State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg LAPPEENRANNAN MUSEOT

State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg LAPPEENRANNAN MUSEOT 2016

2 ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2255 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 2.1. 5.6. ja 30.8. 30.12. ti-su 11-17 Kesä 6.6. 28.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., pääsiäinen 25. 28.3. vappu 30.4. 1.5., helatorstai 5.5. juhannus 24. 25.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23. 26.12. ja 31.12. Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy 12. 22.1., 29.3. 28.4, 4. 21.10. avoinna perusnäyttely Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 8.1., 5.2., 4.3., 1.4., 6.5. Syksy 2.9., 7.10., 4.11., 2.12. Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina. Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska rakennusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä. Perusnäyttely Rajalla Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Rajalla -näyttely on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyttelyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun. Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellaisena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta 1939. Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka. Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään perusnäyttelyssä sekä museon vaihtuvissa näyttelyissä. Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2016 3 10.1.2016 Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella 23.1. 27.3.2016 Come to Finland Off the beaten track Ovatko julisteet taidetta? Kuuluvatko ne menneeseen aikaan meidän digitaalisessa maailmassamme? Mitä julisteet kertovat ja mitä tapahtuu, kun yhdistetään julisteet, taide ja turismi? Vastaus kysymyksiin löytyy Come to Finland -näyttelystä, joka kertoo julisteiden avulla tarinan Suomen pitkästä matkasta matkakohteena tuntemattomasta suuriruhtinaskunnasta romantiikan luvatuksi maaksi. Näyttely osoittaa kuinka Suomi etsii paikkaansa Euroopassa alkaen 1850-luvun haparoivista tekstijulisteista aina 1930- ja 1950-lukujen itsevarmoihin taideteoksiin, joissa luonto, glamour ja kosmopoliittisuus nousevat esiin. Näyttely johdattaa vierailijan nykypäivään, jossa nykytaiteilijat rakentavat sillan menneen ja nykyisyyden välille. Ingrid Bade, 1936. 29.4. 2.10.2016 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista Näyttelyssä Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista on esillä kultaa, hopeaa, jalokiviä, silkkiä, samettia ja posliinia. Näyttely kertoo Venäjän keisarillisen hovin ylellisestä lahjakulttuurista 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka. Lahjoihin kietoutuu tarinoita perhesuhteiden historiasta, kansainvälisistä yhteyksistä ja valtakunnan sisäisistä virallisista tapahtumista. Näyttely esittelee venäläistä lahjakulttuuria keisarillisen perheen saamien ja antamien lahjojen kautta. Etelä-Karjalan museossa State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg Laurits Tuxen, Nikolai II:n ja Aleksandra Fjodorovnan kruunajaiset Uspenskin kirkossa, 1896-1899.

4 State Museum-Preserve «Pavlovsk», Saint-Petersburg on näytteillä yli 150 esinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyssä nähdään mm. osia posliiniastiastoista, rasioita ja lippaita, viuhkoja, veistoksia ja koriste-esineitä sekä muotokuvia ja valokuvia. Joukossa on myös Fabergén mestarien valmistamia esineitä. Keskeisiä henkilöitä näyttelyssä lahjojen saajina ovat leskikeisarinna Maria Fjodorovna (Paavali I:n vaimo) ja viimeinen keisari Nikolai II. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Pavlovskin palatsimuseon ja Turun museokeskuksen kanssa. Näyttely on esillä Turun linnassa 5.12.2015 3.4.2016. Aleksandra Fjodorovnan lahja Nikolai II:lle nimipäivänä 1915. Pjanovski, Moskova. 22.10.2016 2.4.2017 Väri on valoa - Saimaalta itään värivalokuvin Mustavalkoiseen valokuvamaailmaan ilmestyy väri. Vanha Saimaan kanava Viipurista Lappeenrantaan herää eloon Suomen vanhimmissa värivalokuvissa. Kuvaaja on venäläinen valokuvauksen pioneeri Sergei Prokudin-Gorski (1863 1944). Venäjän vallankumouksen jälkeen länteen tuoduissa negatiiveissa on 40 värivalokuvaa Suomen suuriruhtinaskunnasta. Itäisistä sukulaiskansoistamme on toistasataa otosta. Alkuperäiset negatiivit on talletettu Yhdysvaltain kongressin kirjastoon. Prokudin-Gorski teki ensimmäisen kuvausmatkansa Pietarista Suomeen vuonna 1903, neljä vuotta ennen ranskalaisten Lumièren veljesten värifilmikeksintöä Autochromea. Värifilmiä kehiteltiin useissa laboratorioissa, mutta Prokudin kiirehti ja loihti luonnolliset värit mustavalkofilmille sensaatiomaisella tekniikalla. Venäjän valtakunnan maantieteellinen kuvaus alkoi, kun keisari Nikolai II antoi vuonna 1907 Prokudinin käyttöön junavaunun ja hytin kanavaministeriön laivaan. Vienan ja Aunuksen Karjalan läpi kulkevan Muurmannin radan rakentaminen oli viimeinen kuvauskohde vuonna 1916. Suurin osa Prokudin-Gorskin kuvakokoelmasta on kadoksissa. Marjatytöt Sheksnajoen varrella, 1909 Valkeajärvi. Saimaan kanavan kaunein paikka, 1903 Lauritsala.

5 LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2256 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 2.1. 5.6. ja 30.8. 30.12. ti-su 11-17 Kesä 6.6. 28.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina. Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 1.1., näyttelynvaihto 11.1. 5.2. pääsiäinen 25. 28.3. vappu 30.4. 1.5., helatorstai 5.5. näyttelynvaihto 23.5. 3.6. juhannus 24. 25.6. näyttelynvaihto 22.8. 9.9. näyttelynvaihto 14.11. 24.11. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 23. 26.12. ja 31.12. Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Vapaa pääsy museoperjantaisin Kevät 8.1., 5.2., 4.3., 1.4., 6.5. Syksy 7.10., 4.11., 2.12. Lappeenrannan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona. Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalaisesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide. Unto Pusa, Kolme sulotarta, 1963. Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on suomalaisella nykytaiteella, mutta vanhempaa taiteen historiaa esittelevää taidetta esitellään myös säännöllisesti. Yksi tärkeistä painopisteistä on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

6 LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2016 10.1.2016 Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella 6.2. 22.5.2016 Keräilyn vimma teoksia Veksi Salmen taidekokoelmasta Koko kansan tuntema tuottelias ja rakastettu sanoittaja Veksi Salmi on kerännyt taidetta useita vuosikymmeniä. Hämeenlinnaan taidemuseoon lahjoitetuista taideteoksista Lappeenrannan taidemuseoon on valittu monipuolinen kooste kotimaista nykytaidetta. Mukana on taiteilijoita kuten Juhani Harri, Jorma Hautala, Leena Luostarinen, Heli Rekula, Nina Roos ja Marko Vuokola. Henni Alftan, Comedienne, 2013 Marika Mäkelä, Hanging Garden, 2008 Pekka Kauhanen, Koto, 2002 Kuvat: Reima Määttänen, Hämeenlinnan Taidemuseo. 6.2. 22.5.2016 Kotka Ohoy! teoksia Olavi Heinon taidekokoelmasta Kotkalainen taiteilija, kuraattori ja keräilijä Olavi Heino ryhtyi keräämään taidetta jo 1970-luvulla. Hänen kokoelmistaan koottu kokonaisuus esittelee lähinnä kaakkoissuomalaista ja erityisesti kotkalaista taidetta. Näyttelyssä on mukana taiteilijoita kuten Eino Kukkonen, Kuutti Lavonen, Eeva Lehmussaari ja Päiviö Pyöttiälä. Eino Kukkonen, Topparoikka, 1970. Kuva: Leena Räty 4.6. 21.8.2016 Irma Laukkanen ja Markku Hirvelä - Valon ja ajan jälkiä Kesänäyttely esittelee kahden kotkalaisen taiteilijan veistoksia. Irma Laukkanen käyttää veistoksissaan päämateriaalinaan lasia. Eri tavoin käsitellyt lasipinnat muodostavat usein kerroksia. Lasi päästää valoa läpi, mutta toisaalta myös heijastaa sitä. Ars Fennica palkinnon saajaksi Laukkanen on ollut ehdolla jo kahdesti. Markku Hirvelä käyttää veistoksissaan erilaisia metalleja, kuten pronssia, alumiinia ja terästä. Toisaalta veistoksissa voi olla myös puuta, betonia, kiveä tai keramiikkaa. Taiteessaan Hirvelä luo rinnastuksia ja kontrasteja eri materiaalien välille.

7 Markku Hirvelä, Getsemane, 2014. Kuva: Heikki Y Rissanen. Irma Laukkanen, Katoava hetki, 2010. Kuva: Irma Laukkanen. 4.6. 21.8.2016 Ihana maisema maisemamaalauksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista Eero Eirto, Maalaus, 1977 10.9. 13.11.2016 Tasapaino grafiikkaa, veistoksia ja maalauksia Slovakiasta 10.9. 13.11.2016 Kertovat viivat piirtäminen slovakialaisessa nykytaiteessa Karol Felix, Ajasta, 2000 26.11.2016 5.3.2017 Tunteella liikkeellä valokuvaaja Juha Metson retrospektiivi Vihreä makasiini 4.6. 20.7.2016 Pauli Parkkinen - High Fashion Horror. Maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia

8 WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta puh. 05 616 2258 puh. 05 616 2261 Avoinna Talvi 5.3. 5.6. ja 27.8. 4.12. la-su 11-17 Kesä 6.6. 28.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Wolkoffin talomuseo on suljettu 1.1., 7.1. 4.3., vappu 30.4. 1.5. juhannus 24. 25.6. itsenäisyyspäivä 6.12. joulu 24. 26.12. ja 31.12. Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset puh. 05 616 2261 Draamaopastukset Koulu- ja päiväkotiryhmät Pääsyliput aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista: suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi: 10:15 vain kesällä 11:15 12:15 13:15 14:15 15:15 16:15 17:15 vain kesällä venäjäksi tai englanniksi vain kesällä 6.6. 28.8. 10:45 vain ma-pe 11:45 12:45 13:45 14:45 15:45 16:45 vain ma-pe Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti. Wolkoffin talona vuodesta 1872 lähtien tunnettu kauppakartano on valmistunut vuonna 1826. Sen rakennutti liikemies J. Claudelin Kauppakadun varrelle, jonne myös tori ja raatihuone siirtyivät linnoituksesta. Claudelinien jälkeen, 1860-luvulla, talon omistajia ehtivät olla kauppiaat Sotikoff, Sohin, Slasnikov sekä Žirjakov. Jaroslavilainen Ivan Wolkoff (1827 1900) saapui Lappeenrantaan 1840-luvulla. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana toisen, jo 1700-luvun lopulla maaorjana tulleen Kuvšinovin perheen luona linnoituksessa. Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet hän sai vuonna 1871. Ivanilla ja vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail (1859 1901) ja Nikolai (1876 1912) jatkoivat isän liiketoimia. Kauppakadun talossa asui Nikolai pietarilaisen vaimonsa Marian (1875 1933) ja kahden lapsensa Johanneksen (1900 1969) ja Annan (1901 1983) kanssa. Talon Ainonkadun puoleinen siipi valmistui 1905. Johannes opiskeli agronomiksi ja asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan (1902 1982) sekä viiden lapsensa kanssa. Hän vastasi kasvitarhan ja maatilojen hoidosta. Anna luki kielten maisteriksi ja asui naimisiin mentyään Imatralla. Miehensä Väinö Nissisen kuoltua vuonna 1938, hän jatkoi opetta-

9 mista Imatralla, kunnes sai Lappeenrannan lyseon viran vuonna 1946 ja asettui asumaan veljensä perheen luo. Anna Wolkoff-Nissinen muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana. Wolkoffin talo on neljän sukupolven aikainen koti, jonka Johannes Wolkoffin perilliset päättivät lahjoittaa museoksi vuonna 1986. Kauppahuoneiston lisäksi talossa on seitsemän huonetta ja keittiö. Museoksi talo vihittiin kesällä 1993. Entinen kauppa toimii museopuotina ja sieltä alkavat opastukset kodin puolelle. Nyt pihan vuodelta 1848 peräisin olevassa sivurakennuksessa toimii ravintola ja päärakennuksen kivijalassa viiniravintola. Wolkoffin pääsiäinen la 19.3. su 20.3.2016 ti 22.3. to 24.3.2016 la 26.3. su 27.3.2016 Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydille pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä seuraavan viikon ajan vieraita varten. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin joulu to 8.12. su 11.12.2016 ti 13.12. su 18.12.2016 ti 20.12. pe 23.12.2016 ti 27.12. pe 30.12.2016 ti 3.1. pe 6.1.2017 Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoitettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tuttaville. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen. Ivan Wolkoff

10 RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus puh. 05 616 2257 puh. 05 616 2261 Avoinna Kesä 6.6. 28.8. ma-pe 10-18 la-su 11-17 Muina aikoina avoinna tilauksesta Pääsyliput Linnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 8 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 7 Ratsuväkimuseoon voi ostaa myös erillislipun hintaan aikuiset 4 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 3 Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti. Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuunarykmentti (1889 1901) oli Suomen sodan (1808 1809) jälkeen ensimmäinen suomalainen ratsuväkiosasto. Sen tulolla Lappeenrantaan oli suuri merkitys kaupungille. Rykmentti sijoittui sille rakennetulle kasarmialueelle eli nykyiselle Rakuunamäelle. Suomen itsenäistyttyä venäläisen ratsuväen hallussa vuosina 1901 1917 olleelle kasarmialueelle perustettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati. Se muodostettiin Uudenmaan Rakuunarykmentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuunat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti. Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa. Museo perustettiin ratsuväen perinnejoukko-osastojen ja yhdistysten sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä vuonna 1973. Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ratsumies Pihl hoplaa ratsun selässä 1925.

11 GALLERIA LAURA Kauppakatu 25, Tasihinin talo, Lappeenranta puh. 040 684 9554 Taito-kauppa puh. 040 838 6592 Tiedustelut museon näyttelystä Vapaa pääsy Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin kauppiastalossa. Vuosina 1824 1828 rakennetun empiretalon aikaisempia omistajia ennen Tasihinejä olivat kauppiaat Kuvšinov, Aleksandrov ja Žirjakov. Tveristä 1890-luvulla tulleet Tasihinit lopettivat herkkukauppansa pidon jo vuonna 1917. Vuonna 1979 Tasihinit myivät kiinteistönsä kaupungille. 16.9. 4.11.2016 Täkänä! Museon näyttely Galleria Laurassa esittelee Lappeenrannan museoiden kokoelmiin kuuluvia täkänämalleja ja täkänöitä. Täkänä on vanha suomalainen tekstiilityyppi varhaisimpien täkänöiden periytyessä jo keskiajalta. Niitä valmistettiin alun perin kirkkotekstiileiksi sekä reki- ja sängynpeitteiksi. Viimeisintä nousukauttaan täkänät elivät 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin niistä tuli suosittuja seinätekstiileitä ja koriste-esineitä. Viime vuosina kirpputoreilta on voinut löytää näitä 1960- ja 1970-lukujen täkänöitä ja ne ovat löytäneet tiensä uusien käsityönystävien koteihin. Vaikuttaa siltä, että täkänä on valloittanut jälleen yhden sukupolven sydämet! Vuonna 2008 kunnostetussa talossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä. Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa. Näyttelyn teema vaihtuu vuosittain, mutta keskiössä ovat erilaiset käsityöt Kis-Kis-Kippurahäntä -täkänä.

MUSEOIDEN TOIMISTO PL 239, 53101 Lappeenranta Käyntiosoite: Kristiinankatu 9 puh. 05 616 2261 museot@lappeenranta.fi Ryhmävaraukset Opastustilaukset ryhmille Tilojen vuokraus 2015 Lappeenrannan museot: www.lappeenranta.fi/museot www.facebook.com/lappeenrannanmuseot Etelä-Karjalan museoportaali: www.etelakarjalanmuseot.fi Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: www.seinatonmuseo.fi/lappeenranta Lappeenrannan museoiden julkaisuja netissä: www.issuu.com/lappeenrannanmuseot Elävä Museo -blogi: www.elavamuseo.blogspot.com Museokauppa Sulotar: www.linnoituksenpuodit.fi MUUTOKSET MAHDOLLISIA