OTA TALTEEN TOIMINTAOHJE SIVULTA 6 TURVALLISUUS- TIEDOTE 2014 UPM Kaukas
UPM:n tavoite on olla turvallisuuden edelläkävijä Turvallisuudesta ja ympäristöstä huolehtiminen on osa UPM:n Kaukaan tehtaiden päivittäistä toimintaa. Tehtaalla minimoidaan turvallisuusriskit ja ehkäistään ennalta vaarallisten tilanteiden syntyminen jatkuvalla riskikartoituksella, ympäristöä havainnoimalla, näytteitä ottamalla sekä turvallisuuskierroksilla ja -keskusteluilla. Jokainen vaaratilanne, tapaturma tai ympäristövahinko tutkitaan huolellisesti, jotta kehitymme ja voimme tulevaisuudessa välttyä vastaavilta tilanteilta. Turvallisuustoiminta ja ympäristöstä huolehtiminen lähtee meistä jokaisesta ja voimme estää kaikki tapaturmat ja ympäristövahingot. Henkilö- ja paloturvallisuudesta huolehditaan tiiviissä yhteistyössä UPM:n ja viranomaisten kesken. Kaukaan tehtaiden sisäisissä pelastussuunnitelmissa ja kaupungin pelastussuunnitelmassa on varauduttu integraatin mahdollisiin suuronnettomuuksiin. Ulkoinen pelastussuunnitelma on laadittu yhdessä Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen kanssa. Kaukaan tehtaiden turvallisuusselvitys ja kemikaaliluettelot ovat nähtävillä tehtaan pääportilla, osoite Kaukaantie 16, 53200 Lappeenranta. Olemme kehittyneet työturvallisuudessa kuluneen viiden vuoden aikana merkittävästi. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä on vähentynyt yhtiössä 60 % kahdessa vuodessa ja tavoitteenamme on yhä pienentää tapaturmataajuuttamme. Sekä turvallisuustoiminta että ympäristöstä huolehtiminen on jatkuvaa työtä, vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Turvallisuustiedotteemme sisältää tietoja Kaukaan tehtaista sekä käytännön ohjeita mahdollisten poikkeustilanteiden varalle, joten laita tämä tiedote talteen. Turvallisuus ensin! Pentti Hirvonen Minna Maunus-Tiihonen Antti Ratia Turvallisuuspäällikkö Ympäristöpäällikkö Viestintäpäällikkö 2 Muistathan että Kaukaan tehdasalueella liikkuminen, oleskelu ja valokuvaaminen ilman lupaa on kielletty. Tehdasalue on rajattu joko aidoilla, portein tai sitä merkitsevillä kylteillä. Kaukaan tehtaiden edustalla oleva vesialue on myös rajattu puomein ja liikennöinti satamaan on sallittu vain puuta kuljettavilla aluksilla. Kaukaan pääportti ja hälytyskeskus on miehitetty vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä ja alueella on kameravalvonta.
VOIMME ESTÄÄ KAIKKI TAPATURMAT UPM pitää tärkeänä tukea vahvaa ja kestävää turvallisuuskulttuuria ja katsoo, että laadukas turvallisuusjohtaminen, tehokas ohjaus ja työntekijöiden aktiivinen osallistuminen ovat turvallisuuskulttuurin keskeisiä tekijöitä. Kaikilla työntekijöillä, vierailijoilla ja urakoitsijoilla on velvollisuus pyrkiä kaikin mahdollisin tavoin takaamaan yhtiön työympäristön turvallisuus tunnistamalla, raportoimalla ja korjaamalla siihen liittyviä potentiaalisia vaaroja. Tämän vuoksi yhtiö pyrkii edistämään kaikkien työpaikalla vallitsevien terveys- ja turvallisuusvaarojen poistamista tai rajoittamista kiinnittämällä niihin erityistä huomiota. Kansainvälisenä organisaationa UPM haluaa taata myös, että yhtiön tiloissa noudatetaan kunkin maan kansallisten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien lakien ja niihin liittyvien säännösten vaatimuksia. Yhtiö pitää lainsäädäntöön perus tuvia ja muita tunnustettuja standardeja vähimmäisvaatimuksina. Yhtiö noudattaa riskin arviointiin perustuvaa lähestymistapaa sekä laatii ja panee täytäntöön tiukempia standardeja, mikäli se on tarpeen. Hälytyskeskus ja pääportti Kaukaan tehtaitten hälytyskeskus on tehtaan pääportilla. Vuoro kauden ympäri miehitettyyn hälytyskeskukseen ohjautuvat tehdasosastoilta tulevat kiireellisiä toimenpiteitä vaativat hälytykset. Tehtaitten prosessienhallintaan kuuluvat hälytykset menevät laitosten omiin valvomoihin. Kaasuonnettomuustilanteessa hälytyskeskus saa nopeasti lähe tettyä ryhmäviestin tehdasalueelle satoihin ennalta määrättyihin matka- ja lankapuhelimiin. Tilanteen vaatiessa hälytetään lisäksi paikalle pelastuslaitos, joka antaa tarvittaessa määräyksen yleistä vaaraa ilmaisevan hälytysäänen käytöstä tehdasalueen ulkopuolella (kts. toimintaohjeet sivu 6) sekä antaa medialle hätätiedotteen. Tällaisessa tilanteessa pelastusviranomainen vastaa aina pelastustoiminnan johtamisesta, vaaraalueen määrittelystä, väestön hälyttämisestä ja teh taan henkilöstö prosessien hallinnasta, alueen eristämisestä ja tehdasalueella olevan muun henkilöstön, kuten urakoitsijoiden varoittamisesta. Palosuojelu Palosuojelun tärkein tavoite on ennaltaehkäistä tulipalot tehtailla. Palosuojelun toiminnan arkeen kuuluu palonsammutuslaitteiden säännönmukaiset testaukset, kunnossapito sekä tulityökoulutukset. Lisäksi tehtailla on jokaisessa vuorossa palosuojelun erikoiskoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka muodostavat osastojen omat palosuojeluryhmät. Riskinarviointi ja kriittisten alueiden tunnistaminen sekä palo-vaarallisten laiterikkojen minimoiminen on myös tärkeä osa paloriskien vähentämistyötä. Kaukaan tehtailla järjestetään säännöllisesti yhteisiä vaaratilanne- ja suuronnettomuusharjoituksia, tavoitteina harjoituksissa on kehittää tehtaan omaa turvallisuusorganisaatiota sekä palo- ja pelastushenkilöstön yhteistoimintaa tehdasalueella. 3
KEMIKAALIT JA KAASUSUOJELU Osana turvallisen toiminnan varmistamista kemikaaleihin liittyvät suuronnettomuusvaarat on kartoitettu erilaisin riskianalyysein. Onnettomuuden vaaravaikutukset voivat rajoittua varsinaisen vuotokohdan läheisyyteen tai ulottua onnettomuuspaikkaa kauemmaksi. Riskit on otettu huomioon henkilöstön koulutuksessa, prosessien ohjausjärjestelmien suunnittelussa ja kehityk sessä sekä varojärjestelmissä. Tehdasalueella olevien kemikaalien autopurku- ja lastauspaikkojen valvonta on säännöllistä. Suurten prosessi- ja tuotekemikaalien varastosäiliöitten määräaikainen tarkastus ja valvonta tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa erityisen tarkastusohjelman mukaan. Tehtaiden vuorohenkilöstöstä muodostetut palosuojeluryhmät on koulutettu myös kaasu- tai kemikaalionnettomuustilanteiden varalle. Henkilökunnalle on annettu myös ensiapukoulutusta. Kaukaan tehtaille kuljetetaan vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja kemikaaleja rautateitse sekä autokuljetuksina. Kaikki vaarallisten aineiden autokuljetukset tehtaalle tulevat 6-tieltä samaa reittiä Kaukaan pääportista. Lähtevät vaarallisten aineiden kuljetukset käyttävät myös pääportin reittiä. Klooridioksidi Ammoniakki Rikkivety Palokaasut Palavat nesteet Luokittelu Myrkyllinen Myrkyllinen Myrkyllinen Ärsyttävä, myrkyllinen Syttyvä Aineen kuvaus Pistävän hajuinen kaasu. Ilmaa raskaampaa. Väritön kaasu, jolla voimakas pistävä haju. Väritön kaasu, jolla on voimakas mädäntyneen kananmunan haju. Kellertäviä tai värittömiä nesteitä. Aromaattinen haju. Aineen käyttö Sellun valkaisu Jäähdytysaine Syntyy sellutehtaan ja biojalostamon prosesseissa Muodostuu mahdollisessa tulipalossa Biojalostamon tuotteet sekä tehdasalueella polttoaineena Terveysvaikutukset Syövyttävää, ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Myrkyllistä hengitettynä. Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. Pienemmissä pitoisuuksissa hajuhaittoja. Suurissa pitoisuuksissa ärsyttää hengitysteitä ja voi olla hengenvaarallinen. Hengitysteitä ärsyttävää, pahanhajuista Palavan nesteen höyryt voivat aiheuttaa suurina pitoisuuksina pahoinvointia, väsymystä ja päänsärkyä. Ympäristövaikutukset Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Ympäristölle vaarallista. Nokea ja savua leviää ympäristöön. Onnettomuustilanteessa voi kulkeutua maaperään. Vaikutukset paikallisia. 4
5
TOIMINTAOHJEET KAASUVAARAN VARALLE YLEINEN VAARAMERKKI Pelastusviranomainen varoittaa väestöä yleisellä vaaramerkillä, joka on yhtäjaksoinen, nouseva ja laskeva sireeniääni. Lisäksi hätäkeskus voi lähettää YLE:n radio- ja TV-kanavien kautta erillisen hätätiedotteen. Vaara ohi -merkki on jatkuva sireeniääni. TOIMI NÄIN, JOS OLET SISÄLLÄ 98,5 Pysy sisällä. Sulje ovet ja ikkunat. Pysäytä ilmastointi ja tuuletus. Avaa radio taajuudelle 98,5. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Vältä puhelimen käyttöä. Jos tunnet kaasun hajua, hengitä kostean vaatteen tai vastaavan läpi. Pyri rakennuksen yläkerroksiin, mikäli mahdollista. Älä poistu alueelta ilman viranomaisen kehotusta. TOIMI NÄIN, JOS OLET ULKONA Siirry sisälle. Jos et pääse sisälle, tarkista tuulen suunta. Poistu kaasun alta sivutuuleen. Tuulen suunnan erotat tehtaan savuista ja tuulipusseista. Pyri korkeampaan maastonkohtaan. Ylempänä on turvallisempaa. Jos joudut kaasupitoiseen ilmaan, liiku rauhallisesti. Suojaudu hengittämällä kostean vaatteen tai vastaavan läpi. LISÄOHJEET Lisäohjeita saat pelastusviranomaisilta (www.pelastustoimi.fi), tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-tv:n sivuilta 868 ja 112. 6
KLOORIDIOKSIDIKAASUN LEVIÄMISALUEET VAARATILANTEESSA Klooridioksidia käytetään sellun valkaisussa. Päästessään vapaaseen ilmatilaan klooridioksidi kaasuuntuu sitä nopeammin mitä lämpimämpää ilma on. Suurina pitoisuuksina kaasu on hengenvaarallista. Klooridioksidikaasu: Terveydelle haitallinen pitoisuus on 2,8 mg/m 3 eli 1 ppm Hengenvaarallinen pitoisuus on 56 mg/m 3 eli 20 ppm Haju pienissä pitoisuuksissa miellyttävän makeahko, suurissa pitoisuuksissa epämiellyttävän tympeä ja pistävä. Kaasuna klooridioksidi on pistävän hajuista. Se on ilmaa raskaampaa ja liikkuu siten maan pinnassa. Kaasun haju havaitaan jo erittäin pieninä pitoisuuksina. Välitön vaara-alue on aina vallitsevan tuulen alapuolella. Sääolosuhteista riippuen eristettävän alueen ympyrän säde on 250 900 metriä, varoitettavan alueen ympyrän säde on 350 3150 metriä ja haitallisen alueen ympyrän säde on 7 kilometriä. Vasainsaaret Vehkasalo Ampujala Maanmittauslaitos, lupa nro 2781/MML/14 Kiinteistörajat Maanmittauslaitos lupanro 2781/MML/14 Sikosalo Lappeen Lamposaari Hauta- Suomensalo saari Suuri-Luovukka Saunasaari Heposalo Nautansaaret Nieminen Kohu- saari Sudenniemi Sudensalmi Hirvisaari Kotaniemi Ilottula Kivisalmi Ronko Riihilahti Mikonsaari Niemisenkärki Tuosa Riutta Utrasaari Lamposaari Muukkola Muukko Voisalmi Suuri Mustasaari Merta- Suuri Kaijansaari niemi Pieni Karhu- Lamposaari Naurissaari saari Pikisaari Pappilanniemi Tyysterniemi Pallo Kaukas Kimpinen Parkkarila Huhtiniemi Kuusimäki LAPPEENRANTA Harapainen Kesämäki Reijola Kourula Hyrymäki Hyötiönsaari Lauritsala Huhmarniemi Laihia Pontus Saikkola Mentula Mälkiä HakaliHovinpelto Liesharju Mustola Hartikkala Lapvesi Saimaan kanava Heimosilta Tirilä Lasola Rasala Tuohimäki Pelkola Mattila Mäntylä Kuusela Vihtola Tapiola Hanhi-Kemppi Kourulanmäki Hanhijärvi Myllärinmäki Mielo Karhusjärvi Suokkaankylä Kaipiala Lakiakallio Heinsuo Karhusjärvi Kalliokoski Patakallio Lakiamäki Lokkaa Sinkonsuo 0 1 2 Rantasuo 4 Km Sinkkola Karkkola Palomäki Säinjärvi Kuijärvensuo Hämmä- Karkonsuo auteensuo Vihtonen Martti 7
BIOJALOSTAMO UUSIUTUVAA DIESELIÄ MÄNTYÖLJYSTÄ Kaukaan tehdasalueen luoteiskulmassa, entisen rullatehtaan ja jätevedenpuhdistamon vieressä sijaitseva biojalostamo käyttää raaka-aineena mäntyöljyä, joka on sellun tuotannon tähdettä. Biojalostamolla valmistetaan vetykäsittelyn avulla mäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä liikenteen polttoaineeksi. Biojalostamolla syntyy sivutuotteina pieniä määriä myös tärpättiä ja bensiiniä. Biojalostamo aloittaa tuotannon käynnistämisen kesän 2014 aikana, jolloin ympäristöön voi aiheutua poikkeavia hajuja meluhaittoja, jotka liittyvät tuotannon ylösajovaiheeseen. Tuotannon poikkeustilanteista, joilla voi olla vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle, tiedotetaan myös aina erikseen paikallismediassa. Biojalostamon mahdollisia vaaratilanteita, jotka voivat aiheuttaa suojaamistarpeen, ovat tulipalo tai räjähdys, rikkivetyvuoto tai ammoniakkivuoto. Tulipalon ja räjähdyksen yhteydessä ympäristöön voi levitä palamisessa syntyviä haitallisia ja pahanhajuisia aineita sekä nokea ja savua, jotka ovat haitallisia ympäristölle. Biojalostamon prosessit ovat jatkuvatoimisia. Biojalostamo on varustettu automaattisin sammutusjärjestelmin sekä kaukoohjattavin vesitykein tulipalojen varalle. Rikkivetyä syntyy biojalostamon prosessissa ja se on myrkyllinen kaasu. Rikkivety haisee mädälle kananmunalle ja jo hyvinkin pienet määrät rikkivetyä haisevat voimakkaasti. Rikkivedyn aiheuttamat riskit koskevat vain vuotopaikan läheisyyttä, mutta se voi haista parin kilometrin etäisyydellä tehdasalueesta. Ammoniakkia käytetään jäähdytysjärjestelmissä ja se on myrkyllinen kaasu pienissäkin pitoisuuksissa. Ammoniakki on pistävän hajuinen ja väritön kaasu. 8
Maasoihtu on tärkeä osa biojalostamon turvajärjestelmää. Maasoihdussa poltetaan biojalostamon ylösajo- ja alasajotilanteissa sekä häiriötilanteissa muodostuvat kaasuvirrat turvallisesti ja hallitusti. Soihdun toiminta saattaa aiheuttaa biojalostamon ympäristössä savu- ja meluhaittoja. Mahdollisesta tulipalosta ja kaasuvuodoista aiheutuvien vaarallisten aineiden leviäminen riippuu tuulen suunnasta ja nopeudesta, jolloin pelastusviranomainen antaa tarvittaessa hätätiedotteen, jossa on toimintaohjeita vaikutusalueella oleville. Tulipalojen ja kaasuvuotojen vaikutusalueen on arvioitu rajoittuvan biojalostamon läheisyyteen tehdasalueen sisäpuolelle. Suurimman riskin lähialueen asukkaille voi aiheuttaa ammoniakkivuoto, jonka vaarallisen alueen vaikutusalue ulottuu noin 370 metrin etäisyydelle vuotopisteestä (30 min). Vaikutusalue yltää noin 200 metriä vesistön puolelle biojalostamon rantaviivasta. Biojalostamon henkilöstö on saanut normaalia laajemman palo- ja pelastuskoulutuksen poikkeustilanteita varten. Poikkeustilanteita harjoitellaan säännöllisesti yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Biojalostamolla on mahdollisia vaaratilanteita varten käytössä oma hälytyssireeni, jota testataan joka maanantai kello 12. Hälytysääni on nouseva ja laskeva, ja se on tarkoitettu varoittamaan tehdasalueella työskentelevää henkilöstöä. 9
YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN Kaukaan tehdasalueen sijainti asutusalueiden sekä Saimaan vesistön välittömässä läheisyy dessä asettaa korkeat vaatimukset ympäristönsuojelulle. Tehtaan Meluntorjunta Tehtaalla toteutetaan ympäristöselvityksen pohjalta tehtyä melunvaimennusohjelmaa. Laitteiden melutasoille asetetaan tiukat vaatimukset jo niiden hankintavaiheessa. Tavaraliikenteen aiheuttamia meluhaittoja on ehkäisty ohjeistamalla kuljetusliikkeitä ja määrittelemällä tarkat ajoreitit. Asutuksen ja virkistysalueiden läheisyydessä on meluhaittoja pyritty vähentämään myös meluvallein. Lisäksi liikennettä tehdasalueelle on rajoitettu ilta- ja yöaikaan. Vesistön ja ilman suojelu Tehtaan ympäristöluvat määrittävät päästötasot vesistöön, maaperään ja ilmaan. Kaukaan tehtailla on tehty ympäristöriskikartoitus, jonka avulla riskit on tunnistettu ja niitä vähennetään ennalta ympärivuorokautisen tarkkailun ja laitteiden tavoitteena on olla hyvä naapuri, mikä tarkoittaa tiukkojen päästörajojen noudattamista, jota valvoo ELY-keskus. Tehtaiden toimintaa säätelevät virankunnossapidon myötä. Tehtaan henkilöstölle on laadittu toimintaohjeet, joiden avulla varmistetaan oikea toiminta poikkeustilanteissa. Kaikki Kaukaan tehtaiden jätevedet puhdistetaan mekaanisia ja biologisia puhdistustekniikoita käyttäen ennen niiden laskemista takaisin Saimaaseen. Jäteveden laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Paperinvalmistuksessa veden kulutus on jo pienentynyt huomattavasti, ja nykyään se on lähes puolet 15 vuoden takaisesta. Valtaosa tehtaiden aiheuttamista päästöistä ilmaan johtuu energiantuotannosta. Päästöjä voidaan vähentää polttoainevalinnoilla, oikealla polttotekniikalla ja savukaasujen puhdistamisella. Tällä hetkellä 78 prosenttia UPM:n energiantuo- 10
omaisten myöntämät ympäristöluvat. Ympäristöluvat määrittävät päästörajojen lisäksi ympäristövaikutusten tarkkailuvelvoitteet. Tehdas raportoi ympäristönsuojelunsa kehitystä vuosittain keväällä ilmestyvässä EMAS-ympäristö raportissa. Raportti on julkinen ja se on ladattavissa sähköisenä internetistä osoitteesta www.upm.fi. tannosta on sellaista, josta ei aiheudu fossiilisia hiilidioksidi - päästöjä. Tuotantolaitoksemme käyttävät pääasiassa uusiutuvia energialähteitä ja hankkivat raaka-aineensa vastuullisesti hoidetuista metsistä. Maaperän suojelu, jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö UPM:n tehtaat ovat pyrkineet vähentämään kiinteän jätteen määrää ja parantamaan jätteen käsittelyä lajittelemalla jätteet jo niiden syntypaikassa. Suuri osa tuotantojätteestä käyte tään hyödyksi joko raaka-aineena tai energiantuotannossa. Kaatopaikoille sijoitettavan kiinteän jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina tuotantoprosessien tehok- kuuden parantuessa ja jätteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksien lisääntyessä. UPM kehittää jatkuvasti uusia jätteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Kiinteän jätteen sijoittamiseen käytettävät kaatopaikat aiheuttavat jätehuollon suurimmat ympäristövaikutukset. Tehtaiden kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupien ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Vaarallisten aineiden kuljetusreitit Kaukaan tehtaille kuljetetaan vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja kemikaaleja rautateitse sekä autokuljetuksina. Kaikki vaarallisten aineiden autokuljetukset tehtaalle tulevat 6-tieltä samaa reittiä Kaukaan pääportista. 11
IK - Itella Posti Oy Julkinen tiedote UPM KAUKAS UPM UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi Kaukaan tehtaat Kaukaan tehtaat koostuvat toisiinsa integroiduista tuotantolaitoksista, joita ovat sellutehdas, biojalostamo, paperitehdas ja saha. Yhdessä tehtaista muodostuu Euroopan monipuolisin metsäteollisuuden tehdasintegraatti. Lisäksi alueella sijaitsee UPM:n Pohjois-Euroopan tutkimuskeskus, biojalostamokehityskeskus, UPM Metsän Itä-Suomen keskuskonttori sekä Lappeenrannan metsäpalvelukonttori sekä Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos ja puuterminaali sekä satama. Yhdessä Kaukaan tehtaat ja toiminnot muodostavat kokonaisuuden, jossa puuraaka-aine, energia ja materiaalihallinta sekä kuljetukset toimivat tehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. UPM:n tehtaat ja toiminnot Kaukaalla työllistävät noin 1200 henkilöä. Tehtaat käyttävät vuodessa yhteensä noin viisi miljoonaa kuutiota mäntyä, kuusta ja koivua. Toimintamme on luvanvaraista, jota valvovat mm. ELY-keskus, Aluehallintovirasto, Tulli, Pelastuslaitos sekä valtion turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Työskentely alueella edellyttää voimassaolevaa työturvallisuuskorttia sekä alue- ja kohdeperehdytystä. Pyrimme olemaan reilu, motivoiva ja turvallinen työnantaja henkilöstöllemme ja hyvä naapuri lähellämme toimiville yhteisöille. Kaukaan tehdasalueella vakituisesti toimivia muita yrityksiä ovat Finterpuu Oy, Empower Oy, Kaivu ja Haalaus Oy, Fazer Food Services Oy sekä Puutyö Ari Jäkälä Oy. Yhteystietoja info.kaukas@upm.com Turvallisuuspäällikkö Pentti Hirvonen Puh. 02041 54244 pentti.hirvonen@upm.com UPM-Kymmene Oyj Kaukas 53200 Lappeenranta Puh. 02041 5161 www.upm.com Ympäristöpäällikkö Minna Maunus-Tiihonen puh. 02041 54011 minna.maunus-tiihonen@upm.com Viestintäpäällikkö Antti Ratia Puh. 02041 54010 antti.ratia@upm.com 08/2014