PALOKUNTANUORTEN NUORISOMERKKIKURSSI KOULUTTAJAN OPAS Teksti Päivitys Kuvitus Toimitus Suvi Almqvist Mervi Jaakola Hannu Leskinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ISBN 978-951-797-606-0 ISBN 978-951-797-607-7 (sähköinen) SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ RY HELSINKI 2016, 2. uudistettu painos Osittainen kopiointikielto Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin.
JOHDANTO Palokuntanuorisotyön tavoitteena on kasvattaa nuorista ihmisiä, jotka ottavat huomioon lähimmäisensä ja tuntevat omat vastuunsa yhteiskunnassa. Koulutamme nuoria, jotta voisimme antaa heille valmiuden ennaltaehkäistä onnettomuuksien syntymistä ja toimia itsenäisesti ja turvallisesti hätätilanteissa. Palokuntanuorisotyön tavoitteena on tukea nuoren kehittymistä itseensä luottavaksi ja yhteistoimintaan pystyväksi turvallisuustietoiseksi kansalaiseksi. Palokuntanuorisotyössä on tärkeää jo alkuvuosista lähtien opettaa oikeat ja turvalliset toimintatavat ja perusteet kaikille mukana oleville nuorille. Nuorisomerkkikurssi on palokuntanuorten ensimmäinen kosketus palokuntamaailmaan. Kurssi on tarkoitettu vasta-alkajille. Kurssi on tarkoitettu toteutettavaksi nuoriso-osastojen viikkoharjoituksissa ja on siten myös osaston toiminnan suunnittelun apuna. Kurssi perehdyttää nuoren palokunnan perustoimintoihin erilaisten harjoitusten ja monipuolisten tehtävien avulla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Simo Tarvainen Toimitusjohtaja
OPETUSPAKETIN KÄYTTÄJÄLLE Nuorisomerkkikurssilla lapset ja nuoret saavat monesti ensikosketuksen palokuntaan ja turvallisuuskulttuuriin. Positiivisuus, nuorten kannustaminen ja innostaminen nousevat tällä kurssilla entistäkin merkittävämpään rooliin. Kouluttaja nousee pienen palokuntalaisen esikuvaksi ja opettajaksi. Kouluttaja on astumassa isoihin saappaisiin. Koulutustapahtumassa kolme tekijää kohtaa toisensa: oppilas, kouluttaja ja uusi, opittava asia. Kouluttajan tehtävänä on ohjata oppilasta ja opittavaa asiaa kohtaamaan toisensa mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa. Se asettaa suuret vaatimukset kouluttajalle. Kun kouluttaja osaa oman asiansa, se antaa hänelle varmuutta ja uskottavuutta, jotka yhdessä oikein valittujen opetusmenetelmien kanssa luovat pohjan tehokkaalle oppimiselle. Kouluttajan opetuspaketin sisältö on laadittu siten, että kustakin aiheesta on tuntikortti, jossa on esitelty tunnin rakenne vaiheittain. Lisäksi monista aiheista on runsaasti taustatietoa. Kouluttajan tehtävänä on suunnitelman mukaisesti keskittyä opettamaan tärkeitä ydinasioita erilaisten harjoitusten avulla. Kouluttajan tulee huomioida oppilaan ikä ja aikaisempi tietämys suhteessa opetettavien asioiden vaikeuteen. Opetuspaketin tehtävät on suunniteltu 7-10- vuotiaille lapsille. Jos kurssilaiset ovat huomattavasti vanhempia, voi kouluttaja muokata harjoituksia ikäluokalle sopivammaksi. Nuorisomerkkikurssin sopiva ryhmäkoko on 4-10 nuorta. HARJOITUKSET Harjoitukseen varattu aika käytetään tehokkaasti. Harjoituksessa tarvittava kalusto tulee varata etukäteen ja harjoituspaikka valmistaa ja varata niin, että harjoitus on mahdollista aloittaa ilman viiveitä. Harjoituksissa kurssilaiset jaetaan usein pienempiin ryhmiin. Ryhmiin jakaminen kannattaa usein tehdä jo tunnin alussa. Pienryhmätyöskentely on osa nuorten kasvattamista ryhmätyöskentelyyn.
Harjoituksissa tulee yhtä ryhmää kohden olla yksi kouluttaja, joka vastaa siitä, että lasten ja nuorten turvallisuus säilyy harjoituksen aikana. KOULUTUSTILAT Teoriaopetusta varten tulee olla käytettävissä (mahdollisesti av-välinein varustettu) asianmukainen luokkahuone tai koulutustila. Harjoitusjaksot on suunniteltava sellaisille koulutuspaikoille ja palokunnan omiin tiloihin, joissa kaluston käsittelyä voidaan harjoitella luonnollisissa ja aidoissa paikoissa. RYHMÄYTYMINEN Nuorisomerkkikurssin jäsenet, kuten koko palokuntakin, muodostaa ryhmän, jonka jäsenet toimivat yhdessä. Jotta voidaan puhua toimivasta ryhmästä, on sen jäsenten tunnettava kaikki ryhmänsä muut jäsenet, heidän on koettava kuuluvansa ryhmään ja kaikilla jäsenillä on oltava vuorovaikutusta keskenään. Ryhmällä on myös oltava yhteinen tehtävä tai tavoite (tavoite voi olla jonkin yksittäisen tehtävän läpivienti tai palokuntaharjoitukset kerran viikossa). Kouluttajan tehtävä on tutustua ryhmän jäseniin ja tutustuttaa sen jäsenet toisiinsa. Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää niin ryhmän kuin jokaisen yksilönkin kannalta. Sen lisäksi ryhmällä pitäisi olla selkeä tavoite, joka motivoi lapsia olemaan mukana. Lisäksi tulisi olla osatavoitteita, koska joskus kaukana tulevaisuudessa oleva palkinto ei yksinään riitä. Ryhmän tavoitteiden merkitys lapselle lisääntyy usein sitä mukaa, kun aikuinen antaa lapsen osallistua päätösten tekemiseen ja suunnitteluun. Kouluttajan tuleekin ottaa lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan, kokemaan, tekemään ja näkemään jo varhaisessa vaiheessa. OPPIMINEN Ihmisen elämä on jatkuvaa oppimista. Monia asioita ja taitoja opimme huomaamattamme, ilman että kiinnittäisimme sen enempää huomiota niin oppimisprosessiin kuin tulokseenkaan. Palokuntamaailmassa uusien asioiden
oppiminen tapahtuu usein aikuisen ohjauksessa. Kouluttajan ei kuitenkaan tule antaa lapselle kaikkea valmiiksi pureskeltuna, vaan antaa lapsen itse kokeillen ja tehden löytää ratkaisu. Ei ole olemassa yhtä "oikeaa tapaa oppia". Ihmiset eroavat toisistaan oppijoina, mutta myös sama yksilö oppii eri lailla erilaisissa oppimistilanteissa. Oppiminen on hyvin henkilökohtainen asia; kukaan ei voi oppia toisen puolesta ja jokaiselle kehittyy omanlaisensa tapa oppia omassa oppimiskehyksessään. Kouluttajan tehtävä on tarjota oppijalle mahdollisimman paljon erilaisia työskentelytapoja, jotta jokaiselle lapselle löytyisi mieluinen tapa työskennellä ja oppia uusia tärkeitä asioita. TÄTÄ ON PALOKUNTANUORISOTOIMINTA UUDEN OPPIMINEN, TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN KOKEMUKSET ELÄMYKSET SEIKKAILUT TOIMINTA PALOKUN- NASSA YHDESSÄ SUUNNITTELE- MINEN, TEKEMINEN JA PÄÄTTÄMINEN HENKILÖKOH- TAINEN KEHITTYMI-NEN
NUORISOMERKKIKURSSI KURSSIN SISÄLTÖ JA OPETUSJAKSOT OT 1 HT 2 HT 3 HT 4 OT 5 OT 6 OT 7 Oma Palokuntani Pukeutuminen Kaluston tuntemus Hätänumero Pelastautuminen Alkusammutus Kurssin päätös
Nuorisomerkkikurssi OPPITUNNIN KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET VALMISTAUTUMINEN ALOITTAMINEN JA LOPETTAMINEN YLEISTÄ OPPITUNTIEN PITÄMISESTÄ 30 minuuttia Luokkahuone ja palokunnan harjoitustilat ja -alueet Tarinat, fläppitaulu tai liitutaulu, PowerPoint, oppilaiden työkirjat, videot, cd:t, erilaiset välineet ja kalusteet Valmistele oppitunnit hyvin. Saavu ajoissa paikalle ja testaa, että kaikki välineet toimivat. Aloita oppitunnit tervehtimällä nuoria ja kertomalla tunnin aihe. Lopeta tunnit kertomalla milloin tavataan seuraavan kerran. Tunnit olisi hyvä aloittaa ja lopettaa aina samalla tavalla: ringissä istumisella, luokassa, rivissä seisomisella, tunnuslauseen huutamisella jne. RYHMÄJAKO YKSILÖLLISYYS OPETUSMENETELMÄT Tämän paketin tuntisuunnitelmia ei ole tarkoitus toteuttaa aina sellaisenaan, vaan siitä voi poimia ryhmälleen sopivia ja mielekkäitä harjoituksia. Ryhmät kannattaa jakaa joka kerta eri tavalla: jako kahteen, jako neljään, lapset itsenäisesti, syntymäajan perusteella, kouluttaja määrää, valitsijat jne. Muista, että kaikki lapset ja ryhmät toimivat eri tavalla. Ota huomioon ryhmä, jota opetat. Toisen ryhmän kanssa ehtii tehdä viisi eri harjoitusta, kun taas toinen ryhmä ehtii tehdä kaksi tehtävää. Myös ohjaajissa on eroja. Lasten tekemät työt ja piirustukset on kiva laittaa näkyvälle paikalle esiin. Itsetunto kasvaa roimasti, kun saa esitellä omaa työtään muillekin. Jokaiselle tunnille olisi hyvä mahduttaa yhteistoiminnallista työskentelyä, ryhmätyöskentelyä tai parityöskentelyä. Älä kuitenkaan yritä opettaa liian paljon, vaan valitse muutama harjoitus, jotka tehdään perusteellisesti. Muokkaa ja valitse juuri sinun ryhmällesi sopivia tehtäviä. Tämän opetuspaketin tehtävät on suunniteltu kymmenenvuotiaille. Muokkaa harjoituksia vaativammiksi tai helpommiksi kulloisenkin ryhmän mukaan.
NUORISOMERKKIKURSSIN SUUNNITTELU
OT 1 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS OMA PALOKUNTANI Oppilas sisäistää palokuntatoiminnan tavoitteet ja pelisäännöt. Oppilas innostuu ja kiinnostuu palokuntatoiminnasta. 2x30 minuuttia Luokkahuone ja oman paloaseman tilat Fläppipaperia, työkirjat, nimilappuja 1. Järjestä luokka ja palokunnan tilat etukäteen valmiiksi nuorisomerkkikurssilaisia varten. Mene kurssilaisia vastaan. Kouluttajat voivat järjestää vauhdikkaan ruiskutusnäytöksen! Nuorisomerkkikurssi on lapsen tai nuoren ensimmäinen kosketus palokuntaan. Sen tulee olla positiivinen ja mukava. Viimeisellä tunnilla lapselle annetaan nuorisomerkkikurssin merkki pukuun laitettavaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä tutustumisharjoitus. Jokainen keksii itselleen nimen, joka liittyy palokuntaan (esim. sankoruisku, moottorisaha tai köysi). Lapset istuvat rinkiin ja heittävät palloa vuorotellen satunnaisesti kenelle haluavat ja sanovat aina sen nimen, jolle ovat heittämässä. 2. Lapset ja nuoret toivotetaan tervetulleiksi. Muista huomioida jokainen lapsi ja nuori. 3. Jokainen kertoo oman nimensä (osastonjohtajan ja kaikkien kouluttajien olisi hyvä olla paikalla) ja kaikille annetaan nimikyltit, jotka laitetaan teipillä kiinni rintaan. 4. Yhdessä keskustellen kirjataan isolle fläppipaperille tai taululle palokunnan yleiset käytössäännöt. 5. Kouluttaja (tai osastonjohtaja) esittelee palokunnan käyttämät tilat ja alueet. Tutustutaan paloasemaan. 6. Käydään läpi nuorisomerkkikurssin aiheet ja tavoitteet ja kerrotaan tulevista harjoituksista ja leireistä. Jaetaan työkirjat ja täytetään ensimmäinen sivu, oma palokuntani. 7. Kouluttaja kertoo nuorille, milloin tavataan seuraavan kerran.
OT 1 OMA PALOKUNTANI (oppilaan työkirja) Palokuntani nimi on ja se on perustettu vuonna Paloaseman osoite on Palokuntamme päällikkö on Nuoriso-osaston johtaja on Pelastuslaitoksen tehtävät: Onnettomuuksien ennalta ehkäisy ihmisten ja eläin pelastaminen omaisuuden suojeleminen onnettomuuksilta Nuoriso-osaston johtajan puhelinnumero on Nuoriso-osaston kouluttajina toimivat: Palokunnassamme toimivat seuraavat osastot Hälytysosasto Naisosasto Nuoriso-osasto Varhaisnuoriso-osasto Veteraaniosasto Kannatusosasto Soittokunta Muu Viikkoharjoituksemme ovat: Päivä: KLO:
HT 2 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS Voidaan tehdä pieni paloautoajelu lähistöllä. PUKEUTUMINEN Oppilas tietää millainen on sammutusasu ja palokuntapuku sekä tietää milloin sitä käytetään. Osaa pukeutua sammutusasuun (harjoitusasuun). 30 minuuttia Luokkahuone ja paloaseman tilat Harjoitushaalarit, palokuntapuku 1. Tutustutaan sammutusasuun. Kouluttaja pukee täydellisen sammutusvarustuksen ja näyttää myös miten varusteet laitetaan latinkiin. 2. Täytetään työkirjaan sammutusasun osat. 3. Tutustutaan palokuntapukuun, erilaisiin merkkeihin ja käydään läpi kurssijärjestelmä. 4. Täytetään työkirjaan milloin palokuntapukua käytetään. 5. Jaetaan nuorille omat harjoitushaalarit ja harjoitellaan pukeutumista sekä latingin tekemistä. Lopuksi voidaan ottaa nopeuskilpailuja kuka pukee varusteet nopeimmin. 6. Kerrotaan nuorille koska kokoonnutaan seuraavan kerran.
HT 2 PUKEUTUMINEN (oppilaan työkirja) A. MITÄ OSIA PALOMIEHEN SAMMUTUSASUUN KUULUU? takki- ja housut tai haalari, palokypärä, palosaappaat, palokäsineet lisäksi väliasu, alushuppu, villasukat B. PALOKUNTAPUKUUN KUULUVAT: Vene- tai kenttälakki, kauluspaita, sininen solmio, palokuntapusero, suorat tummat housut/hame, tummat sukat, mustat sileät kengät. C. PALOKUNTAPUKUA KÄYTETÄÄN Leirit (kouluttajat) Palokuntajuhlat Vierailut, näytökset, kilpailut
KURSSIJÄRJESTELMÄ Vesipelastuskurssi, 15-17 v. Syventävä Varautuminen, 15-17 v. Tulitaistelijakurssi, 15-17 v. Ensiavun jatkokurssi, 15-17 v. Ryhmänjohtajakurssi, 15-17 v. Turvallisuuskoulutus, 15-17 v. Konemieskurssi, 15-17 v. Viestiliikennekurssi, 15-17 v. Naistyön mahdollisuudet International Rescue Oppiva Perehtyvä TaKu 4, 14 v. TaKu 3, 13 v. TaKu 2, 12 v. TaKu 1, 11 v. AKu 2, 9-10 v. AKu 1, 7-8 v. TiKu, 13 v. Tutustuminen palokunnassa/nmk 7 v.-> Nuorisotyön perusmerkki TAITOMERKIT Letkumestari Kalustomestari Suihkumestari Ruiskumestari
HT 3 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS Voidaan tehdä pieni paloautoajelu lähistöllä. KALUSTON TUNTEMUS Oppilas tunnistaa yleisimpiä palokunnassa käytettäviä liittimiä ja käsityökaluja. Tutustutaan omaan sammutusautoon. 2x30 minuuttia Luokkahuone ja paloaseman tilat sammutusauto 1. Käydään läpi, että paloauto on usein yleisnimitys kaikista punaisista hälytysajoneuvoista, mutta todellisuudessa ne on suunniteltu erilaisiin tarkoituksiin (sammutusauto, miehistönkuljetus, tikasauto, säiliöauto jne). 2. Täytetään työkirjaan millaisia autoja omalta paloasemalta löytyy. 3. Keskustellaan millaista kalustoa palokunnassa käytetään sekä nimetään työkirjassa oleva kalusto. 4. Tutustutaan sammutusautoon ja sen kalustoon. Voidaan pelata muistipeliä niin, että lattialla on 20 erilaista tavaraa ja tarviketta. Nuoret katsovat tavaroita 20 sekunnin ajan ja kääntyvät sen jälkeen selin tavaroihin päin. Kouluttaja poistaa yhden ja nuoret yrittävät muistella mikä tavara puuttuu. 5. Pohditaan yhdessä liikenneturvallisuutta ja sitä, että paloauto on verrannollinen kuorma-autoon, käydään läpi minne kuski näkee ja mitkä ovat ns. kuolleita kulmia. Voidaan käydä nuorten kanssa paloautolla ajelemassa pieni lenkki lähistöllä. 6. Kouluttaja kertoo lapsille, milloin tavataan seuraavan
HT 3 KALUSTON TUNTEMUS (Oppilaan työkirja) A. MITÄ AUTOJA OMASSA PALOKUNNASSASI ON KÄYTÖSSÄ? B. NIMEÄ KALUSTO JA TUTUSTUKAA OMAN PALOAUTONNE KALUSTOON jakoliitin supistusliitin suihkuputki palokirves palokanki
OT 4 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS HÄTÄNUMERO Hätänumeron osaaminen, milloin ja miten hätänumeroon soitetaan. 30 minuuttia Luokkahuone Videoita, musiikkia, (Pellekaija Pum -materiaalia) 1. Katsotaan yhdessä 112-video, jos se on mahdollista. Keskustellaan siitä sen jälkeen. Riippuen nuorten iästä, voidaan vaihtoehtoisesti tutustua Pellekaija Pum -kirjaan, sen hahmoihin ja 112-tarinaan kirjan, videon (Youtube) tai paperinukkejen avulla. 2. Kouluttaja kertoo kalvon avulla, miten kuuluu toimia, kun soitetaan hätänumeroon. Pyydetään vapaaehtoinen oppilas esittämään kouluttajan kanssa hätäpuhelu. Keksitään ensin yhdessä kuvitteellinen tilanne, esim. auto-onnettomuus. Kouluttaja toimii hätäkeskuksen työntekijänä. 3. Keskustellaan millaisissa tapauksissa hätänumeroon kuuluu soittaa. Jos kaatuu pyörällä, ei usein ole syytä soittaa hätänumeroon! Tarkastellaan yhdessä kalvolla olevia kuvia. Oppilaille voidaan myös jakaa kuvista monisteet. Mitä on tapahtunut? Onko Mikko kaatunut pyörällä? Millainen pyörä on, millainen maasto? Onko kypärää? Mitä pitää tehdä? Minne soittaa? Miten toimia? Sama tehdään myös toisen kuvan kohdalla. Mitä tehdään, kun Olliina löytää tajuttoman mummon? Nuoret harjoittelevat hätäilmoituksen tekemistä pareittain ja keksivät itse tilanteen. Kouluttaja opastaa koko ajan. Hauska 112-harjoitus on myös sivuilla http://www.pelastustoimi.fi /media/ lapsille/flash/puhelin.html. 4. Voidaan myös värittää 112-kuva. 5. Kouluttaja kertoo, milloin tavataan seuraavan kerran.
KOULUTTAJAN TAUSTAMATERIAALI (112.fi) Missä tämä puhelu on? Hätänumero 112 yhdistyy aina hätäkeskukseen. Hätäkeskuksella on hälytysyhteydet eri viranomaisiin sekä muihin auttaviin yhteistyötahoihin. Hätäkeskus hälyttää apua ja antaa apuun hälytetyille yksiköille tarvittavat tiedot. Milloin hätänumeroon pitää soittaa? Hätänumeroon tulee soittaa aina kiireellisissä, todellisissa, hätätilanteissa, kun oma tai jonkun läheisen henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla soittamatta. Hätäkeskuksen päivystäjät osaavat arvioida, tarvitaanko tilanteessa apua. Missä tilanteissa ei soiteta hätänumeroon? Hätänumeroon ei soiteta kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa. Tämä pätee myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron. Tällöin kiireellistä apua tarvitsevat eivät saa yhteyttä hätäkeskukseen. Poikkeuksellisen tilanteen aikana hätänumeroon soitetaan ainoastaan, jos kyseessä on kiireellisen avun tarve, esimerkiksi sairauskohtaus, tapaturma, tulipalo tai kiireellinen poliisiavun tarve. Esimerkiksi sähkön, veden ja lämmönjakelun katkoksissa tehdään tarpeen mukaan vikailmoitukset kyseisten yritysten vikailmoitusnumeroihin, ei hätänumeroon. Jos hätänumero 112 ei vastaa heti, mitä pitäisi tehdä? Jos et saa vastausta hätänumerosta 112 heti - älä sulje puhelinta! Kuulet nauhoitteen, jossa kehotetaan odottamaan hetki linjalla. Hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja aina soittamisjärjestyksessä. Hätäkeskuspäivystäjät vastaavat järjestyksessä jonoon tulleisiin puheluihin välittömästi, kun vapautuvat edellisestä puhelusta. Kannattaa siis aina odottaa vastausta, sillä sulkemalla puhelimen ja soittamalla uudelleen joutuu jälleen jonon viimeiseksi.
Hätäkeskus saattaa ruuhkaantua hetkellisesti esim. ison liikenneonnettomuuden takia ja kohteesta tulee paljon soittoja eikä päivystäjä ehdi purkaa jonoa. Yleensä nämä ruuhkat ovat hetkellisiä ja menevät ohi pian. Mitä hätäkeskuksessa tapahtuu, kun puhelin soi? Puheluun vastaa ammattitaitoinen hätäkeskuspäivystäjä, jolla on käytettävissään hätäkeskusalueen kunnissa olevia, auttamaan kykeneviä resursseja, eli poliisiyksiköitä, ambulansseja sekä palokunnan yksiköitä. Päivystäjä tekee arvion avun kiireellisyydestä ja lähettää oikean sekä tarkoituksenmukaisen avun paikalle. Päivystäjällä on käytettävissään ajanmukainen tietojärjestelmä sekä radioyhteys eri yksiköihin. Mitä minun pitää sanoa, kun soitan hätänumeroon 112? Hätätilanteessa on tärkeintä muistaa hätänumero 112 ja soittaa siihen mahdollisimman nopeasti, jotta apu saadaan pikaisesti paikalle. Ammattitaitoiset hätäkeskuspäivystäjät kysyvät tarvittavat kysymykset ja antavat neuvoja sekä opastavat soittajaa. Vastaa kaikkiin päivystäjän kysymyksiin parhaasi mukaan. Saatujen vastausten perusteella päivystäjä arvioi mitä apua ja kuinka paljon auttajia tarvitaan sekä kuinka nopeasti hän lähettää avun paikalle.
KALVO
KALVO SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON 112 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro mahdollisimman tarkka osoite ja kunta. 4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan. 7. Ole rauhallinen.
OT 4 Hätänumeroon tulee soittaa kiireellisissä, todellisissa, hätätilanteissa, kun oma tai jonkun läheisen henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon kuin olla soittamatta. Hätäkeskuksen päivystäjät osaavat arvioida, tarvitaanko tilanteessa apua. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. HÄTÄNUMERO (oppilaan työkirja) 1. MIKÄ ON HÄTÄNUMERO? _1 1 2_ 2. MITÄ HÄTÄILMOITUKSESSA KERROTAAN? KUKA soittaa, MITÄ on tapahtunut, MISSÄ on tapahtunut, ONKO ihmisiä/eläimiä vaarassa MONTAKO potilasta on. KUUNTELE ohjeita, VASTAA kysymyksiin ja LOPETA puhelin vasta saatuasi luvan. 3. MITÄ KUVASSA TAPAHTUU? HARJOITELKAA YHDESSÄ KOULUTTAJAN KANSSA HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMISTÄ ALLA OLEVAN KUVAN TILANTEESTA.
OT 5 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS PELASTAUTUMINEN Nuori osaa toimia tulipalotilanteessa. Osaa poistua turvallisesti. (2x)30 minuuttia Luokkahuone Video, PowerPoint, piirustustehtävä 1. Katsotaan yhdessä tulipalovideo ja mietitään sen jälkeen tulipalon aiheuttajia, mikä voi sytyttää tulipalon? Miten kauan on aikaa poistua palavasta rakennuksesta? Video löytyy esim. http://www.palonetti.fi/toiminta.htm. 2. Keskustellaan pelastautumisesta kotoa, löytyyhän kaikilta palovaroitin? Kouluttaja näyttää palovaroittimen ja esittelee sen toimintaa. Voidaan harjoitella pariston vaihtoa. Tunne tie turvaan! Täytetään työkirjaa (pohjapiirros) 3. Kouluttaja käy lasten kanssa KALVON kuvien avulla läpi pelastautumissuunnitelman. Kuinka toimitaan tulipalon sattuessa? (varoita muita, yritä sammuttaa pieni palo, sulje ovet ja ikkunat, soita hätänumeroon, opasta palokunta paikalle). Keskustellaan ja täytetään työkirjaan. Kouluttaja voi myös monistaa kalvon paperille ja jakaa oppilaat pieniin ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan palasiksi leikattu kuva, ja ryhmän on tarkoitus laittaa kuvan tapahtumat oikeisiin järjestyksiin. Miten toimitaan tulipalon sattuessa ja missä järjestyksessä tehdään mitäkin? 4. Kouluttaja näyttää tuikkujen ja lasipurkin avulla, mitä tulelle tapahtuu, kun tuleen ei päästetä happea (tai kun palavan huoneiston ovet ja ikkunat suljetaan). Se sammuu. 5. Harjoitellaan luokkahuoneesta poistumista tulipalon sattuessa. Miten liikutaan (oven tunnustelu) ja mihin kokoonnutaan? Voidaan myös palonarun avulla tehdä pimeään huoneeseen/peittää nuorten silmät savusukellusrata. 5. Kouluttaja kertoo milloin tavataan seuraavan kerran.
KALVO TOIMINTA TULIPALOTILANTEESSA
KOULUTTAJAN TAUSTAMATERIAALI Oma koti voi olla yllättävän vaarallinen paikka. Päivittäin yli sata ihmistä joutuu kotitapaturman vuoksi sairaalahoitoon ja vielä useampi käy lääkärissä paikattavana. Myös tulipaloja syttyy joka päivä. Vuodessa palokunnat sammuttavat noin 12 000 tulipaloa, joista asuntopaloja on noin 3 200. On harhaluulo, että koti kivitalossa kaupungin keskustassa ei voisi syttyä palamaan yhtä tuhoisasti kuin puurakenteinen omakotitalo! Joka vuosi tulipaloissa menehtyy noin sata ja sairaalahoitoon joutuu jopa 1300 henkilöä, joista lähes puolet on lapsia. Lääkärin hoitoon puolestaan hakeutuu vuosittain noin 13 000. Kuolema aiheutuu useimmiten irtaimiston palamisesta syntyvistä myrkyllisistä savukaasuista. Huolimattomuus on tavallisin syy paloihin. http://turvaopas.pelastustoimi.fi/suojele-itseasi-ja-muita Paloturvallisuutta ja turvallisuutta yllensäkin voidaan pohtia esimerkiksi seuraavien aiheiden kautta 1. Palovaroittimet 2. Terävät esineet 3. Tukevat keittiötikkaat 4. Hätänumero 112 esillä 5. Lääkekaappi 6. Hyvä valaisu 7. Kipinäsuoja 8. Sammutin 9. Älä kuivata mitään kiukaan tai sähköpatterin yläpuolella! 10. Älä tupakoi vuoteessa 11. Ehjät johdot
OT 5 PELASTAUTUMINEN (oppilaan työkirja) A. ONKO KOTONASI PALOVAROITIN? KUINKA USEIN SIIHEN VAIHDETAAN PARISTOT? B. MITEN NOPEASTI TAPPAVAT PALOKAASUT TÄYTTÄVÄT HUONEISTON TULIPALON SATTUESSA? muutamassa minuutissa POHDITTAVAKSI: JOKAMIEHEN VELVOLLISUUDET Pelasta Millä kahdella tavalla saat pelastettua aikuisen ihmisen? raahaamalla, kahdestaan kultatuolissa Ilmoita Mitkä ovat kaksi lähintä puhelinta? Sammuta Miten voit sammuttaa olohuoneessa kynttilästä syttyneet verhot? repäisemällä verhot alas -> tukahduttamalla Estä leviäminen Miten rajoitat hapen pääsyn huoneeseen, jos et pysty sammuttamaan paloa? sulkemalla ovet Opasta Minne menet paloautoja vastaan? KUINKA TOIMITAAN TULIPALON SATTUESSA? Kirjoita mitä kuvat tarkoittavat.
MEIDÄN KODIN POHJAPIIRUSTUS Piirrä tähän oman kotisi pohjapiirros ja merkitse piirrokseen huonejärjestys (makuuhuoneet, keittiö, sauna, wc, ym.) palovaroittimien sijainti sammutusvälineistön sijainnit kaikki mahdolliset uloskäynnit, ovet ja ikkunat ( = poistumisreitit) tulipalotilanteessa kokoontumispaikka (= paikka ulkona, johon kokoonnutaan hätätilanteessa).
OT 6 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS Vaihtoehtoinen vesiilmapallokisa. Ilmapalloja täytetään vedellä (sankoruiskulla, kastelukannulla tai letkulla) ja kuljetetaan niin nopeasti kuin mahdollista kottikärryillä radan toiseen päähän. 4-5 hengen joukkueet: kaksi kilpailijaa täyttää ilmapalloja vedellä, muut solmivat ja laittavat kottikärryihin. Yksi kuljettaa pallot radan toisessa päässä olevaan tynnyriin. Sen jälkeen palataan hakemaan uusia palloja lähtöpaikalta. ALKUSAMMUTUS Tutustutaan alkusammutusvälineisiin ja harjoitellaan sammutuspeitteen ja sankoruiskun käyttöä. 2x30 minuuttia Luokkahuone ja harjoitusalue sammutuspeite, sankoruisku, keiloja 1. Kouluttaja kertoo mitä on alkusammutus. Täytetään työkirjaan. 2. Keskustellaan millaisia erilaisia alkusammuttimia on olemassa ja täytetään työkirjaan. 3. Mietitään yhdessä millaisiin paloihin erilaisia alkusammuttimia voidaan käyttää. Täytetään työkirjaan. 4. Kouluttaja esittelee sankoruiskun toimintaa. Oppilaat saavat kokeilla pareittain ruiskuttamista ja ruiskun täyttämistä. Harjoitellaan tarkkuussuihkutusta kaatamalla keiloja. 5. Kouluttaja esittelee sammutuspeitteen käyttöä. Oppilaat saavat kokeilla vuorotellen. Kerrotaan myös, että jos kotona rasvakattila syttyy palamaan, kätevin sammutin on kattilan oma kansi. Jos aikaa jää, saa vessapaperirullista, paksusta langasta ja maalista askarreltua kivanäköisen sankoruiskun muistoksi. Sen voi myös antaa mukavaksi kotitehtäväksi. 6. Kouluttaja kertoo, missä ja milloin tavataan seuraavan kerran.
ALKUSAMMUTTAMINEN
OT 6 VINKKI! Vessapaperirullasta, paksusta langasta ja maalista saa askarreltua kivanäköisen sankoruiskun muistoksi. ALKUSAMMUTUS (oppilaan työkirja) A. MITÄ ALKUSAMMUTUS TARKOITTAA? palon alkuvaiheessa tapahtuvaa sammutusta B. MILLAISIA ERILAISIA ALKUSAMMUTTIMIA ON OLEMASSA? sankoruisku, sammutuspeite rakennus- tai pikapaloposti jauhesammutin, hiilidioksidisammutin (CO2) nestesammutin, (vaahtosammutin) Sammutuspeite on palamattomasta materiaalista valmistettu peitto, jota käytetään esimerkiksi televisio- tai rasvapalon alkusammutukseen. C. MIKÄ SAMMUTIN SOPII PARHAITEN SEURAAVIIIN PALOIHIN? Kuituiset aineet (puu, paperi, hiili) sankoruisku, sammutuspeite, rakennus- tai pikapaloposti Palavat nesteet jauhesammutin, sammutuspeite, hiilidioksididammutin, Jännitteiset kohteet (esim. pistorasia) hiilidioksidisammutin, jauhesammutin (varauksin) HARJOITELLAAN SAMMUTUSPEITTEELLÄ SAMMUTTAMISTA
OT 7 TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS NUORISOMERKKIKURSSIN PÄÄTÖS Oppilaat saavat ensimmäisen merkin palokuntapukuun ja todistuksen kurssin suorittamisesta. 30 minuuttia Luokkahuone Todistukset ja merkit 1. Kilpailu. Kyseessä voi olla ruiskutuskilpailu, köydenvetoa, palapeli, ryhmätietovisa (samalla pieni koe opituista asioista) tutustumisleikki tai joku muu. 2. Lapset jaetaan 2-3 hengen ryhmiin. Näissä ryhmissä keskustellaan mikä kuuden kerran kurssilla oli mukavinta, mikä tylsintä, mikä vaikeaa, mikä helppoa? Voidaan myös piirtää nuorisomerkkikurssin mukavin tai ikävin asia. 3. Istutaan ympyrässä niin, että kaikki näkevät toisensa. Kouluttaja kättelee lapset ja jakaa nuorisomerkkikurssin todistukset ja merkit. 4. Kouluttaja kertoo seuraavista kursseista ja niiden sisällöistä. Voidaan esitellä kurssikaavio ja taitomerkkiohjelma (liite). Kerrotaan, miten viikkoharjoitukset jatkuvat. Mehu ja pipari tarjoilu voisi olla hauska päätös, tai kunniakierros paloauton kyydissä. 5. Kiitokset ja tervehtimiset. 6. Kouluttaja kertoo milloin tavataan seuraavan kerran. Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.131/43
MUISTIINPANOJA Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.132/43
LISÄMATERIAALIA PALOKUNNAN VIIKKOHARJOITUKSIIN, KOTITEHTÄVÄKSI TAI PALOKUNNAN ILLANVIETTOIHIN. KODIN RISKIT TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS Osaa ehkäistä tavallisimpia kodin onnettomuuksia. 30 minuuttia Luokkahuone Älä sählää Pellekaija Pum video, kalvo, paperia ja kyniä 1. Jos käytössä on videot, katsotaan yhdessä Pellekaija Pum video ja piirretään yhdestä kohtauksesta mieleinen kuva. 2. Pohditaan yhdessä, mikä onnettomuus voisi tapahtua kotona (kynttilät, uuni päälle, pyykit roikkuvat kiukaan päällä jne). Tarkastellaan ja keskustellaan kuvien avulla. Mitä tapahtuu, miten toimitaan, miten voisi toimia? 3. Kouluttaja näyttää palovaroittimen ja kertoo sen ominaisuuksista. Nuorien ryhmästä riippuen voi vaihtaa palovaroittimeen paristot. 4. Kouluttaja kertoo, missä ryhmä kokoontuu seuraavan kerran. Hauska kodin turvatarkastuspeli sivuilla http://www.pelastustoimi.fi/media/lapsille/wanha/palotarkast us/index.html Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.133/43
KODIN RISKIT Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.134/43
Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.135/43
Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.136/43
KODIN RISKIT TAVOITTEET KESTO PAIKKA TUNNIN KUVAUS Tuli houkuttaa lasta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää pitää kaikki tulentekovälineet lapsen ulottumattomissa. Lapselle on kerrottava tulen vaarallisuudesta. Lapselle on myös tehtävä selväksi, että tulitikut ja muut sytyttimet ovat kiellettyjä leikkikaluja. Osaa ehkäistä tavallisimpia kodin onnettomuuksia. 30 minuuttia Luokka 1. Piirretään pienissä ryhmissä isoille papereille kuvia onnettomuuksien aiheuttajista kotona (kynttilä, päälle jäänyt hella, tupakka, rikkinäiset sähkölaitteet, vaaralliset tulitikkuleikit, salama, vaatteet kiukaan päällä). Sen jälkeen jokainen ryhmä esittelee omansa, kouluttaja voi samalla ohjailla ja lisätä. 2. On tärkeää opettaa, kuinka tulipalon syttyessä tulee toimia. Silloin ei saa mennä piiloon, vaan nopeasti ulos turvaan ja saman tien ilmoittamaan aikuiselle. Jos aikuisia ei ole, täytyy itse soittaa hätänumeroon 112. Alkusammuttimien käyttöä ei tarvitse vielä korostaa. 3. Vaihtoehtoisesti kerrataan varauloskäytävien tarkoitus ja liikkuminen (rauhassa, ei juosten tai huutaen) 4. Kouluttaja voi laittaa pöydälle erilaisia tavaroita. Mietitään yhdessä mitkä niistä ovat lasten tavaroita? (voisi olla esim. bensakanisteri, barbi, tulitikut, kiviä, tupakkaa, muoviauto..) Kouluttaja voi myös kirjoittaa eri tavaroiden nimiä taululle. Vaihtoehtoisesti voidaan tutustua turvallisuuteen liitteenä olevien aiheiden avulla keskustellen. 6. Kouluttaja kertoo, missä ja milloin tavataan seuraavan kerran. Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.137/43
PALOVAROITIN VAROITTAA Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.138/43
RYHMÄYTYMINEN TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS Leikki Piirrä ja rentoudu Istutaan parin kanssa ristiistunnassa peräkkäin. Takimmainen piirtää annettujen kuvien mukaan parin selkään ison kuvan ja pari yrittää arvata piirroksen. Piirrokset voivat olla esim. muotoja, numeroita, kirjaimia, sydän, talo, aurinko, puu, tuoli jne. Muita mukavia välipalaleikkejä: Kuka pelkää palomiestä? Alias-sanaselityspeli palokuntasanastolla Ihmispatsas (muodostetaan 3-5 hengen ryhmissä palokunta-aiheinen patsas, muut yrittävät arvata, mitä se esittää) Ryhmähengen nostaminen, toisiin tutustuminen, virkistyminen ja motivoituminen oppimiseen. 30 minuuttia Harjoitusalue Hyppynaru, Tarzan-rataan tarvittavia välineitä 1. Leikki Enkeli, noita, tyttö, poika Kaikki pelaajat ovat ringissä ja valitsevat yhden hyppynarun pyörittäjäksi. Pyörittäjä menee ringin keskelle ja alkaa pyörittää hyppynarua maata pitkin itsensä ympäri. Muut leikkijät hyppivät narun yli ja sanovat samanaikaisesti "enkeli, noita, tyttö, poika". Jos naru osuu hyppääjään silloin, kun on huudettu "enkeli", ei tapahdu mitään ja peli jatkuu. Mutta jos saa osuman noita-sanan kohdalla joutuu ringin keskelle pyörittäjäksi. Jos osuu hyppynaruun tyttö-sanan kohdalla, niin narun pyörittäjä lähtee jahtaamaan hyppijää. Hyppijä on turvassa, jos hän ehtii huutaa jonkun tytön nimen ennen kuin pyörittäjä koskee häneen. Jos pyörittäjä saa hyppijän kiinni ennen kuin tämä sanoo jonkun tytön nimen, hänestä tulee pyörittäjä. Poika-nimen kohdalla hyppijän tulee keksiä turvakseen pojan nimi. 2. Leikki Tarzan-rata Kouluttaja suunnittelee reitin (esim. metsään, pellolle, pihalle, saliin), jossa voi juosta, kävellä, kömpiä, kavuta, kiivetä, hyppiä, loikkia, heitellä käpyjä, mekastaa, olla piilosilla tms. Vie ryhmä radalle, joka voi olla erikseen viitoitettu ja sen tehtävät määritelty merkittyihin paikkoihin. Tehtävien merkitsemisessä kannattaa käyttää rastilippuja. Voit myös improvisoida radan maastoretken aikana teettämällä oppilailla sopivissa paikoissa kivoja tehtäviä ja temppuja. 3. Kouluttaja kertoo, missä ja milloin tavataan seuraavan kerran. Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.139/43
SUIHKUTUSHARJOITUS TAVOITTEET KESTO PAIKKA TUNNIN KUVAUS Oppilaat kokevat mukavia ja opettavaisia hetkiä suihkuputkien kanssa. 2 x 30 minuuttia Harjoitusalue 1. Loistavia pelejä ja harjoituksia löytyy sivuilta: http://www.pelastustoimi.fi/media/lapsille/flash/tykki.html http://www.pelastustoimi.fi/media/lapsille/flash/palo.html 2. Tarvitaan erilaisia suihkuputkia Kouluttaja käy kuvien ja olemassa olevien välineiden avulla läpi erilaiset suihkuputkityypit ja kertoo millaisia suihkuputkia on ja missä niitä käytetään. Yksityiskohtaisiin tietoihin ei pidä edes pyrkiä. 3. Suihkuputkia kokeillaan mahdollisuuksien mukaan. Kouluttaja näyttää kuinka ne toimivat, ja oppilaat kokeilevat vuorollaan. 4. Suihkuputkien puuttuessa tai niiden vähäisyyden takia, voidaan tunnilla ottaa leikkimielinen sankoruiskutuskisa. 4. Kouluttaja kertoo missä ja milloin tavataan seuraavan kerran. Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.140/43
HAAVANHOIDON PERUSTEET TAVOITTEET KESTO PAIKKA OPETUSVÄLINEET TUNNIN KUVAUS Oppilaat osaavat hoitaa pienet haavat sekä tehdä painesiteen. 30 minuuttia Luokkahuone Ensiapuvälineitä 1. Kouluttaja kertoo yleisimmät haavatyypit (ruhje, viilto, pisto). Sekä kertoo haavojen ensiavusta. 2. Jokaisella nuorella on varmaan ollut joskus joku onnettomuus (murtuma, haavat, paleltuma, aivotärähdys jne). Kaikki voivat kertoa tarinan siitä, milloin ja miten on itse tai miten joku tuttu on saanut murtuman, haavan tai ruhjeen. 3. Mietitään yhdessä keskustellen miten haavan voisi hoitaa. Myös vanhempien ja lääkärin osuus kannattaa painottaa. Heti, jos on kyseessä isompi onnettomuus, on pyydettävä apua aikuiselta. 4. Kouluttaja näyttää oppilaan yhden kanssa haavan sitomisen (puhdistus, painetaan, sidotaan). Oppilaat harjoittelevat painesiteen tekemistä pareittain. 5. Kouluttaja kertoo milloin tavataan seuraavan kerran. Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.141/43
KALVO HAAVOJEN ENSIAPU 1. Tyrehdytä verenvuoto 2. Puhdista haava Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. 3. Peitä haava suojasidoksella 4. Mene tarvittaessa hoitoon Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.142/43
MUISTIINPANOJA Nuorisomerkkikurssi Kouluttajan opas 2.143/43