OULUN VESI Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista

17.12.2013 OULUN VESI Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista Tiivistelmä

2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö 3 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA VAIHEISTUS 5 2 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN TAVOITTEET JA NYKYTILANNE 5 2.1 Varautumisen taso 6 2.2 Vedenhankinnan varmistamisen nykytilanne 6 3 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOT 6 3.1 Pohjavesialueiden peruskartoitus 6 3.2 Potentiaalisten pohjavesialueiden selvitys 7 4 SELVITYS POHJAVESIALUEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYDESTÄ KANTA- OULUN TARPEISIIN 9 4.1 Oulun kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesivarat 9 4.2 Muut selvitysalueen pohjavesivarat 10 5 VAIHTOEHDOT OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEKSI 11 5.1 Varmistaminen pohjavedellä 11 5.1.1 Vaihtoehto 1: päälähde Ahmaskangas 12 5.1.2 Vaihtoehto 2: päälähde Viinivaara 13 5.1.3 Vaihtoehto 3: päälähde Yli-Iin ympäristö 13 5.1.4 Oulun pohjavesialueet 14 5.2 Varmistaminen pintavedellä 15 6 VEDENHANKINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 15 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Selvityksessä mukana olevat pohjavesialueet Arkalan pohjavesialueiden perustiedot Hangaskankaan pohjavesialueen perustiedot Rajakankaan, Haapakankaan ja Onkamonselkä-Hietakankaan pohjavesialueiden perustiedot Rokuan pohjavesialueen perustiedot Salonselän pohjavesialueen perustiedot Saviaronkankaan ja Kellonkankaan pohjavesialueiden perustiedot Hirsijärvi-Ahmaskangas pohjavesialueiden perustiedot Tyrnävä-Muhos pohjavesialueiden perustiedot Viinivaaran lähiseudun pohjavesialueiden perustiedot Viinivaaran pohjavesialueiden perustiedot Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden perustiedot Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden perustiedot

4

1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA VAIHEISTUS Oulun kanta-alueen vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan veteen. Nykyisellään varajärjestelmää ei ole. Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Oulun pohjavesihankkeen lupapäätös, joka koskee Viinivaara-Kälväsvaara -alueen ja Ylikiimingin harjujakson pohjavesivarojen hyödyntämistä, on palautettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 12.12.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) uudelleen käsiteltäväksi. Huhtikuussa 2013 pidetyssä valtuustoseminaarissa on sovittu kattavan selvityksen tekemisestä vedenhankinnan varmistamisvaihtoehdoista. Toukokuussa 2013 on tehty valtuustoaloite (Juha Vuorio ym.), jossa on mm. esitetty Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamista hyödyntämällä Ouluun liittyneiden kuntien alueella sijaitsevia pohjavesivaroja. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt vaatimuksen, että Oulun tulee varmistaa lähitulevaisuudessa vedenhankintansa niin, että se perustuu kahteen eri raakavesilähteeseen. Oulun Vesi on saanut syyskuussa 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta selvityspyynnön, jossa vaaditaan esittämään ratkaisu ja aikataulu vedenhankinnan varmistamiselle. Tämän selvityksen lähtökohtana on kartoittaa kattavasti Oulun seudun pohjavesivaroja ja tuoda päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot vedenhankinnan varmistamiseksi. Pohjaveden hyödyntämisen lisäksi varmistamisvaihtoehtoina on tarkasteltu tekopohjaveden muodostamista sekä pintaveden ottamista toisesta lähteestä. Selvityksen vaiheistus on esitetty kuvassa 1. 5 Kuva 1. Selvityksen vaiheistus. 2 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN TAVOITTEET JA NYKYTILANNE Vedenhankinta Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla perustuu pääosin pohjaveteen. Kanta-Oulun alue on ainoa pintavettä käyttävä jakelualue. Kanta Oulun toiminta-alueen asukasmäärä on nykyisellään n. 143 000 as. Keskimääräinen vedenkulutus on 27 300 m 3 /d. Asutuksen vedenkulutus on nykyisellään 116 l/as vuorokaudessa.

Kanta-Oulun alueen asukasluku on kasvanut vuosittain 1 000-2 000 asukkaalla. Vuoteen 2050 mennessä väkiluvun ennustetaan kasvavan 185 000:een. 6 2.1 Varautumisen taso Varmuusluokituksen lähtökohtana on tilanne, jossa vesilaitoksen merkittävin vedenottamo on poissa käytöstä. Varmuusluokitus perustuu siihen, miten paljon vaihtoehtoisista vesilähteistä on saatavissa vettä. Luokissa I ja II talousveden jakelu tapahtuu vesijohtoverkoston kautta. Tavoitteena on ollut, että vuoteen 2012 mennessä kaikki yli 5 000 asukasta palvelevat laitokset kuuluisivat varmuusluokkiin I ja II. Kanta- Oulu on nykyisellään luokassa III. Varmuusluokassa III talousvedenjakelua ei voida hoitaa verkoston kautta vaan se vaatii säiliöjakelun. Kotitalouksien käyttöön jäävää keskimääräistä vesimäärää laskettaessa on otettava huomioon terveydenhuollon ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kohteiden vedentarve. Em. kohteille on tarpeen varata vettä n. 1 700 m 3 /d. Taulukko 1. Vesilaitosten varmuusluokat sekä Kanta-Oulun vastaavat vesimäärät v. 2012 ja v. 2050 tilanteessa. Luokka Talousvettä käytettävissä (l/as/d) Kanta-Oulu v. 2012 (m 3 /d) Kanta-Oulu v. 2050 (m 3 /d) I >120 yli 18 900 yli 23 900 II 50-120 8 900 18 900 11 000-23 900 III 5-50 2 400 8 900 2 600-11 000 0 0-5 1 700-2 400 1 700 2 600 Kaikissa tilanteissa turvattavia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja koskee valtioneuvoston periaatepäätös (16.12.2010). Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, joiden jatkuminen on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. 2.2 Vedenhankinnan varmistamisen nykytilanne Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen kannalta ongelmana on kokoero kaupungin muiden jakelualueiden sekä naapurilaitosten välillä. Poikkeustilanteessa Kanta-Oulun alueelle on mahdollista nykyisellään toimittaa vettä Haukiputaalta, Kiimingistä sekä Kempeleestä. Muhokselta vettä ei ole mahdollista toimittaa Ouluun olemassa olevia verkostoyhteyksiä pitkin. Hangaskankaalta, muilta jakelualueilta sekä naapurilaitoksista saatavan talousveden yhteismäärä jää noin 3 500 m 3 /d. Nykyisistä varavesilähteistä ja naapurikunnilta saatavasta lisävedestä huolimatta Kanta-Oulu kuuluu III-luokkaan. Kotitalouksien käyttöön jäävä vesimäärä on nykyisellään 13 l/as/d. Em. vesimäärä ei mahdollista veden jakelua verkoston kautta. Volyymistaan johtuen Kanta-Oulun merkitys muiden jakelualueiden ja naapurilaitosten vedenjakelun turvaajana on sen sijaan hyvin keskeinen. Kanta-Oulun alueen merkitys vedenhankinnan varmistamisessa on keskeinen Haukiputaan ja Kiimingin osalta. Lisäksi vettä pystytään johtamaan Kanta-Oulun alueelta Kempeleeseen. 3 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOT 3.1 Pohjavesialueiden peruskartoitus Tässä selvityksessä on ollut mukana kaikki vedenhankinnan kannalta merkittävät pohjavesialueet noin 80 km etäisyydellä Oulun keskustasta. Peruskartoitusvaiheessa on karsittu ne alueet, joissa ei ole vapaita hyödyntämiskelpoisia pohjavesivaroja Kanta-

Oulun tarpeisiin. Vapaiden pohjavesivarojen arvioinnissa on huomioitu paikallisten vesilaitosten tulevaisuuden tarpeet veden hyödyntämisessä. Taulukossa 2 on esitetty Kanta-Oulun vedenhankinnan kannalta potentiaaliset alueet. Taulukko 2. Oulun ympäristön pohjavesialueiden hyödynnettävyys Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisessa. Pohjavesialueet Potentiaalinen Mahdollisuudet vedenoton lisäämiseen Arvio alue Oulun hyödynnettävissä vedenhankinnan olevasta kannalta vesimäärästä (m 3 /d) Hangaskangas, Oulu X vedenottoa mahdollisuus lisätä, 2 000 Fe-pit tulee kohoamaan, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Salonselkä, X vedenottoa mahdollista lisätä, raakavesi 3 000-4 000 Oulunsalo Fe- ja Mn-pit, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Saviaro, Haukipudas X vedenottoa mahdollista lisätä luvan 1 400 puitteissa, korkeat Fe- ja Mn-pit, vaatii käsittelyn Onkamonselkä, X vedenottoa mahdollista lisätä, paikoin Fe 2 500 Haukipudas koholla, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Kempeleenharju, _ alue Kempeleen vedenhankintakäytössä, 1 000 Kempele vaatii tehokkaan käsittelyn Ylikiimingin alue X mahdollista lisätä vedenottoa, raakavesi 6 000-10 000 Fe-pitoista, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Arkalan ympäristö X pohjavesialueet kapeita, laatu vaihtelee 2 500 alueittain, vaatii käsittelyn Yli-Iin alue X osalla alueista veden laatu erinomainen, 14 000 vaatii lisätutkimuksia, kaikkien alueiden osalta ei tietoa laadusta Iin ympäristö _ alueet Iin vedenhankinta käytössä, 0 vedenottoa ei mahdollista lisätä Liminka _ vedenottoa ei mahdollista lisätä, 0 raakaveden laatu paikoin heikko, Liminka varmistanut vedenottoa muualta Hailuoto _ ei mahdollista hyödyntää, Hailuodolla 0 tarpeita oman vedenhankinnan varmistamiseen Tyrnävä-Muhos X alueella mahdollisuus lisävedenottoon, 15 000 alueet osalla alueista Fe- ja Mn- pitoisuudet koholla, lisäksi humusta Rokua X alueella runsaat pohjavesivarat, 35 000 Siikajoki, Alhonmäki _ korkea Fe-pit., aluetta selvitetty Raahen 0 ja Hailuodon vedenhankinnan varmistamiseen Raahe-Vihanti _ pohjavesivarat varattu lähiseudun 0 vedenhankintaan, alueelta vettä toimitetaan mm. Vihantiin, Oulaisiin, Raaheen, kultakaivokselle Viinivaaran lähiseutu X pohjavesialueet laajalla alueella, 10 000 tiedot veden määrästä ja laadusta puutteelliset Viinivaaran alue X pohjavesivarat kattavasti tutkittu, veden 23 000 laatu erinomainen Fe = rauta, Mn= mangaani 7 3.2 Potentiaalisten pohjavesialueiden selvitys Kanta-Oulun kannalta mahdollisten pohjavesialueiden osalta on selvitetty mm. hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrä ja laatu, voimassa olevat luvat ja nykyinen vedenotto. Lisäksi on selvitetty pohjavesialueiden maankäyttöä ja riskejä sekä luontoarvoja.

Veden laatu Pohjaveden hyödyntämistä suunniteltaessa hyvin keskeinen seikka on pohjaveden laatu. Pohjaveden laatu on usein riippuvainen ko. alueelta hyödynnettävästä pohjaveden määrästä. Pohjaveden laadun havainnollistamiseksi on käytetty tätä selvitystä varten tehtyä laatuluokittelua. Luokitteluperusteet on esitetty taulukossa 3. Luokittelukriteerit on muokattu siten, että ne kuvaavat veden käsittelyn tasoa. 8 Taulukko 3. Pohjaveden laatuluokittelun perusteet. Luokka Veden laatu Luokittelukriteeri I II III erinomainen hyvä kohtalainen ei käsittelyä tai käsittelyksi riittää alkalointi raudanpoisto (Fe-pitoisuus enintään :: 0,5-1,0 mg/l) raudan ja mangaanin poisto (Fe yli 1,0 mg/l) IV heikko raudan, mangaanin ja humuksenpoisto Riskit pohjavesialueella Pohjavesialueiden osalta on kerätty olemassa olevan tiedon pohjalta pohjavesialueisiin liittyvät riskit. Riskien arvioinnissa lähtötietoina on käytetty pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia, kartta-aineistoa sekä vesilaitosten ja viranomaisten tietoja. Taulukko 4. Pohjavesialueiden riskiluokittelu. Luokka I II III Luokittelukriteeri lähes luonnontilainen vähäinen toiminta kohtalainen riski Luontoarvot Potentiaalisten pohjavesialueiden osalta on selvitetty olemassa olevien tietojen perusteella asiantuntija-arviona pohjavesialueiden luontoarvoista sellaiset tekijät, jotka voivat muodostua riskitekijöiksi vedenhankintaan liittyvien lupaprosessien yhteydessä. Suunnittelualueella sijaitsevat Natura-alueet ja muut suojelualueiden sijainnit ja niiden suojeluperusteet on selvitetty ympäristöhallinnon järjestelmistä. Suunnittelualueilla sijaitsevat uhanalaiset kasvit on selvitetty ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä. Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty pohjavesialueiden karttoihin kuvan 2 mukaisin symbolein. Kuva 2. Uhanalaisten kasviluokkien symbolit.

Tarkastelluilta pohjavesialueilta on selvitetty yleispiirteisen karttatarkastelun perusteella mahdolliset vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n mukaiset suojeltavat vesiluontotyypit (lähteet, norot, enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet tai järvet). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt syksyllä 2010. I- vaihemaakuntakaava ehdotus on tullut nähtäville 20.9.2013. Maakuntakaavaehdotuksen perusteella on merkitty pohjavesialueiden läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet (luo-1) ja luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetut suoalueet (SL-1). 9 4 SELVITYS POHJAVESIALUEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYDESTÄ KANTA- OULUN TARPEISIIN Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen kannalta potentiaaliset alueet on jaettu pääosin Oulun kaupungin alueella sijaitseviin pohjavesialueisiin sekä etäämmällä sijaitseviin pohjavesialueisiin. Arvioitaessa Kanta-Oulun alueelle saatavissa olevan pohjaveden määrää on huomioitu seuraavat seikat: - pohjavesialueelta tosiasiallisesti hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrä - paikallisen vedenhankinnan tulevaisuuden tarpeet - pohjavesialueiden tai niiden lähialueella sijaitsevien luontoarvojen vaikutus pohjaveden hyödyntämiseen - pohjaveden vaatiessa käsittelyn huuhteluihin yms. menevä ns. hukkavesi Pohjavesivarojen, jotka ovat jo vedenhankintakäytössä, osalta on tarkasteltu nykyisen vesilaitoksen tulevaisuuden tarpeet. Em. alueiden osalta varattujen pohjavesivarojen ylijäävä pohjavesi on oletettu mahdolliseksi hyödyntää Kanta-Oulun tarpeisiin. 4.1 Oulun kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesivarat Pääosin Oulun kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesivarat, joiden hyödyntämistä on selvitetty Oulun Veden tarpeisiin, on esitetty taulukossa 5. Lähimpänä rannikkoa sijaitsevilla pohjavesialueilta hyödynnettävä vesi on harjun syntyhistoriasta johtuen niin rauta- ja mangaanipitoista, että se joudutaan käsittelemään ennen talousvesikäyttöä. Kukin pohjavesialueen osalta on tarkasteltu, minkä verran alueelta on mahdollista saada vettä Kanta-Oulun tarpeisiin.

10 Taulukko 5. Oulun kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden hyödynnettävyys Kanta-Oulun tarpeisiin. Vesimäärän arvioinnissa on otettu huomioon luontoarvot. Pohjavesialue Nykytilanne Arvio Kanta- Lisävedenhankinnan Ouluun toteuttaminen saatavissa olevasta vesimäärästä (m 3 /d) Saviaronkangas - alue Oulun Veden Haukiputaan alueen vedenhankintakäytössä 1 250 - veden otto mahdollista toteuttaa voimassa olevan luvan puitteissa - 1 ottamo, otto 900 m 3 /d - vaatii käsittelyn, kapasiteettia nykyisessä Saviaron vesilaitoksessa - verkostoyhteys Kanta-Oulun pohjoisosan verkostoon olemassa Kellonkangas - alue ei vedenhankintakäytössä 1 500 - edellyttää pohjavesialueen lisätutkimuksia ja koepumppauksia - hyödyntäminen vaatii n. 3 ottamon ja käsittelylaitoksen rakentamista sekä verkostoyhteyden Salonselkä Onkamonselkä ja lähiseutu Hangaskangas Ylikiiminki alue Arkalan ympäristö - alue Oulun Veden Oulunsalon alueen vedenhankintakäytössä - alue Oulun Veden Haukiputaan ja - Kiimingin alueiden vedenhankintakäytössä - 8 ottamoa, otto 2 800 m 3 /d - alue Oulun Veden vedenhankintakäytössä, vesi paikalliseen kulutukseen sekä Kanta- Ouluun - 5 ottamoa, otto 1 200 m 3 /d rakentamista 1 800 - edellyttää 4-5 ottamon lupaprosessia+rakentamista, käsittelylaitoksen sekä verkostoyhteyden rakentamista 1 400 - vedenotto mahdollista lisätä olemassa olevien lupien puitteessa - edellyttää myös 1 ottamon rakentaminen+lupaprosessi - käsittelylaitoksen rakentaminen koko vesimäärälle - verkostoyhteys olemassa - harjujaksoon kuuluu 15 8 100 - edellyttää yli 10 ottamon pohjavesialuetta rakentamista - harjujakson pituus 35 km - verkostorakentamista n. 70 km - Vepsänkankaalla Oulun Veden 2 ottamoa ja Jauhokankaalla 2 ottamoa - 7 pohjavesialuetta - 1 rakennettu osuuskunnan ottamo, Oulun Veden ottamo rakenteilla - pohjavesimuodostumat kapeita, yksittäiseltä alueelta hyödynnettävä vesimäärä pieni 1 900 - edellyttää 5 ottamon rakentamista - pääosa vedestä vaatii raskaan käsittelyn - vesijohto Ouluun n. 40 km Nykyisellään Oulun Veden vedenhankintakäytössä olevilta alueilta on mahdollista saada Kanta-Oulun tarpeisiin vettä 4500 m 3 /d. Kellonkankaan alueelta hyödynnettävissä olevan vesimäärän arvioidaan olevan 1 500 m 3 /d. Hangaskankaan alueelta johdetaan nyt vettä Kanta-Ouluun noin 1 000 m 3 /d. Vuoden 2050 tilanteessa em. alueilta saatava varmistava pohjaveden määrä on 29 l/as/d. Em. vesimäärä alittaa varmuusluokan II mukaisen vesimäärän. Varmuusluokkaan II pääseminen edellyttää lisäksi Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden hyödyntämistä. 4.2 Muut selvitysalueen pohjavesivarat Antoisuudeltaan suuremmat pohjavesivarat sijaitsevat yli 50 km etäisyydellä Oulun keskustasta. Kattavan varmistuksen toteuttaminen pohjavedellä edellyttää kauempana olevien pohjavesivarojen hyödyntämistä. Kanta-Oulun alueen pääseminen varmuusluokkaan II edellyttää v. 2050 tilanteessa, että varmistuksen kautta saatava vesimäärä on vähintään 11 000 m 3 /d.

11 Taulukko 6. Etäämmällä sijaitsevien pohjavesialueiden hyödynnettävyys Kanta-Oulun tarpeisiin. Vesimäärän arvioinnissa on otettu huomioon luontoarvot. Pohjavesialue Nykytilanne Kanta-Ouluun Lisävedenhankinnan saatavissa toteuttaminen oleva vesimäärä (m 3 /d) Hirsijärvi- Ahmaskangas Muhos Tyrnäväalueet Rokua Viinivaaran lähiseudun pohjavesialueet Viinivaara Yli-Iin ympäristö - alueelta otetaan vettä Muhokselle ja Tyrnävälle - Ahmaskankaan pohjoisosassa Natura-alueet rajoittavat hyödyntämistä - Hirsijärven alueella veden laatu heikko- Ahmaskankaalla hyvä 4 800 - edellyttää n. 7 ottamon rakentamista - Ahmaskankaan vesille alkalointilaitos - Hirsijärven vesille raudan ja mangaanin poistolaitos - vesijohto Ouluun n. 70 km - alueet eivät nykyisellään 5 100 - edellyttää n. 9 vedenottamon vedenhankinta käytössä rakentamista - Polvenkankaalta ja Pyrrinkankaalta - käsittelylaitoksen rakentaminen vettä mahdollista hyödyntää - vesijohto Ouluun n. 40 km - pinta-alaltaan hyvin laaja 0 pohjavesialue - länsiosa harjusta kokonaisuudessaan Natura-aluetta - itäosa vaikeasti hyödynnettävissä - vedenhankinta nykyisellään vähäistä 5 500 - edellyttää n. 10 vedenottamon alueella rakentamista - pääosa alueista antoisuudeltaan - vesijohto Ouluun 70-80 km vähäisiä - osalla alueista tod.näk., että luontoarvot rajoittavat pohjavedenottoa - pohjavesialueet sijaitsevat laajalla alueella - pohjavesialueet laajoja ja yhtenäisiä - alue ei nykyisellään vedenhankintakäytössä - tehty vedenhankintaa varten kattavat tutkimukset - pohjavesialueet valtaosin luonnontilaisia, riskit vähäisiä 21 000 - edellyttää 23 ottamon rakentamista - käsittelytarve vähäinen, alkalointi - vesijohto Ouluun n. 75 km - vedenottamot Kyrönniemessä ja 10 000 - edellyttää 10 ottamon rakentamista Huiskankankaalla - käsittelytarve vähäinen, alkalointi - pohjavesialueilla ja niiden - vesijohto Ouluun n. 80 km läheisyydessä luontoarvoja 5 VAIHTOEHDOT OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEKSI Pohjavesialueiden hyödynnettävyystarkastelun perusteella on esitetty vaihtoehtoiset ratkaisut, miten Kanta-Oulun vedenhankintaa voidaan varmistaa. Ratkaisuja arvioidaan mm. saavutettavan varmuustason kannalta. 5.1 Varmistaminen pohjavedellä Keskitetyssä ratkaisussa pohjaveden hankinta tapahtuu tarkastelualueen laadultaan ja antoisuudeltaan parhailta pohjavesialueilta. Keskitetyt vedenhankintaratkaisut on luotu siten, että pääasialliseksi vedenhankinta-alueeksi on valittu alueet, joissa hyödynnettävän luontaisen pohjaveden määrä on suuri. Vedenhankintaa on tarkasteltu täydennettävän pääasiallisen vedenhankintalähteen lisäksi pohjavesialueilta, jotka sijoittuvat päävesilähteen ja Kanta-Oulun väliselle alueelle, sijaiten johtoreitin varrella.

Keskitetyssä vaihtoehdossa pyritään vedenhankinta varmistamaan mahdollisimman hyvin pohjavedellä. Mikäli Oulun vedenhankinta pystytään varmistamaan valtaosin pohjavedellä, kestää se vakavatkin häiriötilanteet. Toinen pintavesilaitos voidaan jättää kokonaan pois käytöstä, mikäli varmistuksen kautta saatava vesimäärä on 15 000 m 3 /d. Keskitettyinä ratkaisuina on tarkasteltu: Vaihtoehto 1: Päälähde Ahmaskangas Vaihtoehto 2: Päälähde Viinivaara Vaihtoehto 3: Päälähde Yli-Iin ympäristö 12 5.1.1 Vaihtoehto 1: päälähde Ahmaskangas Hirsijärvi-Ahmaskangas alueelta Kanta-Oulun tarpeisiin hyödynnettävissä oleva potentiaalinen pohjavesimäärä on 4 600 m 3 /d. Ahmakankaan alueella vesi (3000 m 3 /d) on laadultaan erinomaista ja Hirsijärven alueella heikkolaatuista. Pohjavesialueet ovat pääosin luonnontilaisia (kokonaisriskitaso I-II). Hirsijärvi- Ahmaskangas alueella on asutusta Ahmasjärven ympäristössä. Kuva 3. VE1 päävesilähde Ahmaskangas. Vedenhankinnan pääsuunnan ollessa Ahmaskangas lisävettä on mahdollista hankkia Muhos-Tyrnävä pohjavesialueilta. Kyseisen alueen pohjavesialueista hyödyntämiskelpoisia ovat Polvenkangas ja Pyrrinkankaat. Ratkaisua voidaan edelleen täydentää tehostamalla Hangaskankaan pohjavedenottoa. Vedenhankinta em. kohteista on yhteensä 11 100 m 3 /d. Näiden täydentävien kohteiden vedenhankinta vaatii käsittelyn toteuttamisen kohteittain.

Toisena vaihtoehtona on muodostaa Ahmaskankaalla tekopohjavettä. Alueen tekopohjavesipotentiaali on 15 000 m 3 /d. Raakavetenä on mahdollista käyttää Siirasojan vettä, joka on Rokuan harjusta purkautuvaa pohjavettä. 13 5.1.2 Vaihtoehto 2: päälähde Viinivaara Tässä vaihtoehdossa vedenhankinta tapahtuu Viinivaaran alueelta. Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueet ovat laajoja yhtenäisiä pohjavesialueita. Viinivaara-Kälväsvaaraalueella on tehty kattavat selvitykset antoisuuden sekä vedenoton vaikutusten osalta. Hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä ja laadittu mm. Natura-arvioinnit. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan pohjavedenotto alueelta voisi toteutua ottomäärältään pienempänä. Alueelta hyödynnettävissä olevaksi pohjaveden määräksi luontovaikutukset huomioiden on arvioitu 18 000 m 3 /d. Kuva 4. VE2 Päävesilähde Viinivaara. Katosharjun alueella on vähän asutusta ja Viinivaaran alueella on maa-ainestenottoa. Viinivaaran alueella pohjavesialueet ovat pääosin luonnontilaisia. Ylikiimingin harjujaksolta hyödynnettävä pohjaveden määrä on 5 500 m 3 /d. Ve 2.n kokonaisvesimäärä on 23 500 m 3 /d. Viinivaaran pohjavesi on laadultaan erinomaista ja vaatii ennen talousvesikäyttöä ainoastaan alkaloinnin ph:n ja kovuuden nostamiseksi. Ylikiimingin vedet käsitellään samalla laitoksella. 5.1.3 Vaihtoehto 3: päälähde Yli-Iin ympäristö Tässä vaihtoehdossa hyödynnetään ensisijaisesti Yli-Iin harjujakson pohjavesialueilta. Vedenhankintaa täydennetään Arkalan pohjavesialueilta. Osalla alueista vesi on laadultaan hyvää. Osan Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden läheisyydessä on luontoarvoja, jotka voivat rajoittaa pohjaveden hyödyntämistä. Hyödynnettäväksi jäävä määrä laadultaan kohtalaista pohjavettä on arviolta noin 10 000 m 3 /d.

14 Kuva 5. VE3 päävesilähde Yli-Ii ympäristön pohjavesialueet. Pohjavesialueet ovat osin tehokkaasti metsätalouskäyttöön hyödynnettyjä ja osin lähes luonnontilaisia. Vedenhankinnan kannalta riskialttiita toimintoja on jonkin verran Kyrönniemen ja Huiskankankaan alueilla. Yli-Iin vedenhankintaa täydennetään johtolinjareitin varrella olevalta Arkalan pohjavesialueelta. Arkalasta saatava pohjaveden määrä on 1 900 m 3 /d, joten vaihtoehdon Ve3 kokonaisvesimäärä on 11 900 m 3 /d. 5.1.4 Oulun pohjavesialueet Hajautetussa ratkaisussa Kanta-Oulun vedenhankintaa tarkastellaan varmistettavan lähimmillä hyödynnettävissä olevilla pohjavesivaroilla. Nämä pohjavesivarat sijoittuvat Oulun alueelle. Pääosa näistä alueista on nykyisellään jo uusien kaupunginosien vedenhankintakäytössä. Taulukko 7. Hajautetussa ratkaisussa ensisijaisesti hyödynnettävät pohjavesivarat. Pohjavesialue Kanta-Oulun tarpeisiin hyödynnettävissä oleva vesimäärä Käsittelyn järjestäminen Verkostoveden määrä (m 3 /d) (m 3 /d) Saviaronkangas 1 400 käsittely Saviaron vesilaitoksella 1 250 Kellonkangas 1 700 vaatii käsittelylaitoksen rakentamisen 1 500 Salonselkä 2 300 vaatii käsittelylaitoksen rakentamisen 1 800 Hangaskangas 1 600 vaatii käsittelylaitoksen 1 400 rakentamisen koko vesimäärälle Ylikiiminki 6 000 vaatii käsittelyn rakentamisen 5 400 YHTEENSÄ 11 400

Oulun alueelle sijoittuvista pohjavesivaroista, jotka ovat jo nykyisellään vedenhankintakäytössä, Kanta-Ouluun saatava pohjavesimäärä on n. 4 500 m 3 /d. Vuonna 2050 Kanta-Oulun alueen asukasmäärän arvioidaan olevan 185 000. Terveydenhuollon ja huoltovarmuuden tarpeet huomioituna varmuusluokan II mukainen minimivesimäärä v. 2050 tilanteessa on 11 000 m 3 /d. 15 Kuva 6. Varmistaminen Ouluun alueen pohjavesivaroilla. Kempeleenharjun alueelta on tämän hetkisten antoisuustietojen perusteella mahdollista toimittaa vettä Ouluun n. 1 000 m 3 /d. Seuraavaksi lähimmät hyödyntämiskelpoiset pohjavesivarat sijaitsevat Ylikiimingin harjujaksolla ja Arkalan ympäristössä. Ylikiimingin pohjavesijaksolta on saatavissa laadultaan kohtalaista vettä noin 6 000 m 3 /d. Alueelta hyödynnettävä pohjavesi tulee vaatimaan raudanpoistokäsittelyn. Arkalan alueilta voidaan hyödyntää vettä enintään 2 100 m 3 /d. Kaikki vesi vaatii vähintään raudanpoiston, mutta osittain myös orgaanisen aineen poiston. Hajautetun vedenhankinnan kapasiteetin nostamisessa siten, että saavutetaan II-luokan vaatimus, tulisi ensisijaisesti kyseeseen Ylikiimingin jakson hyödyntäminen Oulunsalon, Haukiputaan alueiden ja Hangaskankaan lisänä. 5.2 Varmistaminen pintavedellä Varmistamista on tarkasteltu lisäksi toteutettavan pintavedellä toisesta vesistöstä. Mahdollisina pintavesilähteinä kyseeseen tulevat Kiiminkijoki ja Iijoki. Molemmissa raakavesilähteissä vesi on Oulujokea heikkolaatuisempaa. Tässä tarkastelussa pintavesi on esitetty veden laadun perusteella hankittavan Iijoesta Raasakan yläpuolelta. Pintavesiratkaisu mitoitetaan vesimäärälle 24 000 m 3 /d. Normaalitilanteessa pintavettä oletetaan otettavan varajärjestelmästä 4 000 m 3 /d. 6 VEDENHANKINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Keskitetyistä ja hajautetusta vedenhankintaratkaisusta on laadittu alustava tekninen toteutusratkaisu, joiden perusteella on laskettu vaihtoehtojen investointi- sekä käyttökustannukset. Vedenhankintaratkaisujen osalta on tehty lisäksi sosioekonomisten vaikutusten arviointi.

Taulukko 8. Pohjaveteen perustuvien vedenhankintaratkaisujen vertailu. 16 Vaihtoehto/ Varmuus- Käyttö- Investointivesimäärä luokka kustan- kustan- (m 3 /d) v. 2050 nukset nukset ( /m 3 ) (milj. ) Edut Heikkoudet VE1 Ahmaskangas, Muhos- Tyrnävä-alueet, Hangaskangas 11 100 VE2 Viinivaara, Ylikiiminki 23 500 51 l/as/d 0,48 26,3 pystytään varmistamaan edellyttää sopimusta II-luokka myös Tyrnävä-Muhos alueella jo toimivan alueen vedenhankintaa Hirsijärven Vesi Oy:n kehitettävissä edelleen kanssa Rokuan ym. monta käsittelylaitosta lähialueiden avulla yhdessä Oulun käyttökustannukset suuret eteläpuolisten kuntien kanssa 118 l/as/d 0,09 55,9 pienet etäisyys suuri II-luokka käyttökustannukset merkittäviä luontoarvoja hydraulinen korkeusero investointi suuri mahdollista toteuttaa täysi varmistus pohjavedellä laadultaan erinomainen raakavesi vähäinen käsittelytarve luontoarvot kattavasti selvitetty ja vaikutusarvioinnit tehty lupaprosessi käynnistetty kehitettävissä edelleen yhdessä lähialueiden kanssa myöhemmin mahdollisuus toteuttaa vaiheittain VE3 Yli-Iin ympäristö, Arkala 11 900 55 l/as/d 0,18 31,9 alueella hyvin vähän investointi on suuri II-luokka asutusta vesimäärään nähden lähes luonnontilainen aluetta ei tutkittu alue kattavasti vähän maanomistajia osin Oulun alueella luontoarvot voivat rajoittaa veden hyödyntämistä etäisyys vesimäärään nähden suuri ei aiempaa vedenhankintaa hanke vaatii pitkän aikataulun Oulun alueet 11 400 52 l/as/d 0,56 21,8 lisävedenhankinta jo korkeat vedenhankintakäytössä käyttökustannukset II-luokka oleville alueille mahdollista saavuttaa rakennetun laitos- ja vain osittainen varmistus verkostokapasiteetin täysimittainen toimiminen monella hyödyntäminen alueella mahdollista toteuttaa vaiheittain pohjaveden jakelua ei pystytä toteuttamaan keskitetysti verkostoon

Ahmaskankaan tekopohjavesituotannon (15 000 m 3 /d) investointikustannukset ovat 53,9 milj. eli likimain kaksinkertaiset pohjaveden hyödyntämiseen verrattuna. Käyttökustannukset ovat 0,37 /m 3. Toteutettaessa varmistus Iijoen pintavedellä investointikustannukset ovat 33,5 milj.. Varavesikäytön mukaiselle vesimäärälle 4 000 m 3 /d käyttökustannukset ovat 0,48 /m 3. Pohjavesialueiden osalta on kerätty tiedot nykyisestä asutuksesta, virkistyskäytöstä ja elinkeinoista. Arviointi on tehty olemassa oleviin tietoihin perustuvana asiantuntijaarviona pyrkien tunnistamaan nykyiseen alueen käyttöön liittyvät toiminnot ja niihin liittyen erilaiset intressit ja muut sellaiset tekijät, jotka voivat muodostua mahdollisiksi ristiriidoiksi tai muiksi riskitekijöiksi vedenhankintaan liittyvän lupaprosessin yhteydessä. Yhteenveto sosioekonomisten vaikutusten arvioinnista on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Keskitettyjen ja hajautetun vedenhankintavaihtoehtojen sosioekonominen vertailu. 17 Vedenhankinta- Edut Heikkoudet Riskit alue VE1 Ahmaskangas Ei juurikaan muita paikallisia intressejä VE2 Viinivaara Osapuolilla paljon tietoa hankkeesta VE3 Yli-Ii Varsin vähän muita paikallisia intressejä Oulun alue Rauhallinen tilanne voi muuttua nopeasti Historia, luontoarvojen korostuminen ja Rauhallinen tilanne voi muuttua nopeasti Voi herättää laajan vastustuksen Muhos, Tyrnävä, Rokua Lukkiutuneet asenteet voivat estää rakentavan keskustelun Asenteet voivat kärjistyä nopeasti Haukiputaan alue Toiminta Saviarossa nykyisen vedenoton puitteissa Rauhallinen tilanne voi muuttua Lisääntyvä tieto hankkeesta voi herättää vastustuksen Oulunsalo Toiminta nykyisen vedenoton puitteissa Vahva maanottointressi, vähän muita käyttötarpeita Lisääntyvä tieto hankkeesta voi lisätä vastustusta Hangaskangas Paikallinen kannatus vedenoton lisäämiselle Ylikiiminki Varsin vähän muita paikallisia intressejä Asenteet voivat kärjistyä nopeasti, Viinivaara-kytkentä 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Kanta-Oulun alueen vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan veteen. Nykyisellään varajärjestelmää ei ole. Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Päävesilähteen ollessa pois käytöstä asutukselle johdettavissa oleva vesimäärä on nykyisellään 13 l/as/d. Valtakunnallisena tavoitteena on, että kaikki yli 5 000 asukasta palvelevat laitokset kuuluisivat vuoteen

2012 mennessä varmuusluokkiin I ja II. V. 2050 asukasmääräennusteen (185 000) mukaan II-luokan alarajan mukainen vesimäärä on 11 000 m 3 /d. II-luokan alarajan mukainen vesimäärää on mahdollista saada kaikilla tarkastelluilla vedenhankintaratkaisuilla. Likimain I-luokan mukaisen vesimäärän (>23 900 m 3 /d) saaminen varavesilähteestä on mahdollista ainoastaan Viinivaaran (Ve3) pohjavesialueen hyödyntämisellä sekä toteutettaessa varmistus pintavedellä. Vedenoton lisääminen alueilla, jotka ovat jo nykyisellään vedenhankintakäytössä, on yleisesti helpommin hyväksyttävissä, koska alueen toimijat ovat joutuneet omassa toiminnassaan ottamaan vedenottotoiminnan jo huomioon. Alueilla, jotka eivät nykyisellään ole vedenhankintakäytössä, kohdataan yleensä enemmän ristiriitaisia intressejä. Luontaiseen pohjaveden hyödyntämiseen verrattuna tekopohjaveden muodostaminen aiheuttaa merkittävämpiä rajoituksia ja haittavaikutuksia tekopohjaveden muodostamisalueilla. Tekopohjaveden tuottaminen on synnyttänyt vastustusta laajamittakaavaisissa hankkeissa. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamishanke on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva hanke. Toteutusvaihtoehdosta riippuen hankkeen tutkimukset, selvitykset, suunnittelu ja lupaprosessit vievät arviolta 5-10 vuotta. Rakennustöiden käynnistämisestä käyttöönottoon kuluva aika on vaihtoehdosta riippuen luokkaa 3-5 vuotta. Varmistamisjärjestelmä olisi aikaisintaan käytössä v. 2025 paikkeilla. 18 Vedenhankinnan varmistamisen alustava aikataulusuunnitelma 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Monitavoitearviointi Päätös ratkaisusta Tutkimus- ja selvitysvaihe Yleissuunnittelu Lupaprosessit Yksityiskohtainen suunnittelu Rakentaminen Kuva 7. Vedenhankinnan varmistamisen alustava aikataulu. Vedenhankinnan varajärjestelmää ei ole mahdollista toteuttaa ratkaisuna, jota käytetään vain poikkeustilanteissa. Varavedenhankintaa varten toteutettujen laitoksien ja verkostojen on oltava koko ajan käytössä, jotta ne ovat poikkeustilanteessa heti toimintakunnossa. Tarkasteltaessa vedenhankinnan varmistamisratkaisun kustannuksia pitkällä aikajänteellä käyttökustannusten osuus kokonaiskustannuksista on huomattava. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen osalta tullaan käynnistämään monitavoitearviointi heti tämän selvityksen valmistumisen jälkeen. Monitavoitearviointi tullaan tekemään Oulun yliopiston vetämänä. Monitavoitearvioinnissa pyritään saamaan eri alueiden intressiryhmät mukaan aktiiviseen keskusteluun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Lähtökohtana on, että monitavoitearvioinnin lopputuloksena saadaan ratkaisu, minkä vaihtoehdon pohjalta Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistusta lähdetään toteuttamaan.