyrnävä 10 10 %% Utajärvi 8 8 %% Vaala 4 4 %% Lumijoki %% 450 GWh 400 50 00 250 200 150 100 50 0-02 -0-04 -05-06 Huippuvuosien liittymämääristä on hivenen tultu alaspäin, mutta 452 uutta liittymää on edelleen paljon. Kasvu oli voimakkainta Oulunsalossa, mutta hidastui aiempien vuosien nopean kasvun alueilla Limingassa ja Tyrnävällä. Uusien liittymien kysyntä riippuu kuntien kaavoittamista alueista, joiden tonttitarjonta vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Liittymien kasvuvauhti ei enää lisääntyne, vaan odotettavissa on kasvun tasaantuminen tulevina vuosina. Toimialueelle siirrettiin energiaa 434 gigawattituntia, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu kertoo sähkönkäytön lisääntymisestä erityisesti yksityistalouksissa. Keskeytykset hallittuja Verkon korvausinvestoinneista johtuvien suunniteltujen keskeytysten kokonaisaika oli suurempi kuin vikatilanteiden aiheuttama. Vioista johtuvat keskeytykset osuivat lisäksi sellaisiin muuntopiireihin, joissa on suhteellisen vähän asiakkaita. Korvausinvestointien jatkuminen ja hyvän raivaustason ylläpitäminen vähentävät edelleen verkon haavoittuvuutta. Vuoden aikana alueella oli kaksi tykkylumijaksoa. Toinen ajoittui tammikuulle ja toinen poikkeuksellisesti lokakuulle. Tykkylumiongelmia oli koko verkkoalueella, mutta erityisesti Utajärvellä ja Vaalassa. Lumettoman kauden myrskyt eivät tehneet merkittävää tuhoa Oulun Seudun Sähkön verkossa. Suurimman häiriön aiheutti lokakuun kova tuuli, joka kaatoi Fingridin 110 kilovoltin teräspylvään. Sähkönjakelu oli poikki useita tunteja Kempeleen ja Oulunsalon alueilla. Pakkasella sähkönjakelua olisi jouduttu rajoittamaan. Siirtohinnoittelu kohtuullista Oulun Seudun Sähkön siirtotoiminnan tuotto oli kohtuullinen ensimmäisenä viranomaisten valvontavuonna. Liikevaihto nousi 11 prosenttia. Sähkön siirtohinta oli sama kuin vuonna 2005. Käyttövarmuuteen panostetaan voimakkaasti. Tulos on hyvä ja vastaa konsernin periaatteita tehokkaasta ja taloudellisesta toiminnasta. Tavoitteena on olla mieluummin halvimpien siirtoyhtiöiden joukossa kuin pyrkiä sallitun tuoton maksimointiin. Investointiohjelmaa toteutettiin Kymmenen vuoden investointiohjelma päivitettiin vuonna 2006. Se sisältää sekä korvaus- että uusinvestointeja. Ohjelmassa painotetaan korvausinvestointeja. Niitä toteutettiin 0,8 miljoonalla eurolla muun muassa Utajärvellä ja Muhoksella sekä eteläisellä verkkoalueella. Investointiohjelmaan lisättiin keväällä Riutunkariin rakennettavan kahden uuden kolmen megawatin tuulivoimalan sähkönsiirron suunnittelu ja rakentaminen. Lauttarantaan menevä vanha keskijännitejohto korvattiin uudella vahvemmalla ilmajohdolla. Lisäksi tehtiin toinen siirtoyhteys maakaapelilla. Työ 10

aiheutti paljon sähkönjakelun keskeytyksiä Oulunsalo Riuttu välisellä johdolla. Uudelleen rakennettu siirtoyhteys varmentaa koko Riutunnokan 10 megawatin tuotantokapasiteetin siirtoa valtakunnan verkkoon ja osittain myös paikallista sähkönjakelua. Työssä kokeiltiin huomattavassa määrin keskijännitekaapelin asentamista auraamalla. Työ onnistui hyvin ja antaa suuntaa tuleviin kaapelointitoteutuksiin. Lumijoentien uudelta sähköasemalta rakennettiin keskijännitelinja Tupokseen. Entiset syöttöjohdot alkoivat ylikuormittua, koska vilkas rakentaminen on lisännyt sähkönkäyttöä. Liittymäinvestointien toteutus vei merkittävän osan suunnittelukapasiteetista. Uuden liittymän rakentaminen johtaa yhä useammin isoon saneeraukseen, koska vanhojen muuntopiirien kapasiteetti alkaa olla loppuun käytetty. Siksi uuden liittymän rakentamisen yhteydessä on suunniteltava ja toteutettava myös korvausinvestointeja. Niitä ovat esimerkiksi muuntopiirien jaot sekä vanhojen pien- ja keskijännitejohtojen uusiminen. Liittymä- ja uusinvestointikohteisiin käytettiin 2,2 miljoonaa euroa. Vuoden aikana valmistauduttiin seuraavien vuosien sähköasemainvestointeihin suunnittelemalla ja kilpailuttamalla hankinnat. Ensimmäisenä kohteena on Oulunsalon toisen sähköaseman rakentaminen vuonna 2007. Pienurakoinnissa ja liittymien rakentamisessa käytettävää yksikköhintarakentamista kehitettiin. Asiakaspalvelujärjestelmä uudistetaan Asiakaspalvelujärjestelmän hankinnan valmistelu käynnistettiin 13 pohjoissuomalaisen yhtiön yhteishankkeena. Oulun Seudun Sähkö osallistui tarjouspyynnön laatimiseen ja kilpailuttamiseen aktiivisesti. Hanke eteni suunnittelusopimusvaiheeseen toimittajan kanssa. Käyttöliittymä tehostaa asiakastietojen käyttöä. Järjestelmä kehittää toimintaprosesseja ja niiden ohjausta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi energian mittaus, laskutus, suunnittelu, rakennuttaminen, asiakaspalvelu ja raportointi. Online-palvelusta asiakas saa yksinkertaisesti ja nopeasti omaan sähkönkäyttöönsä liittyviä tietoja. Tietojen välitys toimii molempiin suuntiin. Lain edellyttämä eriyttäminen toteutettiin Vuoden 2007 alusta sähkön siirtoliiketoiminta aloitti omana yhtiönään, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:nä. Toimintarakenteen muutos antaa mahdollisuuden toimintojen tehostamiseen ja tarkempaan seurantaan. Oulun Seudun Sähkö hoitaa jatkossakin asiakaspalvelun. Verkkotoiminta Muutos % vuodesta 2006 2005 Sähkönsiirto verkkoalueella 434 GWh +4 Asiakkaita 25 715 +2,5 110 kv:n johdot 16 km 0 20 kv:n johdot 1 322 km +1,0 0,4 kv:n johdot 1 856 km +2,8 Jakelumuuntamot 1 287 kpl +2,6 Sähköasemat 10 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia 34 0 Keskeytykset minuuttia/asiakas 250 200 150 100 50 0 Siirtoasiakkaat 0 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-02 -0-04 -05-06 odottamattomat keskeytykset suunnitellut keskeytykset -02-0 -04-05 -06 11

Tuotanto väheni, kannattavuus parani Tuotannon määrä kääntyi laskuun useita vuosia kestäneen kasvun jälkeen. Lasku johtui pääasiassa vesivoimatuotannon teknisistä ongelmista ja kuivuudesta. Sähköntuotannon energianlähteet Sähkön tuotanto GWh Vesivoima Kemijoki Svartisen Rana Tuulivoima Riutunkari PVO-Innopower Propel Voima Tunturituuli Vesi 7,1 % Tuuli 2,2 % Puu 7,1 % Turve 11,4 % Hiili 5,7 % Öljy 0,1 % Kierrätyspolttoaineet 0,4 % Muutos % vuodesta 2006 2005 29,7 69,1 83,4 2,6 2,3 0,4 0,04-5 -23-17 -12 0 0 0 Lauhdevoima Alholma 61,7 0 Maakaasudiesel Lappeenranta 0 0 Yhteensä 249,3-14 Tuotantomäärä oli yhteensä 249,3 gigawattituntia. Vähennystä vuoteen 2005 verrattuna oli 14 prosenttia. Vesitilanne parantui huomattavasti aivan vuoden lopulla, mutta koko vuoden tuotantomääriin se ei juuri vaikuttanut. Tuotannosta 85 prosenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin kuten vesi ja tuulivoimaan sekä puupolttoaineisiin. Muita energialähteitä olivat turve, hiili, öljy ja kierrätyspolttoaineet. Vuosi 2006 oli tämän vuosituhannen ensimmäinen, jonka aikana Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuotantoon ei tullut uutta kapasiteettia. Tuotantomäärän supistumisesta huolimatta liiketoiminnan kannattavuus parani merkittävästi sähkön markkinahinnan nousun vuoksi. Hinnan nousua ei Ympäristöystävällinen tuotanto turvaa tulevaisuutta. pystytty täysin hyödyntämään, koska suuri osa tuotannosta oli jo aikaisemmin hintasuojattu matalammalle tasolle. Svartisenissä teknisiä ongelmia Keskusosuuskunta on holding-yhtiön kautta osakkaana Eastern Norge Svartisen AS -yhtiössä, joka tuottaa sähköä Svartisenin vesivoimalaitoksessa Pohjois-Norjassa. Suuren vesivaraston ja sähkön korkean markkinahinnan vuoksi tuotantosuunnitelma vuodelle 2006 perustui keskimääräistä suurempaan tuotantomäärään. Voimalaitoksen generaattorissa sattui kuitenkin elokuussa tekninen vaurio, jonka seurauksena voimalaitos oli pois tuotannosta koko loppuvuoden muutamaa päivää lukuun ottamatta. Seisokin aikana tuleva vesi jäi varastoon käytettäväksi myöhemmin. Vaurion vuoksi vuosituotanto oli noin 30 prosenttia keskimääräistä pienempi. Keskusosuuskunnan laskennallinen osuus tuotannosta oli 69,1 gigawattituntia, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Vuodelle 2007 odotetaan lähes keskimääräistä tuotantomäärää. Ranassa säästettiin vettä Kymppivoima Tuotanto Oy:n kautta saadaan osa Ranan vesivoimalaitoksen sähköntuotannosta. Voimalaitos sijaitsee Mo i Ranassa Norjassa. Voimalaitoksesta saatiin sähköä 83,4 gigawattituntia, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005 ja yhdeksän prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen vuosituotanto edellyttäisi. Kuivuudesta ja vuoden lopulla sähkön hinnan nopeasta putoamisesta johtuen vettä haluttiin säästää tuleville vuosille, jolloin tuotto-odotukset ovat korkeammat. Myöskään vuoden 2007 tuotannon ei odoteta yltävän keskimääräisen tasolle. Kemijoella keskimääräinen tuotantovuosi Lapin Sähkövoima Oy:n osakkaana saadaan Kemijoki Oy:n vesivoimaa. Vuonna 2006 sähköä saatiin 29,7 gigawattituntia eli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä vastasi kuitenkin keskimääräistä vuosituotantoa. 12

Vesivarastot Kemijoen vesistössä olivat vuoden lopussa hieman normaalin alapuolella. Vuoden 2007 tuotannon odotetaan jäävän jonkin verran keskimääräistä alemmaksi. Alholman tuotanto edellisen vuoden tasolla Oy Alholmens Kraft Ab:n osakkaana Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö saa lauhdesähköä Pietarsaaressa sijaitsevasta Alholman voimalaitoksesta, jonka pääpolttoaineina ovat puu ja turve. Muita polttoaineita ovat hiili, kierrätyspolttoaine ja öljy. Voimalaitoksen vuosituotanto kärsi vuoden alkupuolella teknisistä ongelmista, mutta saavutti edellisen vuoden tason. Keskusosuuskunta sai sähköä 61,8 gigawattituntia. Vuonna 2007 alentunut sähkön markkinahintaennuste pienentänee tuotantoa. tuulipuiston viisi ensimmäistä voimalaa otetaan käyttöön vuoden 2007 aikana. Svartisenin voimalaitokselle on päätetty rakentaa toinen turbiiniyksikkö, jonka teho on 250 megawattia. Keskusosuuskunta on mukana investoinnissa osakkuusyhtiönsä kautta. Vuonna 2010 käyttöönotettava turbiini parantaa voimalaitoksen luotettavuutta ja taloudellisuutta. Keskusosuuskunta on päättänyt investoida Kymppivoima Tuotanto Oy:n kautta Norjaan rakennettavaan määrältään merkittävään pienvesivoimaan. Ensimmäisten laitosten odotetaan olevan käytössä vuonna 2009. Sähkön kokonaistuotanto 00 GWh 250 200 150 100 50 0-02 -0-04 -05-06 Tuulivoimaa järjesteltiin uudelleen Tuulisuudeltaan vuosi 2006 oli keskimääräistä huonompi. Tämä vaikutti myös tuulivoiman määrään, joka väheni seitsemän prosenttia. Tuulivoimalla tuotettiin sähköä 5,4 gigawattituntia, josta lähes puolet omassa Riutunkarin voimalassa. Loppuosa tuulivoimasta saatiin osuussähkönä PVO-Innopower Oy:ltä, Propel Voima Oy:ltä ja Lapin Sähkövoima Oy:ltä. Toimintavuoden aikana päätettiin järjestelystä, jossa Riutunkarin tuulivoimala siirtyi vuoden 2007 alussa PVO-Innopower Oy:n omistukseen. Järjestely on osa Riutunkarin tuulivoimapuiston kehittämistä. Uusiutuvaan energiaan panostetaan Tuotantoennusteen mukaan kokonaistuotanto laskee jonkin verran vuodesta 2006. Tuotannosta suurin osa on hintasuojattu, joten sähkön markkinahinnan vuoden 2007 alussa näkyvissä oleva lasku vaikuttaa tulokseen vain osittain. Kannattavuuden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö jatkaa panostustaan uusiutuvaan energiaan. PVO-Innopower Oy:n osakkaana se on rakentamassa tuulivoimaloita Riutunkariin ja Kemin Ajokseen. Riutunkarin kaksi uutta ja Ajoksen 13

Kaukolämmön toiminta-alue laajenee Oulun Seudun Lämpö Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa. Bioenergiaohjelman tueksi tehdään pitkäaikaisia polttoaineen hankintasopimuksia ja osallistutaan sekä polttoturpeen että pelto- ja metsäenergian selvitysprojekteihin. Kaukolämpötoiminta Muutos % vuodesta 2006 2005 Lämpöenergian myynti 102,5 GWh +6,0 Lämpöasiakkaita 625 +4,0 Lämpökeskukset 66,1 MW 0 Kaukolämpöverkot 67,2 km +6,3 Kaukolämmön myynti kunnittain Kiimingissä kaukolämpöä myydään vain Jäälissä. Kempele56 56 % % Muhos 20 20 % % Tyrnävä 7 7 % % Liminka 6 6 % % Lumijoki % % Kiiminki 2 2 % % Ii Ii 2 2 % % Lähilämpö4 4 % % Merkittävä nykyisen toiminta-alueen laajentamisen avaus tapahtui toukokuussa, kun Oulun Seudun Lämpö Oy osti enemmistöosuuden Iilaakson Lämpö Oy:stä. Myyjinä olivat Iilaakson Teollisuuskylä Oy ja Iin Energia Oy. Kesäkuun alusta Iilaakson Lämmön hallinto ja ja kaukolämpölaitoksen käyttö siirtyivät Oulun Seudun Lämpö Oy:n hoidettavaksi. Toinen perättäinen lämmin vuosi Vuoden 2006 ensimmäinen neljännes oli kylmempi kuin vastaava normaalivuoden ajanjakso. Käänne lämpimämpään tapahtui huhtikuussa. Vuodesta tuli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen lämmin. Kaukolämpöasiakkaiden vuotuinen lämmöntarve oli lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin normaalivuonna. Uusia kaukolämpöasiakkaita liittyi ennätysmäärä. Lämmön myynti kasvoi kuusi prosenttia, mutta jäi vuoden tavoitteesta neljä prosenttia. Lämmön keskihinta asiakkaille oli 4,5 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kiinnostus kaukolämpöä kohtaan lisääntyy. Sää vaikutti myös lämmön tuotantoon Lämmön tuotantoon omissa lämpökeskuksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 57 gigawattituntia. Kempeleen kaukolämpöverkkoon ostettiin lämpöä 65 gigawattituntia. Omasta lämmöntuotannosta vajaa puolet tuotettiin hakkeella ja turpeella, loppuosa raskaalla polttoöljyllä. Hakkeen ja turpeen osuus supistui hiukan edellisvuodesta. Läm- min sää lisäsi kaukolämpöverkkojen pienten tehojaksojen osuutta ja vähensi siten hakeja turvekattiloiden käyttöä. Energiahakkeen hinta nousi lähes 20 prosenttia. Tämä johtui pääosin puun yleisestä hinnannoususta sekä tuotannossa ja kuljetuksissa käytetyn öljyn korkeasta hinnasta. Raskaan polttoöljyn hinta pysyi syyskuuhun saakka korkeana, 42 euroa megawattitunnilta. Loppuvuonna hinta laski kymmenen prosenttia. Liikevaihto kasvoi runsaat kahdeksan prosenttia. Lämmön tuotannolle ja myynnille epäedulliset sääolot vaikuttivat liiketoiminnan tulokseen. Vuoden 2005 tuloksesta jäätiin 17 prosenttia. Uusien asiakkaiden ja biopolttoaineiden käytön lisääntymisen odotetaan vaikuttavan lähivuosien liiketoimintaan myönteisesti. Rakentaminen jatkui Limingan biolämpökeskuksen rakentamisen valmistelu käynnistettiin välittömästi, kun rakennuslupa saatiin. Rakennustyöt alkoivat elokuussa ja pääosa pohja- ja perustustöistä valmistui vuoden loppuun. Lämpökeskus valmistuu maaliskuussa 2007 ja otetaan tuotantoon huhtikuussa. Tyrnävän lämpökeskuksen uusi polttoaineen vastaanottoasema saatiin käyttöön marraskuussa. Lämmön tuotannossa voidaan nyt käyttää teho- ja hintatilanteen mukaan joko turvetta tai haketta. Kaukolämmön siirto- ja jakelujohtoja ra- 14

kennettiin Kempeleessä, Kiimingissä, Limingassa ja Muhoksella yhteensä neljä kilometriä. Limingassa verkon rakennustyön yhteydessä tehtiin myös siirtoyhteydet tulevalle biolämpökeskukselle ja Pappilanpellon alueelle. Kiimingissä saatettiin loppuun Jäälin keskustan ja Laivakankaan alueen välinen siirtojohdon rakennustyö. Uuden asiakaspalvelujärjestelmän hankintaa valmisteltiin yhdessä Keskusosuuskunnan kanssa. Kaukolämmön energiamittareiden kaukoluentajärjestelmän hankintasopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Sopimuksen mukaan kaikkien lämpöasiakkaiden kulutustiedot saadaan asiakaspalvelun käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Investointeihin käytettiin yhteensä 1,6 miljoona euroa, mikä on liki 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Panostusta tuleviin vuosiin Oulun seudun kuntien kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Tämä tuo myös kaukolämpöliiketoiminnalle tasaisen kasvun ja hyvän perustan toiminnan kehittämiselle. Iilaakson Lämpö Oy:n kaupalla saavutettua asemaa Oulun pohjoispuolisten kuntien lämpöhuollossa pyritään vahvistamaan. Kaukolämpötoiminnan laajentamismahdollisuuksia lähialueilla tutkitaan ja bioenergiaohjelman toteuttamista nykyisellä toimialueella jatketaan. Huhtikuussa valmistuvan Limingan lämpökeskuksen jälkeen ovat vuorossa investoinnit Jäälin, Lumijoen ja Muhoksen lämpökeskuksiin. Rakennusaikataulu riippuu kaavoituksesta ja luvista. Kaukolämpöasiakkaat 700 600 500 400 00 200 100 0-02 -0-04 -05-06 Kaukolämmön hinnoittelurakenteita tarkistetaan Liittymis- ja lämpömaksuhinnastojen uudistuksen aloittaminen siirtyi vuodelle 2007. Hinnastojen tarkistus aloitetaan Limingasta. Hinnoittelussa kiinnitetään huomiota kuntakohtaiseen lämmöntuotannon ja -jakelun kustannusrakenteeseen. Lisäksi korostetaan kotimaisuutta ja ympäristöarvoja sekä seurataan aktiivisesti polttoaineiden hintakehitystä. Hintataso pyritään säilyttämään kilpailukykyisenä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. 15

Hallintoa ja organisaatiota kehitetään Keskusosuuskunta ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Oulun Seudun Lämpö Oy ja vuoden 2007 alusta Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy muodostavat Oulun Seudun Sähkö -konsernin. Konsernin hallintoa selkeyttää konserniohje, joka määrittelee osuuskunnan hallituksen roolin konsernin päättävänä elimenä. Hallinto-organisaatio Sähköosuuskunnat, 12 kpl Muut jäsenet, 3 kpl Osuuskuntakokous, 15 edustajaa Edustaja jokaiselta jäseneltä Hallintoneuvosto, 21 jäsentä Osuuskuntakokous valitsee asiakasjakautuman mukaan. Marraskuussa 2006 Keskusosuuskunnan hallituksen hyväksymä konserniohje antaa suuntaviivat konsernin sisäiselle hallinnolle, päätöksenteolle ja raportoinnille. Tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat vuoden 2007 alusta konsernin palveluksessa olevista henkilöistä. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Jäsenosuuskunnat ja -yhteisöt omistavat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön. Siinä ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vuoden 2006 osuuskuntakokous pidettiin 27. huhtikuuta. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2005 tileistä ja hallinnosta. Hallintoneuvostoon kaudeksi 2007 2009 valittiin erovuoroisista uudelleen Osmo Heikkinen Muhokselta, Rauno Hekkala Oulunsalosta, Pentti Kennilä Limingasta, Kauko Kinnunen Utajärveltä, Toivo Kinnunen Tyrnävältä ja Riku Vinkki Oulunsalosta. Jouko Haapalahden tilalle valittiin Tiina Rajala Kempeleestä. Vuoden 2006 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet Seppo Yli-Elsilä, pj, Liminka 2007 Jouko Haapalahti Kempele 2006 Tapio Koskela Liminka 2007 Osmo Heikkinen Muhos 2006 Rauno Hekkala Oulunsalo 2006 Juha Hemmilä Lumijoki 2008 Pentti Kennilä Liminka 2006 Kauko Kinnunen Utajärvi 2006 Toivo Kinnunen Tyrnävä 2006 Tuure Karkulahti Kempele 2008 Tapani Mikkonen Utajärvi 2007 Paavo Niemelä Tyrnävä 2008 Mikko Pasma Oulunsalo 2007 Pertti Sankilampi Kempele 2007 Pentti Tuovinen Utajärvi 2008 Mauno Kukkola Tyrnävä 2007 Seppo Tikkanen Muhos 2008 Veikko Tossavainen Vaala 2008 Riku Vinkki Oulunsalo 2006 Väinö Väänänen Muhos 2007 Matti Yrjämä Vaala 2007 Hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista ja valitsee hallituksen jäsenet. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa, 5.4. ja 6.9.2006. Hallitukseen kaudeksi 2007 2009 valittiin erovuorossa olleet varsinaiset jäsenet Pentti Kesti ja Jukka Matinolli uudelleen. Toimintarakenteen ytimenä on osuuskunta. Hallitus, 5 jäsentä Hallintoneuvosto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 16

Vuoden 2006 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Eero Holma, pj Kempele 2007 Ossi Sainila, vpj Liminka 2008 Pentti Kesti Muhos 2006 Jukka Matinolli Tyrnävä 2006 Pentti Takkinen Oulunsalo 2007 Varajäsenet Kauko Kinnunen Utajärvi 2008 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2008 Hallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 130 asiaa. Hallituksen esittelijänä toimi toimitusjohtaja Risto Kantola ja sihteerinä Tarja Ollikainen. Oulun Seudun Lämpö Oy Hallitukseen kuului neljä yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2006. Kokous vahvisti vuoden 2005 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2005 tileistä ja hallinnosta. Kaudeksi 2007 2009 valittiin erovuoroisen Markku Myllylän tilalle Kalle Huusko. Muut varsinaiset jäsenet ovat Risto Kantola, Jukka Matinolli ja Osmo Rautio sekä varajäsenenä Juho Kankaanpää. Vuoden 2006 hallituksen jäsenet ja erovuodet Varsinaiset jäsenet Risto Kantola, pj 2008 Jukka Matinolli 2007 Markku Myllylä 2006 Osmo Rautio Varajäsen Juho Kankaanpää 2008 Toimitusjohtaja Osmo Rautio toimi hallituksen sihteerinä. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 18.12.2006. Siinä hyväksyttiin osakepääoman korottaminen kahteen miljoonaan euroon ja yksinkertaistettiin yhtiöjärjestys voimassa olevan osakeyhtiölain mukaiseksi. Uuteen yhtiöjärjestykseen perustuen kokous valitsi hallitukseen kolme jäsentä. Puheenjohtajana toimii 1.1.2007 alkaen Risto Kantola ja jäseninä Pekka Sipola ja Yrjö Vilhunen. Yhtiökokous valitsee jatkossa hallituksen vuosittain. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Sähkömarkkinalain mukaisesti sähköverkkotoiminta oli eriytettävä sähkön myynti- ja tuotantotoiminnoista viimeistään 1.1.2007. Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön hallitus aloitti vaihtoehtojen kartoittamisen jo tammikuussa 2006. Hallitus päätti elokuussa, että sähköverkkoliiketoiminta siirretään omaksi yhtiökseen. Osuuskunta vuokrasi verkon kokonaan omistamalleen tytäryhtiölle Oulun Seudun Sähköasennus Oy:lle. Sen yhtiöjärjestystä muutettiin ja nimeksi tuli Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. Toiminta alkoi 1.1.2007, toimitusjohtajana Yrjö Vilhunen. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 18.12.2006. Kokouksessa valittiin Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n hallitukseen puheenjohtajaksi Risto Kantola sekä jäseniksi Osmo Rautio ja Pekka Sipola. Yhtiökokous valitsee jatkossa hallituksen vuosittain. Konsernin henkilöstö Vuoden 2006 lopussa Oulun Seudun Sähkössä työskenteli 28 henkeä ja Oulun Seudun Lämpö Oy:ssä yhdeksän henkeä. Oulun Seudun Lämpö Oy ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut emoyhtiöltä. Toimitusjohtajan assistentti Tarja Ollikainen Konsernipalvelut Pekka Sipola talous- ja hallintopäällikkö 11 henkeä Konsernin organisaatio 1.1.2007 alkaen Tuotanto Risto Kantola toimitusjohtaja 2 henkeä Toimitusjohtaja Risto Kantola Konsernissa noudatetaan yhtenäistä henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa. Konsernin jokainen esimies käy kehityskeskustelut vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kaikkien alaistensa kanssa. Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään jatkuvasti antamalla mahdollisuus osallistua alan koulutustapahtumiin. Työsuojelu-, aloite- ja virkistystoimikunnissa on henkilöstön edustajat. Keskuskauppakamarin kultainen ansiomerkki kolmenkymmenen vuoden palveluksesta myönnettiin asiakaspalveluesimies Liisa Tasannolle. Hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta saivat varatoimitusjohtaja Juho Kankaanpää ja mittariasentaja Jorma Valkama. Pronssisen ansiomerkin kymmenen vuoden palveluksesta sai toimitusjohtajan assistentti Tarja Ollikainen. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat revisioneuvos Jaakko Reiniharju HTM ja Simo Salonen KHT. Varatilintarkastajina toimivat Anja Karppinen-Koponen HTM ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy HTM-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Veli Matilainen Inspecta Oy:stä. Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Yrjö Vilhunen toimitusjohtaja 14 henkeä Oulun Seudun Lämpö Oy Osmo Rautio toimitusjohtaja 9 henkeä 17

Tilinpäätökseen liittyviä tietoja Konsernituloslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2006 2005 LIIKEVAIHTO 20 248 17 846 Liiketoiminnan muut tuotot 627 729 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot -7 886-7 198 Aine- ja tarvikeostot -1 171-1 193 Varaston muutos -23 39 Ulkopuoliset palvelut -2 032-1 784-11 112-10 136 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 344-1 241 Henkilösivukulut Eläkekulut -321-302 Muut henkilösivukulut -125-117 -1 790-1 661 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 023-2 931 Liiketoiminnan muut kulut -1 993-1 863 LIIKEVOITTO 2 957 1 984 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 1 300 1 317 Sijoitustoiminnan tuotot 74 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 111 82 Korkokulut ja muut rahoituskulut -78-32 1 407 1 366 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 4 364 3 350 Tuloverot -474-361 Laskennallisen verovelan muutos -206-174 Vähemmistön osuus 30 0 TILIKAUDEN VOITTO 3 713 2 815 18

Konsernitase 31.12. (1 000 euroa) 2006 2005 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 117 103 Liikearvo 43 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 274 267 Rakennukset ja rakennelmat 4 716 3 518 Verkosto 22 891 20 983 Koneet ja kalusto 112 3 057 Muut aineelliset hyödykkeet 215 180 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 17 383 16 299 Muut sijoitukset 1 874 1 500 50 625 45 907 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 131 154 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina 20 20 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 7 377 5 242 Muut saamiset 210 8 Siirtosaamiset 214 106 Rahat ja pankkisaamiset 5 487 3 420 13 439 8 950 Vastaavaa yhteensä 64 063 54 856 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto 836 336 Voittovarat edellisiltä tilikausilta 23 612 21 297 Tilikauden voitto 713 2 815 28 166 24 453 VÄHEMMISTÖOSUUDET 7 0 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 21 934 20 696 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 2 293 923 Laskennallinen verovelka 228 3 022 Lyhytaikainen Saadut ennakot 630 1 Ostovelat 1 475 1 142 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 46 185 Muut velat 5 270 3 977 Siirtovelat 713 458 35 889 30 403 Vastattavaa yhteensä 64 063 54 856 19

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tuloslaskelma Tilikausi 1.1.- 31.12. (1 000 euroa) 2 006 2 005 LIIKEVAIHTO 15 721 13 780 Liiketoiminnan muut tuotot 770 776 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot -6 524-6 045 Aine- ja tarvikeostot -42-49 Ulkopuoliset palvelut -1 933-1 753-8 499-7 847 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 005-950 Henkilösivukulut Eläkekulut -237-230 Muut henkilösivukulut -92-92 -1 334-1 272 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 396-2 394 Liiketoiminnan muut kulut -1 792-1 663 LIIKEVOITTO 2 470 1 380 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 1 466 1 484 Sijoitustoiminnan tuotot 74 0 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0 Muilta 108 78 Arvonmuutos pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Korko- ja muut rahoituskulut -1 0 Sijoitustoiminnan tappiot 0 0 1 651 1 561 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 4 121 2 941 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -648-610 Tuloverot -387-227 TILIKAUDEN VOITTO 3 086 2 104 20

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön tase 31.12. (1 000 euroa) 2 006 2 005 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 54 47 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 220 220 Rakennukset ja rakennelmat 345 2 993 Sähköverkosto 17 120 15 712 Koneet ja kalusto 1 638 1 929 Muut aineelliset hyödykkeet 201 159 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 784 1 768 Muut osakkeet ja osuudet 17 361 16 292 Muut sijoitukset 1 874 1 500 43 596 40 620 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina 20 20 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 6 903 4 811 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 50 10 Muut saamiset 7 7 Siirtosaamiset 145 106 Rahat ja pankkisaamiset 5 049 3 180 12 476 8 135 Vastaavaa yhteensä 56 071 48 754 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto 836 336 Käyttöpääoma 13 767 12 163 Tilikauden voitto 086 2 104 17 694 14 608 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero 11 041 10 393 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 19 982 18 897 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 630 1 Ostovelat 980 571 Velat saman konsernin yrityksille 6 5 Muut velat 5 256 3 972 Siirtovelat 482 307 27 336 23 754 Vastattavaa yhteensä 56 071 48 754 21

Oulun Seudun Lämpö Oy:n tuloslaskelma Tilikausi 1.1.- 31.12. (1 000 euroa) 2006 2005 LIIKEVAIHTO 4 586 4 099 Liiketoiminnan muut tuotot 3 8 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -2 522-2 314 Varaston muutos -23 43 Ulkopuoliset palvelut -100-32 -2 644-2 303 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -338-291 Henkilösivukulut Eläkekulut -85-72 Muut henkilösivukulut -33-26 -456-389 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -632-541 Liiketoiminnan muut kulut -373-274 LIIKEVOITTO 485 601 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 4 Korkokulut ja muut rahoituskulut Konserniyhtiöille -3 0 Muille -78-32 -78-28 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 407 573 Tuloverot -87-134 Laskennallisen verovelan muutos -38-15 Vähemmistön osuus 0 0 TILIKAUDEN VOITTO 312 424 Oulun Seudun Lämpö Oy ja ja Iilaakson Lämpö Oy muodostavat kaukolämpöliiketoiminnan alakonsernin. 22

Oulun Seudun Lämpö Oy:n tase 31.12. (1 000 euroa) 2006 2005 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 119 109 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Liikearvo 43 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 55 47 Rakennukset ja rakennelmat 1 509 665 Kaukolämpöverkosto 5 770 5 271 Koneet ja kalusto 1 477 1 133 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 5 5 Muut sijoitukset 15 0 8 996 7 230 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 131 154 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 469 426 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 5 Muut saamiset 202 0 Siirtosaamiset 68 0 Rahat ja pankkisaamiset 4 151 1 209 735 Vastaavaa yhteensä 10 206 7 966 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 682 1 682 Voittovarat edellisiltä tilikausilta 2 121 1 908 Tilikauden voitto 12 381 4 115 3 970 VÄHEMMISTÖOSUUS 7 VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 1 997 1 832 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 2 293 923 Laskennallinen verovelka 58 320 Lyhytaikainen Ostovelat 495 571 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 46 185 Velat saman konsernin yrityksille 50 10 Muut velat 14 23 Siirtovelat 231 133 6 084 3 995 Vastattavaa yhteensä 10 206 7 966 23

Konsernirahoituslaskelma Tilikausi 1.1. 31.12. (1 000 euroa) 2006 2005 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut 19 571 17 351 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 627 729 Maksut liiketoiminnan kuluista -14 400-13 519 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 798 4 561 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -75-31 Saadut korot liiketoiminnasta 184 81 Maksetut välittömät verot -495-552 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 5 412 4 059 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 Liiketoiminnan rahavirta 5 412 4 059 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5 391-5 021 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Investoinnit tytäryrityksiin -84 0 Investoinnit muihin sijoituksiin -1 459-1 690 Lainasaamisten muutos 0 0 Saadut tuotot investoinneista 1 299 1 317 Rahoitusmenot sijoituksista 0 0 Investointien rahavirta -5 635-5 394 Rahoituksen rahavirta Liittymismaksujen muutos 1 250 1 091 Lyhytaikaisten velkojen muutos 298 30 Pitkäaikaisten velkojen muutos 742-185 Maksetut osingot 0 0 Rahoituksen rahavirta 2 290 936 Rahavarojen muutos 2 067-399 Rahavarat tilikauden alussa 3 420 3 819 Rahavarat tilikauden lopussa 5 487 3 420 24

Tuloksen ja investointien kehitys Konsernin liikevaihto ja tulos miljoonaa euroa 25 Konsernin investoinnit miljoonaa euroa 12 20 15 10 5 10 8 6 4 2 0-02 -0-04 -05-06 liikevaihto tulos 0-02 -0-04 -05-06 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön liikevaihto ja tulos miljoonaa euroa 16 14 12 10 8 6 4 2 Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön investoinnit miljoonaa euroa 12 10 8 6 4 2 0-02 -0-04 -05-06 liikevaihto tulos 0-02 -0-04 -05-06 Oulun Seudun Lämpö Oy:n liikevaihto ja tulos miljoonaa euroa 5,0 4,5 4,0,5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-02 -0-04 -05-06 liikevaihto tulos Oulun Seudun Lämpö Oy:n investoinnit miljoonaa euroa 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-02 -0-04 -05-06 25

Sanastoa Bioenergia Biopolttoaineista saadaan bioenergiaa. Suomalaisia biopolttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat sekä biopolttonesteet ja -kaasut. Turve määritellään hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, jota ei lasketa uusiutuvaksi biopolttoaineeksi. Päästöoikeuksien kauppa Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat tarvitsevat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Niillä voidaan käydä kauppaa. Tuotantoresurssi Tuotannon osa, tuotantokeino, tuotannon osatekijä Energiayksiköt 1 GWh gigawattitunti = 1 000 MWh megawattituntia = 1 000 000 kwh kilowattituntia Energiamarkkinavirasto Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimiva Energiamarkkinavirasto valvoo ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä päästökauppajärjestelmää. Uusiutuva energiatuotanto Energian tuottaminen uusiutuvista energialähteistä. Niitä ovat vesivoima ja biopolttoaineet. Tuulen, lämpöpumppujen ja auringon osuudet kasvavat hiljalleen. Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoaineet ovat syntypistelajiteltuja yhdyskunta- ja teollisuusjätteitä tai niistä valmistettuja polttoaineita. Niitä poltetaan usein yhdessä muiden polttoaineiden kanssa. Kierrätyspolttoaineet luetaan usein biopolttoaineiksi. Kohtuullinen tuotto Energiamarkkinaviraston määrittelemä ja valvoma verkkoliiketoiminnan korkein sallittu tuotto. Kotimaiset polttoaineet Puu, turve ja biomassaperäiset polttoaineet ovat tärkeimmät kotimaiset polttoaineet. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan ainoastaan sähköä. Tuotannon yhteydessä syntyvää lämpöä ei hyödynnetä esimerkiksi kaukolämmöksi. Vakiokorvaus Sähkömarkkinalain mukainen vahingonkorvaus, joka jakeluverkon haltijan on maksettava verkkopalvelun yhtäjaksoisesta, yli 12 tuntia kestäneestä keskeytymisestä sähkönkäyttäjälle. Varmennustarkastus Sähköverkon varmennustarkastuksia valvoo Turvatekniikan keskus, TUKES. Tarkastuksia tekevät sähköturvallisuuden varmistamiseksi hyväksytyt tarkastuslaitokset ja tarkastajat. Verkostoituminen Yritysstrategiana verkostoituminen tarkoittaa, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia osapuolia hyödyttäviä etuja paremmin, kuin jos kumpikin osapuoli toimisi erikseen. 26

puhelin (08) 310 1460 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi Voimatie 2, 90440 KEMPELE faksi (08) 310 1405 Kirkkotie 27, 91600 UTAJÄRVI faksi (08) 542 1985 www.oulunseudunsahko.fi puhelin (08) 310 1520 etunimi.sukunimi@oulunseudunsahko.fi Voimatie 2, 90440 KEMPELE faksi (08) 310 1405 www.oulunseudunlampo.fi 27

www.oulunseudunsahko.fi