Päätös POKELY/4/07.04/2013 Pohjois-Karjala 18.04.2013 Jyrki Kervinen Ollilanpiha 20 80330 REIJOLA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta HANKKEESTA VASTAAVA Jyrki Kervinen Ollilanpiha 20 80330 REIJOLA HANKKEEN KUVAUS Jyrki Kervisen tarkoituksena on laajentaa lypsykarjan kasvatusta ja lihakarjantuotantoa nykyisestä ympäristöluvan mukaisesta 99 lehmästä, 40 hiehosta, 72 lihanaudasta ja 80 alle 6 kk:n ikäisestä vasikasta 240 lehmään, 140 hiehoon, 140 lihanautaan ja 80 vasikkaan Joensuun Pyhäselässä Mulon kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä. Rakennuspaikka sijaitsee maisemaltaan avoimella peltovaltaisella alueella, Joensuu-Helsinki rautatien välittömässä läheisyydessä, sen länsipuolella. Joensuun kaupungin keskustaan tulee matkaa noin kymmenen ja Reijolan taajaman keskustaan kaksi kilometriä. Hanketta varten on tarkoitus laajentaa nykyistä vuonna 2006 valmistunutta lypsykarjapihattoa sekä rakentaa kaksi uutta lietelantasäiliötä. Laajennuksen jälkeen tila tuottaisi noin 2 040 000 kg maitoa ja 42 000 kg lihaa. Eläinsuojan laajennus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana. Eläinsuojat toimivat lietelantaperiaatteella. Lannan varastointia varten nykyisten kolmen lietesäiliön (340 + 790 + 3300 m 3 ) lisäksi on suunniteltu rakennettavaksi kaksi uutta 2000 m 3 :n betonista lietelantasäiliötä, toinen eläinsuojan laajennuksen yhteyteen ja toinen runsaan viiden km etäisyydelle Iiksensuolle, valmisteltavien peltolohkojen läheisyyteen. Lannan varastoinnissa on tarkoitus hyödyntää myös eläinsuojien lietekuiluja, joiden tilavuus on yhteensä noin 1900 m 3. Myös eläinsuojan ja maitohuoneen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Säilörehua valmistetaan torniin esikuivattuna noin 2900 tonnia vuodessa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään (2007-2013). Eläinten ruokintaa ja lannan levitystä varten hankkeesta vastaavalla on käytössään tällä hetkellä noin 53 ha omaa peltoa ja 44 ha vuokrapeltoa. Pelloista pääosa sijaitsee tilakeskuksen lähiympäristössä ja Haapajoen varressa alle kolmen kilometrin etäisyydellä. Toiminnan laajentamiseen liittyen tilalle on hankittu 196 hehtaaria aiemmin turvetuotannossa ollutta Iiksensuon aluetta rehuntuotantoa varten. Iiksensuo sijaitsee tilan koillispuolella noin 5 km etäisyydellä, Pielisjokeen laskevan Iiksenjoen eteläpuolella. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 02950 26 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu Faksi (013) 123 622
POKELY/4/07.04/2013 2/8 ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Jyrki Kervinen on jättänyt 28.1.2013 Itä-Suomen aluehallintovirastoon Joensuun Mulon kylässä sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajennusta koskevan 27.1.2013 päivätyn ympäristölupahakemuksen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hankkeesta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (POKELY) lausuntoa 7.2.2013. Vastauksessaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle POKELY toteaa, että lausuntopyynnön kohteena oleva hanke voi mahdollisesti aiheuttaa sellaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994) 4 :n 2 momentissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttävät YVA-lain mukaista arviointimenettelyn soveltamista. Viranomaisneuvottelut ja hakijan kuuleminen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt 25.03.2013 arviointimenettelyn tarpeellisuuteen liittyen lausunnot Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ympäristöterveydenhuollolta. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on saatu 27.03.2013. Ympäristöterveydenhuollon edustajaa, valvontaeläinlääkäri Erja-Kaisa Unkilaa on kuultu 15.04.2013 järjestetyssä kokouksessa. Hakijaa on kuultu 18.04.2013. Ympäristönsuojeluviranomainen viittaa lausunnossaan Joensuun kaupungin rakennusja ympäristölautakunnan lausuntoon 20.03.2013. Lausunnossa on käyty läpi hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset ja otettu kantaa niiden vähentämiseen. Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa myös, että kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka jo nykyisellään on varsin mittavaa. Uusi karjasuoja pihatto sijoittuu nykyisen jatkeeksi. Tarvittava lietelannan lisäkapasiteetti rakennetaan osittain etäsäiliönä. Myös lannan levittämiseen tarvittava uusi peltoalue tulee sijaitsemaan kauempana erillään tilakeskuksesta käytöstä poistuneella turvesuolla. Ympäristövaikutusten osalta ne tulevat laajennuksen myötä pysymään samanlaisina mutta kohdistuvat laajemmalle alueelle. Uusi alue, joka otetaan käyttöön, on kuitenkin maa- ja metsätalousaluetta eikä siten muuta maankäyttöä. Toiminnan laajentaminen tilakeskuksessa on myös voimassa olevien kaavojen mukaista. Lausunnossa lopuksi todetaan, että rakennus- ja ympäristölautakunnan antaman lausunnon perusteella ei ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisella voida nähdä olevan sellaista lisäarvoa ympäristövaikutusten vähentämisen kannalta, että se olisi tarpeen. Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon edustaja kiinnitti erityistä huomiota huolellisuuteen suunnitellun hankkeen laajennuksen myötä kasvavan lietelannan kuljetuksiin mm. mahdollisten haitallisten bakteerien ja taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi ja tautiriskin pienentämiseksi. Melu- ja hajuhaittojen lisäksi kuulemisessa nousi esille lietelannan varastointi lantakuiluissa, josta todettiin, että varastointi voi olla vain väliaikaista. Hakijan kuulemisessa tarkentuivat hankkeen tiedot mm. lietelannan kuljetuksiin liittyvien kuljetusreittien, Iiksensuon alueiden aikaisemman ja suunnitellun käytön osalta. Merkintä Päätöstä ratkaistaessa käytössä on ollut Jyrki Kervisen 27.1.2013 päivätty Itä-Suomen aluehallintovirastolle osoitettu ympäristölupahakemus liitteineen (ISA- VI/84/04.08/2012).
POKELY/4/07.04/2013 3/8 POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että Jyrki Kervisen maidon- ja lihantuotannon laajentamista koskevaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA -lain 4 :n 1. momentin ja vastaavan asetuksen 6 :n hankeluettelon mukaisiin hankkeisiin. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta yksittäistapauksessa lain 4 :n 2. momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1. momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA -lain 4 :n 3. momentin nojalla harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä lain 4 :n 2. momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. YVA -asetuksen 7 sisältää luettelon niistä hankkeen ominaisuuksiin, sijaintiin ja vaikutusten luonteeseen liittyvistä tekijöistä, joita on tarkasteltava erityisesti harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (713/2006) 6 kohdan 1 a-c mukaan arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa, 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa. Jyrki Kervisen eläinsuojan laajennushanke ei ole YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittu hanke, joka suoraan edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Eläinten lannassa erittämien ravinnemäärien perusteella toiminnan laajennus vastaa kuitenkin laskennallisesti arvioituna typpisisällöltään 70-84 % ja fosforisisällöltään 52 % hankeluettelon mukaisissa eläinsuojissa kasvatettavien eläinten tuottaman lannan ravinne-erityksestä. Laskennallisten ammoniakkipäästöjen perusteella laajennuksen myötä lisääntyvän eläinmäärän päästöt olisivat noin 75 % hankeluettelon mukaisen sikalahankkeen päästöistä. Laajennushanke ja nykyinen toiminta muodostavat kokonaisuuden, joka laskennallisesti arvioiden on erityisesti typpiarvojen perusteella hankeluettelon mukaista eläinsuojaa suurempi. Verrattuna 3000 lihasian tuottamaan lannan typpimääriin hankkeen laajennus yhdessä nykyisen eläinmäärän kanssa on noin 20 % ja 900:aan emakkoon verrattuna noin 50 % suurempi. Laskelmissa on käytetty kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) esitettyjä päästökertoimia. Suunnitellun hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät hankkeen myötä lisääntyvän lantamäärän hajuhaittoihin maatilan lähiympäristössä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin, liikenteen lisääntymiseen ja lähialueella sijaitsevien ja mahdollisesti tulevien asuinkiinteistöjen käytön vaikeutumiseen ja mahdolliseen arvon alenemiseen. Lisäksi onnettomuus- ja häiriötilanteissa voi aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen koko Jyrki Kervisen hankkeessa eläinmäärän lisäys nykyiseen toimintaan verrattuna on suuri. Lypsylehmien määrä on tarkoitus lisätä nykyisen luvan mukaisesta 99:stä yli kaksin-
POKELY/4/07.04/2013 4/8 kertaiseksi, 240:een. Myös hiehojen ja lihanautojen määrä lisääntyy samassa suhteessa. Hankekokonaisuus on Pohjois-Karjalan oloissa suuri. Hankkeesta ei kuitenkaan oleteta aiheutuvan vastaavanlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia kuin YVA-asetuksen hankeluettelon mukaisista hankkeista. Lähialueella ei sijaitse myöskään muita sellaisia hankkeita, joiden yhteisvaikutuksesta aiheutuisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maankäyttö ja maisema Hakijan kiinteistö sijaitsee Reijolan osayleiskaava-alueella. Hankealue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta ja sijaitsee Joensuun kaupunginvaltuuston 29.10.2012 pääosin hyväksymällä Reijolan osayleiskaava-alueella. Laajennettava eläinsuoja ja osa pelloista sijaitsevat osayleiskaavassa alueella, joka on merkitty maatalousalueeksi. Alueella on sallittua vain maatalouteen liittyvä rakentaminen, jota tulee sijoittaa ensisijaisesti talouskeskuksen läheisyyteen. Eläinsuojat sijaitsevat Joensuu - Helsinki -radan läheisyydessä, kaavassa melualueeksi osoitetulla alueella. Osayleiskaavassa on osoitettu jonkin verran lisää pientaloasutusta Ollilan tilan maille peltoalueiden läheisyyteen. Kaava ei ole tältä osin lainvoimainen, koska siitä on valitettu. Tilan nykyinen rakennuskanta siiloineen on jo varsin mittava, eikä kokonaisuuteen suunniteltu lisärakentaminen aiheuta merkittävää muutosta alueen maaseutumaisemakuvaan. Luonnon monimuotoisuus ja -suojelu Osayleiskaavoitusta varten tehdyn ympäristöselvityksen mukaan tilakeskuksen alueella ja välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa erityisiä ympäristöarvoja. Tila ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä lähistöllä ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita tai suojelukohteita. Hanke ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta ennakkoon arvioiden luonnon sietokyvylle sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joita YVA-laissa ja asetuksessa tarkoitetaan. Lietelannan määrä ja vesistövaikutukset Laajennuksen myötä toiminnassa syntyvän lietelannan määrä lisääntyy noin kaksinkertaiseksi. Lannan käyttömäärät eläinsuojien lähiympäristössä tai hankkeesta vastaavan hallinnassa olevilla muilla pelloilla eivät kuitenkaan Iiksensuon tulevaa viljelyaluetta lukuun ottamatta lisäänny nykyisestä, sillä lannanlevitysmääriä ja lannan käyttöä peltojen lannoitteena ohjataan ja säädellään valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maatalouden ympäristötuen ehtojen kautta. Ne tulevat säätelemään lannankäyttöä ja lannoitusta myös Iiksensuon alueella. Levitysajankohdat ajoittuvat normaaleihin lannanlevitysajankohtiin nurmiviljelyssä. Levityksessä käytetään nurmeen sijoittavaa multainta, mikä on ympäristön kannalta suositeltavaa tekniikkaa ja vähentää sekä hajuhaittoja että mahdollista ravinteiden huuhtoutumista. Hakijan käyttöönsä hankkima turvetuotantoalue Iiksensuolla käsittää sekä tuotannosta poistuneita alueita, mutta myös jälkikäytössä (mm. ruokohelpiviljelyssä) olleita entisiä tuotantoalueita. Vesiensuojelun kannalta näiden alueiden siirtyminen viljelykäyttöön ei olennaisesti muuta alueelta alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Alueella on aikanaan turvetuotantoa varten rakennetut laskeutusaltaat ja muita vesiensuojelurakenteita. Nurmiviljelykäytössä kasvillisuus vähentää
POKELY/4/07.04/2013 5/8 aiemmin tuotannosta poistuneiden alueiden pintakerrosten eroosiota ja sen mukana huuhtoutuvan orgaanisen aineksen ja sitä kautta ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. Peltojen lannoitus toisaalta todennäköisesti lisää ravinnehuuhtoumaa jonkin verran. Käytettävissä olevien tietojen perusteella hankkeella ei ole vaikutusta vesienhoitolain mukaisten ympäristötavoitteiden toteutumiseen. Liikenne Lannan käsittely, kuormaus ja kuljettaminen tulevat lisääntymään selvästi nykyisestä sekä tilakeskuksen alueella että myös lietelannan kuljetusten myötä Iiksensuon peltolohkoille. Liikenteen osalta vaikutuksia pienentää osin lietelannan levitykseen käytettävien uusien peltolohkojen sijainti kauempana tilakeskuksesta, jolloin liikennemäärät jakaantuvat laajemmalle alueelle. Etäsäiliö mahdollistaa lannan kuljetuksen talviaikaan, mikä vähentää lannan kuljetusta tilakeskuksesta keväällä vilkkaimpaan aikaan. Kokonaisuudessaan näistä muutoksista ei kuitenkaan ole arvioitu aiheutuvan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi YVA-menettely olisi tarpeen. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön ja viihtyisyyteen Eläinsuojahankkeen lähimmät mahdollisesti häiriintyvät kohteet ovat omakotikiinteistöjä ja sijaitsevat noin 200-400 metrin etäisyydellä nykyisistä eläinsuojista. Laajennusosa tulisi sijoittumaan lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle. Alueella on myös muita kotieläintiloja. Rakennettaessa uusi kotieläinsuoja tai merkittävä laajennus suositeltava etäisyys häiriintyviin kohteisiin on eläinmäärästä, tuotantosuunnasta ja olosuhteista riippuen 200-500 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 2010). Uusiin lantaloihin tulisi matkaa olla vähintään 100 metriä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee jonkin verran asutusta. Eläinsuojan laajennusosan etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen (asuinrakennus) on noin 100 metriä. Kaavaan merkityt pientalotontit sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä eläinsuojan rakennuspaikasta. Eläinsuojan lisäksi avolantalat voivat aiheuttaa hajuhaittaa lähialueille. Nautakarjan lannan lietesäiliössä tapahtuva kuorettuminen vähentää kuitenkin hajuhaittaa. Uusi lietelantala on suunniteltu rakennettavaksi noin 100 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinkiinteistöstä. Etäsäiliö rakennetaan kauemmas alueelle, jossa asutusta on melko vähän. Tuotantosuunta, sijainti ja olosuhteet huomioon ottaen hankkeen hajupäästöistä ei ennakkoon arvioiden todennäköisesti aiheudu YVA-laissa ja asetuksessa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähiympäristössä. Myöskään eläinsuojista ja lannan käsittelyn yhteydessä syntyvistä ammoniakki- ja metaanipäästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että YVA-menettely olisi tarpeen. Hankkeesta aiheutuvan lisähajuhaitan ei voida katsoa olevan kokonaisuutena arvioiden merkittävää. Hajuhaitat koetaan yleisesti nautakarjatiloilla vähemmän haitallisiksi ja epämiellyttäviksi kuin sikaloissa ja kanaloissa. Melu Hankkeesta aiheutuva meluhaitta muodostuu lähinnä liikenteestä ja itse toiminnasta aiheutuvasta melusta. Liikennemäärien voidaan kuitenkin katsoa olevan lypsy- ja lihakarjatiloilla tavanomaisia, eikä niiden voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta meluhaittaa. Itse toiminnasta ei laajennushankkeen myötä aiheudu merkittävää meluhaittaa lä-
POKELY/4/07.04/2013 6/8 himmälle asutukselle, koska toimintojen sijoittumisessa ei tapahdu nykyiseen nähden olennaisia muutoksia. Tilakeskus sijaitsee Helsinki-Joensuu -rautatien läheisyydessä kaavassa melualueeksi merkityllä alueella. Riskit ja riskienhallinta Hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja toimintarakennuksiin. Tällaisten riskien hallinta, kuten rakenteiden tarkkailu sekä toimintasuunnitelma onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle sekä niiden ehkäisemiseksi kuuluu normaalitoimintaan. Ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttääkin parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista toiminnassa. YVA-menettelyn tarvetta harkittaessa onnettomuusriskejä ei ole asiasta käytettävissä olevan tiedon perusteella voitu pitää siinä määrin merkittävinä ja todennäköisinä, että YVA-menettely olisi tarpeen. Lietelannan kuljetuksiin tilakeskuksesta peltoalueille ja erityisesti Iiksensuolta hankituille alueille voi liittyä myös terveyshaittojen riskiä varsinaisten onnettomuusriskien lisäksi (esim. jos lietelantaa ja siinä mahdollisesti olevia taudinaiheuttajabakteereja pääsee kuljetusten yhteydessä leviämään ympäristöön). Näitä riskejä voidaan kuitenkin vähentää ja estää noudattamalla lietelantaloiden tyhjennyksissä, lastaamisessa ja kuljetuksissa huolellisuutta ja noudattamalla voimassa olevia ohjeita. Yhteenveto vaikutuksista Suunnitellun hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät hankkeen myötä lisääntyvän lantamäärän hajuhaittoihin maatilan lähiympäristössä, lannan käsittelystä, kuljetuksesta ja levityksestä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin, liikenteen lisääntymiseen ja lähialueella sijaitsevien ja mahdollisesti tulevien asuinkiinteistöjen käytön vaikeutumiseen ja mahdolliseen arvon alenemiseen. Lisäksi onnettomuus- ja häiriötilanteissa voi aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen haittavaikutukset ovat luonteeltaan osittain pysyviä ja osittain kausiluonteisia. Yhteenvetona hankkeen ympäristövaikutuksista voidaan todeta, että hankkeesta ei todennäköisesti, käytettävissä olevien tietojen perusteella aiheudu sellaisia YVA-lain 4 :n 2 momentissa mainittuja, arviointimenettelyä edellyttäviä vaikutuksia, jotka laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaisivat YVA-lain 4 :n 1 tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Saantitodistuksin Jyrki Kervinen, suoritemaksutta
POKELY/4/07.04/2013 7/8 Tiedoksi Itä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Joensuun kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen Joensuun kaupunki/ympäristöterveydenhuolto Ilmoittaminen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös on myös nähtävillä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, käyntiosoite Kauppakatu 40 B, Joensuu. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa: www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset > Eläintenpito MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Aarne Wahlgren Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualue Hannu Luotonen Erikoistutkija Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue PM,HL/PM,HL
Liite. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen, POKELY/4/07.04/2013, 18.4.2013 POKELY/4/07.04/2013 8/8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perustelut - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vaalituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on myös ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Kuopion hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Kuopion hallinto-oikeus: Käyntiosoite: Puijonkatu 29 Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: vaihde 029 56 42500, Telekopio 029 56 42501 Aukioloaika: klo 8-16.15