Kainuun jätevesi - hanke

Kainuun jätevesi - hanke 1.4.2014 31.3.2015 Hajajätevesineuvontaa koko Kainuussa

JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011. Uusi asetus (209/2011) tuli voimaan 15.3.2011 ja se kumosi aikaisemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joka tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksen siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja näin ehkäistä ympäristön pilaantumista. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta voi ympäristön-suojelumääräyksissään edellyttää ohjeellisia arvoja korkeampaa puhdistustasoa. Asetuksen vaatimukset ovat koskeneet uudisrakentamista vuoden 2004 alusta alkaen. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset siirtymäajan päättymisen 15.3.2016 mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja lisäksi pyrittiin varmistamaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Erityisesti rannoilla ja pohjavesialueilla kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus voi olla haasteellista.

Sisällys JOHDANTO... Tiivistelmä toimintavuodesta 1.4.2014 31.3.2015... 1 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE... 2 2.1 Kainuun Nuotta ry... 2 2.2 Hankkeen rahoitus ja kulut... 2 2.3 Yhteistyö kuntien kanssa... 3 2.4 Ohjausryhmä... 4 2.5 Muut yhteistyötahot... 4 3 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT... 5 3.1 Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö... 5 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus... 5 4 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI... 6 5 YLEISNEUVONTA... 8 5.1 Puhelin- ja nettineuvonta... 8 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet... 9 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA... 10 6.1 Neuvonnan toteuttaminen... 10 6.2 Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso... 12 6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot... 17 6.4 Johtopäätöksen kiinteistökäyntien pohjalta... 19 7 PALAUTE... 20 8 TULOKSET... 21 Liite 1. Kiinteistökäynnillä täytettävä kaavake

1 Kainuun jätevesi -hanke Tiivistelmä toimintavuodesta 1.4.2014 31.3.2015 Hajajätevesineuvontaa tehtiin koko Kainuun alueella. Puolangan kuntaa lukuun ottamatta kaikissa muissa kunnissa järjestettiin yleisneuvontatilaisuuksia ja tehtiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Neuvontatyönrahoittamiseen osallistuivat Kainuun ELY-keskuksen lisäksi kunnista ja kaupungeista: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Ristijärvi, Paltamo, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Kainuun ELYkeskuksen osuus oli 88 155 ja kuntien osuus 11 600. Varatusta rahoituksesta jää arviolta käyttämättä noin 6 500. Hankkeessa työskenteli päätoiminen projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri. Lisäksi kesällä 2014 hankkeeseen palkattiin 2 kuukaudeksi kesätyöntekijä Jarkko Väisänen ja osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä hankittiin ostopalveluna 3 henkilöltä, jotka olivat Risto Manninen, Antti Vääräniemi ja Timo Piirainen. YLEISNEUVONTA - neuvontapisteet tapahtuminen yhteydessä 7 kpl, (yksilöllinen neuvonta) asiakkaita 63+5 - yleisneuvonta ja muut tilaisuudet 7 kpl, osallistujia 127 - neuvonta puhelimitse tai sähköpostitse 47 kpl MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN - lehtikirjoitukset 6 kpl - lehti-ilmoitukset 13 kpl - sähköinen mainonta: maksullisia mainoksia 1 kpl ja lisäksi tiedottamista hankkeen internet sivuilla ja facebookissa - radiomainonta: haastattelu (2 kpl) ja jätevesiviikon ohjelmasta tiedottaminen useana päivänä - tiedotekirjeet kiinteistöille 167 kpl ja lisäksi hajajätevesineuvonnasta on tiedotettu ja tiedotetaan Ekokympin asiakkailleen lähettämässä sakokaivorekisteriä koskevassa tiedotteessa (n. 11 000 kpl) - neuvonnan markkinointiin ovat osallistuneet myös kyläyhdistystoimijat ja kunnat (YLE Kainuu, Ylä-Kainuu, Kainuun Sanomat, Kuhmolainen, Sotkamo-lehti, KotiKajaani, Tervareitti, Maaseutulehdet ja Väylä) KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 154 kpl. Neuvonnan kohteena oli 126 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja 28 vapaa-ajankiinteistöä. Neuvontakäyntien perusteella voitiin arvioida, että suurin osa jätevesijärjestelmistä kostuu 2 sakokaivosta, joista vesi johdetaan joko kivipesään tai suoraan ojaan. Nämä ratkaisut eivät enää täytä jätevesiasetuksessa määriteltyjä jätevedenpuhdistusvaatimuksia. Kiinteistökäynnit 154 kpl, arvio jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta 65 % 2 % 12 % 21 %

2 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE 2.1 Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry. tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseutujen kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseen kuuluu noin 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Hankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueiden vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa 2.2 Hankkeen rahoitus ja kulut Kainuun jätevesihankkeen rahoitus (1.4.2014 31.3.2015) koostui Ympäristöministeriön Kainuun ELY-keskukselle kohdentamasta avustuksesta ja kuntien rahoituksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämän avustuksen suuruus oli 88 155 ja kuntien rahoitus yhteensä 11 600. Kainuun kunnat, Puolankaa lukuun ottamatta, osallistuvat neuvontatyön rahoittamiseen. Taulukossa 1 on esitetty hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kustannukset. Ostopalveluiden osalta toteutuneet kustannukset olivat pienemmät, koska

3 kiinteistökohtaisen neuvonnan kysyntä vähentyi syksyllä oleellisesti. Neuvonnan kysynnän heikkenemiseen vaikutti merkittävästi, kun ympäristöministeri esitti, että jätevesiasetukseen olisi tarpeen tehdä muutoksia. Matkakustannuksia kertyi arvioitua vähemmän, mutta henkilöstökustannukset ylittyivät jonkin verran. TAULUKKO 1. Hankkeen rahoitus 1.4.2014 31.3.2015 2014 Kustannusarvio Toteutuneet kustannukset Henkilöstökustannukset 69380 72747 Palvelujenosto 10500 4960 Toimistokulut 7125 7254 Tiedotus ja viestintä 5465 3777 Matkakulut 7285 4519 YHTEENSÄ 99755 93257 2.3 Yhteistyö kuntien kanssa Kuhmossa, Suomussalmella ja Kajaanissa valittiin yhdessä rakennus- ja ympäristövalvonnan viranhaltijoiden kanssa kohdennetun neuvonnan alueita. Keväällä 2014 valtakunnallisen jätevesiviikon aikaan järjestettiin yleisneuvontatilaisuuksia ja tapahtumia Hyrynsalmella, Kuhmossa, Paltamossa, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Suomussalmella. Vaalassa jätevesitapahtuma järjestettiin kesäkuun puolella. Yleisneuvontatilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui myös kuntien viranhaltijoita, esim. rakennustarkastaja kertoi yleisneuvontatilaisuudessa lupamenettelystä ja ympäristönsuojelusihteeri ympäristönsuojelumääräyksien päivittämisestä. Sotkamon kunnan kotisivuilla oli kesänaikana ilmoitus hajajätevesineuvonnasta ja neuvojan yhteystiedot. Myös muut kunnat osallistuivat jossain määrin neuvontapalvelusta tiedottamiseen. Kesän aikana yhteydenpito puolin ja toisin on ollut tarvekohtaista. Haasteellisissa neuvontakohteissa on käännytty kunnan rakennus- ja ympäristövalvonnan puoleen. Kokemuksia on vaihdettu ja keskusteltu mm. kunnan mahdollisuudesta myöntää poikkeus jätevesien käsittelyvaatimuksista. Kajaanin lähialueilla on yhteistyötä tehty viemäröintihankkeiden käynnistymisen edistämiseksi. Mahdollisten viemäröintialueiden asukkaille on järjestetty neuvontaa ja suunniteltu esim. kyselyjä viemäröintihankkeeseen liittymisestä.

4 2.4 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien viranomaisia, rahoituksen valvojan edustaja Kainuun ELY-keskuksesta, Kainuun Nuotta ry:n johtoryhmän edustaja, joka toimi kokouksissa puheenjohtajana. Ohjausryhmä kokoontui varsinaisesti vain kerran syksyllä 2014. Keväälle 2015 suunniteltu kokous jouduttiin perumaan, koska useilla jäsenillä oli päällekkäisiä menoja. Kokouksen sijaan ohjausryhmälle toimitettiin kommentoitavaksi Jätevesi-hankkeen loppuraportti, tiivistelmä hankkeen toiminnasta, alustava suunnitelma neuvonnan toteuttamisesta 2015 ja hankkeen kustannukset toimintaajalta. Ohjausryhmän jäsenistä suurin osa on myös työnsä puolesta tekemisissä hajajätevesiasioiden kanssa. Sen myötä he kuuluvat oleellisena osana neuvonnallista toimintaverkostoa ja ovat hyvin tietoisia hankkeen toiminnasta, vaikka varsinainen ohjausryhmän kokous jäi pitämättä. Ohjausryhmän jäsenet: Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta ry Niina Kinnunen, Kainuun Nuotta ry 2.5 Muut yhteistyötahot Hajajätevesineuvonnan toteuttamiseksi tehtiin yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Keskeisenä yhteistyökumppani oli Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi, jonka kanssa järjestettiin mm. yhteistilaisuuksia, tiedotteita sekä suunnittelupäivä viranomaisille. Kainuun energiatoimiston kanssa tehtiin yhteismarkkinointia esim. kansalaisopistoille maksuttomia luentoja. Kainuun sote-kuntayhtymän kanssa yhteinen rajapinta löytyi talousvesiasioiden puolelta. Valtakunnallisen jätevesiviikon tapahtumiin liittyen yhteistyötä tehtiin seuraavien laitevalmistajien ja yrityksien kanssa: Kuhmo Putkityö Oy, JPS-kuljetus, Suomussalmen Vesi- ja Lämpö Oy, Insinööritoimisto Intova, Mikko Kilpeläinen Oy, Vaalan Rautia, LVI Urakointi Pyykkönen, Wavin-Labko, Uponor, Vestelli, Jita Oy ja PipeLife Oy

5 3 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 3.1 Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Projektipäällikkö hankkeen hallinto sekä osatoimintojen koordinointi toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston luominen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen raportointi rahoittajalle ja ohjausryhmälle tiedottaminen ja viestintä yleis- ja kiinteistökohtainen neuvonta rahoituksen hakeminen ja maksatushakemuksien valmistelu Jätevesineuvojat (ostopalvelut ja kesätyöntekijä 16.6.- 15.8.2014) kiinteistökohtaisen neuvonnan suunnittelu ja toteuttaminen kiinteistökohtainen ja yleisneuvonta sopimuksen mukaan tuloksien raportointi hankkeen ja neuvonnan kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa Projektisihteeri (osa-aikainen) hankkeen kirjanpito ja toimistotyöt sopimuksien ja rekisterin ylläpitäminen kohdennetun ja yleisneuvontakirjeiden valmistelu sekä postitus 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus Jätevesineuvontaa hankkeessa tekivät projektipäällikkö Niina Kinnusen lisäksi Antti Vääräniemi, Timo Piirainen ja Risto Manninen. Neuvojista kolmella on insinöörikoulutus ja yhdellä rakennusalan tutkinto. Lisäksi jokaisella on taustalla vesihuollon suunnittelijakoulutus ja kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta. Taulukossa 2 on esitetty minkä kuntien alueille kukin neuvoja teki kiinteistökäyntejä. Hankkeeseen palkattiin 2 kuukaudeksi insinööriopiskelija Jarkko Väisänen, joka teki kohdennettuja neuvontakäyntejä ennalta valituilla alueilla.

6 TAULUKKO 2. Neuvojien kiinteistökäynnit kuntakohtaisesti Niina Antti Timo Risto Jarkko Yhteensä Hyrynsalmi 8 0 0 2 0 10 Kajaani 5 1 0 2 24 32 Kuhmo 2 0 7 0 26 35 Paltamo 10 1 0 0 0 11 Puolanka 0 0 0 0 0 0 Ristijärvi 10 0 0 0 0 10 Sotkamo 18 2 1 0 1 22 Suomussalmi 29 0 0 2 0 31 Vaala 3 0 0 0 0 3 YHTEENSÄ 85 4 8 6 51 154 4 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hajajätevesiasioista ja neuvontahankkeen toiminnasta pyrittiin markkinointi toteuttamaan niin, että se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan viemäröintiverkostojen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistöjen omistajista. Jätevesiviikon tapahtumat ja niistä markkinointi tavoittivat suuren osan Kainuulaista. YLE Kainuu teki mm. radiohaastattelun ja viikon mittaan ilmoitteli, että missä järjestetään seuraava yleisneuvontatilaisuus. Kuntien ohella myös paikalliset kyläyhdistystoimijat halusivat, että heidän alueella olevat kiinteistöjenomistajat saavat tietoa jätevesineuvontapalvelusta. Kyläyhdistyksille ja kuntiin on toimitettu hankkeen esitteitä. Lisäksi osa kunnista laittoi omille internet sivuille tiedotteen maksuttomasta ja puolueettomasta neuvonnasta. Lisäksi tiedottamista ja markkinointi tehtiin kirjeitse (167 kpl), sähköpostitse ja facebookin kautta.

7 YLE Kainuun radio - Radiohaastattelut 12.5.2014 ja 13.10.2014 - Jätevesiviikon tapahtumista tiedottaminen radiossa - Internetsivuilla tietoa jätevesiasioista Kainuun Sanomat - Lehti-ilmoitus jätevesiviikon tapahtumista 5/2014 - Lehti-ilmoitus: neuvontapiste Seppälän maalaismarkkinoilla ja Etelä-Kajaanin kylät ry:n kanssa järjestettävä jätevesi-ilta 8/2014 Ylä-Kainuun lehti - Eko-päivä liitteessä projektipäällikön kirjoittama kirjoitus jätevesiasioista ja ilmoitus jätevesiviikon tapahtumista 5/2014 Kuhmolainen lehti - Lehdessä kirjoitus tulevasta jätevesitapahtumasta 5/2014 - Lehti-ilmoitus jätevesitapahtumasta - Lehden internet sivuilla mainoskaruselli 9.-11.5.2014 - Lehdessä kirjoitus jätevesitapahtumasta 5/2014 - Lehti-ilmoitus neuvontapalvelusta 8/2014 Sotkamo lehti - Lehti-ilmoitus jätevesiviikon yleisneuvontatilaisuudesta 5/2014 - Lehdessä kirjoitus yleisneuvontatilaisuudesta 5/2014 - Lehti-ilmoitus 8/2014 KotiKajaani lehti - Lehti-ilmoitus jätevesineuvonnasta 10/2014 Tervareitti lehti - Lehti-ilmoitus jätevesitapahtumasta 6/2014 - Lehdessä kirjoitus jätevesitapahtumasta 7/2014 - Lehti-ilmoitus jätevesineuvonnasta 8/2014 - Lehti-ilmoitus jätevesineuvonnasta 10/2014 Kuhmolainen, Ylä-Kainuu ja Sotkamo lehti - Lehti-ilmoitukset jätevesineuvonnasta teemanumeroissa (26.8., 18.9. ja 7.10.2014) Maaseutulehdet - Lehti-ilmoitus jätevesineuvonnasta 11/2014 Väylä lehti - Lehdessä kirjoitus Paltamossa pidetystä yleisneuvontatilaisuudesta 6/2014

8 5 YLEISNEUVONTA 5.1 Puhelin- ja nettineuvonta Puhelimitse ja sähköpostitse neuvontaa annettiin 47 kiinteistön-omistajalle. Puhelimitse annettu neuvonta ja jätevesiin liittyvät kysymykset hajautuivat aiheellisesti laajalle alueelle. Yleisimpiä kysymyksiä oli mitä tehdä kantovesille tai onko tarpeen tehdä mitään, jos kiinteistö on vain vähän aikaa vuodessa käytössä. Myös kunnan mahdollisesti myöntämä lykkäys jätevesien käsittelyvelvoitteesta herätti kysymyksiä. 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelimitse tai sähköpostitse neuvotut kohteet 6 13 7 2 6 3 4 4 2

9 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet Neuvontapisteillä eri tapahtumien yhteydessä vieraili 66 henkilöä. Taulukossa 3 on hankkeen toimesta järjestetyt neuvontapisteet ja niissä asioineiden henkilöiden määrä. Useat tapahtumat on järjestetty yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Esimerkiksi Kuhmon Putkityö Oy:n piha-alueella ja sisätiloissa pidetyn tapahtuman toteutukseen osallistui tilat tarjonneen yrittäjän lisäksi mm. Uponor ja Kuhmon kaupunki. Tapahtumien yhteydessä olleiden neuvonta-pisteiden lisäksi yksilöllistä neuvontaa on annettu 5 henkilölle. Edellä mainituissa tilanteissa kävi usein niin, että varsinaisessa neuvontakohteessa kiinteistön omistajan lisäksi ollut vieras halusi myös tietää mitä heidän kiinteistöllä tulisi tehdä. TAULUKKO 3. Neuvontapisteet tapahtumien yhteydessä 2014 asiakkaita tapahtumaan osallistuneita 9.5.2014 Eko-päivä Suomussalmella 12 260 JPS-Kuljetuksen pihalla 16.5.2014 Jätevesitapahtuma Kuhmossa 21 240 Kuhmon Putkityö Oy:n pihalla 24.5.2014 Kajaani, Mahdollisuuksien tori tapahtuma 2 n. 2000 16.6.2014 Kajaani, LVI-liike Pyykkösen 3 15 avoimet ovet tilaisuus (*) 27.6.2014 Vaala, Rautia Mikko Kilpeläinen Oy 5 25 29 30.8.2014 Kajaani, Seppälän maalaismarkkinat 20 n. 14000 20.11.2014 Vaala, Kylien energiaomavaraisuus 3 28 seminaari YHTEENSÄ 66 (*) Tilaisuuden kesto 9-16, neuvoja paikalla 12-15. Aamupäivällä oli käynyt enemmän väkeä.

10 Yleisneuvonta ja muihin tilaisuuksiin osallistui henkilöitä vaihtelevasti. Taulukossa 4 on esitetty yleisneuvonta ja muut tilaisuudet, joissa hanke on ollut järjestäjänä tai vierailijana. TAULUKKO 4. Yleisneuvonta ja muut tilaisuudet 2014 Paikka Osallistujia 12.5.2014 Hyrynsalmi, jätevesitilaisuus kunnantalolla 22 13.5.2014 Ristijärvi, jätevesitilaisuus kunnantalolla 9 14.5.2014 Paltamo, jätevesitilaisuus kunnantalolla 21 22.5.2014 Sotkamo, jätevesitilaisuus kunnantalolla 25 1.9.2014 Kajaani, jätevesitilaisuus Murtomäellä 13 22.1.2015 Kajaani, viranomaistapaaminen jätevesiasioihin liittyen 13.2.2015 Kajaani, Ekokymppi, jätehuollon puhelinvaihteen ja muun henkilöstön koulutus YHTEENSÄ 127 17 20 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 6.1 Neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä oli käytössä useita toimintatapoja. Osa neuvontakohteista tavoitettiin postittamalla tietyille alueelle yleiskirjeet, joissa kerrottiin jätevesiasetuksesta sekä maksuttomasta ja puolueettomasta neuvontatyöstä. Edellä mainitulla tavalla kirjeitä postitettiin 167 kpl. Kohdennetun kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa. Taulukossa 5 on esitetty kuntakohtaisesti kiinteistöille jaetut kirjeet.

11 Kohdennetussa neuvonnassa kiinteistölle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin kiinteistön omistajalle neuvonta-ajankohtaa. Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua aika ja ehdottaa siihen muutosta. Kohdennetun neuvonnan elikkä Nuohooja mallin keinoin tavoitettiin kirjeitse lähestytyistä kiinteistönomistajista noin puolet. Edellisenä kesänä toteutetun kohdennetun neuvonnat tavoittavuus oli samaa luokkaa. Ehdotetun neuvontakäynnin perumisen syinä oli muun muassa, että kiinteistön jätevesijärjestelmä oli jo uusittu tai koettiin, etteivät jätevesiasiat koske heitä tällä hetkellä. TAULUKKO 5. Kirjeet ja toteutuneet neuvontakäynnit 2014 kirje kiinteistön yleiskirje Neuvontakäynnit omistajalle alueella Putkimies Nuohooja Kunta Hyrynsalmi 10 Kajaani 58 50 11 21 Kuhmo 73 56 11 24 Paltamo 11 Puolanka Ristijärvi 3 10 Sotkamo 22 Suomussalmi 19 33 18 13 Vaala 25 3 yhteensä 150 167 96 58 Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin neuvonta-aikaa ja pyydettiin ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin. Kohdealue lähdettiin kartoittamaan suunnitelmallisesti yhdellä kertaa. Putkimies -malli Yleisneuvontatilaisuuksien ja muun tiedottamisen kautta pyrittiin löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja sekä ohjeita jätevesien käsittelyyn. Kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä, jolloin neuvonta-ajankohta sovittiin. Putkimies-mallin toimintaa voitiin tehostaa esimerkiksi jakamalla tiedotuskirjeitä jätevesineuvonnasta paikallisesti kiinteistönomistajien postilaatikkoihin. Tiedotuskirjeessä muun muassa kerrottiin millä viikoilla jätevesineuvoja on alueella liikenteessä.

12 "Nuohooja" -malli "Putkimies" -malli Myönteiset puolet: - matkakustannuksia säästyy - kiinteistönomistajia voidaan helpommin kannustaa yhteishankintoihin - ajankäyttö paremmin hallittavissa - paikallisesti jätevesienkäsittelyyn liittyvät asiat nousevat hvyin esille - neuvontatyössä tarvittavav alueellinen pohjatieto on tehokkaammin käytettävissä (mm. pohjavesialueet, kunnan rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset, vesihuollon kehittämissuunnitelma) Muonteiset puolet: - neuvonta kohdentuu niille kiinteistöjenomistajille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat - neuvontaan ja ohjeistukseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin "Nuohooja" käynnillä - neuvontakäynti johtaa todennäköisesti käytännön toimenpiteisiin - neuvonta hajautuu tasapuolisesti ympäri Kainuuta Huonot puolet: - kaikki alueella asuvat kiinteistöjenomistajat eivät tarvitse neuvontaa - turhia kiinteistökäyntejä ei voida välttää, koska vain osa kiinteistöjenomistajista on paikalla (usein ei ilmoitetava, vaikka tiedetään, että ei olla tavattavissa ehdotettuna ajankohtana) Huonot puolet: - matkakustannukset nousevat, koska käytännössä neuvontakäyntien kokoaminen alueittai tietylle päivälle ei ole aina mahdollista - neuvontakäyntien valmisteluaika kasvaa 6.2 Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 154 kpl. Vakituisesti asutuista neuvonnan kohteena olleista kiinteistöistä suurin osa oli rakennettu 1980-luvulla. Kaaviosta 1. käy esille, että useiden vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmään on jo vuosien saatossa tehty muutoksia. Eniten muutoksia tai järjestelmän rakentamisia on tehty 1980-luvulla. Monet tuolloin rakennetut jätevesijärjestelmät ovat jo kuitenkin uusimisen tarpeessa, eivätkä täytä nykyisiä jätevesien-puhdistusvaatimuksia. Neuvonnan kohteena olleista vapaa-ajan kiinteistöistä suurin osa oli rakennettu 1950-luvulla tai ennen sitä. Aluksi nämä kiinteistöt olivat olleet varustelutasolta

13 hyvin yksinkertaisi. Myöhemmin niin oli asennettu mm. vesijohdot ja sen myötä oli rakennuttu jätevesijärjestelmä (kaavio 2.). Vakituisesti asutut kiinteistöt 126 kpl: rakennusvuosi ja jätevesijärjestelmän rakennusvuosi 55 37 33 25 26 11 6 16 12 10 1 20-2000 1999-1990 1989-1980 1979-1970 1969-1960 1959- jätevesijärjestelmän rakentamisvuosi vakituisesti asutut kiinteistöt, rakentamisvuosi Kaavio 1. Vakituisesti asutut kiinteistöt: rakentamisvuosi ja jätevesijärjestelmän rakentamisvuosi Vapaa-ajan kiinteistöt 28 kpl: rakennusvuosi ja jätevesijärjestelmän rakennusvuosi 12 9 10 6 4 5 4 4 2 0-2000 1999-1990 1989-1980 1979-1970 1969-1960 1959- vapaa-ajan kiinteistöt, rakentamisvuosi jätevesijärjestelmän rakentamisvuosi Kaavio 2. Vapaa-ajan kiinteistöt: rakentamisvuosi ja jätevesijärjestelmän rakentamisvuosi

14 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät arvioitiin neliportaisesti: vähäinen jätevesimäärä, järjestelmä kunnossa, pieniä toimenpiteitä tai toimivuuden tehokkaampi seuranta ja jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia. Vähäinen jätevesimäärä, puhdistusvaatimus ei koske tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa Kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää asetuksen vaatimukset Jätevesijärjestelmän toimivuutta seurattava tai pieniä muutoksia tehtävä (esim. umpisäiliöstä puuttuu hälytin tai maaperäkäsittely mahdollisesti uusittava lähitulevaisuudessa) Jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, järjestelmä uusittava tai korjattava 15.3.2016 mennessä Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä hieman alle 70 % on korjauksen tarpeessa ja vapaa-ajankiinteistöjen osalta vastaavasti hieman alle 50 %. Vapaa-ajankiinteistöt 28 kpl, arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta 2014 46 % 11 % 11 % 32 % jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti järjestelmä ei täytä vaatimuksia 1 % Vakituisesti asutut kiinteistöt 126 kpl, arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta 2014 69 % 11 % 19 % jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti järjestelmä ei täytä vaatimuksia

15 Taulukossa 6. on jaoteltu 2014 neuvonnan kohteena olleiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien toimivuus sen mukaisesti, käsitelläänkö kaikki jätevedet samassa järjestelmässä vain onko kyseessä ns. 2-putki järjestelmä. TAULUKKO 6. Yhteenveto kiinteistökäynneistä 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta 85 13 käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä 85 55,2 13 8,4 Vanha maaperäkäsittely 6 5 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 1 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 7 4,5 5 3,2 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 1 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 3 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 1 Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 9 5,8 1 0,6 Yhteensä 101 65,6 19 12,3 2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä 1 0,6 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 16 10,4 4 2,6 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 6 4 2 1,3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 0,6 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 3,2 2 1,3 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 1 0,6 3 1,9 Yhteensä 25 16,3 9 5,8

16 Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olleista jätevesijärjestelmistä suurin osa oli sellaisia, että kaikki jätevedet käsitellään yhdessä. Yleisin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmä koostuu kahdesta saostuskaivosta, joiden perässä on kivipesä tai vedet johdetaan suoraan ojaan. Vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin joka kahdeksas (12 %) kuului automaattisen ikävapautuksen piiriin. Näiden kiinteistöjen osalta ei tällä hetkellä ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Ohjeita tarvittavista toimista annettiin tulevaisuutta ajatellen, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistajuus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Vakituisestiasutut kiinteistöt 126 kpl 12% 62% 1% 10% 15% Viime kesänä neuvonnankohteena olleista kiinteistöistä noin kolmannes kuului vesijohtoverkoston piiriin. Kaaviossa 3. on esitetty kiinteistöjen talousvedenhankinta. 60 50 40 30 20 55 39 51 10 0 10 8 kunnan verkosto porakaivo rengaskaivo järvi yhteinen kaivo kantovesi 13 Kaavio 3. Kiinteistöjen vedenhankinta

17 6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Neuvontakäynti aloitettiin selvittämällä lähtötiedot, joilla on merkitystä siihen, miten jätevedet tulisi käsitellä, jotta jätevesiasetuksen ja kuntien määräykset sekä velvoitteet täytetään. Sen jälkeen kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan tai joissain tapauksissa vuokralaisen kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesineuvoja täytti kiinteistöllä taustatietokaavake, johon kirjattiin mm. seuraavia asioita (liite 1): - kiinteistön omistaja ja yhteystiedot - kiinteistön sijainti (haja-asutusalue, taajama, pohjavesialue, ranta-alue) - vedenhankinta ja arvio kulutuksesta (porakaivo, rengaskaivon, joku muu) - varustelutaso (wc, tiskikone, suihku, sauna) - nykyinen jätevesijärjestelmä (kaivot, purkupaikka, huolto ja korjaus) Laki edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulisi olla laadittuna selvitys jätevesienkäsittelystä, sekä huolto- ja käyttöohjeet. Kiinteistökäyntien yhteydessä tuli selkeästi esille, että vain muutamilla kiinteistöillä oli laadittuna edellä mainittu selvitys. Kiinteistökäynnillä täytettiin kaavake, joka on liitteessä 1. Alkuperäinen (tarvittavilta osin täytetty) kaavake jäi kiinteistölle ja neuvojalle jäi siitä jäljennös raportointia varten. Viime kesänä tehtyjen neuvontakäyntien myötä kiinteistöille jäi ainakin selvitys kiinteistön jätevesienkäsittelystä. Kiinteistökäynnin yhteydessä kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin mitä ne merkitsevät kyseessä olleen kiinteistön osalta. Neuvontatyön tuloksena kiinteistönomistaja oli selvillä oman jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Mikäli todettiin, että jätevesienkäsittelyä tulee tehostaa, annettiin kiinteistönomistajalle ohjeita miten asiassa tulee edetä. Kaaviossa 1 on esitetty kiinteistökäynneillä ehdotetut toimenpiteet. Tapauskohtaisesti kiinteistölle jätettiin mm. seuraavaa aineistoa: - selvityskaavake jätevesienkäsittelystä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet - Hyvä jätevesien käsittely esite - Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - kuntien viranomaisten ja jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja - sakokaivolietteen käsittely ohje - kuivakäymälä ABC

18 Neuvontakäyntien yhteydessä annetut ohjeet, eivät poissulje muita vaihtoehtoja. Joidenkin kiinteistöjen osalta neuvonnan yhteydessä on voitu antaa laaja kirjo eri vaihtoehtoja, joita kiinteistönomistaja on jäänyt harkitsemaan (kaavio 4.). Esimerkiksi kiinteistönomistajan harkintaan on jäänyt, onko hän valmis luopumaan vesikäymälästä. Kyseisessä tilanteessa lähes kaikki vaihtoehdot ovat vielä käytettävissä. Ehdotetut toimet 69 48 17 8 34 32 7 3 30 11 7 7 25 6 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Kaavio 4. Kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet 1. wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 2. koko jätevesien käsittelyjärjestelmän uusiminen 3. wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi 4. saostussäiliöiden kunnostus 5. saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) 6. umpisäiliö 7. hälyttimen lisäys umpisäiliöön 8. maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee 9. imeytyskentän rakentaminen 10. maasuodattamon rakentaminen 11. fosforinpoiston lisääminen 12. harmaavesisuodatin 13. laitepuhdistamo 14. yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää 15. muu, mikä?

19 6.4 Johtopäätöksen kiinteistökäyntien pohjalta Hajajätevesineuvonta hankkeen toiminta-alueena oli koko Kainuu. Hankkeen pääpaino oli kiinteistökohtaisessa neuvonnassa, jonka lisäksi neuvontaa tarjottiin mm. puhelimitse ja eripuolilla Kainuuta järjestetyissä tilaisuuksissa ja tapahtuminen yhteydessä. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien saneeraustarve vaihteli kunnittain. Kohdennetun neuvonnan yhteydessä annettujen arvioiden sekä tarjottujen neuvonta-aikojen perumisen syiden perusteilla voidaan karkeasti arvioida, että ei täytä vaatimuksia järjestelmiä on 35 68 %.(kaavio 1.) Kajaanin alueella vähäisemmän korjaustarpeen taustalta löytyy ohjaus kaksoisviemäröintijärjestelmien rakentamiseen, jota on suosittu jo 80-luvulta lähtien. Kuhmo ja Suomussalmi ovat puolestaan hyvin samankaltaisen korjaustarpeen edessä. (kaavio 5.) Arvio vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta (n=150) 64,4 % 68,4 % 44,8 % 31,5 % 26,3 % 20,7 % 34,5 % 4,1 % 5,3 % JÄRJESTELMÄ KUNNOSSA VAATII SEURANTAA EI TÄYTÄ VAATIMUKSIA Kuhmo Kajaani Suomussalmi Kaavio 5. Jätevesijärjestelmien arvioitu saneeraustarve Kaikkiaan vanhojen järjestelmien korjaustarve on valtava ja neuvontaa tullaan tarvitsemaan myös tulevana kesänä. Kaaviossa 2. on esitetty arvio vakituisesti sekä vapaa-ajankäytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä.

20 7 PALAUTE Jätevesineuvontaan on pääasiallisesti suhtauduttu myönteisesti, vaikka paikoin kiinteistönomistajat eivät näe aiheellisena tehostaa jätevesijärjestelmän toimivuutta siirtymäaikana. Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erikseen palautetta kiinteistöjen omistajilta, mutta useat heistä ovat kertoneet, että on todella hyvä asia, kun jätevesineuvojalla on mahdollisuus tulla kiinteistölle kertomaan vaihtoehdoista ja käytännöntoimista, kuten lupien hankinnasta. Positiivinen palaute Muutamalla kiinteistöllä mainittu, että tämän kaltainen kiinteistökohtainen neuvonta on mainio tapa viedä tietoa ihmisille Muutamat vapaa-ajan kiinteistöjen asukkaat/omistajat arvostivat sitä, että tullaan käymään tilauksesta, kun ovat kiinteistöllään. Tunnuttiin arvostavan myös sitä, ettei tietoja luovuteta eteenpäin ja että annetaan neuvontaa puolueettomasti. Jotkut järjestelmän uusintaa jo valmiiksi suunnitelleet ja toteuttaneet ovat tykänneet, kun voi käyttää vielä tällaisen neuvontamahdollisuuden hyödyksi ennen laajempaa suunnittelutyötä tai järjestelmän kehittämistä. Negatiivinen palaute Monia ei edelleenkään kiinnosta jätevesiasiat lainkaan, jonka vuoksi tuli joitain perumisia. Monet pitävät jätevesiasetusta järjettömänä ja jotkut myös rahastuskeinona. Jotkut ovat jääneet empimään ja seuraamaan tilannetta jätevesiasioissa liikkuneiden juttujen ja mediassa esitettyjen asioiden vuoksi. Muutamilla käynneillä syytettiin maataloutta yhtenä pahana vesistöjen ja luonnon saastuttajana ja ettei vähäisten ihmisten jätökset vaikuta (lannanlevitys pelloille ja ojitukset pääasiassa). Jätevesilainsäädäntöä pitäisi järkeistää. Muutamassa tapauksessa mainittiin myös, että muut ihmisten aiheuttamat asiat saastuttavat enemmän kuin jätevedet. Jotkut ovat epäuskoisia uusien laitteiden ja järjestelmien toimivuudesta käytännössä. Joistain käytössä olevista uusista järjestelmistä annettiin negatiivista palautetta. (epäiltiin puhdistustehoa, oli ollut ongelmia esim. sulana pysymisessä ym.) Heräsi ihmettelyä, että mitä vikaa betonirenkaisissa kaivoissa on, kun ei riitä käsittelyyn.

21 8 TULOKSET Suomen Ympäristökeskus kerää tietoja eri puolella Suomea toimivista neuvontahankkeista. Yhtenä seurattava ja vertailussa mukana olevana indikaattorina on hankkeen kustannuksien suhteuttaminen neuvonnan toteutumiseen (taulukko 7.). Vertailuluku vaihtelee eri neuvontahankkeiden välillä, eikä se yksiselitteisesti kuvaa neuvonnan tehokkuutta tai laadukkuutta. Pääsääntöisesti vertailuluku on niiden hankkeiden osalta pienempi, jotka toteuttavat neuvontaa Nuohooja-mallin mukaisesti. Pohjois-Suomessa toimivien hankkeiden vertailuluku oli suurempi, joka osin johtuu pidemmistä välimatkoista ja Putkimies-mallin käyttämisestä kiinteistökohtaisen neuvonnan lähtökohtana. TAULUKKO 7. Hankkeen kokonaiskulut (ARVIO)= 93 257 (ajalle 1.4.2014 31.3.2015) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 174 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 71 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 154 kpl talouksia =,, = 466,75 Kiinteistökohtaisien neuvontakäyntien ja yleisneuvontatilaisuuksien lisäksi neuvontahanke on edistänyt viemäröintiosuuskuntien suunnittelua ja käytännön toimenpiteiden aloittamista. Kuluneen vuoden aikana Kajaanin lähialueelle on perustettu uusi viemäriosuuskunta ja toisen olemassa olevan osuuskunnan laajentamisesta on tehty alueen asukkaille kysely yhteistyössä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin eniten Kuhmossa, Kajaanissa ja Suomussalmella. Näiden kuntien alueella tehtiin kesän 2014 aikana neuvontakäyntejä kohdennetusti ennalta valituilla alueilla (kaavio 6.).

22 60 50 40 30 20 10 0 Puhelinneuvonta Kiinteistökäynnit Tilaisuuksiin osallistuneet Neuvontapisteet Kaavio 6. Hajajätevesineuvonnan jakautuminen kuntakohtaisesti taulukossa 7. käytettyjen painotuksien mukaisesti Taulukossa 9 on esitetty kuntakohtaisesti jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut toimenpideluvat ja rakennusluvan mukaisten hankkeiden yhteydessä saneeratut järjestelmät. Joidenkin kuntien osalta ei ollut tarkkoja tietoja käytettävissä, että kuinka monta jätevesijärjestelmää on rakennettu muun korjausrakentamisen yhteydessä. Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa luvitettavasta jätevesisuunnitelmasta lausunnon antaa myös ympäristönsuojelusihteeri, jolloin sitä kautta saneerauksen kohteeksi tulleet järjestelmät on helpommin löydettävissä. Kolmen kunnan osalta ei ole tullut tietoja rakennetuista tai saneeratuista jätevesijärjestelmistä.

23 TAULUKKO 9. Jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut luvat vuosina 2012-2014 2014 1. jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) 2013 1. jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) 2012 1. jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) yhteensä Hyrynsalmi 6 0 (2) 0 3 3 + (2) Kajaani 13 6 (4) 3 (4) 16 + (12) Kuhmo 5 + 3 4 (4) 5 (4) 17 +(8) Paltamo 4 (8) 5 10 19 + (8) Puolanka 2 (2) 1 (2) 1 + (6) Ristijärvi 3 1 (1) 2 (2) 6 + (3) Sotkamo 9 + 4 14 7 7 41 Suomussalm 11 21 3 (4) 35 + (4) Vaala 5 7 12 Yhteensä 54 49 +(27) = 76 53 +(16) = 69 156 + (43) Näyttää sille, että jätevesijärjestelmien uudistaminen ei ole vilkastunut merkittävästi viimeisten kolmen vuoden aikana. Kainuussa jätevesijärjestelmien uusiminen oli vilkkainta vuosina 2006-2008, jolloin esimerkiksi Sotkamossa saneerauksen kohteena oli ollut noin 50 järjestelmää vuodessa. Arvion mukaan jätevesisuunnitelmia kuitenkin laadittiin viime vuonna jo enemmän kuin edellisenä vuotena. Kiinteistöjen omistajat eivät välttämättä hae toimenpidelupaa välittömästi suunnitelman saatuaan. Viime kesänä kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien yhteydessä tuli vastaan hieman alle 10 jätevesisuunnitelmaa, jotka oli jo teetetty aikaisempina vuosina, mutta lupaa ei vielä ollut haettu. Kahden neuvontakäynnin perimmäisenä tarkoituksena olikin, että kävisimme vielä yhdessä jätevesisuunnitelman läpi, ennen toimenpideluvan hakemista.

LIITE 1 1/5 TIETOJEN KERÄYS Neuvojan nimi ja puhelinnumero Päivämäärä Neuvontaan osallistunut henkilö / asema (esim. vuokralainen) Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana TAUSTATIEDOT Kiinteistön omistaja / asukas: Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Kunta Kiinteistön osoite Postinumero ja postitoimipaikka KIINTEISTÖN TIEDOT Rakennusvuosi Pinta-ala Rakennuksen käyttö ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö pv/vuosi Tila ja RN:o Tontin koko, m 2 Asukkaita, kpl Jätevesijärjestelmästä on: selvitys/suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeet ikäperusteisen vapautuksen edellytys on olemassa Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, joista voi aiheutua jätevesipäästöjä KIINTEISTÖN SIJAINTI normaali haja-asutusalue taajaan rakennettu alue pohjavesialue, lk. ranta-alue, etäisyys vesistöön metriä VEDEN HANKINTA (juomavesi ja pesuvesi) vesihuoltolaitos (kunta/vesiosuuskunta), nimi porakaivo rengaskaivo järvi yhteinen kaivo muu, mikä? Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään metriä TALOUSVEDEN JOHTAMINEN RAKENNUKSEEN painevetenä (vesijohtoverkosto, pumppu) kantovesi (tai tilapäinen vesiletku) vesimittari käytössä, arvioitu vedenkulutus/ vuosi

LIITE 1 2/5 VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone suihku sauna Onko tiedossa olevia muutoksia varustelussa/vedenhankinnassa ei kyllä, mitä ja milloin? kuivakäymälä kompostoiva erotteleva muu, mikä? VIEMÄRÖINTI 1 putkiviemäröinti 2 putkiviemäröinti Onko WC:n erillisviemäröinti mahdollista kyllä ei NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖLLÄ Järjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön yhteiskäsittelyyn muiden jätevesien kanssa muualle, minne? Muiden jätevesien käsittely umpisäiliö saostussäiliö/saostuskaivo, josta ne johdetaan maasuodattamoon maahanimeyttämöön kivipesään tai imeytyskaivoon avo-ojaan muualla, minne? pienpuhdistamo yksinkertainen maaperäkäsittely kivipesä tai imeytyskaivo muu, mikä UMPISÄILIÖ tilavuus m 3 säiliön ikä vuotta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko säiliössä täyttymishälytin? kyllä ei onko säiliö tiivis? kyllä ei säiliön valmistaja ja malli Umpisäiliölietteen käsittely: Kuinka usein umpisäiliö tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää umpisäiliön? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein

LIITE 1 3/5 SAOSTUSSÄILIÖ/SAOSTUSKAIVO 1-osainen 2-osainen 3-osainen 1-osan vesitilavuus m 3 2-osan vesitilavuus m 3 3-osan vesitilavuus m 3 yhteistilavuus m 3 arvio tilavuudesta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko kaivojen poistoputkissa T-haarat kyllä ei saostuskaivojen ikä vuotta Saostussäiliölietteen käsittely: Kuinka usein säiliöt tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää saostussäiliöt? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein VESIEN JOHTAMINEN SAOSTUSSÄILIÖSTÄ maasuodattamoon kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl tehostettu fosforinpoisto maahanimeyttämöön kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl kivipesään tai imeytyskaivoon (alleviivaa), tilavuus m3 avo-ojaan muualla, minne? ei tietoa PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi aktiiviliete biosuodin bioroottori Toiminta jatkuvatoiminen panos Ylijäämälietteen tyhjennys krt/vuosi Minne liete toimitetaan Rakenteen ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein Purkujärjestelyt avo-ojaan suoraan järveen/jokeen maaperään

LIITE 1 4/5 AIKATAULU JA ARVIO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä ei järeitä laitteita, vesien hallittu maahan johtaminen Järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä asianmukainen käyttö ja huolto järjestelmä on uusi huolto- ja käyttöohjeiden teko Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti selvityksen teko ja päivittäminen tuuletusputket T-haarat tiivistykset umpisäiliön täyttymishälytin muut, mikä? Järjestelmä ei täytä vaatimuksia ei minkäänlaista puhdistusjärjestelmää kaikille vesille vain 1-2 saostussäiliötä saostussäiliöt tai umpisäiliö ovat vanhoja saostussäiliöissä ei ole pohjaa jätevedet johdetaan maastoon käsittelemättömänä toimintahäiriöt muu, mikä? EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT Jätevesijärjestelmän dokumentointi ja aikataulu laaditaan selvitys laaditaan suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostaminen/uusiminen yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuudessaan uusimisen tarpeessa Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisäys umpisäiliöön Jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee umpisäiliö harmaavesisuodatin laitepuhdistamo saostussäiliöiden uusiminen wc:n uusinta vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osaston lisäys) fosforinpoiston lisääminen kunnalliseen viemäröintiin liittyminen imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää muu, mikä?

LIITE 1 5/5 ASEMAPIIRUSTUS: Jos kiinteistöllä on asemapiirustus (kartta kiinteistöstä), jossa käy ilmi jätevesijärjestelmän sijainti kiinteistöllä, niin laitetaan siitä kopio selvityksen liitteeksi. Jos asemapiirustusta ei ole, tai siihen ei ole merkitty jätevesijärjestelmän sijaintia, niin kiinteistön tilanteesta voi itse laatia piirroksen. Piirroksessa on tarpeen esittää kiinteistöllä olevat rakennukset, salaojat, talousvesikaivot (omat ja lähellä olevat naapurin kaivot), jätevesien käsittelyjärjestelmä, jätevesien purkupaikka, kiinteistön rajat, vesistöt ym.