Raamatun Uuden maailman käännöksen muutokset ja vertailu vuoden 1992 Kirkkoraamattuun

Raamatun Uuden maailman käännöksen muutokset ja vertailu vuoden 1992 Kirkkoraamattuun Miksi Jehovan todistajat ovat tehneet oman raamatunkäännöksen? Pyhä Raamattu Uudenmaailman käännös Vuoden 2008 painos Esipuhe - - Tämän teoksen kääntäjät, jotka rakastavat Pyhän Raamatun jumalallista Tekijää, tuntevat olevansa hänelle erikoisvastuussa siitä, että he välittävät hänen ajatuksensa ja ilmoituksensa niin tarkoin kuin mahdollista. He tuntevat olevansa myös vastuussa niitä etsiviä lukijoita kohtaan, joiden ikuinen pelastus on riippuvainen Korkeimman Jumalan henkeytetyn Sanan käännöksestä. Toivomme vilpittömästi, että tämän käännöksen avulla lukija voi löytää tien loputtomaan elämään Kaikkivaltiaan vanhurskaassa uudessa maailmassa (Jesaja 65:17; 2. Pietarin kirje 3:13). Johdanto Suomennos - - Raamatun tekstejä ei ole käännetty mukaillen. Sen sijaan on pyritty kääntämään niin kirjaimellisesti kuin mahdollista, silloin kun nykykieli sen sallii eikä kirjaimellinen käännös kätke ajatusta. Tällä tavoin täytetään niiden toive, jotka haluavat saada tarkan käännöksen alkuperäisestä. Vartiotorni 15.10.1997 s.12 - - käännöksen tulee olla mahdollisimman kirjaimellinen merkityksen hämärtymättä. Vartiotorni 15.12.2015 s.9 Raamatunkäännöksiä on tuhansia, mutta ne eroavat toisistaan siinä, miten uskollisesti ne välittävät alkuperäisen tekstin sanoman. Vartiotorni 15.12.2015 s.8 Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea muodostettiin, ja käännös julkaistiin kuudessa osassa vuosina 1950 60. Kun veli Nathan Knorr julkaisi ensimmäisen osan 2. elokuuta 1950, hän sanoi konventtiyleisölle: Yhä suurempana on tunnettu tarve saada nykykielinen paljastuneen totuuden kanssa sopusoinnussa oleva käännös, joka kuitenkin tarjoaisi meille perustan lisätotuuden saamiselle esittämällä luotettavasti alkuperäisten kirjoitusten ajatuksen; käännös, joka olisi yhtä ymmärrettävä nykyaikaisille lukijoille, kuin Kristuksen opetuslasten kirjoitukset olivat oman aikansa yksinkertaisille, vilpittömille, tavallisille, alhaisille lukijoille. Uskontokuntana, jonka Jumala on valinnut kertomaan ihmiskunnalle tahtonsa ja tarkoituksensa, Jehovan todistajat tunsivat velvollisuudekseen kertoa tämä sanoma mahdollisimman tarkoin käännetyillä Raamatun sanoilla. Käännöksen tuli myös tukea sitä totuutta, jonka Jumala oli heille paljastanut. Muiden tekemät käännökset eivät olleet täsmällisiä, koska kääntäjien työtä hallitsi väärät uskonnolliset käsitykset. Miksi Jehovan todistajat tunsivat olevansa kykeneviä Raamatun kääntämiseen? Jehovan todistajien vuosikirja 2014 Kirje hallintoelimeltä Jehova käytti alkuperäisen Uuden maailman käännöksen valmistamisessa omia hengestä siinneitä poikiaan (Room. 8:15,16). Eikö jo tuo seikka teekin tästä käännöksestä ainutlaatuisen? Vartiotorni 1.12.1997 s.23,24 - - kun Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen valmistaminen alkoi 50 vuotta sitten, Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitean voidellut jäsenet eivät etsineet ihmisten hyväksyntää, vaan luottivat pyhän hengen opastukseen (Jer.17:5-8). Vartiotorni 1.6.1997 s.10,14 Jos kunnioitamme syvästi menneinä päivinä eläneitä Jumalan henkeytettyjä profeettoja ja erityisesti Jumalan Poikaa, niin eikö meidän pitäisi kunnioittaa myös sitä inhimillistä välikappaletta, jota Jehova nykyään käyttää paljastaessaan raamatullista tietoa, joka näinä kriittisinä aikoina on hyvin tarpeellista hänen kansalleen. 1

Vaikka he eivät inhimillisiltä kyvyillään olisi siihen kyenneet, tunsivat he olevansa kykeneviä tähän vaativaan työhön, koska Jumala oli voidellut heidät pyhällä hengellään ja siten ohjasi käännöstyötä. Käännöksestä tuli todella ainutlaatuinen, koska se ainoana käännöksenä perustui yli- inhimilliseen kykyyn kun taas muut käännökset perustuivat vain inhimilliseen kykyyn. Tästä kääntäjät kuten myös kaikki Jehovan todistajat olivat vakuuttuneita. Miksi tämä ainutlaatuinen käännös piti päivittää? Vartiotorni 15.12.2015 s.8 Ajan kuluessa tuli ilmeiseksi, että Uuden maailman käännöksen englanninkielinen laitos piti päivittää, koska englannin kielessä oli tapahtunut muutoksia. Kun Pennsylvaniassa rekisteröity Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura piti 129. vuosikokouksen, sitä seurasi viikonloppuna 5. ja 6. lokakuuta 2013 joko itse paikalla tai verkkolähetysten välityksellä 1 413 676 ihmistä 31 maassa. Kaikki olivat haltioissaan, kun eräs hallintoelimen jäsen ilmoitti englanninkielisen Uuden maailman käännöksentarkistetun laitoksen julkaisemisesta. Monet liikuttuivat kyyneliin, kun yleisönpalvelijat jakoivat Raamattuja heille. Kuullessaan joitakin jakeita luettavan tarkistetusta laitoksesta yleisö huomasi, että tämä oli Jumalan sanan kaikkien aikojen paras englanninkielinen käännös. Vartiotorni 15.12.2015 s.12 Vanhentuneet englanninkieliset ilmaukset korvattiin ja tekstistä pyrittiin saamaan selkeää ja helppotajuista uhraamatta ilmausten tarkkuutta. Vuosien mittaan Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä on tarkistettu monia kertoja, mutta vuoden 2013 englanninkielistä laitosta varten tehty tarkistus oli kaikkein perusteellisin. Miksi monia ilmauksia ei ole enää käännetty kirjaimellisesti? Vuoden 2013 englanninkielisen tarkistetun laitoksen liitteessä A1 sanotaan, että hyvä raamatunkäännös välittää sanan tai ilmauksen oikean merkityksen, kun kirjaimellinen käännös vääristäisi tai hämärtäisi sen. Vaikka Uudenmaailman käännöstä on päivitetty jo monia kertoja aina lähivuosiin asti, katsottiin tämä uusi kaikkein perusteellisin päivitys tarpeelliseksi, koska englannin kielessä oli tapahtunut muutoksia ja siksi vanhentuneet englanninkieliset ilmaukset korvattiin. Tekstistä pyrittiin saamaan myös selkeämpää ja helppotajuisempaa, vaikka sanatarkkuus oli aiemmin tämän käännöksen yksi merkittävin tavoite. Vaikka aiempi käännös oli tehty pyhän hengen ohjauksessa, huomattiin se vakava virhe, että sanatarkka kirjaimellinen käännös hämärtää jopa vääristää tekstin merkityksen ja ymmärrettävyyden. Onko jo nykykielisessä käännöksessä ylipäätään tarpeen keskittyä enää yksittäisiin sanoihin ja ilmaisuihin? Vartiotorni 15.12.2015 s.7 Vaikka kaikki raamatunkäännökset eivät ole yhtä selkeitä ja luotettavia, toivon ja pelastuksen perussanoma voidaan silti oppia lähes jokaisesta käännöksestä. Vartiotorni 15.12.2015 s.7 Vaikka muutamista jakeista on vielä jonkin verran epävarmuutta, sillä ei ole merkitystä sanoman sisällön kannalta. Muinaisten käsikirjoitusten tutkimustyö on vakuuttanut vilpittömät Raamatun tutkijat siitä, että heillä on nyt käytössään se sanoma, minkä Jehova alun perin henkeytti raamatunkirjoittajat merkitsemään muistiin. Pyhä Raamattu Uudenmaailman käännös Vuoden 2008 painos Johdanto Kreikkalainen pohjateksti, jota käytettiin Uuden maailman käännöksen Kreikkalaisten kirjoitusten englanninkielisen tekstin valmistamiseen, on Westcottin ja Hortin The New Testament in the Original Greek (joka julkaistiin alun perin 1881). 2

Vartiotorni 15.12.2015 s.17 Jotkin muutokset on tehty käsikirjoituksiin perustuvien todisteiden pohjalta sen sijaan että olisi pidetty tiukasti kiinni yhdestä kreikankielisestä päätekstistä. Vartiotorni tunnustaa, että Raamatun perussanoman kannalta nykyisillä eri käännöksillä ei ole sellaisia eroja, etteikö toivon ja pelastuksen perussanomaa voitaisi niistäkin oppia. Vaikka yksittäisten sanojen ja ilmaisujen kääntämisessä onkin jonkin verran epävarmuutta, sillä ei ole kuitenkaan merkitystä tämän perussanoman ymmärtämisessä. Tästä huolimatta käännöksen päivittämiseen on uhrattu paljon työtä ja aikaa, kun on perehdytty laajasti muihinkin käsikirjoituksiin sen sijaan, että pitäydyttäisiin vain yhteen, kuten aiemmassa käännöksessä oli tehty. Onko tämä ollut tarpeen, jos Raamatun perussanoma oli jo opittavissa aiemmastakin käännöksestä? Jouduttiinko sittenkin tunnustamaan, että aiempi sanatarkka käännös hämärsi alkuperäistä sanomaa ja teki tekstistä paikoin vaikeasti ymmärrettävää? Voisiko olla jopa niin, että vuoden 1992 Kirkkoraamattu käänsi nämä päivitetyt kohdat jo yli 20 vuotta sitten siten kuin ne nyt käännetään tässä päivitetyssä vuoden 2013 Uudenmaailman käännöksessä? Katsotaanpa. Uudenmaailman käännöksen 2008 ja Kirkkoraamatun 1992 vertaaminen muutoksiin joita tulee Uudenmaailman käännöksen 2013 tarkistettuun laitokseen Vartiotorni 15.12.2015 s.11 Jotta sanan "Šeol" ja sitä vastaavan kreikkalaisen sanan "Haades" merkitys selkeytyisi, niiden tilalle hyväksyttiin täsmällinen käännösvastine "hauta". Saarnaaja 9:10 Um 10 Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi, sillä ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Šeolissa, paikassa johon olet menossa. Saarnaaja 9:10 KR92 10 Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on, sillä tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta. Vartiotorni 15.12.2015 s.12 - - sanat ne'feš ja psy khē' voidaan nyt kääntää tekstiyhteyden mukaan sopusoinnussa niiden merkitysten kanssa, jotka on jo tuotu esille Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen liitteissä. 1.Mooseksen kirja 2:7 Um 7 Sitten Jehova Jumala muodosti ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen, ja ihmisestä tuli elävä sielu.* * "elävä sielu [ts. hengittävä luomus]". Kirjm. "[ihminen tuli] eläväksi sieluksi". Liite 4A - - Uudenmaailman käännöksessä se on johdonmukaisesti käännetty vastineella "sielu", ja se on kaikissa kohdissa ymmärrettävissä tekstiyhteyden perusteella. Se, että tätä samaa heprealaista sanaa käytetään monissa erilaisissa tekstiyhteyksissä, auttaa saamaan selville, mikä tuon sanan perusajatus oli Raamatun kirjoittajien käytössä, nimittäin että se on ihminen, yksilö - - Ensimmäinen Mooseksen kirja 2:7 KR92 7 Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento. Esimerkiksi ilmausta panna paaluun vastaava englannin sana impale voi tarkoittaa ihmisen lävistämistä terävällä seipäällä. Jotta Jeesuksen teloitustavasta ei syntyisi väärää käsitystä, se on nyt korvattu ilmauksilla teloittaa paalussa ja naulita paaluun. (Matt. 20:19; 27:31.) Matteus 20:19 Um 19 ja luovuttavat hänet kansakuntien ihmisten käsiin pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja paaluun pantavaksi, ja kolmantena päivänä hänet herätetään. Evankeliumi Matteuksen mukaan 20:19 KR93 19 ja luovuttavat hänet pakanoille pilkattavaksi, ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." 3

Irstaus on korvattu ilmauksella häpeämätön käytös, joka välittää paremmin kreikkalaisen sanan merkityksen ylimielisestä asenteesta. - -. (Gal. 5:19 21.) Galatalaisille 5:19 Um 19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat haureus, epäpuhtaus, irstaus, Kirje galatalaisille 5:19 KR92 19 Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, Mässäilyjä tarkoittava sana revelries on nykyään vieras, kun taas uusi ilmaus wild parties on tutumpi ja kuvastaa juhlien riehakkuutta. (Gal. 5:19 21.) Galatalaisille 5:21 Um 21 kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset. - - Kirje galatalaisille 5:21 KR92 21 kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. - - Raamatun ilmausta rakkaudellinen huomaavaisuus vastaavan alkukielisen sanan merkitys tulee täsmällisemmin esille ilmauksessa uskollinen rakkaus, jota käytetäänkin usein rinnakkain sanan uskollisuus kanssa (Ps. 36:5; 89:1). Psalmit 36:5 Um 5 Oi Jehova, sinun rakkaudellinen huomaavaisuutesi on taivaissa, uskollisuutesi yltää pilviin. Psalmit 36:6 KR92 (jaenumerointi erilainen) 6 Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi. Jotkin termit, jotka oli ennen käännetty useimmiten vain yhdellä ilmauksella, on nyt käännetty tekstiyhteyden mukaan. Esimerkiksi heprean sana ʽō lamʹ, jonka vastineena oli yleensä ajan hämärä, voi tarkoittaa myös ikuisesti. Sana on nyt käännetty tekstiyhteyden mukaan eri tavoin muun muassa psalmissa 90:2 ja Miikan 5:2:ssa. Psalmit 90:2 Um 2 Ennen kuin vuoret syntyivät tai sinä ryhdyit ikään kuin synnytyspoltoin tuomaan esiin maata ja sen tuottoisaa osaa, niin, ajan hämärästä ajan hämärään asti sinä olet Jumala. Psalmit 90:2 KR 2 Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet. Miika 5:2 Um 2 Ja sinä, oi Betlehem-Efrata, joka olet liian pieni päästäksesi Juudan tuhansien joukkoon, sinusta tulee minulle se, jonka on määrä tulla hallitsijaksi Israeliin, se, jonka alkuperä on varhaisista ajoista, ajan hämärän päivistä. Miikan kirja 5:1 KR92 (jaenumerointi erilainen) 1 Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.,15 Aikaisemmat englanninkielisen Uuden maailman käännöksen laitokset käyttivät yhdenmukaisesti sanaa "siemen", muun muassa 1.Mooseksen kirjan 3:15:ssä. Nykyään harva käyttää sanaa "siemen" jälkeläisistä, joten tarkistetussa laitoksessa puhutaan 1.Mooseksen kirjan 3:15:ssä ja siihen liittyvissä jakeissa "jälkeläisestä" tai "jälkeläisistä" (1.Moos. 22:17,18; Ilm.12:17). 1.Mooseksen kirja 3:15 Um 15 Ja minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Se murskaa sinun pääsi, ja sinä murskaat sen kantapään." 4

Ensimmäinen Mooseksen kirja 3:15 KR92 15 Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille:* ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. * Sananmukaisesti: sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Esimerkiksi Ilmestyksen 2:23:ssa oleva ilmaus tutkii sydämet ymmärretään vaikeuksitta monissa kielissä. Saman jakeen idiomia tutkii munuaiset ei ole kuitenkaan helppo ymmärtää, joten sana munuaiset korvattiin ilmauksella sisimmät ajatukset, joka välittää alkukielen merkityksen. Ilmestys 2:23 Um 23 Ja hänen lapsensa minä tapan kuolettavalla vitsauksella, niin että kaikki seurakunnat tulevat tietämään, että minä olen se, joka tutkii munuaiset ja sydämet, ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan. Johanneksen ilmestys 2:23 KR92 23 Hänen lapsensa minä surmaan rutolla. Kaikki seurakunnat tulevat tietämään, kuka minä olen: minä tutkin sydämet ja ajatukset ja annan jokaiselle teistä hänen tekojensa mukaan. Vastaavasti 5. Mooseksen kirjan 32:14:ssä oleva kirjaimellinen käännös vehnän munuaisrasva voidaan ilmaista selvemmin sanoilla hienoin vehnä. 5.Mooseksen kirja 32:14 Um 14 antoi karjan voita ja katraan maitoa sekä pässien rasvaa ja uroslampaita, Basanin rotua, sekä pukkeja ja vehnän munuaisrasvaa, ja rypäleen verta sinä joit viininä. Viides Mooseksen kirja 32:14 KR92 14 He saivat maitoa ja voita karjastaan, söivät pukkien rasvaa, oinaita, Basanin pässejä ja puhdasta ydinvehnää, he joivat rypälemehua, kuohuvaa viiniä. Monissa kielissä myös idiomi olen huuliltani ympärileikkaamaton on vaikeampi ymmärtää kuin lause minun on vaikea puhua (2. Moos. 6:12). 2.Mooseksen kirja 6:12 Um 12 Mutta Mooses puhui Jehovan edessä sanoen: Katso! Israelin pojat eivät ole kuunnelleet minua; kuinka sitten farao kuuntelisi minua, koska olen huuliltani ympärileikkaamaton? Toinen Mooseksen kirja 6:12 KR92 12 Mooses vastasi Herralle: "Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka farao kuuntelisi minua, kun israelilaisetkaan eivät minua kuuntele?" Heprean kielessä se, onko sana maskuliini- vai feminiinisukuinen, yleensä ilmaisee, tarkoitetaanko miestä vai naista. Jotkin maskuliinisukuiset ilmaukset voivat kuitenkin viitata sekä miehiin että naisiin. Esimerkiksi joidenkin jakeiden tekstiyhteydestä käy ilmi, että Israelin poikiin sisältyivät sekä miehet että naiset, joten ilmaus on nyt käännetty tavallisesti vastineella israelilaiset. (2. Moos. 1:7; 35:29; 2. Kun. 8:12.) 2.Mooseksen kirja 1:7 Um 7 Ja Israelin pojat tulivat hedelmällisiksi, ja heitä alkoi olla vilisemällä, ja he lisääntyivät lisääntymistään ja tulivat mahtavammiksi aivan tavatonta vauhtia, niin että maa tuli lopulta heitä täyteen. Toinen Mooseksen kirja 1:7 KR92 7 mutta israelilaiset olivat hedelmällisiä ja saivat paljon lapsia. He lisääntyivät niin runsaasti, että maa tuli heitä täyteen. - - isätön poika on korvattu sanoilla isätön lapsi tai orpo (5. Moos. 10:18; Job 6:27). Nämä sanat on käännetty samaan tapaan kreikkalaisessa Septuagintassa. 5.Mooseksen kirja 10:18 Um 18 joka toimittaa oikeuden isättömälle pojalle ja leskelle ja rakastaa muukalaisasukasta, niin että antaa hänelle leipää ja päällysvaipan. 5

Viides Mooseksen kirja 10:18 KR92 18 Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Tästä syystä Saarnaajan 12:1:n ilmaus nuoren miehuutesi päivinä on käännetty sanoilla nuoruutesi päivinä. Saarnaaja 12:1 Um 12 Muistahan Suurta Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä, ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla tai ovat saapuneet ne vuodet, jolloin sanot: Minulla ei ole niistä mitään iloa ; Saarnaaja 12:1 KR92 1 Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä, Vartiotorni 15.12.2015 s.17 Ei esimerkiksi ole tarpeen korostaa, että Jumala sanoi toistuvasti: Tulkoon valoa, joten imperfektiivisessä tilassa olevaa heprean verbiä sanoa ei ole käännetty osoittamaan jatkuvaa tekemistä (1. Moos. 1:3). Toisaalta Jehova mitä ilmeisimmin kutsui Aadamia toistuvasti, ja tätä onkin edelleen korostettu 1. Mooseksen kirjan 3:9:ssä. Verbien käännöksiä on ylipäänsä yksinkertaistettu. Huomio on kohdistettu itse toimintaan eikä niinkään heprean verbien aspekteihin. Tämän ansiosta on voitu jossain määrin välittää heprean kielen ytimekkyyttä. 1.Mooseksen kirja 3:9 Um 9 Ja Jehova Jumala huusi Aadamia toistuvasti ja sanoi hänelle: Missä olet? Ensimmäinen Mooseksen kirja 3:9 KR92 9 Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?" Vartiotorni 15.12.2015 s.17 Esimerkiksi 2. Samuelin kirjan 13:21:ssä kreikkalainen Septuaginta sisältää sanat: Mutta hän ei halunnut loukata poikansa Amnonin tunteita, sillä hän rakasti tätä, koska Amnon oli hänen esikoisensa. Uuden maailman käännöksen aikaisemmissa laitoksissa ei ollut näitä sanoja, koska niitä ei ole masoreettisessa tekstissä. Kuolleenmeren kirjakääröissä nuo sanat kuitenkin esiintyvät, joten tuo ajatus on sisällytetty myös vuoden 2013 englanninkieliseen tarkistettuun laitokseen. 2.Samuelin kirja 13:21 Um 21 Ja kuningas Daavid itse kuuli kaikesta tästä ja suuttui kovasti. Toinen Samuelin kirja 13:21 KR92 21 Kun kuningas Daavid kuuli, mitä oli tapahtunut, hän vihastui. Hän ei kuitenkaan tahtonut pahoittaa poikansa Amnonin mieltä, sillä tämä oli hänen esikoisensa ja hänelle rakas. Vartiotorni 15.12.2015 s.17 Kreikkalaisten tekstien tutkimus johti myös siihen, että Matteuksen 21:29 31:ssä olevien repliikkien järjestystä on muutettu. Matteus 21:29-31 Um 29 Vastaukseksi tämä sanoi: Kyllä minä menen, herra, mutta ei mennytkään. 30 Niin hän lähestyi toista ja sanoi samoin. Vastaukseksi tämä sanoi: En tahdo. Jälkeenpäin hän oli pahoillaan ja meni. 31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat: Jälkimmäinen. Evankeliumi Matteuksen mukaan 21:29-31 KR92 29 'En minä halua', poika vastasi. Sitten hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin ja meni. 30 "Isä meni toisen pojan luo ja sanoi tälle saman. Poika vastasi: 'Menen kyllä, isä', mutta ei mennytkään. 31 Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?" "Edellinen", he vastasivat. Vartiotorni 15.12.2015 s.17 Käsittelimme tässä vain muutamia niistä muutoksista, jotka ovat parantaneet englanninkielisen Uuden maailman käännöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä niiden monien hyödyksi, jotka pitävät sitä lahjana viestinnän Jumalalta. Kuten voidaan huomata, Uudenmaailman käännöksen 2013 tarkistettuun laitokseen tehtävät muutokset noudattavat suurelta osin Kirkkoraamatun 1992 mukaista käännöstapaa. Tämä ei voi olla 6

herättämättä epäilyä siitä, että Jehova käytti alkuperäisen Uuden maailman käännöksen valmistamisessa omia hengestä siinneitä poikiaan, kuten he kertovat. Sillä miten on mahdollista, että Kirkkoraamatun kääntäjien inhimilliset kyvyt tuottivat paremman käännöksen kuin on Uudenmaailman käännös, joka tuotettiin yli- inhimillisin kyvyin? Jumalan nimi Uudenmaailman käännöksessä Vartiotorni 15.12.2015 s.10 Vaikka selvät todisteet puoltavat sitä, että Jumalan nimi kuuluu Raamattuun, monet käännökset ovat jättäneet tuon pyhän nimen kokonaan pois. - - Miksi Jumalan nimen mukaan ottamisella tai pois jättämisellä on merkitystä? Taitava kääntäjä tietää, kuinka tärkeää on ymmärtää kirjan tekijän tarkoitusperät, koska sellainen tieto vaikuttaa moniin käännösratkaisuihin. Lukemattomat raamatunjakeet osoittavat Jumalan nimen ja sen pyhittämisen tärkeyden (2. Moos. 3:15; Ps. 83:18; 148:13; Jes. 42:8; 43:10; Joh. 17:6, 26; Apt. 15:14). Jehova Jumala on Raamatun tekijä, ja hän henkeytti sen kirjoittajat käyttämään hänen nimeään runsaasti. (Lue Hesekielin 38:23.) Koska nimi esiintyy tuhansia kertoja muinaisissa käsikirjoituksissa, sen pois jättäminen osoittaa epäkunnioitusta Raamatun tekijää kohtaan. Koska on ilmeistä, että Jumalalla on erisnimi, on varsin outoa - se on tunnustettava - että se jätetään jopa täysin huomiotta monissa käännöksissä, varsinkin kun voidaan havaita, että se esiintyy vanhoissa heprealaisissa kirjoituksissa tetragrammina JHWH. Kirkkoraamattu ei kuitenkaan ole jättänyt tätä nimeä kokonaan huomiotta. Toinen Mooseksen kirja 6:2,3 KR92 2 Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen Jahve, Herra. 3 Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille minä olen ilmestynyt Jumalan, Kaikkivaltiaan nimisenä, mutta nimeäni Jahve minä en heille ilmoittanut. Uuden maailman käännöksen viitelaitos 1A Jumalan nimi Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa Vuoden 1992 kirkkoraamatussa Jahve esiintyy seitsemän kertaa varsinaisessa tekstissä (ks. Raamatun sanojen hakemistoa kohdasta Jahve ), mikä kuitenkin edustaa vain yhtä promillea Tetragrammin todellisesta määrästä. Vuonna 2012 julkaistu käännös Raamattu Kansalle on huomioinut Jumalan nimen seuraavalla tavalla: Raamattu Kansalle 2012 Lukijalle Vanhan testamentin hepreassa ei ole vokaaleja. Niinpä yleisin Jumalan nimi kätkeytyy tetragrammiin JHWH. Käännöksissä se on yleensä suomennettu sanalla Herra. Olemme kuitenkin pyrkineet tuomaan tetragrammin esiin siten, että kyseisissä kohdissa sana HERRA on painettu kapiteelikirjaimin. Jumalan nimen esiintuominen heprealaisissa kirjoituksissa eli ns. vanhassa testamentissa on perusteltua, vaikka vain tuollakin tavalla kuten Raamattu Kansalle sen tekee. Mutta onko tämän nimen käyttäminen perusteltua kreikkalaisissa kirjoituksissa eli ns. uudessa testamentissa? Vartiotorni viittaa seuraaviin kreikkalaisten kirjoitusten kohtiin: Johannes 17:6,26 Um 6 Olen tehnyt sinun nimesi ilmeiseksi niille ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat noudattaneet sinun sanaasi. 26 Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja olen tekevä sen tunnetuksi, jotta se rakkaus, jolla olet rakastanut minua, olisi heissä ja minä olisin heidän yhteydessään. Evankeliumi Johanneksen mukaan 17:6,26 KR92 6 "Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi 26 Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä." 7

Apostolien teot 15:14 Um 14 Symeon on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansakuntien ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen. Apostolien teot 15:14 KR92 14 Simon kertoi, kuinka Jumala ensi kerran lähestyi pakanoita ottaakseen heistä itselleen oman kansan. Näiden kohtien mukaan Jeesus teki isänsä nimen tunnetuksi ja Jumala tulisi kokoamaan kansan nimelleen (Um), joten Jumalan nimellä oli ja tulisi olemaan suuri merkitys Jeesuksen uskollisten seuraajien tunnistamisessa. Voidaanko nämä kohdat tulkita näin kuten Jehovan todistajat ne tulkitsevat? Jos voidaan, on tärkeää saada selville Jumalan erisnimen oikea lausumistapa, sillä jos se on merkittävä Jumalan valitseman uskontokunnan tunnusmerkki, olisi Jumala sen tälle uskontokunnalle paljastanut. Jehovan todistajat ovat omaksuneet muodon Jehova. Useimmat heprean kielen tutkijat suosivat kuitenkin muotoa "Jahve". Tämä saattaa ollakin oikeampi muoto, sitä eivät Jehovan todistajatkaan halua kiistää: Vartiotorni 1.3.2010 s.31 Heprean kielen oppineet pitävät yleensä muotoa "Jahve" todennäköisimpänä lausumistapana. He viittaavat siihen, että nimen lyhennetty muoto on Jah, esimerkiksi psalmissa 89:8 ja ilmauksessa - - 'ylistäkää Jahia!' (Psalmit 104:35; 150:1,6). Sitä paitsi esimerkiksi nimien Josafat ja Sefatja heprealaiseen kirjoitustapaan sisältyvät muodot - - voidaan kaikki johtaa Jahvesta. Se, millaisessa muodossa varhaiskristilliset kirjoittajat siirsivät Jumalan nimen kreikkalaiseen kirjoitusjärjestelmään, viittaa jotakuinkin samaan suuntaan, - - Vartiotorni 1.5.2010 s.22 Soleb ei ole Nubiassa ainoa paikka, jossa nimi Jahve esiintyy egyptiläisissä hieroglyfeissä. Myös Ramses II:n temppeleistä läntisestä Amarahista ja Aksasta löytyy luetteloja, jotka näyttävät olevan jäljennöksiä Solebin luettelosta. Amarahin luettelossa esiintyvä hieroglyfiteksti "Jahwe šosou-maassa" muistuttaa muiden šosou-alueiden, oletettavasti Seirin ja Labanin, hieroglyfejä. Lausumistavalla ei kuitenkaan näyttäisi olevan kovinkaan suurta merkitystä, koska kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat eivät käyttäneet omissa teksteissään lainkaan Jumalan erisnimeä. Vain heprealaisia kirjoituksia lainatessaan he kirjoittivat tetragrammin JHVH heprealaisin kirjaimin tai korvasivat sen sanalla "Herra". Hämmästyttävää on myös, ettei Jeesuskaan puheissaan käyttänyt isänsä erisnimeä. Mahdollisesti ainoastaan vain silloin, kun hän lainasi kohtia heprealaisista kirjoituksista. Miten hän lausui tetragrammin JHVH, siitä ei ole tietoa. Jehovan todistajat voivat vedota siihen, että Jeesus kehotti mallirukouksessaan pyhittämään isänsä nimen. Hän vakuutti myös tehneensä isänsä nimen tunnetuksi, kuten edellä lainatusta Joh. 17:6,26 voitiin todeta. Nimi näissä yhteyksissä ei kuitenkaan tarkoita erisnimeä, vaan Jumalaa itseään, kuten edellä lainattu Apt. 15:14 KR92 osoittaa. Tämän Jehovan todistajat ovat täysin unohtaneet vaikka sen ovatkin tunnustaneet: Vartiotorni 15.5.1990 s.17 "Olkoon sinun nimesi pyhitetty." (Matt.6:9; Luuk.11:2) Sana "nimi" merkitsee joskus ihmistä itseään, ja 'pyhittäminen' tarkoittaa "tehdä pyhäksi, asettaa erilleen tai pitää pyhänä". (Vrt. Ilm.3:4) Jumalan nimen pyhittämisen rukoileminen on siis itse asiassa pyyntö, että Jehova toimisi pyhittääkseen itsensä. Kuinka? Raivaamalla tieltä kaiken sen häpeän, mitä on syydetty hänen nimelleen. (Ps.135:13) On vielä yksi merkittävä kohta, johon tässä yhteydessä viitataan. Uuden maailman käännöksen mukaan siinä sanotaan näin: Roomalaisille 10:13 Um 13. Sillä "jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu" Tämä kohta on lainattu Joelin kirjasta, jossa tetragrammia JHVH todennäköisesti on käytetty, joten käännös näyttäisi perustellulta puuttumatta siihen, onko Jehova tai Jahve oikea lausumistapa. Kirkkoraamattu on kääntänyt tämän kohdan näin: 8

Kirje roomalaisille 10:9,12,13 KR92 9 Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. 12 Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. 13 Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Tetragrammi JHVH on käännetty sanalla Herra. Onko se perusteltua? Näyttäisi olevan, koska muiden jakeiden mukaan voidaan havaita, että tekstissä puhutaan Jeesuksesta, joka on Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Varhaiskristityt tunnustivat Jeesuksen Herrakseen ja huusivat avukseen hänen nimeään - eivät Jehova tai Jahve nimeä: Ensimmäinen kirje korinttilaisille 1:1,2 KR92 1. Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoliksi kutsuttu, ja veli Sostenes 2. tervehtivät Korintissa olevaa Jumalan seurakuntaa, Kristuksen Jeesuksen pyhittämiä, Jumalan kutsumia pyhiä sekä kaikkia, jotka eri seuduilla, missä asuvatkin, huutavat avukseen Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä samoin kuin me. Jos varhaiskristityt eivät käyttäneet Jumalan erisnimeä, miksi meidän sitten pitäisi? Ja jos kristikunnan kirkot suhtautuvat tämän nimen käyttämiseen samalla tavalla kuin varhaiskristitytkin, ei kai heitä siitä voi moittiakaan. Joten ovatko Jehovan todistajat sittenkin antaneet Jumalan nimelle liian suuren painoarvon, varsinkin jos voidaan havaita todisteita siitä, että Jahve olisi tämän nimen oikeampi lausumismuoto. Vartiotorni 15.12.2015 s.10 Perusteet Jumalan nimen säilyttämiselle Raamatussa eivät ole heikentyneet vaan vahvistuneet. Uuden maailman käännöksen vuoden 2013 englanninkielisessä tarkistetussa laitoksessa nimi esiintyy 7 216 kertaa, eli siinä on 6 esiintymää enemmän kuin vuoden 1984 laitoksessa. Viisi näistä lisäyksistä ovat seuraavissa kohdissa: 1. Samuelin kirjan 2:25; 6:3; 10:26; 23:14, 16. Nimi palautettiin näihin kohtiin ensisijaisesti siksi, että se esiintyy näissä jakeissa Kuolleenmeren kirjakääröissä, jotka ovat yli tuhat vuotta vanhempia kuin heprealainen masoreettinen teksti. Muinaisten käsikirjoitusten tarkempi tutkimus johti siihen, että nimi palautettiin myös Tuomarien 19:18:aan. Jehovan todistajat haluavat edelleen erottautua Uudenmaailman käännöksellään muista raamatunkäännöksistä sisällyttämällä Jumalan nimen tähän käännökseensä. Heille tulee antaa siitä tunnustusta, koska tämä nimi muodossa JHWH esiintyy heprealaisissa käsikirjoituksissa. Mutta jos he haluavat olla käännöstyössään niin tunnollisia ja tarkkoja kuten edellä on tullut ilmi, miksi he eivät käytä muotoa Jahve, koska se on nykyisten tutkimusten mukaan oikeampi muoto? Onko kyse mahdollisesti ns. brändistä, nimestä Jehovan todistajat, jonka painoarvo on niin suuri, etteivät he siksi voi luopua nimestä Jehova? Miksi he jättävät myös huomiotta sen, ettei Jeesus puheissaan, eikä kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat teksteissään käyttäneet Jumalan nimeä missään muodossa. Ainoastaan ehkä vain lainatessaan heprealaisia kirjoituksia? Vaikka varhaiskristityt ovat jäljiteltävä malli Jehovan todistajille, miksi he huutavat avukseen Jehovan nimeä, (Room.10:13 Um) vaikka varhaiskristityt huusivat avukseen Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä (1.Kor.1:2 Um)? Jehovan todistajien uusi tapa tulkita Raamatun kertomuksia Vartiotorni 15.3.2015 s.8,9,10,13 Viime vuosina Jehovan järjestöltä tulevassa hengellisessä opetuksessa on alettu painottaa entistä enemmän yksinkertaisuutta ja selvyyttä. - - Jos olet palvellut Jehovaa kymmeniä vuosia, olet saattanut huomata, että nykyään julkaisuissamme selitetään monia Raamatun kertomuksia eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen niissä kiinnitettiin useammin huo- 9

miota esikuviin ja vastakuviin. Raamatun kertomuksen sanottiin olevan esikuva, ja mikä tahansa sen profeetallinen täyttymys oli vastakuva. - - Jehova on vuosien mittaan auttanut "uskollista ja ymmärtäväistä orjaa" tulemaan yhä ymmärtäväisemmäksi ja samalla myös varovaisemmaksi. Se varoo nykyään sanomasta mitään Raamatun kertomusta profeetalliseksi näytelmäksi, ellei siihen ole selvää raamatullista perustetta. Monien on ollut vaikea ymmärtää, muistaa ja soveltaa käytäntöön joitakin vanhempia selityksiä esikuvineen ja vastakuvineen. Mikä vielä huolestuttavampaa, kun huomio keskitetään mahdollisiin vastakuvallisiin täyttymyksiin, käsiteltävien Raamatun kertomusten moraaliset ja käytännölliset opetukset saattavat hämärtyä tai kokonaan kadota. Siksi julkaisuissamme keskitytään nykyään enemmän Raamatun kertomusten yksinkertaisiin, käytännöllisiin opetuksiin, jotka koskevat uskoa, kestävyyttä, jumalista antaumusta ja muita tärkeitä ominaisuuksia. - - Voisiko kuitenkin olla niin, että huomiomme on liiaksi kohdistunut johonkin muuhun kuin vertauksen yksinkertaiseen, kiireelliseen sanomaan? Vartiotorni 1.1.2000 s.9 Voideltu jäännös on ollut rohkea kuin leijona paljastaessaan väärän uskonnon ja osoittaessaan ihmisille tien vapauteen (Ilmestys 18:2-5). Vahvistaako tämä luottamusta siihen, että meidän pitäisi kunnioittaa myös sitä inhimillistä välikappaletta, jota Jehova nykyään käyttää paljastaessaan raamatullista tietoa kuten edellä lainattu Vartiotorni kehottaa, vaikka tämän välikappaleen, Jehovan todistajien hallintoelimen, Raamatun tulkinnat alkavat osoittautua toistuvasti epäluotettaviksi? Jos nyt selitetään monia Raamatun kertomuksia eri tavalla kuin aikaisemmin, miten voidaan uskoa, että nämä aikaisemmatkin tulkinnat olivat Jehovan paljastamaa tietoa? Sen sijaan voidaan nyt havaita, että Vartiotorni tunnustaa epäsuorasti, että hallintoelin on toiminut varomattomasti julkaistessaan omia esikuva / vastakuvateorioitaan Jumalan nimissä. Varovaisuus näin vakavassa asiassa on todella tarpeen, koska luottamus siihen, että Jumala todella käyttäisi Jehovan todistajien hallintoelintä raamatullisen tiedon täsmälliseen ymmärtämiseen alkaa olla entistäkin epäilyttävämpää. Ja ennen kaikkea Raamatun - - opetukset saattavat hämärtyä tai kokonaan kadota, joten alkaa olla entistäkin ilmeisempää, ettei voi olla mahdollista, että Jumalan valitsema ja ohjaama uskontokunta voisi olla siihen syyllinen. Vartiotorni 15.12.2015 s.18 Miten todet ovatkaan Jaakobin kirjeen 3:5:n sanat: Katso! Kuinka pieni tuli tarvitaankaan niin suuren metsän sytyttämiseen! Miksi raamatunkirjoittaja totesi näin? Jaakobin käyttämän kielikuvan ydin selviää jakeesta 6, jossa sanotaan: Kielikin on tuli. Kieli edustaa puhekykyämme. Puheemme voi tulen tavoin aiheuttaa suurta vahinkoa. Raamatussa sanotaankin, että jopa kuolema ja elämä ovat kielen vallassa (Sananl. 18:21). Jos puheemme voi aiheuttaa suurta vahinkoa, kuinka suurta vahinkoa voikaan aiheuttaa Jumalan nimissä julkaistu Raamatun opetus, joka hämärtää, kadottaa, jopa vääristelee alkuperäistä opetusta. Jehovan todistajien tällaiset opetukset ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa, koska ne ovat tuoneet häpeää Jumalalle, aiheuttaneet epäuskoa Raamattua kohtaan ja synkentänyt epäuskon varjoa koko kristillisyyden yllä. Koska yhä useammat Jehovan todistajat ovat havainneet tämän ja koska he ovat tuoneet nämä havaintonsa julki on heidät erotettu, jos eivät sitä ennen ole itse eronneet. Se on aiheuttanut heille suurta vahinkoa vakavina ihmissuhdeongelmina. Ystävyyssuhteet entisiin ystäviin ja lähiomaisiinkin ovat katkenneet, jopa perheet ovat rikkoutuneet. Ja vain siksi, koska heidän ei sallita toimia omantuntonsa mukaan rehellisesti. 10