TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO KIHNIÖN OSUUSPANKKI

Kihniön Osuuspankin TASEKIRJA 2015

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO KIHNIÖN OSUUSPANKKI sivu 1-19 Toimintakertomus 20-21 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 22-23 Rahoituslaskelma 24-57 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 58-66 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 67 Hallituksen allekirjoitus 67 Hallintoneuvoston lausunto 67 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Kihniön Osuuspankin korkokate pieneni edellisvuodesta johtuen ennätyksellisen matalalle laskeneista viitekoroista; osa euribor-koroista painui miinusmerkkisiksi. Pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna, koska edellisvuonna liikevoittoa kasvatti Pohjolan osakkeista saatu myyntivoitto. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta enemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi kuitenkin alhaisella tasolla. Luottokanta kääntyi kasvuun ja talletuskanta kasvoi selvästi edellisvuodesta. OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 466 1 102-57,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 56,9 38,9 18 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,1 15,3-9,2 Ydinpääoman (CET1) 57,32 58,47-1,15 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 5 7-29 Jäsenet 1 239 1 173 66 kpl Kihniön Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin.

2 Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Myös Kihniössä työttömyys kasvoi. Kihniössä pitkään toiminutta yritystoimintaa siirtyi pois paikkakunnalta. Toisaalta jotkut yritykset palkkasivat lisää työntekijöitä. Myös paikkakunnalle perustettu maahanmuuttajien vastaanottokeskus toi joitakin työpaikkoja. Kihniössä rakennettiin vain vähän ja luotonkysyntä Kihniön talousalueelle jäi huomattavasti alle viime vuosien. Asuntojen ja kiinteistöjen hinnat olivat laskussa ja myyntiajat pitenivät. Kulutusluottojen kysynnän oletetaan piristyvän. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kihniön osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 649 tuhannella eurolla (1 299). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 131 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 160 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Merkittäviä hankintoja olivat turvakassa ja kolikkotalletusautomaatti, jotka hankittiin parantamaan pankkiturvallisuutta sekä helpottamaan ja nopeuttamaan kassatyötä ja rahankäsittelyä. Marraskuussa uusittiin ulkomainosvalot. Tilikauden aikana tehtiin lisäksi pieniä pintaremontteja konttorin toimitiloissa. Aino Aho jäi eläkkeelle 1.2.2015 alkaen 41 pankkityövuoden jälkeen. Suomen tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 Suomen Leijonan ritarimerkin toimitusjohtaja Pirjo Haapa-aho Vehniälle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin hallituksen varapuheenjohtaja Kosti Kangasmaalle. Kihniön Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kihniön Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 503 528-4,7 509 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 340 212 60,2 120 Palkkiotuotot, netto 186 153 21,6 148 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 1-90,5 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 160 920-82,6 67 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0 0-0 Liiketoiminnan muut tuotot 5 2 123,9 1 Yhteensä 690 1 287-46,4 337 Tuotot yhteensä 1 193 1 815-34,3 845 Kulut Henkilöstökulut 296 302-1,9 322 Muut hallintokulut 230 207 11,1 197 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 32 21 53,7 21 Liiketoiminnan muut kulut 120 175-31,6 119 Kulut yhteensä 679 706-3,8 658 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 47 7 612-6 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 466 1 102-57,7 193 Liikevoitto pieneni vertailukaudesta. Sekä vuosi 2014 että vuosi 2015 olivat aikaisemmista vuosista poikkeavia myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottojen johdosta. Korkokate pieneni hitaan luottokannan kasvun sekä historiallisen alhaisten markkinakorkojen takia. Korkokatteeseen kuitenkin positiivisesti vaikuttivat pankin vuonna 2012 tekemät korkosuojaussopimukset; ilman niitä korkokate olisi pienentynyt vieläkin enemmän. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat vertailukaudesta, mutta suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle.

4 Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Eniten kasvoivat palkkiotuotot vakuutusten välityksestä. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 3 4-16,7 Luotonannosta 84 83 0,6 Maksuliikkeestä 106 101 5,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 18 12 46,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 29 26 10 Takauksista 4 4 0,4 Vakuutusten välityksestä 57 37 53,9 Muut 25 23 7,8 Yhteensä 326 291 12,1 OP-bonukset -113-109 3,5 Palkkiotuotot yhteensä 213 182 17,3 Palkkiokulut 28 29-5 Palkkiotuotot, netto 186 153 21,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 60 8 696,2 Vähennykset -13-1 1 310,4 Arvonalentumisten nettomäärä 47 7 612 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,2 0 0,2 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 36 877 34 940 5,5 34 275 Luotot 28 654 28 219 1,5 28 666 Saamistodistukset 200 493-59,4 1 161 Osakkeet ja osuudet 5 641 4 739 19 2 970 Talletukset 26 697 25 516 4,6 25 236 Oma pääoma 6 704 5 727 17,1 4 396 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 787 886-11,1 1 074 Talletukset kasvoivat erityisen hyvin siitä huolimatta, että tarjosimme aktiivisesti asiakkaille merkittäväksi Tuotto-osuuksia.

5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 5 250 tuhatta euroa eli 30 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta kääntyi uudelleen kasvuun. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 28 654 tuhatta euroa (28 219 1 ). Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana pankki ei siirtänyt luottoja OPA:aan Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 2 75-97,5 0 1-10,8 2 76-96,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,1 0,25-60 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 159 182 Prosenttia taseesta 0,43 0,52 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 9 9 Prosenttia taseesta 0,02 0,03 Käypä arvo 9 9 Nettotuotto, % 0 0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 168 191 Prosenttia taseesta 0,46 0,55 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia eikä arvonkorotuksia tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei ole myyty eikä hankittu kiinteistöjä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.

6 Sijoituskiinteistöt Kihniön Osuuspankilla on yksi sijoituskiinteistö, rakentamaton rivitalotontti. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 1 733 tuhatta euroa (953). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 100 tuhatta euroa (100). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 5 494 tuhatta euroa (4 410). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 14 244 13 187 8 Säästämistilit 5 143 5 056 1,7 Sijoittamistilit 7 301 7 265 0,5 Valuuttatalletukset 8 9-1,5 Yhteensä 26 697 25 516 4,6 Muut velat 47 70-33,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 26 744 25 586 4,5 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle olivat 2 miljoonaa euroa (2). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kihniön Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 17,1 prosenttia 6 704 tuhanteen euroon (5 727). Osuuspääoma kasvoi 35,1 prosenttia 2 088 tuhanteen euroon (1 546). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 127 tuhatta euroa (120), lisäosuuksiin 52 tuhatta euroa (127) ja Tuotto-osuuksiin 1 948 tuhatta euroa (1 299). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 649 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 68 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi korkoja lisäosuuspääomalle ja Tuotto-osuudelle vuodelta 2014 yhteensä 25 656,00 euroa.

7 Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1 269 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 19 480 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 5 186 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Vapaaehtoiset varaukset Poistoeroa ei ollut. Luottotappiovarausta purettiin 36 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti:

8 Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 6 689 5 600 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 52 144 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 884 912 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -465 - Suunniteltu voitonjako 0-26 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta -21-24 Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös 0-21 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -123-97 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 7 016 6 488 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 7 016 6 488 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 21 Omat varat yhteensä 7 016 6 509 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1).

9 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 17 18 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 16 21 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 1 391 528 Yritysvastuut pk-yritykset 1 391 528 Yritysvastuut - Muut - 0 Vähittäisvastuut 2) 2 956 3 362 Kiinteistövakuudelliset 2 565 2 935 Muut vähittäisvastuut 391 426 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 6 336 5 657 Muut erät 260 253 Luottoriski yhteensä 10 974 9 838 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 1 266 1 258 Yhteensä 12 240 11 096 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 57,32 58,47 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 57,32 58,47 Vakavaraisuussuhde 57,32 58,66 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 979 tuhatta euroa (888). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 1 285 tuhatta euroa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä

10 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

11 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,1 15,3 3,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,2 2,6 0,5 Omavaraisuusaste, % 20,6 19 15,3 Kulu-tuotto-suhde, % 56,9 38,9 77,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

12 Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 7 016 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 38,6 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 10,8 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen.

13 Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta euriborsidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevasta toimitilakiinteistöstä. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta

14 jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä ei aiheutunut tappiota osuuspankille. Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Kihniön Osuuspankilla on yksi konttori. Palvelua täydentää konttorin ulkoseinällä sijaitseva Ottopiste. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa vakuutuspalveluita. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankkiin liittyi vuoden aikana 84 uutta jäsentä, jäsenmäärä kasvoi 66 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 239. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Kihniön Osuuspankissa on pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmänä henkilöstörahasto. Kihniön Osuuspankissa ei ole johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmää. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Kihniön Osuuspankin henkilökunnan lukumäärä tilikauden päättyessä oli neljä, toimitusjohtaja mukaan lukien.

15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kihniön Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 16.3.2015. Kokoukseen osallistui 11 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

16 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

17 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi koulutus ammatti Puheenjohtaja Marita Törmä (2014,2017) tradenomi taloussihteeri Varapuheenjohtaja Jari Alkkiomäki (2015,2018) sähköasentaja suunnittelija Muut jäsenet Anne Aaltonen (2015,2018) merkantti kassanhoitaja Paavo Alho (2013,2016)* maanviljelysteknikko maanviljelijä Ville Annala (2014,2017) insinööri tuotantopäällikkö Matti Erkkilä (2014,2017) kansakoulu autoilija Jorma Heinilä (2014,2017) maanviljelijä Piia Hirviniemi (2015,2018) merkonomi toimistotyöntekijä Kaija Kajuutti (2013,2016) kotiavustaja yrittäjä Antti-Jussi Kivineva (2013,2016)* Tapio Koivula (2015,2018) taksiautoilija maanviljelijä Tiina Lahdentausta (2014,2017) maatilateknikko maaseutuyrittäjä Jouni Nevanperä (2015,2018) varastomies Aila Sulkava (2013,2016) ylioppilas yrittäjä Heikki Vähä-Peltomäki (2014,2016) metsäkoneurakoitsija Kaikkien hallintoneuvoston jäsenten kotipaikka on Kihniö. *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen

18 Hallitus syntymäv. koulutus ammatti hallituksen jäs. alk. Puheenjohtaja Pekka Luomalahti 1950 kansakoulu rakennus- 1996 yrittäjä Varapuheenjohtaja Kosti Kangasmaa 1953 työteknikko yrittäjä 1996 Muut jäsenet Jarkko Peltomäki 1976 metsätalous- alueneuvoja 2010 insinööri Jukka Tarsia 1961 maatila- konemyyjä 2007 teknikko Eija Toivonen 1960 merkonomi toimistopäällikkö 2007 Hallituksen jäsenillä ei ole muita keskeisiä samanaikaisia luottamustehtäviä. Toimitusjohtaja Pirjo Haapa-aho Vehniä 1963 kauppatieteiden pankin palvelukseen maisteri, LKV ja toimitusjohtajaksi 2008 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan kotipaikka on Kihniö. Tilintarkastaja Jussi Savio, KHT (Idman Vilén Grant Thornton Oy, KHT-yhteisö) Muu tarkastustoiminta Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin suoritti maaliskuussa tarkastaja Risto Kleimola OP Tarkastus / Osuuspankkien vakavaraisuuden hallinnan tuesta. OP Osuuskunnan sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti pankissa ei tehty sisäistä tarkastusta vuonna 2015. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Asuntokauppa, asuinkiinteistöjen kauppa ja muu kiinteistökauppa on hiljentynyt voimakkaasti ja myyntiajat ovat pidentyneet Kihniössä ja näin on odotettavissa myös vuonna 2016. Kysyntä on vähäistä ja tarjotut hinnat sekä toteutuneet kauppahinnat ovat huomattavasti alle hintapyyntöjen. Tämä vaikuttaa vakuuksien arvoon alentavasti.

19 Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 4 234 829,68 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 464 671,94 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että Tuotto-osuudelle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia, eli yhteensä 51 730,35 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 412 941,59 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

20 KIHNIÖN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 580 629,85 Korkokulut 77 946,94 KORKOKATE 502 682,91 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 339 579,33 Muista yrityksistä 339 579,33 Palkkiotuotot 213 389,72 Palkkiokulut 27 868,39 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 50,42 Arvopaperikaupan nettotuotot 107,40 Valuuttatoiminnan nettotuotot -56,98 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 159 704,59 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -77,47 Liiketoiminnan muut tuotot 5 040,08 Hallintokulut 526 749,23 Henkilöstökulut 296 476,60 Palkat ja palkkiot 253 189,04 Henkilösivukulut 43 287,56 Eläkekulut 37 479,85 Muut henkilösivukulut 5 807,71 Muut hallintokulut 230 272,63 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 31 846,56 Liiketoiminnan muut kulut 120 107,60 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 47 422,91 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 466 374,89 Tilinpäätössiirrot -35 620,81 Tuloverot 37 323,76 Tilikauden verot 34 139,48 Aikaisempien tilikausien verot 301,81 Laskennallinen vero 2 882,47 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 464 671,94 1.1. - 31.12.2014 627 551,55 100 015,73 527 535,82 212 006,87 212 006,87 181 877,02 29 334,93 531,47 475,08 56,39 919 790,88 0,00-77,47 2 250,71 509 479,43 302 176,73 256 824,88 45 351,85 36 059,25 9 292,60 207 302,70 20 724,00 175 475,25 6 660,43 1 102 241,26 17 568,18 192 163,44 194 968,54 308,11-3 113,21 892 509,64 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 464 671,94 892 509,64

21 KIHNIÖN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 293 071,74 209 524,33 Saamiset luottolaitoksilta 1 733 157,15 953 471,31 Vaadittaessa maksettavat 1 168 127,67 406 258,09 Muut 565 029,48 547 213,22 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 28 654 036,13 28 219 185,45 Muut 28 654 036,13 28 219 185,45 Saamistodistukset 200 000,00 492 955,49 Muilta 200 000,00 492 955,49 Osakkeet ja osuudet 5 640 574,21 4 739 002,10 Johdannaissopimukset 26 348,08 29 884,81 Aineelliset hyödykkeet 257 340,24 217 705,24 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 9 250,34 9 250,34 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 158 525,67 181 406,67 Muut aineelliset hyödykkeet 89 564,23 27 048,23 Muut varat 15 942,11 15 528,16 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 50 072,91 54 617,17 Laskennalliset verosaamiset 6 318,03 8 217,56 VASTAAVAA YHTEENSÄ 36 876 860,60 34 940 091,62 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 2 000 000,00 2 000 000,00 Luottolaitoksille 2 000 000,00 2 000 000,00 Muut 2 000 000,00 2 000 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 26 743 802,33 25 586 097,14 Talletukset 26 697 297,08 25 516 055,77 Vaadittaessa maksettavat 24 858 378,98 22 899 753,98 Muut 1 838 918,10 2 616 301,79 Muut velat 46 505,25 70 041,37 Muut 46 505,25 70 041,37 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 115,16 Muut velat 81 277,33 63 225,15 Muut velat 77 959,33 59 367,15 Pakolliset varaukset 3 318,00 3 858,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 243 382,13 423 589,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 068 461,79 28 073 026,50 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 104 649,83 1 140 270,64 Vapaaehtoiset varaukset 1 104 649,83 1 140 270,64 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 2 088 030,00 1 546 160,00 Jäsenosuudet 126 900,00 119 900,00 Lisäosuudet 14 930,00 126 960,00 Tuotto-osuudet 1 946 200,00 1 299 300,00 Muut sidotut rahastot 380 689,30 384 621,18 Vararahasto 352 964,53 352 964,53 Käyvän arvon rahasto 27 724,77 31 656,65 Vapaat rahastot 2 340 650,05 2 340 650,05 Muut rahastot 2 340 650,05 2 340 650,05 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 429 707,69 562 853,61 Tilikauden voitto (tappio) 464 671,94 892 509,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 703 748,98 5 726 794,48 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 876 860,60 34 940 091,62 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 84 373,10 73 138,00 Takaukset ja pantit 84 373,10 73 138,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 702 759,83 812 647,91 Muut 702 759,83 812 647,91 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 787 132,93 885 785,91