MMM:n lausuntopyyntö MMM011:00/2015, määräpäivä 18.9.2015 30.9.2015 LAUSUNTOYHTEENVETO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI ERILLISTEN VESIJÄTTÖJEN LAKKAUTTAMISESTA KIINTEISTÖINÄ JA ERÄIKSI MUIKSI LAEIKSI 1. JOHDANTO 1.1 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä Maanmittauslaitoksen ehdotuksen pohjalta. 1.2 Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä. Samassa yhteydessä esitetään tehtäväksi laista johtuvat muutokset kiinteistönmuodostamislakiin. Lain tavoitteena on parantaa kiinteistötietojärjestelmän selvyyttä ja luotettavuutta saattamalla kiinteistörekisteriin erillisinä vesijättöinä rekisteröidyt yksiköt lainhuudatus- ja kiinnityskelpoisiksi yksiköiksi. Lain nojalla erilliset vesijätöt voidaan muodostaa tiloiksi tai liittää muuhun rekisteriyksikköön niiden erillisenä toimituksena tapahtuvan omistusoikeuksien selvittämisen yhteydessä. Kiinteistötoimituksen toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksia koskevaa kiinteistönmuodostamislain sääntelyä esitetään uudistettavaksi siten, että laista poistettaisiin toimitusinsinöörin tutkintoon sidottu toimivaltuus tehdä erilajisia kiinteistötoimituksia. Uudistuksella ei muuteta Maanmittauslaitoksen ja kiinteistörekisteriä pitävän kunnan asiallista toimivaltajakoa tehdä kiinteistötoimituksia asemakaava-alueella. Esitys sisältää myös ehdotukset kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annettuun lakiin, kiinteistörekisterilakiin, kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annettuun lakiin ja kiinteistötoimitusmaksusta annettuun lakiin tehtävistä pienemmistä muutoksista ja teknisistä tarkistuksista, jotka johtuvat muun lainsäädännön muuttumisesta sekä toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi ehdotetaan kumottaviksi rajakuntien tilusjärjestelystä annettu laki sekä eräistä vesitilusjärjestelyistä annettu laki, koska lakeihin perustuvat tilusjärjestelytoimitukset ovat tulleet suoritetuiksi. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2016 aikana. 2. LAUSUNNON ANTAJAT Maa- ja metsätalousministeriö pyysi 27.8.2015 lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maanmittauslaitokselta, Tietosuojavaltuutetulta, Maanmittauslaitoksen akavalaisten yhteistyöryhmä JUKO ry:ltä, Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:ltä, Suomen maanmittausinsinöörien liitto MIL ry:ltä, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI ry:ltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä ja Svenska Lantbruksproducenternas Centaralförbund SLC:ltä, Iisalmen kaupungilta, Kiuruveden kunnalta, Kuopion kaupungilta, Lapinlahden kunnalta, Aalto - Yliopistolta, Metropolia Ammattikorkeakoululta, Lapin ammattikorkeakoululta ja Yrkeshögskolan Novialta. Lausunnon ovat antaneet oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, Maanmittauslaitos, Tietosuojavaltuutettu, Maanmittauslaitoksen akavalaisten yhteistyöryhmä JUKO ry, Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Kuopion kaupunki, Aalto - yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.
Esityksestä ovat lausuneet lisäksi Tekniikan Akateemiset TEK, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosasto ja Kalatalouden Keskusliitto. 3. YHTEENVETO LAUSUNNOISTA Oikeusministeriö on lausunnossaan kannattanut ehdotusta rajakuntien tilusjärjestelylain (282/1960) ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) kumoamiseksi tarpeettomina niiden soveltamisalaan kuuluvien toimitusten tultua tehdyiksi. Maanmittauslaitos on lausunnossaan kannattanut esitettyjä lakimuutoksia. Suomen Kuntaliitolla ei ole ollut huomautettavaa esityksestä. Kalatalouden Keskusliitto on pitänyt esitystä yleisesti kannatettavana. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ja Aalto - yliopisto ovat lausunnoissaan pitäneet kannatettavana lakiehdotusta, jolla erillisten vesijättöjen oikeudellinen asema voidaan selvittää ja ratkaista. Valtakunnanvoudinvirasto on pitänyt esitystä ulosottotoimen kannalta tarkasteltuna nykytilannetta selventävänä, vaikkakin erillisten vesijättöjen merkitys ulosottokohteina on vähäinen. 3.1 Yksityiskohtaisia huomautuksia 3.1.1 Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä Valtiovarainministeriö on lausunnossaan katsonut, että erillisten vesijättöjen lakkauttaminen kiinteistöinä tulisi tehdä sitä mukaa kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua ja vähiten kustannuksia aiheuttavaa. Maanmittauslaitokselle ei tulisi säätää laissa ehdotonta velvollisuutta välittömästi viran puolesta selvittää ko. alueita. Lisämäärärahoihin ei esityksen johdosta saa syntyä tarvetta. Esitysehdotuksen 6 :ssä säädetään korvauksen tallettamisesta tilanteessa, jossa erilliseen vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja haluaa lunastaa sen tiluksiinsa. Valtiovarainministeriö on pitänyt lausunnossaan ehdotettua menettelyä kokonaisuudessaan vanhanaikaisena ja aluehallintovirastoille työläänä sekä aikaa vievänä ja lisäkustannuksia aiheuttavana. Kun maksutalletusta koskeva lainsäädäntö vaatinee uudistamista ja sen selvittämistä, olisiko talletusasiat mahdollista siirtää aluehallintovirastoilta esim. yksityisten rahoituslaitosten tehtäväksi tai kunkin hallinnonalan itsensä hoidettaviksi, esityksen jatkovalmistelussa tulisi selvittää talletusviranomaiseksi myös muita vaihtoehtoja esim. maa- ja metsätalousministeriön toimialalta. Valtiovarainministeriö on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei ehdotuksen 5 ja 6 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa ole esitetty mitään tulkintaohjetta sille, minkä arvoinen korvaus voitaisiin katsoa vähäistä suuremmaksi. Jos talletusviranomainen olisi myös vastaisuudessa aluehallintovirasto, valtiovarainministeriö on pitänyt esitystä siltä osin kannatettavana kun tallettamisvelvollisuus tulisi koskemaan vain vähäistä suurempia korvauksia. Valtiovarainministeriö näkemyksen mukaan tallettamisvelvoitteen piiriin kuuluvien korvausten lukumäärä saattaa lisääntyä huomattavastikin esitysehdotuksen johdosta. Tästä ei ole kuitenkaan esitetty arvioita. Kun lakiehdotuksen 6 :ssä aluehallintovirastoille asetetaan yleistiedoksiantovelvoite virastojen toiminnan kannalta uutena tehtävänä, lisää tämä myös aluehallintovirastojen työmäärää ja aiheuttaa niille lisäkustannuksia. Kun esityksessä ei ole millään tavalla arvioitu siitä aluehallintovirastoille aiheutuvia vaikutuksia, tulee esityksen vaikutusarviointia täydentää jatkovalmistelussa tältä osin ja osoittaa, kuinka aluehallintovirastoille esityksestä aiheutuvat lisäkustannukset on tarkoitus rahoittaa. Erillisen vesijätön oikeudellista asemaa jäsentävät aineelliset säännökset sisältyvät lakiehdotuksen 3 :ään. Pykälän 3 momentin mukaan vesijättö voidaan liittää myös muuhun kuin siihen rajoittuvaan kiinteistöön, jos sitä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistön yhteydessä ja vastaanottavan kiinteistön omistaja on antanut liittämiseen suostumuksensa. Kun 3 momentti palvelee selkeästi
tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen muodostamista ja sääntelyyn liittyy tältä osin yksityiseen tarpeeseen tapahtuvaan lunastukseen viittaavia piirteitä ja kun otetaan huomioon voimassa olevan kiinteistönmuodostamislain 60 :n 2 momentti, joka mahdollistaa yksityiseen tarpeeseen ja perustuslain 15 :n omaisuudensuojasäännöksen pakkolunastusvarauman ulkopuolelle jäävän lunastamisen, oikeusministeriö on lausunnossaan pitänyt epäselvänä ehdotetun 3 momentin säännöksen tarpeellisuutta. Maanmittauslaitos on lausunnossaan pitänyt tärkeänä kiinteistönmuodostamislain 60 :ssä tarkoitetun erillisen vesijätön lunastusta tarkoittavan säännöksen voimassapysyttämisen esimerkiksi siirtymäsäännöksellä sen vuoksi, ettei esityksessä ole säädetty erillisten vesijättöjen lakkauttamiselle tiettyä ajankohtaa. 3.1.2 Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta MTK on esittänyt lausunnossaan huolensa ehdotetun toimitusinsinöörien koulutukseen perustuvan toimivaltajaon tehdä erilajisia kiinteistötoimituksia poiston vaikutuksista maanomistajien oikeusturvaan. MTK on katsonut, että jatkossakin vaativien toimitusten perustutkintona tulisi pitää suoritettua maanmittausalan diplomi-insinöörin tutkintoa. MTK katsookin, että toimitusinsinöörien jatkokoulutuksesta tulisi säätää lailla. Oikeusministeriö on lausunnossaan pitänyt ehdotettua toimitusinsinöörien toimivaltajaon 5 :n muutosta merkittävänä, koska kiinteistönmuodostamislainsäädännössä on tähän saakka edellytetty vaativien kiinteistötoimitusten osalta koulutusvaatimuksena korkeakoulussa suoritettua diplomi-insinöörin tutkintoa. Oikeusministeriö ei ole vastustanut lausunnossaan ehdotettua sääntelyä, mutta katsonut sen korostavan Maanmittauslaitoksen sisäisten järjestelyiden merkitystä sen varmistamisessa, että toimitusinsinööriksi määrättävä omaa riittävän asiantuntemuksen toimituksen suorittamiseksi. Maanmittauslaitos on lausunnossaan pitänyt ehdotettua kiinteistönmuodostamislain 5 :n sääntelyä kuntien osalta raskaana ja vaikeaselkoisena. 3.1.3 Laki kiinteistörekisterilain muuttamisesta Henkilötietolain mukaan vain käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja tulee käsitellä. Perustuslakivaliokunta on pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeänä sääntelykohteena nimenomaan tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä. Kun kiinteistörekisterilakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös kiinteistörekisteriin merkittyjen tietojen pysyvästä säilyttämisestä, tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan tähdentänyt, että henkilötietojen osalta perusteluissa olisi tärkeä tuoda esille miksi, ja nimenomaan miten perustellen, näiden tietojen pysyvä säilyttäminen on käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeen. Maanmittauslaitos on lausunnossaan esittänyt edelleen harkittavaksi kiinteistörekisterilain 2 :n 1 momentin muuttamista siten, että momentin kohta 8 kumottaisiin tarpeettomana. Tarkoitus on kiinteistörekisterin perusparannustehtävänä lakkauttaa erilliset vesijätöt kiinteistönmääritystoimituksissa, jolloin toimitusten tultua suoritetuksi loppuun tällaisia rekisteriyksiköitä ei enää tarvita erillisinä kiinteistöinä kiinteistörekisterissä. Maanmittauslaitos on esittänyt lausunnossaan kiinteistörekisterilain 2 :n 2 momentin sanamuodon tarkistamista siten, että muina rekisteriyksikköinä merkittäisiin kiinteistörekisteriin yhteiset alueet sekä maantielain (503/2005) 58 :n 2 momentissa tarkoitetut ja ennen maantielain voimaantuloa erotetut edelleen tieoikeudella hallittavat liitännäisalueet. 3.1.4 Laki KTJ -lain muuttamisesta Kun muun kiinteistötiedon ja omistajatiedon luovutus teknisen käyttöyhteyden kautta edellyttää jatkossakin käyttötarkoitussidonnaista lupaa, tietosuojavaltuutettu ei ole pitänyt ehdotettua sääntelyä kiinteistötunnustiedon ja rajatiedon avaamisesta henkilötietojen suojan kannalta ongelmallisena.
Ehdotettu KTJ:n kiinteistötunnustiedon ja rajatiedon avaaminen ei merkitse sitä, että esimerkiksi otteet kiinteistörekisteristä tai kiinteistörekisterikartasta olisivat jatkossa kaikille maksuttomia. Maanmittauslaitos on lausunnossaan katsonut, että esityksessä tämä kysymys jää nykymuodossa epäselväksi. Maanmittauslaitos on tämän vuoksi esittänyt lain 7 :n 3 momentin pysyttämistä ennallaan ja kiinteistötunnusta ja kiinteistöjaotusta koskevan tiedon käyttöoikeuden maksuttomuuden säätämistä 7 :n yhteydessä eri momentissa. Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt lausunnossaan KTJ -tietojen avaamisen laajentamista siten, että osakaskunnat saisivat maksuttoman oikeuden KTJ:n sisältämiin kiinteistöjen omistajatietoihin. 3.1.5 Laki kiinteistöjen kauppahintarekisterilain muuttamisesta Valtakunnanvoudinvirasto on pitänyt kannatettavana ehdotettua lain 2 :n muuttamista siten, että laissa tarkoitettu kiinteistön luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus koskisi jatkossa kaikkia luovutuksia ja siten kaikkia ulosottotoimin myytyjä kiinteistöjä siitä riippumatta, mitä ulosottomyyntitapaa myynnissä on käytetty. Ilmoitusvelvollisuus koskisi säännösmuutoksen jälkeen kaikkia ulosottomyyntejä. 3.1.6 Laki yhteismetsälain muuttamisesta Voimassa oleva yhteismetsälain 17 sisältää kiellon suorittaa kiinteistötoimitus siten, että toimituksessa muodostuu kiinteistö, jonka osuus yhteismetsään olisi yhteismetsän osakaskunnan ohjesäännössä määrättyä osuuslukua ( minimiosuutta ) pienempi. Säännöstä on ehdotettu muutettavaksi siten, että se koskisi myös tilannetta, jossa yhteismetsään liitetään kaupan perusteella kiinteistö tai määräala yhteismetsäosuutta vastaan. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosasto on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kiinteistön tai määräalan kaupassa yhteismetsän osakaskunta luovutuksen saajana pystyy sopimusta tehtäessä ratkaisemaan sen, onko minimiosuutta pienemmän osakastilan perustaminen tarkoituksenmukaista. Luonnonvaraosasto on myös lausunut, että pidemmän aikavälin tärkein metsäpoliittinen tavoite on tilakoon kasvattaminen. Alueiden liittäminen yhteismetsään on siten tämän tavoitteen mukaista. 3.1.7 Laki kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta Maanmittauslaitos on lausunut, ettei kiinteistötoimitusmaksulain 11 ja 12 :n lakitasoinen sääntely vastaa valtionhallinnon yleistä maksujen perimistä koskevaa sääntelyä. Jotta laskutusprosessi olisi yhtenäinen muun valtionhallinnon kanssa sekä tukisi Kiekua sellaisenaan ja palvelukeskuksen käyttöön nojautuvaa toimintamallia, tulisi lain sääntely lykkäyksen myöntämisestä ja maksun kolmena eränä perimisestä poistaa. 3.2 Muut huomautukset ja ehdotukset Kalatalouden Keskusliitto on pitänyt hyvänä sitä, että erityisten vesijättöjen vaatimat toimitukset voidaan suorittaa valtion varoin. Myös MTK on pitänyt tärkeänä sitä, että vastuu erillisiä vesijättöjä koskevista kiinteistötoimituksista ja asioiden selvittelystä aiheutuvista kustannuksista jää esitetyllä tavoin valtion vastuulle. Maanmittauslaitoksen Akavalaisten Yhteistyöryhmä JUKO ry on pitänyt lausunnossaan ehdotuksen perusteluja epärelevantteina. JUKO on lausunut, ettei toimitusinsinöörin uralla kehittyminen vaadi lakimuutosta. Diplomi-insinööriksi voi lukea myös AMK - insinöörille suunnatussa jatkokoulutuksessa. Aalto-yliopisto on myös lausunnossaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan todeten, että tähän ylempään DI-koulutukseen on hyväksytty tähän mennessä arviolta yli viisikymmentä maanmittauksen amk - insinööriä vuoden 2005 jälkeen. JUKO on lausunnossaan lisäksi katsonut, ettei Maanmittauslaitoksen täydentävä koulutus voi korvata oppilaitoksissa annettavaa koulutusta. Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry ja Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset MAKLI ry ovat lausunnoissaan puoltaneet ehdotettua toimitusinsinöörien kelpoisuusvaatimusten yhtenäistämistä. Yhdistykset ovat myös kiinnittäneet huomiota toimitusten vaativuusluokitukseen ja katsoneet, että tasoja
voisi olla enemmänkin kuin hallituksen esityksen perusteluissa mainitut kolme tasoa (perus-, vaativa- ja erikoistunut taso). MATE on lisäksi katsonut, että Maanmittauslaitoksen sisäiseen kelpoisuusjärjestelmään tulee kytkeä puolueettoman tahon auditointi toimitusinsinöörien osaamisen varmistamiseksi. Tekniikan Akateemiset on lausunnossaan katsonut, ettei toimitusinsinöörien kelpoisuusvaatimuksia tule muuttaa ehdotetulla tavalla. Sekä Tekniikan Akateemiset että JUKO ry katsovat, että kelpoisuusvaatimusten yhtenäistäminen johtaa koulutustarjonnan suuntautumiseen yliopistotasolta alemmille koulutustasoille. Samalla heikentyvät alan tutkimus ja kehittymismahdollisuudet Suomessa. Lapin ammattikorkeakoulu on pitänyt ehdotettua toimitusinsinöörien kelpoisuusehtojen muutosta hyvänä. Lausunnon mukaan maanmittausinsinööreille suunnatussa ylemmässä amk - koulutuksessa voidaan tarjota sellaista osaamista, jota uusi toimitusinsinöörien kelpoisuusjärjestelmä vaatii. Aalto-yliopisto näkemyksen mukaan esityksessä ei ole kuvattu sitä, millainen on Maanmittauslaitoksen ja kuntien tuleva koulutusjärjestelmä, joka varmistaa lakiuudistuksen jälkeen toimitusinsinöörien riittävän osaamisen ja kelpoisuuden suorittaa kaikkia kiinteistötoimituksia. Aalto-yliopisto näkee lausunnossaan, että toimitusinsinöörien koulutuksen siirtyminen Maanmittauslaitoksen ja kuntien omien koulutusjärjestelmien vastuulle johtaa alan yliopistotasoisen perustutkimustoiminnan merkittävään vähentymiseen Suomessa ja alan tohtorikoulutuksen siirtymiseen ulkomaille. MTK on lausunnossaan katsonut, että kiinteistönmuodostamislain toimitusinsinöörien toimivaltuuksien muutoksesta aiheutuvan kustannusten säästön tulisi siirtyä toimitusten kiinteistötoimituskustannuksiin. Leo Olkkonen Lainsäädäntöneuvos Maa- ja metsätalousministeriö Hallinto- ja suunnitteluosasto Ohjaus- ja tietohallintouyksiokkö s-posti: leo.olkkonen@mmm.fi GSM: 040-5098473