GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2008 ISSN 1797-6898

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. LAITOKSEN ESITTELY 4 1.1 Yleistä 4 1.2 Opintohallinto 6 1.3 Toimikunnat ja työryhmät 8 1.4 Laitoksen henkilökunta 8 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 10 2.1 Alempi perustutkinto 10 2.2 Ylempi perustutkinto 12 2.3 Jatkotutkinto 15 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 17 2.5 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 32 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 43 3.1 Opetus- ja tenttijaksot 43 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset 43 3.3 HOPS 44 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa 44 3.5 Kurssit ja opintojaksot 44 3.6 Tentit ja välikokeet 45 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri 46 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 47 3.9 Tutkinto-ohjelman ja koulutusohjelman vaihto 48 3.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista 51 3.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen 52 3.12 Kirjastot 54 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 55 4.1 Tuutorointi 55 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS 55 4.3 Opintoneuvonta 56 4.4 Kanslia 57 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 57 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 59 5.1 Opetusmenetelmät 59 5.2 Arviointi ja arvostelu 60 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 61 6. HARJOITTELU 63 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla 63 6.2 Harjoittelun tavoitteet 63 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen 63 6.4 Kansainvälinen harjoittelu 64 6.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat 64 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet 64 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA 66 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus 66

7.2 Kansainvälinen opiskelu 67 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto 69 8. KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI 70 8.1 Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö 70 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset 70 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus 71 9. DIPLOMITYÖ 73 9.1 Diplomityön tekeminen 73 9.2 Kypsyysnäyte 73 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 74 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 76 11.1 Jatko-opintojen aloittaminen 76 11.2 Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot 76 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista 78 12. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN 79 12.1 Examensstruktur och målsättning 79 12.2 Studier vid Tekniska högskolan 82 12.3 Studier vid andra högskolor 85 12.4 Studiehandledning 85 13. KURSSIT JA OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA 2008-2009 87 13.1 Laitoksen yhteiset 87 13.2 Geodesia 88 13.3 Kiinteistöoppi 95 13.4 Talousoikeus 109 13.5 Fotogrammetria 118 13.6 Kartografia ja geoinformatiikka 126 14. KURSSEIHIN JA OPINTOJAKSOIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA 134 14.1 Muutoksia lukuvuonna 2008-2009 134 14.2 Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 137 3 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle 146 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle 2008-2009 147 Liite 3. Mallilukujärjestys 154 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 158 Liite 5. Tieteen metodiikka moduulin yhteisen osuuden kurssilista 159

1. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOKSEN ESITTELY 1.1 Yleistä 4 Nykyinen maanmittauksen yliopistotasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusittiin Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö, jonka mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennusja maanmittaustekniikan osastoksi 1.5.1988. Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui 1.8.1996 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin 1.8.2005 alkaen geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmiksi. Vuoden 2008 alussa Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin tiedekuntajärjestelmään ja maanmittausosasto muutettiin maanmittaustieteiden laitokseksi ja osaksi insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Laitoksen sisällä säilyivät edelleen geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Teknillinen korkeakoulu. Vuosittain uusia opiskelijoita otetaan geomatiikan tutkinto-ohjelmaan noin 40 ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmaan noin 50. Lisäksi molempiin ylempiin tutkinto-ohjelmiin otetaan toisen vaiheen valinnassa 10 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa tutkintoohjelmissa on myös englanninkieliset maisteriohjelmat. Geoinformatiikan maisteriohjelmaan otetaan vuosittain 10 opiskelijaa ja Svenska Handelshögskolanin kanssa toteutettavaan Real Estate Investment and Finance maisteriohjelmaan otetaan 20 opiskelijaa, joista 10 TKK:n sisältä. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita tutkinto-ohjelmissa oli 31.12.2007 yhteensä 602 ja jatko-opiskelijoita 140. Maanmittaustieteiden laitoksella on kiinteistöopin, talousoikeuden, geoinformaatio- ja paikannustekniikan sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetusyksiköt. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan opetusyksikkö jakautuu kolmeen osa-alueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123) ja geodesiaan (Maa-6). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot si-

5 sältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomiinsinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomiinsinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä www-karttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistöoppi vastaa Teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen tai kiinteistö-tekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja -tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja ja Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden tehtävänä on vastata Teknillisen korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta ja antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta.

6 Maanmittaustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Real Estate Investment and Finance maisteriohjelma yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa sekä Geoinformatiikan maisteriohjelma. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, opettavat tutkijat, yliopisto-opettajat, assistentit ja lehtorit. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. Lisäksi laitoksella laboratorioinsinöörejä sekä teknistä ja toimistohenkilökuntaa. 1.2 Opintohallinto Maanmittaustieteiden laitos kuuluu insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan. Tiedekunnan muut laitokset ovat arkkitehtuurin laitos, energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Lisäksi tiedekuntaan kuuluvat Lahden keskus sekä yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. Maanmittaustieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja ja hänen apunaan on laitoksen johtoryhmä. Laitoksella kokoontuu laitoksen henkilökunnan laitoskokous vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Opintoasioita käsitellään sekä maanmittauksen koulutusneuvostossa, tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvostossa sekä tiedekuntaneuvostossa. Maanmittauksen koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen. Maanmittauksen koulutusneuvoston kokoonpano on seuraava: Kauko Viitanen Henrik Haggrén Martin Vermeer Arvo Vitikainen Paula Ahonen-Rainio Erja Werdi Elisa Hautamäki Ulla Järvinen Miro Ristimäki Päivi Kauppinen Airi Lehtimäki professori, laitoksen johtaja, puheenjohtaja professori professori professori lehtori lehtori tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Maanmittauksen koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt; 3. hyväksyä diplomi-insinöörin tutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat.

7 Tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston kokoonpano on seuraava: Juha Paavola Timo Ernvall Matti Pietola Pekka Pirilä Arvo Vitikainen Paula Ahonen-Rainio Juha Hartikainen Markus Ylänen Tuomas Kontro Niina Kärkäs Laura Salo Miikka Putto Ulla Järvinen Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Leila Kuusela Riitta Siljander professori, varadekaani, puheenjohtaja professori professori professori professori lehtori yliopisto-opettaja tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat; 3. hyväksyä kandidaatintutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja on dekaani, professori Petri Varsta. Tiedekuntaneuvoston kokoonpano on seuraava: Petri Varsta Matti Juhala Tapio Luttinen Simo Paavilainen Juha Paavola Olli Saarela Kai Siren Kauko Viitanen Kari Hujanen Panu Lehtovuori Leena Mäkelä Jussi Oijala Panu Sainio Jaakko Santala Harri Turpeinen professori, dekaani, puheenjohtaja laitoksen johtaja, professori laitoksen johtaja, professori laitoksen johtaja, professori varadekaani, laitoksenjohtaja, professori laitoksen johtaja, professori laitoksen johtaja, professori laitoksen johtaja, professori laboratoriotyöteknikko YTK:n johtaja Lahden keskuksen johtaja toimitusjohtaja laboratorioinsinööri opettava tutkija tutkimusjohtaja

Ennio Zuccero Olli Hanhirova Veikko Karvonen Tiina Kauppinen Markus Ylänen Suvi Hormio Soile Koukkari Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Leila Kuusela Jukka Luotonen Erika Ruohonen 8 toimistosihteeri tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas hallintopäällikkö, esittelijä hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä ehdotukset tiedekunnan tulossopimukseksi; 2. asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot; 3. tehdä tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin; 4. päättää jatko-opiskelijoiden tutkimusalan ja vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa; 5. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaattitutkimusten tarkastajat, sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; 6. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset; 7. vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat; 8. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; 9. nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin; 10. päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; 11. tehdä ehdotus tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi; sekä 12. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Laitoksen markkinointityöryhmä edistää laitoksen tunnetuksi tekemistä. Työryhmän toimialaan kuuluu mm. tutkinto-ohjelmien esitteiden laatiminen ja abeille suunnattujen tapahtumien koordinointi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä suunnittelija. Työryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. 1.4 Laitoksen henkilökuntaa Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on 451 + alanumero. Puhelinkeskuksen numero on 4511.

puhelin huone Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, professori -3900 M223 Heikkinen Jussi, tutkimuspäällikkö -3897 M242 Inkilä Keijo, yliopisto-opettaja -3894 M224 Koistinen Katri, assistentti -3895 M225 Laiho-Heikkinen Anita, laboratorioinsinööri -3893 M226 Lumme Juho, tutkija -3909 M217 Rönnholm Petri, erikoistutkija -3905 M312 Törmä Markus, erikoistutkija -3896 M227 Ahlavuo Marika, suunnittelusihteeri -3901 M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, professori -3912 M202 Vermeer Martin, professori -3910 M309 Jolma Ari, professori -3886 M213 Ahonen-Rainio Paula, lehtori -3919 M324 Häggman Dan, laboratorioinsinööri -3913 M204 Salo Panu, assistentti (vv.), sij. Väisänen Mauri -3866 M215 Santala Jaakko, opettava tutkija -3914 M214 Sunila Rangsima, assistentti -3915 M116 Laitikas Ritva, sihteeri -3911 M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, professori -3870 M105 Lindholm Anna-Liisa, ma. professori -3882 M325 Vitikainen Arvo, professori -3872 M103 Aarnio Hannu, yli-insinööri -3873 M104 Erkkilä Elina, assistentti (vv. 31.12.2008) sij. N.N. -3875 M118 Falkenbach Heidi, tutkija -4957 M145a Havel Barbara, opettava tutkija -3885 M327 Hiltunen Ari, opettava tutkija -3883 M302 Kivilahti Arhi, tutkija -3883 M302 Huuhtanen Marjatta, sihteeri -3871 M110 - osasuoritusrekisteri Talousoikeus Ekroos Ari, professori -3860 M132 Harju-Oksanen, Mari-Linda, assistentti -3863 M130 Kanerva Jaakko, assistentti -4957 M145a Werdi Erja, lehtori -3906 M131 Tuomi Suvi, sihteeri -3861 M117 Muuta henkilökuntaa Kauppinen Päivi, suunnittelija -3868 M111 Lehtimäki Airi, osastosihteeri -3867 M303 Lasanen Kari-Pekka, vahtimestari -3869 M112 Sokolnicki Saara, kv suunnittelija -3874 M114 9

2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 10 Teknillinen korkeakoulu siirtyi 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja lisäksi lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina, joita maanmittaustieteiden laitoksella ovat geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

11 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ):

12 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta on www-sivulla: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/toinen_kotimainen_kieli/ ja vieraan kielen suorittamisesta www-sivulla: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/pakollinen/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus;

13 valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön yleensä professori hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin.

14 Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on osoitteessa http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/rakenteet/index.html Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista (M-moduuli). Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteenfilosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteiseen osaan kuuluvat kurssit on koottu tutkinto-ohjelmien tarjoamista kursseista. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Kurssiluettelo on nähtävissä matematiikan laitoksen www-sivuilla http://math.tkk.fi/teaching/m-moduuli/lv2008-2009/lista0809.pdf Luettelo lukuvuoden 2008-2009 M-moduulin yhteisen osan kursseista on myös oppaan lopussa liitteenä (liite 5). Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Ohjelma voi määrätä moduuliin pakollisia opintoja enintään 5 opintopistettä. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä laitos voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen Kielitaidon osoittamisesta on määrätty tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset-kohdassa, ks. alempi perustutkinto 2.1.2. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoitta-

15 nut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta sitä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6. 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

16 Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa. 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 30-40 op Täydentävä aihe-alue S 10-20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat 60 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, jotka suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan opintojen laajuus on 30-40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain (alla lista tutkimusaloista). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan 10-20 opintopisteen laajuiset täydentävän aihealueen opinnnot, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös 5-15 opintopisteen laajuiset jatko-opintoihin johdattavat tieteen käytännöt ja periaatteet -moduulin opinnot. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia.

17 TKK:n jatkokoulutuksen tutkimusalat löytyvät opetusohjelmasta: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/tutkimusalat/index.html Maanmittaustieteiden laitoksen tutkimusalat ovat: Fotogrammetria (M001Z), vastuuprofessori Henrik Haggrén Geodesia (M002Z), vastuuprofessori Martin Vermeer Kiinteistötekniikka (M003Z), vastuuprofessori Arvo Vitikainen Kaukokartoitus (M006Z), vastuuprofessori Henrik Haggrén Kiinteistöjohtaminen (M014Z), vastuuprofessori N.N. Kiinteistötalous ja -arviointi (M017Z), vastuuprofessori Kauko Viitanen Ympäristöoikeus (M019Z), vastuuprofessori Ari Ekroos Talousoikeus (M101Z), vastuuprofessori Ari Ekroos Kartografia (M102Z), vastuuprofessori Kirsi Virrantaus Geoinformatiikka (M103Z), vastuuprofessorit Kirsi Virrantaus Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirja. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/index.html 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämis-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuus opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuus. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineita ovat Geodesia ja fotogrammetria tai Geoinformatiikka. Pääaineen opinnot muodostuvat M117-1 Geomatiikan perusmoduulista A1, ja joko

18 M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduulista A2 tai M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduulista A2. Sivuaine tekniikan kandidaatin tutkintoon voi muodostua toisesta perusmoduulista (A1 tai B1) tai jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineita ovat Geoinformatiikka, Geodesia ja Fotogrammetria. Pääaineen opinnot muodostuu kandidaatin tutkinnossa suoritettujen perusmoduulin A1 ja sen jatkomoduulin A2 yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (pääaine Fotogrammetria ja kaukokartoitus), M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (pääaine Geodesia) tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (pääaine Geoinformatiikka). Sivuaine voi koostua kandidaatin tutkinnossa suoritetun perusmoduulin (A1 tai B1) jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Geomatiikan alemman tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia ja fotogrammetria (M3001) Geomatiikan ylemmän tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia (M3005) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (M3006) Geoinformation Technology (Mxxx), englanninkielisen maisteriohjelman pääaine Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu seuraavilla sivuilla.

19 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Sivuaineen moduuli B1 tai A1 20 op Kandidaattityö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

20 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian erikoismoduuli C 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Sivuainemoduuli 20 op Suositeltavia ovat oman tutkinto-ohjelman, tietotekniikan, kiinteistötalouden, viestintätekniikan ja informaatiotekniikan moduulit Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op

21 Geomatiikan tutkinto-ohjelma Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet 5 Tfy-3.1181 Fysiikka IA 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB 3 Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi* 3 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L* 6 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa-29.1301 Oikeustieteen perusteet 2 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd-102.1104 Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie-98.5001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie-98.5002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 2 Vie-98.1220 Puheviestintä 2 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi (3 op) tai T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). * Ohjelmointikieli kurssissa T-106.1206 on Java ja kurssissa T-106.1208 Python. Kurssista T-106.1208 ei voi jatkaa T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssiin L (Java). M902-O Ohjelman yhteiset opinnot (GMA) (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-0.1000 Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa-6.1213 Johdanto geodesiaan 3 Maa-20.1122 Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa-29.1311 Kiinteistöoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa-123.1110 Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.1214 Moderni geodesia 3 Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys 4 Maa-57.1020 Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 3 Maa-123.1310 Theories and Techniques in Geoinformatics 7

22 M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.2203 Tasoituslasku 3 Maa-6.2222 Käytännön geodesia 3 Maa-6.2227 Geodesian maastoharjoitukset 4 Maa-57.2040 Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa-57.2050 Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa-57.2060 Digitaalinen kuvankäsittely 4 M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.2340 Spatial Data Algorithms 6 Maa-123.2441 GIS Software Development (3-5 op) 4 T-76.1143 Tiedonhallintajärjestelmät 5 T-76.3601 Introduction to Software Engineering 5 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman sivuainemoduuli (B1) geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille: M105-1 Kiinteistötalouden perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.1125 Johdanto kiinteistöliiketoimintaan 3 Maa-20.2315 Kiinteistötekniikan yleiskurssi* 5 Maa-20.3302 Kiinteistötaloustiede 3 Maa-20.3312 Maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntatalous* 5 Maa-20.3316 Detaljikaavoitus 5 Maa-20.3317 Game in Urban Planning and Development 4 Maa-29.1321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus (3-6 op)* 3 Maa-29.2312 Kiinteistönmuodostamisoikeus (3-6 op) 3 * -merkityt kurssit ovat pakollisia kursseja. Muut kurssit valitaan siten, että opintokonaisuus on vähintään 20 op. M105-1 Kiinteistötalouden perusmoduulista voidaan jatkaa M102-2 Kiinteistötekniikan ja oikeuden A2- jatkomoduuliin tai M103-2 Kiinteistöjohtamisen A2-jatkomoduuliin. Sivuaineeksi suositellaan tietotekniikan, informaatiotekniikan ja viestintätekniikan sivuainemoduuleja ja kursseja (ks. tarkemmat tiedot moduulien sisällöistä tietotekniikan sekä automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmien kohdalta). M902-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Vapaasti valittaviin opintoihin geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (jos ei ole P-moduulissa) 6 Maa-20.2201 Maa- ja metsätalous 3 Maa-29.1330 Ympäristöoikeuden perusteet (2-3 op) 2-3 A-36.1000 Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun opintojen esittely 1 A-36.1150 Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4

Rak-0.1200 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan perusteet 3 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 3 Maa-20.1125 Johdanto kiinteistöliiketoimintaan 3 Maa-29.3360 Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeuden per. (2-4 op) 2-4 M902-K Kandidaattityö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta ja sen yhteydessä kirjoitetaan myös kypsyysnäyte. 23 Sivuainemoduuleja (B1) muiden, kuin maanmittaustieteiden laitoksen opiskelijoille: M120-1 Fotogrammetrian perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogramm. ja kaukokart. 4 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 3 Maa-57.2050 Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa-57.2060 Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa-57.3100 Käytännön fotogrammetria 6 M120-1 Fotogrammetrian perusmoduulista voidaan jatkaa M131-2 Fotogrammetrian B2- jatkomoduuliin. M121-1 Kaukokartoituksen perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogramm. ja kaukokartoit. 4 Maa-57.1020 Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa-57.2040 Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa-57.2060 Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa-57.3110 Käytännön kaukokartoitus 6 M121-1 Kaukokartoituksen perusmoduulista voidaan jatkaa M132-2 Kaukokartoituksen B2-jatkomoduuliin. M150-1 Geoinformatiikan perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.1213 Johdanto geodesiaan 3 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa-123.1110 Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 Maa-123.1310 Theories and Techniques in Geoinformatics 7 Maa-123.2441 GIS Software Development (3-5 op) 3 * 1) Ne, joille vastaava kurssi Maa-123.1120 kuuluu tutkinto-ohjelman yhteisiin opintoihin, voivat tämän sijaan sisällyttää moduuliin kurssin T-106.1223, joka on esitietovaatimuksena kurssille Maa-123.1310 (katso huom. *2) * 2) Huom. kurssin esitietovaatimuksena on T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit (5 op). M150-1 Geoinformatiikan perusmoduulista voidaan jatkaa M151-2 Geoinformatiikan B2-jatkomoduuliin.

24 M141-1 Geodesian perusmoduuli B1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.1213 Johdanto geodesiaan 3 Maa-6.1214 Moderni geodesia * 3 Maa-6.2222 Käytännön geodesia * 3 Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys 4 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 3 Maa-123.1310 Theories and Techniques in Geoinformatics 7 *-merkityistä kursseista valitaan vain toinen. M141-1 Geodesian perusmoduulista voidaan jatkaa M142-2 Geodesian B2-jatkomoduuliin tai M143-2 Navigoinnin ja paikannuksen B2-jatkomoduuliin.

25 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3100 Käytännön fotogrammetria 6 Maa-57.3110 Käytännön kaukokartoitus 6 Maa-57.3120 Analyyttinen fotogrammetria I 4 Maa-57.3130 Digitaalinen fotogrammetria I 4 M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.3230 Matemaattinen geodesia 3 Maa-6.3271 Fysikaalinen geodesia 3 Maa-6.3280 GIS ja geodeettiset mittaukset 2 Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa 3 Maa-6.3283 Referenssijärjestelmät 3 Maa-6.3284 Karttaprojektio-oppi 3 Maa-6.3286 GNSS-teknologiat 3 M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.3510 GIS Analysis and Modelling 5 Maa-123.3520 Principles of Geostatistics 3 Maa-123.3530 Visual Analysis in GIS 4 Maa-123.4570 GIS Application Development 8 M125-C Fotogrammetrian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3140 Analyyttinen fotogrammetria II 4 Maa-57.3150 Digitaalinen fotogrammetria II 4 Maa-57.3160 Digitaalinen fotogrammetria III 2 Maa-57.3170 Fotogrammetrian erikoissovellukset 3 Maa-57.3180 Laserkeilaus 2 T-61.5070 Tietokonenäkö 5 M126-C Kaukokartoituksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3180 Kaukokartoitusaineiston luokittelu ja mallintaminen 4 Maa-57.3200 Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa-57.3220 Kaukokartoituksen projektityö 9 T-61.3020 Hahmontunnistuksen perusteet 4

26 M127-C Geodesian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia 3 Maa-6.3253 Geodesian seminaari 3 Maa-6.3254 Navigoinnin ja paikannuksen seminaari 3 Maa-6.3260 Insinöörigeodesia 3 Maa-6.3272 Avaruusgeodesia 3 Maa-6.3401 Projektityö 2 Mat-2.3130 Matemaattinen malliajattelu 3 M128-C Navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.3253 Geodesian seminaari 3 Maa-6.3254 Navigoinnin ja paikannuksen seminaari 3 Maa-6.3272 Avaruusgeodesia 3 Maa-6.3285 Navigoinnin menetelmät 3 Maa-6.3401 Projektityö 5 Mat-2.3130 Matemaattinen malliajattelu 3 M129-C Geoinformatiikan erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.3410 Fuzzy Modelling of Geographic Information 4 Maa-123.3560 Uncertainty in Geographic Information 4 Maa-123.3570 Geosimulation *) 4 Maa-123.3580 Spatial Data Mining 4 Maa-123.3590 Seminar on Geoinformatics 4 *) Tämän kurssin tilalla voi suorittaa yhdyskunta- ja ympäristötekniikanlaitoksen vastaavan kurssin. M130-C Kartografian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.3430 Visualisation of Geographic Information 5 Maa-123.3450 Hydrography 2 Maa-123.3460 Topographic Maps 6 Maa-123.3470 Web Map Project 3 Maa-123.3490 Seminar on Cartography 4 M902-W Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Vapaasti valittaviin opintoihin fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T-111.4300 Tietokonegrafiikan perusteet (fotogrammetrian opisk.) 3 T-61.3040 Signaalien tilastollinen mallinnus (kaukokartoit. opisk.) 5

27 M902-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-0.3000 Maanmittaustieteiden metodologia (1-5 op)* 1-5 * Suositeltava kurssi. Tähän moduuliin voi ottaa kursseja matematiikan laitoksen ylläpitämältä listalta: http://math.tkk.fi/teaching/m-moduuli/ M902-D Diplomityö (30 op) Sivuainemoduuleja muiden, kuin maanmittaustieteiden laitoksen opiskelijoille: M131-2 Fotogrammetrian jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3120 Analyyttinen fotogrammetria I 4 Maa-57.3130 Digitaalinen fotogrammetria I 4 Maa-57.3140 Analyyttinen fotogrammetria II* 4 Maa-57.3150 Digitaalinen fotogrammetria II* 4 Maa-57.3160 Digitaalinen fotogrammetria III* 2 Maa-57.3170 Fotogrammetrian erikoissovellukset 3 Maa-57.3180 Laserkeilaus* 2 T-61.5070 Tietokonenäkö* 5 *-merkityistä kursseista valitaan moduuliin vähintään 9 op. Moduulin esitieto on M120-1 Fotogrammetrian B1-perusmoduuli. M132-2 Kaukokartoituksen jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.2040 Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa-57.2060 Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa-57.3110 Käytännön kaukokartoitus 6 Maa-57.3200 Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa-57.3220 Kaukokartoituksen projektityö 9 Kursseista valitaan vähintään 20 opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Moduulin esitietona on M121-1 Kaukokartoituksen B1-perusmoduuli. M151-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.2340 Spatial Data Algorithms 6 Maa-123.2441 GIS Software Development (3-5 op) 5 Maa-123.3510 GIS Analysis and Modelling 5 Maa-123.3530 Visual Analysis and Modelling 4 Moduulin esitietona on M150-1 Geoinformatiikan B1-perusmoduuli. M142-2 Geodesian jatkomoduuli B2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.3253 Geodesian seminaari 3