Ympäristölupa, Heinälamminrinteen jätekeskus, Kuopio.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2005-Y-243-121 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2006 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. ASIA HAKIJA Ympäristölupa, Heinälamminrinteen jätekeskus, Kuopio. Jätekukko Oy PL 2500 70101 KUOPIO

1 ASIA...1 2 HAKIJA...1 3 LUPAHAKEMUS JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE...1 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN...1 5 ASIAN VIREILLETULO...1 6 VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA...2 6.1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS...2 6.2 YMPÄRISTÖLUVAN SIIRTOPÄÄTÖS...2 6.3 VOIMASSA OLEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET...2 7 HAKEMUS...8 7.1 TOIMINTA...8 7.2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET...9 7.3 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ...10 7.3.1 Alueen maaperäolosuhteet...10 7.3.2 Pintavedet...11 7.3.3 Pohjavedet...11 7.4 JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN...12 7.4.1 Käsiteltävät ja hyödynnettävät jätteet...12 7.4.2 Jätteiden vastaanotto...15 7.4.3 Hyödynnettävien jätteiden ja ongelmajätteiden esikäsittely, käsittely, välivarastointi ja siirtokuormaaminen...15 7.4.4 Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa...18 7.4.5 Jätteiden sijoitus kaatopaikalle...18 7.4.6 Täyttöalueet, -tilavuus ja -aika...19 7.4.7 Kaatopaikan rakenteet...19 7.4.7.1 Pohjarakenteet...19 7.4.7.2 Kaasunkeräysjärjestelmä...20 7.4.7.3 Pintarakenteet...21 7.4.7.4 Lietteiden kuivausaltaat...21 7.5 LIIKENNÖINTI JA LIIKENNEJÄRJESTELYT...21 7.6 TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET JA ENERGIAN KÄYTTÖ...21 7.7 VESIEN KERÄILY JA JOHTAMINEN...22 7.8 VESIEN KÄSITTELY...23 7.9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN...24 7.9.1 Viemäriin johdettavat jätevedet...24 7.9.2 Kuormitus pintavesiin ja kalastoon...24 7.9.3 Vaikutus pohjaveteen ja maaperään...25 7.9.4 Vaikutus ilman laatuun...25 7.9.5 Roskaantuminen...27 7.9.6 Melu ja tärinä...27 7.9.7 Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen...27 7.9.8 Vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön...28 7.9.9 Eläinhaitat...29 7.9.10 Jätteen määrän tai haitallisuuden vähentäminen...29 7.10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU...30 7.10.1 Toimintojen ja jätetäytön tarkkailu...30 7.10.2 Pölyn ja kaasun tarkkailu...31 7.10.3 Jätevesien tarkkailu...31 7.10.4 Pintavesitarkkailu...32

7.10.5 Pohjavesitarkkailu...33 7.10.6 Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu...33 7.10.7 Muut tarkkailut...33 7.10.8 Raportointi...34 7.11 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN...34 7.12 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN...36 7.13 VAKUUS...37 8 TOIMINNAN ALOITTAMINEN...37 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY...38 10 ASIAN KÄSITTELY...39 10.1 ASIAN VIREILLÄOLOSTA TIEDOTTAMINEN...39 10.2 TARKASTUKSET JA NEUVOTTELUT...39 10.3 LAUSUNNOT...39 10.4 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET SEKÄ ESITETYT VAATIMUKSET...44 10.5 HAKIJAN VASTINE...46 11 RATKAISU...49 11.1 VASTAUS YKSILÖITYIHIN LAUSUNTOIHIN...50 11.2 LUPAMÄÄRÄYKSET...51 11.2.1 Kaatopaikan luokitus ja kaatopaikalla käsiteltävät jätteet...51 11.2.2 Täyttöalueiden III, IV ja V sekä uuden jätevesien tasausaltaan pohjarakenteet...53 11.2.3 Asbestijäte...54 11.2.4 Kaatopaikan jälkihoito...55 11.2.5 Vastuu kaatopaikan jälkihoidosta...56 11.2.6 Eläinten määrän rajoittaminen...56 11.2.7 Öljyisten maa-ainesten käsittely...56 11.2.8 Hyödynnettävien jätteiden varastointi ja siirtokuormaus...57 11.2.9 Ongelmajätteiden käsittely ja merkintä...57 11.2.10 Jätteiden toimittaminen...58 11.2.11 Louheen, betoni- ja tiilijätteen sekä asfalttipäällysteen käsittely...58 11.2.12 Jäteaseman alueen vesien johtaminen ja käsittely...59 11.2.13 Melu...60 11.2.14 Haju...60 11.2.15 Häiriötilanteiden hoitaminen ja niistä ilmoittaminen...61 11.2.16 Käyttö- ja hoitosuunnitelma...61 11.2.17 Jätteiden, päästöjen ja ympäristövaikutusten seuranta ja tarkkailu...62 11.2.18 Toiminnan lopettaminen...63 11.3 VAKUUDEN ASETTAMINEN...63 12 RATKAISUN PERUSTELUT...64 12.1 LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET LAAJENNETULLE TOIMINNALLE...64 12.2 LUVAN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTELUT...64 12.3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN LUPAPÄÄTÖKSESSÄ...65 13 LUVAN VOIMASSAOLO...66 13.1 LUVAN VOIMASSAOLO...66 13.2 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN...66 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO...66 15 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET...67 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN...67

17 MUUTOKSENHAKU...68 18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN...68

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2005-Y-243-121 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2006 1 ASIA Ympäristölupa, Heinälamminrinteen jätekeskus. 2 HAKIJA Jätekukko Oy PL 2500 70101 KUOPIO 3 LUPAHAKEMUS JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätekukko Oy hakee ympäristölupaa jätekeskuksen uusille toiminnoille. Lisäksi hakija pyytää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Hakemus sisältää myös nykyisen toiminnan lupamääräysten tarkistamisen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan kaatopaikalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Kyseessä on myös ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistaminen. Lisäksi hakija pyytää toiminnalle ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella kaatopaikan lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. 5 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 16.9.2005. Hakemusta on täydennetty 4.10. ja 21.10.2005 sekä 12.4.2006 päivätyillä täydennyksillä.

6 VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA 2/68 6.1 Ympäristölupapäätös Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut 18.12.2000 Kuopion kaupungille Heinälamminrinteen jäteaseman toiminnalle ympäristöluvan. Lupa sisältää seuraavat toiminnat: hyödynnettävien jätteiden lajittelu, esikäsittely, varastointi lietteiden kompostointi öljyisten maa-ainesten käsittely tavanomaisen jätteen kaatopaikka asbestijätteiden kaatopaikka kloorifenoleilla ja PCDD/F-yhdisteillä pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi louheen, purkutyöstä syntyvien tiilien ja betonin sekä pala-asfaltin varastointi ja murskaus. Vaasan hallinto-oikeus on 27.11.2001 antamallaan päätöksellä nro 01/0247/2 muuttanut ympäristöluvan lupamääräystä 7 "kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely" ja lupamääräystä 8 "kaatopaikan jälkihoito". Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 23.9.2002 taltio 2264 pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Ympäristöluvassa on määrätty, että lupamääräyksiä tarkistetaan tarpeellisilta osin kaatopaikan täyttöalueen laajennuksen lupakäsittelyn ja öljyisen maa-aineksen käsittelyn tehostamissuunnitelman tai muiden muutosten hyväksymisen yhteydessä. Päätöksen mukaan täyttöalueen laajentamista koskeva ympäristölupahakemus tuli tehdä 30.6.2002 mennessä, mutta ympäristökeskus on kirjeellä 28.6.2002 hyväksynyt Jätekukko Oy:n esityksen, että ympäristölupa haetaan jäteasemalle sen jälkeen, kun alueelle on laadittu yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma on valmistunut keväällä 2004 ja se on ollut pohjana YVA-prosessissa. 6.2 Ympäristöluvan siirtopäätös Pohjois-Savon ympäristökeskus on 23.5.2003 siirtänyt Heinälammin jätekeskuksen ympäristöluvan sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden 27.11.2001 antaman päätöksen jälkeen Kuopion kaupungilta Jätekukko Oy:lle. Lupa siirtyy Kuopion kaupungilta Jätekukko Oy:lle päätöksessä tarkemmin määritellyn 600.000 euron vakuuden asettamisen jälkeen. Päätöksellä on muutettu ympäristölupapäätöksen määräystä 22 "selvitys vakuudesta tai muusta järjestelystä". Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 26.4.2005 nro 05/0098/2 muuttanut edellä mainitun vakuuden perusteita. 6.3 Voimassa olevat lupamääräykset Täyttöalueista lupaan sisältyvät täyttöalueet I ja II. Ympäristöluvassa, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden antamien päätösten jälkeen, on seuraavat lupamääräykset: Hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja varastointi 1. Hyödynnettävät jätteet on varastoitava niin, että ne eivät laadultaan muutu hyötykäyttöön kelpaamattomiksi varastoinnin aikana. Jätteet on varastoitava päällystetyllä alueella, jolta valumavedet johdetaan kaatopaikkavesien käsittelyyn. Varastoalueen on oltava tämän päätöksen mukainen 31.12.2001 mennessä.

3/68 Lietteiden kompostointi 2. Kompostointialueen suotovedet on käsiteltävä kaatopaikkavesien käsittelyssä. Jos vesiä halutaan johtaa jäteaseman ulkopuolelle, niiden laatu ja määrä on selvitettävä. Ympäristökeskus voi hyväksyä vesien johtamisen selvityksen perusteella. Öljyisten maa-ainesten käsittely 3. Öljyisten maa-ainesten käsittelyssä on käytettävä sellaista käsittelymenetelmää, jolla maa-aineksen öljypitoisuus saadaan tehokkaasti alenemaan sekä päästöt ilmaan ja ympäristöön käsittelyn aikana voidaan estää. Tehostettu käsittelymenetelmä tulee olla käytössä viimeistään 1.1.2004. Suunnitelma käsittelymenetelmän tehostamisesta ja sen toteutuksesta on esitettävä 30.6.2002 mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Suunnitelman tulee sisältää kuvaus käsittelymenetelmästä ja sen tehokkuudesta, käsittelykapasiteetti ja toteutusaikataulu. Öljyisten maa-ainesten käsittely- ja varastoalueelle saa välivarastoida tilapäisesti ennen hyödynnettäväksi tai käsittelyyn toimittamista muita kuin öljyllä pilaantuneita maaaineksia. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka 4 Kaatopaikan luokitus ja käsiteltävät jätteet Kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikan nykyisen täyttöalueen tilavuus on 700 000 m 3 ja täyttöalueen laajennuksen tilavuus 400 000 m 3. Kaatopaikalle saa sijoittaa - kiinteää yhdyskuntajätettä (asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä), - eläinkudosjätettä, - terveydenhuollon jätettä sekä - muuta tavanomaista jätettä. Muuta kuin yhdyskuntajätettä saa sijoittaa kaatopaikalle vain, jos jätteen kaatopaikkakelpoisuus on arvioitu valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen liitteen 2 mukaisesti ja siten osoitettu jätteen soveltuvan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kaatopaikan jätetäyttöön ei saa sijoittaa - erilliskerättyä hyödyntämiskelpoista jätettä kuten paperia, pahvia, lasia ja metalleja; - käytöstä poistettuja auton tai työkoneen renkaita tai niiden silppua; - hyödyntämiskelpoista rakennusjätettä; - lietteitä ja nestemäisiä jätteitä; - tartuntavaarallisia jätteitä; - öljyisiä jätteitä, joiden öljyhiilivetypitoisuus ylittää seuraavat pitoisuudet: bensiinijakeet 500 mg/kg kuiva-ainetta, keskitisleet 1000 mg/kg kuiva-ainetta, raskaat öljytuotteet 2000 mg/kg kuiva-ainetta; - 1.1.2004 alkaen yhdyskuntajätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole erilliskerätty hyödyntämistä varten.

5 Kaatopaikan pohjan rakentaminen 4/68 Täyttöalueen laajennuksen pohjalle tulee tehdä vähintään 0,5 metrin tiivistekerros, keinotekoinen eriste ja 0,5 metrin kuivatuskerros. Tiivistekerroksella on saavutettava vastaava vaikutus kuin 1 m paksulla kerroksella, jonka vedenläpäisevyyskerroin k 1,0 x 10-9 m/s. Pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoalueen pohja tulee rakentaa vastaavalla tavalla. Täyttöalueen laajennuksen pohjan tiivistys voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti yhteensä 0,5 metrin paksuisesta tiivistekerroksesta. Tiivisteen alempi kerros (410 mm) muodostuu tiivistettävästä moreenista, jonka vedenläpäisevyyskerroin k 1,0 x 10-8 m/s ja ylempi kerros (90 mm) bentoniitin, polymeerin ja hiekan seoksesta (Trisoplast), jonka vedenläpäisevyyskerroin k 5 x 10-11 m/s. Tiivistekerroksen päälle asennetaan HDPEkalvo (2 mm), suojakerros (200 mm), suodatinkangas (kl3), kuivatuskerros (500 mm, k 1 x 10-3 m/s) ja suodatinkangas (kl3). Ennen jätteiden sijoitusta suodatinkangas on suojattava esim. suojakerroksella tai uutoin varmistuttava siitä, että jätteet eivät riko suodatinkangasta. Pohjarakenteiden toteutuksesta ja siitä, että ne täyttävät hakemussuunnitelmassa ja tässä päätöksessä määrätyn vaatimustason, on esitettävä selvitys ennen jätteiden sijoittamisen aloittamista kuitenkin viimeistään 28.2.2001. Selvitykseen tulee sisältyä työn toteutuksen lisäksi työnaikaiseen laadunvalvontaan perustuva ulkopuolisen laadunvalvojan raportti rakenteiden toteutumisesta suunnitelman mukaisesti. Nykyiselle pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoalueelle rakennettavan tavanomaiselle jätteelle tarkoitetun kaatopaikan täyttöalueen pohjarakenteista ja niiden liittymisestä olemassa oleviin pohjarakenteisiin on esitettävä suunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 6 Eläinkudosjätteiden ja terveydenhuollon jätteiden käsittely Eläinkudosjätteet ja terveydenhuollon jätteen on sijoitettava kaatopaikalla suunnitelmallisesti niille varattuihin sijoituspaikkoihin. Suunnitellut sijoituspaikkatiedot on täydennettävä jäteaseman käyttö- ja hoitosuunnitelmaan 28.2.2001 mennessä. Ennen jätteiden vastaanottamista on varmistuttava, että jätteet eivät ole tartuntavaarallisia. Jätteen on peitettävä välittömästi maa-aineksella. 7 Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaatopaikkakaasu on kerättävä ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kaasua ei voida hyödyntää, se on käsiteltävä muulla tavoin. Kaasun keräysjärjestelmän on oltava valmiina 1.1.2002 mennessä. Selvitys toteutetusta kaasunkeräysjärjestelmästä ja kaasun hyödyntämisestä on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle määräyksen 8 mukaisen kaatopaikan jälkihoitotöiden toteutuksesta annettavan selvityksen yhteydessä. Ellei kaasua voida hyödyntää, selvitys hyödyntämisen esteistä sekä suunnitelma kaasun käsittelystä muulla tavoin on esitettävä ympäristökeskukselle määräyksen 8 mukaisen kaatopaikan pintarakenteita koskevan rakentamissuunnitelman yhteydessä. 8 Kaatopaikan jälkihoito Kaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava käytön loputtua. Vuoden 2000 aikana käytöstä poistettava jätetäyttöalue (ilmoitettu pinta-ala 7,65 ha) on jälkihoidettava vuoden 2003

5/68 loppuun mennessä. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu, pintakerroksen rakentaminen, suotovesien kerääminen ja johtaminen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen, pintavalumavesien kerääminen ja johtaminen niskaojiin sekä jätetäytön kaasun keräysja poistojärjestelmän toteutus. Pintarakenteista on tehtävä rakentamissuunnitelma, johon sisältyy laadunvarmennussuunnitelma sekä selvitys jätepenkan painumisesta. Suunnitelmat on toimitettava ympäristökeskukseen kuusi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Pintakerroksen eri rakennekerrosten rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava ennalta ympäristökeskukselle. Jälkihoitotöiden toteutuksesta on lähetettävä selvitys ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Käytöstä poistettu jätteenkäsittelyalue rakenteineen on pidettävä kunnossa. Alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin määräyksessä 20 mainitun tarkkailuohjelman mukaisesti. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. 9 Vastuu kaatopaikan jälkihoidosta Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta niin kauan kuin kaatopaikasta todetaan aiheutuvan vaikutuksia ympäristöön, kuitenkin enintään 30 vuotta kaatopaikan käytön lopettamisen jälkeen. Mikäli kaatopaikasta arvioidaan aiheutuvan vaikutuksia ympäristöön vielä edellä mainitun 30 vuoden kuluttua, lupaviranomainen päättää ennen edellä tarkoitetun vastuuajan päättymistä kaatopaikan pitäjän jälkihoitovastuun jatkamisesta. 10 Kaatopaikan hoito ja eläinten ravinnonsaannin rajoittaminen Eläinten, erityisesti lokkien ja varislintujen, määriä kaatopaikalla on vähennettävä riittävällä kaatopaikan hoidolla ja soveltuvilla rakenteellisilla ratkaisuilla. Lintujen torjuntakeinoja kaatopaikalla on edelleen aktiivisesti kehitettävä. Vuoden 2001 aikana lintujen torjumiseksi toteutettavasta verkkokokeilusta tai muun rakenteellisen ratkaisun toteutuksesta on esitettävä suunnitelma hyväksyttäväksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 31.3.2001 mennessä. Suunnitelman, joka on tehtävä yhteistyössä lintuasiantuntijoiden kanssa, tulee sisältää selvitys verkon tai muun ratkaisun rakenteesta ja käytöstä, kustannuksista sekä toteutuksen tarkemmasta aikataulusta. Ympäristökeskus tekee suunnitelman toteutuksesta päätöksen. Määräyksen 20 mukaiseen vuosiraporttiin on liitettävä vuosittain selvitys toteutetuista ja suunnitelluista torjuntatoimista ja toteutettujen torjuntatoimien vaikutuksista. Asbestijätteen kaatopaikka 11 Kaatopaikan luokitus ja käsiteltävät jätteet Asbestijätteen kaatopaikka luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Asbestijätteen kaatopaikalle saa sijoittaa asbestia sisältäviä jätteitä. 12 Asbestijätteen käsittely Asbestijätteen kaatopaikka on rakennettava erilleen yhdyskuntajätteen kaatopaikasta. Kaatopaikan maaperän on täytettävä sellaiset veden kyllästämän maan vedenläpäisevyys- ja paksuusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus vastaa vähintään seuraavia vaatimuksia: vedenläpäisevyyden K-arvo enintään 1,0 x 10-7 m/s ja paksuus vähintään 1 metri. Jos maaperän tiiveys ei vastaa luonnostaan tätä vaatimusta, on sitä parannettava rakennetulla tiivistyskerroksella vastaavan suojatason saavuttamiseksi, jolloin

6/68 rakennetun tiivistyskerroksen on oltava vähintään 0,5 metrin paksuinen. Pohja on rakennettava niin, että siihen ei muodostu vettä kerääviä painanteita. Asbestijätteen sijoituspaikan rakenteista ja sijoituspaikasta on esitettävä selvitys Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ennen jätteiden sijoittamista kaatopaikalle kuitenkin viimeistään kolme kuukautta toteutuksen jälkeen. Asbestijätteiden pölyäminen kuljetuksen, käsittelyn ja sijoittamisen aikana tulee estää. Asbestipöly on kuljetettava ja sijoitettava tiiviissä pakkauksissa. Jätteet on peitettävä heti sijoituksen jälkeen. Kloorifenoleilla sekä PCDD/F-yhdisteillä pilaantuneet maa-ainekset 13 Kloorifenoleilla ja PCDD/F-yhdisteillä pilaantuneen maa-aineksen välivarasto Pilaantuneet maa-ainekset on varastoitava niin, että niitä ei pääse leviämään ympäristöön pölyn tai vesien välityksellä. Varastoalueen valumavesirakenteet, kuten kaivot, on kunnostettava ja rikkoontuneet peitemuovit korvattava ehjillä pikaisesti. Rakenteet on pidettävä kunnossa. 14 Pilaantuneiden maa-ainesten siirto Pilaantuneet maa-ainekset on siirrettävä nykyiseltä välivarastopaikalta luvalliseen käsittelypaikkaan viimeistään 1.1.2003. Suunnitelma maa-ainesten siirtämisestä on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään 30.6.2002. Louheen, tiili- ja betonijätteen sekä asfalttipäällysteen käsittely 15 Louheen, betoni- ja tiilijätteen sekä asfalttipäällysteen käsittely Louheen, betoni- ja tiilijätteen sekä asfalttipäällysteen käsittely- ja varastointialueiden valumavedet saadaan toistaiseksi johtaa jätteenkäsittelyaluetta ympäröiviin niskaojiin. Valumavedet on johdettava kaatopaikkavesien joukkoon, jos se osoittautuu vesien laadun perusteella myöhemmin tarpeelliseksi. Haitallinen pölyäminen tulee estää käsittelyalueella. Murskattavia jätteitä on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Ympäristölle vaaralliset ja haitalliset kemikaalit ja jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Nestemäisten polttoaineiden ja öljyjätteiden varastointialueilla ja työkoneiden tankkauspaikoilla maaperä tulee suojata öljynkestävällä muovilla tai muulla rakenteella, joka estää öljyn pääsyn maaperään. Maaperän suojarakenne on muotoiltava niin, että mahdolliset öljyvuodot eivät pääse ympäristöön suojauksen reunojen kautta. Koko jäteasemaa koskevat määräykset 16 Jäteaseman alueen vesien johtaminen ja käsittely Kaatopaikan suoto- ja valumavedet sekä jätteenkäsittely- ja hyödyntämisalueiden, joille sijoittuu valumavesiä likaavia toimintoja, valumavedet on kerättävä ja johdettava kaatopaikkavesialtaaseen. Jätevedet on esikäsiteltävä ilmastamalla ennen viemäriin laskemista. Tasaus- ja ilmastusaltaan ilmastusjärjestelmä on pidettävä kunnossa.

17 Melu 7/68 Jäteaseman toiminnasta aiheutuva melutaso (L Aeq ) ei saa ylittää ympäristön asuntojen piha-alueilla päiväaikana klo 07-22 mitattuna 55 db ja yöaikana klo 22-07 mitattuna 50 db. 18 Käyttö- ja hoitosuunnitelma Käyttö ja hoitosuunnitelma on laajennettava koskemaan kaikkia jäteaseman toimintoja. Täydennetty suunnitelma, johon on liitetty kaatopaikan laajennusalueen yksityiskohtainen täyttösuunnitelma sekä määräyksen 6 mukainen selvitys, on toimitettava ympäristökeskukseen 28.2.2001 mennessä. 19 Häiriötilanteiden hoitaminen ja niistä ilmoittaminen Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava sekä ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon tapahtuessa. Vahinkotilanteista, poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttavista tapahtumista on ilmoitettava viipymättä ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristölautakunnalle. Suunnitelmaan on lisättävä toimenpiteet kaatopaikkavesialtaan ylivuototilanteen hoitamiseksi. Täydennetty suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 28.2.2001 mennessä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 20 Jätteiden, päästöjen ja ympäristövaikutusten seuranta ja tarkkailu Jäteasemalla harjoitettavista toiminnoista, jätteistä, niiden hyödyntämisestä ja käsittelystä sekä jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden valvonnasta on pidettävä kirjaa. Jäteaseman päästöjä ja ympäristövaikutuksia sekä kaatopaikan jätetäytön tilaa on tarkkailtava. Tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä jäteasemalla harjoitettavien toimintojen käyttötarkkailu sekä päästöjen ympäristövaikutusten tarkkailu. Tarkkailuohjelmaa tulee täydentää tai tarkentaa seuraavasti: Käyttötarkkailu ja kirjanpito - käyttötarkkailu kaikista jäteaseman toiminnoista - jälkihoidetun alueen rakenteiden tarkkailu - kirjanpito jäteasemalle vastaanotettavista, käsiteltävistä, hyödynnettävistä ja hyötykäyttöön toimitettavista jätteistä - haittaeläinten torjunta - kaatopaikkakelpoisuuden seuranta Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu - pelastusopiston harjoitusalueelta kaatopaikkavesialtaaseen johdettavien valumavesien määrän seuranta - kalliopohjaveden tarkkailu kaatopaikan itä- ja länsipuolisista ruhjeista - pohjavesien pinnankorkeuksien mittaus ja korkeuksien sitominen samaan korkeusjärjestelmään, jota on käytetty kaatopaikkasuunnitelmissa. Seurannasta, valvonnasta ja tarkkailusta on esitettävä korjattu ohjelma, joka on toimitettava ympäristökeskukseen 28.2.2001 mennessä. Seurantatulokset on toimitettava ohjelman mukaisesti. Vuosittain on esitettävä kirjanpidon, tarkkailun ja seurannan tulokset

8/68 vuosiraportissa, joka toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 22 Selvitys vakuudesta tai muusta järjestelystä Kaatopaikan ja ongelmajätteiden käsittelypaikkojen käytön ja jälkihoidon varmistamiseksi tehdyistä järjestelyistä on vuosittain esitettävä selvitys määräyksen 20 mukaisen vuosiraportoinnin yhteydessä. Selvityksessä on oltava - arvio riskeistä ja jälkihoitokustannuksista - maksetut jälkihoitokustannukset. 23 Muut määräykset Suunnitelmat, selvitykset, ilmoitukset, tarkkailuohjelma- ja tulokset, jotka edellä olevien määräysten mukaan tulee esittää Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, on lähetettävä samanaikaisesti tiedoksi Kuopion kaupungin ympäristölautakunnalle. Vakuus Ympäristöluvan siirtopäätöksessä on määrätty vakuus, joka Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kuuluu seuraavasti: Jätekukko Oy:n on asetettava 30.6.2005 mennessä nykyisen täyttöalueen (I-vaiheen laajennuksen) jälkihoitoa varten 600.000 euron suuruinen vakuus, joka on varattu nimenomaisesti ja ainoastaan tähän tarkoitukseen, ja joka on nostettavissa vakuutta tarvittaessa. Vakuus voi olla pankkitalletus, pankkitakaus tai Jätekukko Oy:n osakkeita omistavan kunnan antama omavelkainen takaus. Jätekukko Oy:n jätemaksujen keräämistä ja jälkihoitoa varten tapahtuvaa kirjanpidollisen varauksen tekemistä ei voida pitää ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin tarkoittamana muuna järjestelynä. 7 HAKEMUS 7.1 Toiminta Heinälamminrinteen jätekeskus on aloittanut toimintansa vuonna 1992. Jätekeskus siirtyi kuntien omistaman yhtiön, Jätekukko Oy:n, hallintaan 1.10.2001. Jätekeskuksessa on henkilökuntaa 8 henkilötyövuoden verran. Jätekeskuksen konetyöt hoitaa urakoitsija. Jätekeskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7 19 sekä muutamia lauantaita vuodessa. Jätekeskuksen portit pidetään muuna aikana lukittuna. Jätekeskuksessa aukioloajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa ovat murskaustoiminta, järjestetyn jätteenkuljetuksen kuormien saapuminen ja kaatopaikkajyrän toiminta. Ympäristölupahakemus sisältää hakemuksen jätekeskuksen nykyisen toiminnan lupamääräysten tarkistamiseksi ja uusia luvitettavia toimintoja. Tällä hetkellä voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kirjeillä ilmoitetut toiminnan kehittämistoimenpiteet on myös esitetty tässä lupahakemuksessa. Jätekeskuksen toimintoja, joille ympäristölupaa haetaan, ovat:

9/68 hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi (mm. lasi, metalli, paperi, pahvi, muovi, posliini, käsittelemätön ja käsitelty puu, haravointijäte, risut, biojäte, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, maa- ja kiviainekset, betoni, tiili, pala-asfaltti, romuajoneuvot) loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto (yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteet, mukaan lukien välitöntä peittämistä vaativien jätteiden vastaanotto) ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi (mm. akut, maalit, loisteputket, öljyt, öljyiset maat, öljyiset lietteet, kyllästetty puu) jätteiden esikäsittely ja käsittely (mm. käsittelemättömän ja käsitellyn puun sekä risujen haketus; louheen, betonin, tiilen ja pala-asfaltin murskaus, hyödynnettävien jätteiden lajittelu kuormista; lietteiden kuivatus; karjanlannan ja rasvanerotuskaivojen lietteiden kompostointi, jätteiden loppusijoitus) jätteiden siirtokuormaus (mm. hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet sekä energiajäte). Uusia toimintoja edellä mainituista ovat uudet jätevesien ja pintavesien tasausaltaat, lietteiden valutusaltaat, ongelmajätteiden vastaanottorakennus sekä hyötyjätekentän ja loppusijoitusalueiden laajennukset (täyttöalueet III V). Jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanotto-, välivarastointi- ja käsittelyalueiden lisäksi toimistorakennus ja konehalli. Toimistorakennuksessa on työ- ja sosiaalitilat sekä neuvottelutilat. Konehallissa on koneiden huolto- ja säilytystilat sekä pesupaikka. Hakija pyytää Pohjois-Savon ympäristökeskusta tarkistamaan lupapäätöksessä jätetäyttöön sijoitettavan jätteen öljyhiilivetypitoisuuden rajan. Perusteluna hakija viittaa Ympäristöministeriön 11.8.2005 Tullihallitukselle antamaan lausuntoon autonpesulaitteiden hiekanerotusjätteen jäteveroa koskevasta ennakkoratkaisuasiasta, jossa todetaan hiekanerotusjätteen öljyhiilivetyjen ongelmajätteen raja-arvon olevan 10 000 mg/kg ja, että jäte, joka alittaa edellä mainitun pitoisuuden, voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Hakijan mukaan öljyhiilivetyjen ympäristöön joutumisen vaaraa ei ole, koska loppusijoitusalueiden pohjat ovat tiiviit sekä nykyisellä että uusilla alueilla ja jätevedet kerätään hallitusti talteen. 7.2 Alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Seutukaavassa (seutukaava 3,vahvistettu 1989) Heinälamminrinteen jätekeskus on esitetty kohdemerkinnällä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, kaatopaikaksi (ET). Kuopion seudun maakuntakaavaluonnos on valmisteilla. Heinälamminrinteen jätekeskus aiotaan osoittaa maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa (Kuopion kaupunginhallituksen päätös 13.8.2001 ja Kuopion hallinto-oikeuden päätös 20.6.2002) Heinälamminrinteen jätekeskus on merkitty jätteiden kaatopaikka-alueeksi (EK). Osaa kaatopaikka-alueesta ympäröi suojametsävyöhyke (m-1), joka tulee säilyttää rakentamattomana ja alueen metsänhoitotoimenpiteissä tulee ottaa huomioon puuston suojametsämerkitys. Suojametsävyöhykkeen ulkopuolella on 300 metriä leveä maa- ja metsätalousalueen suojavyöhyke (MS-1), jossa maakäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätään, että alue tulee säilyttää rakentamattomana. Yleiskaavan mukaan sisemmällä suojavyöhykkeellä (m-1) suojametsän hakkuut tulee suorittaa suojametsävyöhykkeen suuntaisina kaistoina siten, että kaatopaikan ympärillä säilyy kaikissa tilanteissa yhtenäinen, vähintään 100 metriä leveä puustovyöhyke. Ulommalla suojavyöhykkeelle (MS-1) hakkuut suoritetaan siten, että harvennus- ja kasvatus-

10/68 hakkuita lukuun ottamatta käsiteltävät kuviot muodostetaan suojavyöhykkeen suuntaisina ja noin 100 metrin levyisinä kaistaleina. Hakkuut ajoitetaan niin, että kaatopaikan ympärillä koko suojavyöhykkeen sisällä säilyy vähintään 300 metrin puustovyöhyke kaikissa tilanteissa. Suojametsävyöhykkeen ulkopuolelle on varattu alueita teollisuutta ja varastointia varten (T). Alueet sijoittuvat jätekeskuksen etelä- ja pohjoispuolelle. Jätekeskuksen länsipuolelle on yleiskaavassa osoitettu alue erityistoiminnoille (E). Tälle alueelle sijoittuu pelastusopiston harjoitusalue. Osa nykyisistä Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnoista (vastaanottorakennus, pientuojien vastaanottoalue sekä osa I-vaiheen maisemoidusta jätepenkasta) sijoittuvat suojametsävyöhykkeelle (m-1). Kuopion kaupungin kaavoitusosasto on todennut vastauksessaan Jätekukko Oy:n tiedusteluun, että suunniteltu sijoitus mahdollistaa m-1 määräykseen liittyvän 100 metrin suovyöhykkeen säilyttämisen ja tämän myötä myös yhteenlaskettu 300 metrin suojavyöhyke säilyy. Heinälamminrinteen jätekeskuksen alueella ei ole asemakaavaa. 7.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin omistamalla kiinteistöllä Kukkola (297-411-34-3), jonka pinta-ala on 138,866 ha. Jätekukko Oy vuokraa maa-aluetta Kuopion kaupungilta. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2050 asti. Lähin asutus sijaitsee noin 0,8 kilometrin päässä jätekeskuksesta luoteeseen. Karttulantien varressa, noin 2 kilometrin päässä jätekeskuksesta pohjoiseen sijaitsee Haminalahden leirikeskus. Jätekeskus sijaitsee metsävaltaisessa, osittain rakennetussa ympäristössä. Jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä, länsipuolella sijaitsee Pelastusopiston harjoitusalue. Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta sijaitsee vuosina 1967-1992 käytössä ollut Silmäsuon kaatopaikka. Kaatopaikantien varressa sijaitsevat Kuopion kaupungin varastoalue, Lohja Rudus Oy Ab:n kiviainesten ottoalue, Skanska asfaltti Oy sekä Maanrakennusliike Maamerkki Oy:n maa- ja kiviainesten ja energiajätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnot. 7.3.1 Alueen maaperäolosuhteet Jätekeskus sijoittuu kallioisten, moreenipeitteisten mäkien väliseen painanteeseen. Alueen kallioperä on graniittigneissiä sekä amfibolista liusketta. Kalliolaatu on seosrakenteista. Kallioperä on valtaosin irtomaakerroksen peittämä. Alueella ja sen lähiympäristön kallioperässä on todettu ruhjevyöhykkeitä. Toinen näistä kulkee keskialueelta koilliseen ja toisen kulku on jätekeskuksen länsireunalla suoraan pohjoiseen. Ruhjevyöhykkeissä kallioperä on rakoillutta. Nykyisin käytössä olevalla täyttöalueella ollut kalliopaljastuma on louhittu täyttöalueen laajennuksen yhteydessä. Alueen reunoilla olevien mäkien alueella kalliota peittää ohut, enintään 2 metrin maakerros, joka on pääosin moreenia. Alueen eteläosassa mäkien välisessä painanteessa tulevien laajennusosien IV ja V sekä tasausaltaan sijoitusvaihtoehto 1 kohdalla on pintaosassa turvetta, jota on paksuimmillaan 4 metriä. Turvekerroksen alla

7.3.2 Pintavedet 7.3.3 Pohjavedet 11/68 on savi-/silttikerroksia. Kokoonpuristuvien turve- ja silttikerrosten paksuus on suurimmillaan 11-16 metriä alueen eteläosan itäreunalla. Pinta- ja pohjavesien virtaussuunnat ovat jätekeskuksen ympäristössä pääpiirteissään yhteneviä. Jätekeskuksen alueen kaakkoisreunalla kulkee Lapinjärven laskuoja, joka on ohjattu nykyisen täyttöalueen ohi Heinälamminojaan. Heinälamminoja laskee Myllyjokeen ja siitä edelleen Kyläkeskusjoen kautta Kallaveden Haminalahteen. Alueen länsipuolelle sijoittuvat Korvalammet, joista vedet virtaavat myös laskuojaa myöten Myllyjokeen. Jätekeskusta lähin isompi vesistö on Kallaveden Haminalahti, joka sijaitsee jätekeskuksesta noin 1,6 kilometriä koilliseen. Haminalahden tarkkailu kuuluu Silmäsuon suljetun kaatopaikan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmaan. Suotovesivaikutukset Haminalahdessa ovat olleet vähäisiä. Vesialue luokittui lievästi reheväksi. Haminalahden tarkkailuun kuuluu myös biologinen tarkkailu, jossa Jätekukko Oy on mukana kalojen loistutkimuksen osalta. Pohjaeläintutkimusten mukaan Haminalahden tila on kohentunut 1990-luvun lopulla. Sedimenttien metallipitoisuudet olivat Haminalahdella alhaisia ja alhaisempia kuin vertailualueena toimineella Pilpanlahdella. Biologisen tarkkailun osana tehtiin talvella 2003 kalojen loistutkimus. Loistutkimuksia on haluttu tehdä, koska jätekeskuksen lähialueen asukkaat ovat esittäneet lokkien levittämien loisten uhkaavan kalakantoja. Tutkimuksen mukaan sekä Haminalahdella että vertailualueella Pohjois-Kallavedellä tavattiin Diplostomum-loista tutkittujen mateiden silmistä erittäin yleisesti. Diplostum-loinen on imumato, joka täyskasvuisena elää kalaa syövän linnun suolessa. Eroja loisen esiintymisessä Haminalahdessa ja vertailualueella Pohjois- Kallavedellä ei todettu. Jätekeskuksen läheisyydessä ei ole tärkeitä pohjavesialueita. Jätekeskuksen aluetta ympäröi noin 350 hehtaarin laajuinen valuma-alue, joka koostuu maastopainanteesta ja sitä reunustavien moreenimäkien rinnealueista. Alueella muodostuu keskimääräisellä sadannalla (700 mm/a) ja imeytymiskertoimella 0,2 pohjavettä 1300 1500 m 3 /d. Alueen pohjavesi virtaa kohti keskellä sijaitsevaa maastopainannetta. Pohjaveden esiintyminen kallion ruhjeissa on todennäköistä. Kalliopohjavesi virtaa ruhjevyöhykkeissä kohti alueen pohjoisreunaa. Pohjavedellä on virtausyhteys valuma-alueen pohjoispuolelle Myllyjoen maastopainanteen kautta, muissa suunnissa virtausyhteyden katkaisevat kallioiset moreenimäet. Tulevien laajennusosien eteläpuolella savi-silttialueella pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä, eikä suotautumista juuri tapahdu. Kallioperässä, hienojakoisten silttikerrosten peittämällä painannealueella pohjavesi on paineellista. Jätekeskuksen jätevesien tasausaltaan lounais-länsireunalle on sijoitettu kallioporakaivoja, joiden avulla on pyritty purkamaan pohjaveden painetta ja estämään pohjaveden purkautumista pohjan kautta altaaseen. Pohjavedenpinta porakaivoissa on ylimmillään noin 1 metrin altaan vesipintaa ylempänä.

7.4 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 12/68 7.4.1 Käsiteltävät ja hyödynnettävät jätteet Jätekeskukseen otetaan vastaan yhdyskuntajätteitä, teollisuusjätteitä, rakennusjätteitä, maa- ja kiviaineksia sekä terveydenhuollossa syntyviä tms. peitettäviä jätteitä. Jatkossa otetaan vastaan myös ongelmajätteitä. Jätteitä vastaanotetaan Jätekukko Oy:n toimintaalueelta sekä yhteistyökumppaneilta. Jätekeskukseen otetaan vastaan noin 170 000 tonnia jätettä, josta noin 1 000 tonnia on ongelmajäterakennukseen vastaanotettavia ongelmajätteitä. Vastaanotettavista jätteistä on nykyisillä käytännöillä hyödynnettävissä noin 80 000 tonnia jätettä ja 90 000 tonnia on loppusijoitettavaa jätettä (määrässä on huomioitu lajittelu sekä veden poistuminen lietteistä ennen loppusijoitusta). Arvio jätekeskukseen vuosittain vastaanotettavien jätteiden määristä on seuraava: JÄTELAJI JÄTTEEN TUNNUS KOK. PAINO (t) KUIVA -AINE % JÄTTEEN ALKU- PERÄ JÄT- TEEN TYYPPI JÄTTEEN KÄSITTELY R/D KOODI Yhdyskuntajätteet tavanomainen yhdyskuntajäte 200301 65 000 90 2.5 1 jätepenkkaan D01 biojäte 200108 7 000 50 2.5 1 välivarastointi R13 puutarhajätteet oksat ja risut 200201 5 000 80 2.5 1 haketus, kompostointi R03 muovi 150102 1 000 100 2.5 1 välivarastointi R13 lasi 150107 1 000 100 2.5 2 oma käyttö, välivarastointi pienmetalli 150104 1 000 100 2.5 1 välivarastointi R13 renkaat 160103 100 100 2.5 1 välivarastointi R13 metalliromu 200140 2 000 100 2.5 1 välivarastointi R13 200123 välivarastointi o.j. luokiteltu se-romu 200135 900 100 2.5 3 ja pakkaus R13 muu se-romu 200136 1 100 100 2.5 1 välivarastointi R13 romuajoneuvot (sis. vaarallisia aineita) 160104 1 000 100 2.5 3 välivarastointi R13 R05 likainen lumi 200399 100 0 2.5 1 tartuntavaaraton sairaalajäte 180101 180102 180104 350 100 2.5 1 kuolleet eläimet 020102 50 100 2.5 1 Yhteensä 85 800 haihdutus kompostointikentällä peitto erilliselle alueelle peitto erilliselle alueelle D09 D05 D05 Teollisuusjätteet tavanomainen teollisuusjäte 200399 5 000 100 2.3 1 lajittelu, penkkaan D01 kuivat maali- ja liimajätteet (kaatopaikkakelpoiset) 030199 200 100 2.3 1 peitto erilliselle alueelle D05 lentotuhka 100103 700 100 2.7 1 jätepenkkaan D01 arinatuhka 100101 700 100 2.7 1 Jätepenkkaan D01 turvekaivojen lietteet 100199 1 000 10 2,.3 1 Kuivatus lietealtaissa R03

kipsijäte 030105 2 000 100 2.3 1 puhdistamon välppäjätteet 190801 500 90 2.5 1 metallinkiillotusjäte 120102 500 100 2.3 1 Jätepenkkaan Jätepenkkaan peitto erilliselle alueelle 13/68 rasvanerotuskaivon lietteet 020204 800 50 2.3 1 Kompostointi R03 kompostoitava karjanlanta 020299 4 000 50 2.3 1 Kompostointi R03 puun kuorijäte 030101 500 80 2.3 1 oma käyttö D01 Jätepenkkaan siistauskelvoton paperi 191201 100 90 2.3 1 D01 D01 D01 D05 muu peitettävä jäte Yhteensä 16 100 030199 120102 100 100 2.5 1 peitto erilliselle alueelle D05 Rakennusjätteet tavanomainen rakennusjäte (sisältää maamassoja, joita ei voida hyödyntää) 170904 11 500 100 2.4 1 puhallushiekat 170604 100 100 2.4 3 asbesti 170601 1 000 100 2.4 3 betonijäte 170101 6 600 100 2.4 2 tiilijäte 170102 2 000 100 2.4 2 käsittelemätön puu 170201 1 300 100 2.4 1 käsitelty puu 170904 2 500 100 2.4 1 kyllästetty puu 170204 1 000 100 2.4 3 Yhteensä 26 000 lajittelu, penkkaan peitto erilliselle alueelle peitto erilliselle alueelle välivarastointi, murskaus välivarastointi, murskaus välivarastointi, haketus välivarastointi, haketus Välivarastointi D01 D05 D05 R05 R05 R03 R03 R03 Maa- ja kiviainekset sadevesikaivon liete 200306 500 20 2.5 1 Kuivatus lietealtaissa hiekanerotuskaivon liete 200306 1 000 20 2.5 1 Kuivatus lietealtaissa D04 hyödynnettävät maamassat (sisältää lievästi pilaantuneita maamassoja, myös öljyllä lievästi pilaantuneet massat) 170504 22 000 100 2.4 2 oma käyttö R11 öljyiset maat 170503 1 000 100 2.4 3 välivarastointi, oma käyttö R13 öljyiset lietteet 130503 500 50 2.5 3 vesitys, laskeutus, välivarastointi D09 asfalttijäte 170302 15 000 100 2.5 1 louhe 170504 500 100 2.4 2 Yhteensä 40 500 välivarastointi, murskaus välivarastointi, murskaus D04 R05 R05

14/68 Ongelmajätteet hapot 200114 10 0 2.5 3 emäkset 200115 10 0 liuottimet 200113 25 0 2.5 3 jäähdytinneste 140603 20 0 2.5 3 130208 voiteluöljy 130101 200 0 2.5 3 kiinteät öljyjätteet 160107 100 80 2.5 3 öljy-ja pesuaineerottimien pinta 130507 200 33 2.5 3 vesiöljyseos 130899 60 0 2.5 3 maalit, lakat, liimat 200127 100 80 2.5 3 paristot 200133 50 90 2.5 3 loisteputket 200121 50 100 2.5 3 lyijyakut 200133 200 80 2.5 3 torjunta-aineet 200119 5 50 2.5 3 lääkejäte 200132 20 90 2.5 3 laboratoriojäte 160506 5 10 2.5 3 kondensaattorit ja 200135 muuntajat 160209 4 80 2.5 3 freoni 140601 2 75 2.5 3 halonisammuttimet 160504 2 100 2.5 3 valokuvauskemikaalit 200117 10 0 2.5 3 sairaalajäte 180101 10 100 2.5 3 aerosolipakkaukset 150110 6 90 180110 180106 muut ongelmajätteet 170603 9 Yhteensä 1 098 Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus vesitys ja välivarastointi vesitys ja välivarastointi Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi Välivarastointi ja pakkaus Välivarastointi ja pakkaus D14 D14 R13 D14 R13 D14 D09 D09 D14 D14 D14 R13 D14 D14 D14 D14 D14 D14 D14 D15 D14 D14 KAIKKI YHTEENSÄ 169 498 Vuoden 2010 jälkeen vastaanotettaviin jätemääriin vaikuttaa mm. se, missä ja miten energiakäyttöön kelpaava jäte käsitellään. Suurin osa tavanomaisesta loppusijoitettavasta jätteestä on kierrätyspolttoaineen valmistukseen soveltuvaa kuivajätettä (mm. kierrätyskelvotonta paperia, pahvia, muovia, puuta ja tekstiilejä). Jätteen energiahyötykäytön lisääntyessä tavanomaisen loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee, joskin tavanomaisen jätteen loppusijoitukseen päätyvän tuhkan määrä voi lisääntyä, koska energiantuotantolaitoksessa käsitellään myös Jätekukko Oy:n toiminta-alueen ulkopuolelta tulevia jätteitä. Tuhkan ja kuonan määrä ja laatu riippuu lähinnä jäte-energiaa hyödyntävän laitoksen sijainnista ja tyypistä. Jos osa nykyisin loppusijoitukseen päätyvästä jätteestä siirtokuormataan tulevaisuudessa jätekeskuksessa energiahyödyntämistä varten, pienenee loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä.

15/68 7.4.2 Jätteiden vastaanotto Henkilö- ja pakettiautokuormat otetaan vastaan pientuojien alueelle Pikkukukkoon, missä on jätteiden vastaanottoa varten lavat yleisimmille hyötyjätteille ja loppusijoitettavalle jätteelle. Lavojen täytyttyä ne punnitaan ja tyhjennetään jätelajin mukaiselle alueelle. Jätekeskukseen tulevat kuorma-autokuormat punnitaan. Tämän jälkeen kuormat tarkastetaan oikean purkupaikan selvittämiseksi. 7.4.3 Hyödynnettävien jätteiden ja ongelmajätteiden esikäsittely, käsittely, välivarastointi ja siirtokuormaaminen Hyödynnettävät jätteet ja ongelmajätteet välivarastoidaan ja tarvittaessa esikäsitellään tai käsitellään ennen hyötykäyttöön toimittamista. Ne jätteet, joita ei hyödynnetä omassa toiminnassa, siirtokuormataan käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi muualla. Suurin osa risuhakkeesta ja haravointijäte hyödynnetään omassa toiminnassa karjanlannan kompostoinnin tukiaineena. Karjanlanta ja kuivatettu rasvanerotuskaivojen liete kompostoidaan alueella omissa aumoissaan. Jätekeskuksessa kompostoitava karjanlanta on sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) luokkaan 2 kuuluvaa jätettä. Jätekeskuksen kompostointitoiminta on sivutuoteasetuksen mukaista toimintaa ja kompostoinnin toimivaltainen viranomainen on kasvituotannon tarkastuskeskus (KTTK). KTTK on hyväksynyt Heinälamminrinteen jätekeskuksessa sijaitsevan aumakompostointialueen 17.2.2006 päätöksellään nro 24/762/2004. Jätekeskuksessa karjanlanta käsitellään KTTK:n antamien ohjeiden mukaisesti. Valmis komposti on tuotteistettu ja KTTK:n päätöksen mukaan sitä voidaan toimittaa laitoksen ulkopuolelle maanparannuskompostina. Louhe-, betoni-, tiili- ja asfalttijäte varastoidaan erillisissä kasoissa ja murskataan siirrettävällä murskaimella varaston kasvaessa riittävän suureksi. Osa em. murskatusta materiaaleista hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa, loput toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Murskatuista materiaaleista tehdään tarvittavat liukoisuus- ym. laadunvalvontatestit. Maa-aines varastoidaan ja hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa. Erilliskerätty biojäte kuormataan siihen tarkoitukseen varatulla ja rakennetulla alueella kannellisiin kontteihin ja toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Tällä hetkellä jätekeskuksessa siirtokuormataan Kuopiosta ja Pieksämäeltä kerätty biojäte. Romuajoneuvot varastoidaan öljynerotuskaivolla varustetulla betonipintaisella alueella, josta ne ohjautuvat säännöllisesti tuottajavastuun mukaiseen keräysjärjestelmään. Jätekeskuksessa murskataan energiana hyödynnettävää jätettä (esim. käsittelemätön ja käsitelty puu) hyötyjätekentällä, jolle rakennetaan laajennusosa. Laajennusosan valmistuttua murskaustoiminta siirtyy laajennusosalle. Jos murskattavan jätteen määrä kasvaa, siirretään murskaustoiminta hyötykentän laajennusosalle (puujätekenttä) sijoitettavaan halliin. Hallia varten on tehty tilavaraus hyötyjätekentälle. Hyötyjätekentän pohjarakenteissa hyödynnetään betonimursketta. Lievästi pilaantuneet öljyiset maat, joiden pitoisuus on < 1 000 mg/kg, hyödynnetään jätetäytön peittomaana. Tällä hetkellä yli 1 000 mg/kg öljyä sisältävät maat välivarastoidaan ja kuljetetaan alalla toimiville laitoksille käsiteltäväksi tai asianmukaisesti lop-

16/68 pusijoitettavaksi. Öljyisiä maita on aikaisemmin kompostoitu jätekeskuksessa nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. Mahdollisuus käsitellä öljyisiä maita (esim. kompostoimalla) jätekeskuksessa myös jatkossa säilytetään. SE-romun vastanotosta jätekeskukseen on sopimus tuottajayhteisöjen kanssa. Sähkö- ja elektroniikkaromujen vastaanotto siirtyy rakennettavaan ongelmajätteiden vastaanottorakennukseen. Kyllästetty puu kerätään erilliseen kasaan, josta Demolite Oy noutaa sen tuottajavastuun mukaisesti. Ongelmajätteiden vastaanottoa varten rakennetaan uusi rakennus, johon sijoitetaan tavanomaisten ongelmajätteiden vastaanotto- ja välivarastointitilat sekä öljyisten vesien ja öljyjen vastaanottosäiliöt. Ko. rakennukseen sijoittuvat toiminnot ovat pääasiassa ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi. Rakennuksessa tapahtuvaa ongelmajätteiden käsittelyä on lähinnä öljyisten vesien vesitys (veden erottaminen öljystä). Ongelmajäterakennus rakennetaan kahteen tasoon siten, että pihatasossa ovat varsinaiset vastaanottotilat ja kellaritasossa ovat mm. jäteöljysäiliö, öljynerotin ja tekninen tila. Myös sähkö- ja elektroniikkaromujen vastaanotto siirtyy ongelmajätteiden vastaanottorakennukseen. Jätekeskukseen vastaanotetut ongelmajätteet, asbestia lukuun ottamatta, välivarastoidaan ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi ongelmajätteen käsittelyluvan omaaviin laitoksiin. Nykyisten siirtokuormaustoimintojen lisäksi osa nykyisin loppusijoitukseen päätyvästä jätteestä voidaan tulevaisuudessa siirtokuormata jätekeskuksessa energiahyödyntämistä varten. Siirtokuormausasema sijoittuu nykyisen biojätteen siirtokuormauspaikan yhteyteen. Tällä hetkellä hiekanerotus- ja sadevesikaivojen lietteet kuivatetaan maavalleilla eristetyssä altaassa hyötyjätekentällä. Kuivattamisen jälkeen kiintoaines viedään jätetäyttöön loppusijoitusalueelle peittomaana käytettäväksi. Myös rasvanerotus- ja turvekaivojen lietteet kuivatetaan maavalleilla eristetyssä altaassa hyötyjätekentällä ja kuivatettu liete kompostoidaan aumoissa. Nykyisen öljyisten maiden käsittelyalueen läheisyyteen rakennetaan uudet rasvanerotuskaivojen, öljynerotuskaivojen, sadevesikaivojen ja hiekanerotuskaivojen sekä turvekaivojen lietteiden kuivatusaltaat. Kuivatut lietteet kompostoidaan (lähinnä rasvanerotuskaivojen liete), hyödynnetään omassa toiminnassa esim. jätetäytön peittomaana (lähinnä turve, sadevesikaivojen sekä hiekanerotuskaivojen lietteet) tai siirretään välivarastoon (lähinnä öljyiset lietteet), josta ne kuljetetaan alalla toimiville laitoksille käsiteltäväksi tai asianmukaisesti loppusijoitettavaksi. Kompostoitu rasvanerotuskaivon liete hyödynnetään omassa toiminnassa, mutta sitä voidaan toimittaa myös muualle hyödynnettäväksi. Jätteiden varaston maksimimäärä on 130 100 tonnia, josta ongelmajätteiden vastaanottorakennuksessa voidaan varastoida noin 132 tonnia. Jätekeskuksen maksimivarastomäärät jätejakeittain ovat seuraavat: JÄTELAJI Yhdyskuntajätteet JÄTTEEN TUNNUS KOK. PAINO (t) KIINTOAINE (%) JÄTTEEN TYYPPI Puutarhajätteet 200201 1 100 100 1 200201 kompostoitavat 020204 jätteet (aumassa) 020299 1 030101 4 000 90 Lasi 150107 500 100 2