Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Gödselmarknadsöversikt. Greppa Marknaden Yara Suomi / Jari Pentinmäki

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Tutkittua tietoa luomusta

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-

Environmental Impacts of Energy Production in Finland a Life Cycle Approach

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Kiertotalouden haasteet

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Hulevedet ja biohiilen merkitys

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka

Capacity Utilization

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Tutkittua tietoa luomusta

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Case Outotec: Kestäviä ratkaisuja raskaalle teollisuudelle

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Maapallon energiavarat

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Ekotehokkuusajattelu ja teollinen ekologia alueellinen ekotehokkuus esimerkkinä

Osaamiskeskus pk-yrityksen yhteistyökumppanina

Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen?

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa?

Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

ProAgria. Opportunities For Success

Biotalouden globaalit näkymät

VALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:

Tork Xpress Soft Multifold käsipyyhe. etu

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Verkkokauppatilasto Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Ympäristövalvonta ympäristöteknologian klusteriohjelmassa

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

VALTAKUNNALLINEN YLIOPISTOKESKUSSEMINAARI Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Yhteishankkeista ed. ohjelmakausi

Interesting biodegradable waste feedstock potentials in fermentation point of view

Gap-filling methods for CH 4 data

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi Seija Haapamäki

Miehittämätön meriliikenne

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi Satakuntaliitto

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Wastewater collectuion and treatment in the Helsinki capital area Citywater seminar Tommi Fred

Kun toimeen tartutaan

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Transkriptio:

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus

Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi kierrätystä pitäisi tehostaa? N ja P globaalisti N ja P Suomessa Johtopäätelmiä 15.11.2010

Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi kierrätystä pitäisi tehostaa? Typpi Vesi- ja maaympäristön rehevöityminen Biodiversiteettivaikutukset Hapen kuluminen vesistöissä Ilmastonmuutos Stratosfäärisen otsonin tuhoutuminen Troposfäärisen otsoninen muodostuminen Happamoituminen Pohjaveden pilaantunen N-lannoitteiden energiaintensiivisyys Fosfori Vesi- ja maaympäristön rehevöityminen Biodiversiteettivaikutukset Hapen kuluminen vesistöissä Ehtyvä luonnovara 15.11.2010

N-lannoitteet ja energia + + peak oil =? 15.11.2010 Clark W. Gellings, Kelly E. Parmenter, (2004)

Peak Phosphorus Steen 1998: nykyiset taloudellisesti hyödynnettävissä olevat resurssit käytetty 60-130 vuodessa Cordell, Drangert and White, 2009: Peak Phosphorus 2030 15.11.2010

15.11.2010 Global N cycle

15.11.2010

15.11.2010 Global phosphorus cycle

15.11.2010

N ja P Suomessa tutkimuskysymykset 1. Which are the most important N and P flows in the studied systems in Finland and how much do they contain N and P? 2. Are the studied nutrient systems cyclic or linear? 3. How could the studied systems be more efficient in the use and cycling of N and P? 4. How can this kind of an analysis be used to support decision making on environmental problems? 15.11.2010

Tutkitut järjestelmät 1. forest industry and use of wood fuels, 2. food production and consumption system, 3. energy system 4. municipal waste system 15.11.2010

22.3:2.6 20.5:2.4 Metsäteollisuus ja puupolttoaineiden käyttö ATMOSPHERE FOREST 6.6: 4.4:0.5 ENERGY PRODUCTION FOREST INDUSTRY IMPORTS* OTHER INDUSTRY SECTORS 5.0:0.6 19.1:4.5 3:0.3 21.4:1.3 24.9:6.3 FRESHWATER SYSTEM 0.2:0.02 WOOD-PRODUCTS Inventories PULP AND PAPER 1.2:0.2 3.1:0.3 WASTEWATER TREATMENT 7.5:0.1 DOMESTIC CONSUMPTION 0.7:0.4 0.3:0.2 2.2-8.8:1.5-5.4 1:0.08 LANDFILLS 0.1:0.01 7.5: 0.3 EXPORTS* 4.4:2.5 SEA 1.7:0.1 Mean flows of nitrogen and phosphorus in Finland in 1995 1999 (1000 t a -1 ). Imports and exports do not include secondary products, e.g. packaging materials. (Antikainen et al. 2004)

Metsäteollisuus ja puupolttoaineiden käyttö Metsäteollisuuden käyttö Päästöt vesiin (metsäteollisuus) Antikainen et al. 2004

Typpi Suomen ravinnontuotanto ja kulutusjärjestelmässä, 1990-luvun loppu ATMOSPHERE 18.2 44.5 27.6 66.7 SOIL 10.6 146.9 PLANT PRODUCTION ANIMAL PRODUCTION 15.2 AGRICULTURAL PRODUCTION SYSTEM 180.1 23.8 27.6 29.2 FERTILIZER INDUSTRY 1.6 3.7 FOOD AND FODDER PROCESSING INDUSTRY 30.4 15.9 IMPORTS EXPORTS 32.5 31.5 1.5 DOMESTIC CONSUMPTION 0.4 FOREST FOOD PRODUCTION SYSTEM 4.8 26.3 SOLID WASTE MANAGEMENT 3.3 WASTEWATER TREATMENT 16.4 0.6 1.7 4.5 N 1000 t a -1 <10 13 600 111.2 10-39 0.9 40-69 70-100 >100 WATER SYSTEM Lähde: Antikainen et al. 2005

320000 t N a -1 200000 t N a -1 240000 150000 160000 100000 50000 80000 0 0-50000 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000-100000 Deposition N fixation Manure Fertilization Output 1910 1920 1930 A 1940 1950 B 1960 1970 C 1980 1990 2000 Inputs: deposition, biological N fixation, manure, fertilization Outputs: crop and pasture yield Antikainen et al. 2008. A = Probable inputs outputs B = Probable minimum surplus (= maximum inputs minimum outputs) C = Probable maximum surplus (= minimum inputs maximum outputs)

15.11.2010 Luonnontila.fi

Energiajärjestelmä 250000 9 000 200000 Coal Peat Wood Oil 8 000 7 000 Coal Peat Wood NOx 6 000 ton N /year 150000 100000 ton P / year 5 000 4 000 3 000 50000 2 000 1 000 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Nitrogen and phosphorus in fuels and NOx -emissions in Finland, 1900 2003. Saikku et al. 2007

The flows of N in the Finnish municipal waste system as an average of 1995 1999 (Sokka et al. 2004) PRODUCTION 0.9 INDUSTRIAL PRODUCTION 1.2 AGRICULTURE 0.9 CONSUMPTION URBAN CONSUMPTION RURAL CONSUMPTION TREATMENT MUNICIPAL SOLID WASTE 0.9 RECYCLING 8.5 0.7 0.3 BIOLOGICAL TRATMENT 0.4 INCINERATION 1.5 20.5 0.3 0.6 MUNICIPAL WASTE WATER TREATMENT 6.5 0.8 7.3 LANDFILLING 0.3 4.5 N 1000 t a -1 < 1 1-5 5-10 >10 1.3 0.4 0.3 5.9 2.5 7.6 0.0 ENVIRONMENT ATMOSPHERE MARINE WATERS 16.3 FRESH WATERS

N and P in wastewaters (households)

Virtojen merkityksestä - N Biojäte Liete (käsittelyn jälkeen) Kotitalouksien ruoka Lanta Ulkomaiset polttoaineet kg N / a Päästöt ilmaan lannasta ja N2 polttoprosesseista NOx ja N2O polttoprosesseista Kotimaiset polttoaineet Rehu Sato (maatalous) Lannoitteet (maatalous) 0 50 000 100 000 150 000 200 000 15.11.2010

Virtojen merkityksestä - P Biojäte Liete (käsittelyn jälkeen) Kotitalouksien ruoka Eläintuotteet teolliseen käyttöön Polttoaineet kotimaisista lähteistä kg P / a Teollinen ja tuontirehu Tuhka Puun ja kemikaalien käyttö (metsäteollisuus) Lanta Rehu Sato (maatalous) Lannoitteet (maatalous) 0 10 000 20 000 30 000 15.11.2010

Tuloksia ja johtopäätelmiä I Mitkä ovat suurimmat N ja P virrat Suomessa? N: Ruoantuotanto ja kulutus, energia P: Ruoantuotanto ja kulutus, myös energia ja metsäteollisuus Ihmisen aiheuttamat virrat moninkertaistuneet viimeisten 100 vuoden aikana II Ovatko tutkitut ravinnejärjestelmät avoimia vai suljettuja? Kaikki tutkitut järjestelmät avoimia, vaikkakin tiettyjä piirteitä sulkeutumisesta III Miten tutkitut järjestelmät voisivat olla tehokkaampia N ja P käytössä ja kierrossa? 1. Ravinteiden kokonaiskäytön vähentäminen ( sisäänotto seis ) 2. Hävikkien pienentäminen ( matkan varrella hanat kiinni ) 3. Kierrätyksen tehostaminen ( takaisin alkuun )

Tuloksia ja johtopäätelmiä, jatkuu IV Miten tämän tyyppistä tutkimusta voidaan hyödyntää päätöksenteossa? Tieto, kokonaiskuva Suhteuttaminen Monitorointi, seuranta Suuntaviivat Lisäksi! Rajaukset Epävarmuudet Todelliset vaikutukset ympäristössä

Lisätietoja riina.antikainen@ymparisto.fi Antikainen, R. 2007. Substance Flow Analysis in Finland Four Case Studies on N and P Flows. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. Antikainen, R., Haapanen, R., Lemola, R., Nousiainen, J.I., Rekolainen, S. 2008. Nitrogen and phosphorus flows in the Finnish agricultural and forest sector in 1910-2000. Water, Air and Soil Pollution 194:163 177 15.11.2010