Vuosikertomus 2015
2 Yhdistyksen tarkoituksena on: - toimia integraation edistämiseksi alueella; - edistää Merenkurkun yli tapahtuvaa yhteistoimintaa niin julkisten viranomaisten ja organisaatioiden kuin yksityisten yritysten, järjestöjen ja yhdistysten kesken; - madaltaa ja poistaa rajaesteitä; - hyödyntää alueen mahdollisuuksia ja edistää alueen kehittymistä lähinnä seuraavilla alueilla: elinkeinoelämä liikenneyhteydet ja kuljetusinfrastruktuuri tutkimus ja kehitys sekä koulutus kulttuuri elinvoimaiset energiaratkaisut ympäristö-, jäte- ja kierrätysasiat matkailu urheilu lapset ja nuoret terveyden- ja sairaanhoito. Kansikuva: Johanna Häggman Merenkurkun neuvosto Gerbyntie 18, 65230 Vaasa puh +358 (0)40 1545 883 info@kvarken.org www.kvarken.org
3 Västerbottenin lääni Örnsköldsvik Umeå Keski-Pohjanmaa Kokkola Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Merenkurkun neuvosto on Pohjanmaan kolmen maakunnan sekä Ruotsin Västerbottenin läänin ja Örnsköldsvikin kunnan muodostama pohjoismainen, raja-alueellinen yhteistyöfoorumi. Yhdessä ne muodostavat Merenkurkun alueen. Merenkurkun neuvosto on yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston virallisista raja-alueellisista yhteistyöelimistä.
4 ORGANISATION Vuosikokouksessa 28.5. hyvästeltiin hallituksen lähtevät jäsenet Jörgen Gidlund, Ann-Christin Westerlund ja Marianne Löfstedt. Henkilöstö Johtaja Mathias Lindström Talouspäällikkö Maria Snickars Kehityspäällikkö Susanna Ehrs Hankehenkilöstö Tiedotusvastaava Johanna Häggman Hankevetäjä Marianne Sjöström (1.10.2015 lähtien) Toimisto Vaasassa, Pitkäkatu 28 30 (kesäkuuhun 2015 asti) / Gerbyntie 18 (heinäkuusta 2015 lähtien). Vuosikokous Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokous pidettiin 28. toukokuuta Bock s Cornerissa, Vaasassa. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Merenkurkun neuvoston jäsenyydet eri työryhmissä: Johtaja Mathias Lindström: - Association of European Border Regions AEBR:n jäsen - Pohjanmaan kauppakamarin liikennevaliokunnan jäsen - Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen ohjausryhmän edustaja ja puhemies - Merenkurkun neuvoston edustaja European Straits Initiative -verkostossa Susanna Ehrs: Bioraff Botnia -hankkeen ohjausryhmän jäsen Tilintarkastajat Varsinaisena tilintarkastajana Benita Öling, KHT, Varatilintarkastajana Tapani Rotola-Pukkila, KHT. Jäsenet Yhdistyksen pääjäseniä ovat: Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitto Vaasan kaupunki Seinäjoen kaupunki Kokkolan kaupunki Pietarsaaren kaupunki Region Västerbotten Örnsköldsvikin kunta Muita jäseniä ovat: Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Vaasan yliopisto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pedersören kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Luodon kunta Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur kuntayhtymä Kaskisten kaupunki Suomen Sininen Tie ry Pohjanmaan kauppakamari Företagarna i Västerbotten Umeå kommun Lycksele kommun Västerbottens handelskammare Kruunupyyn kunta Kristiinankaupunki Österbottens Fiskarförbund rf Alavuden kaupunki Vilhelmina kommun Föreningen Norden i Västerbotten Pohjola-Nordenin Pohjanmaan piiri ry
5 Hallitus Hallitus kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa: 25. helmikuuta Skellefteåssa, 27. toukokuuta Vaasassa, järjestäytymiskokous 28. toukokuuta Vaasassa sekä kokous 22. joulukuuta Uumajassa. Hallitus 2015 Hallitus 28.5.2015 saakka Ruotsi Varsinainen jäsen Varajäsen Lennart Holmlund, puheenjohtaja Gunilla Lundgren Regionförbundet Västerbotten Lilly Bäcklund Mathias Haglund Regionförbundet Västerbotten Mattias Larsson Tobias Sundberg Regionförbundet Västerbotten Marianne Löfstedt Veronica Kerr Regionförbundet Västerbotten Ann-Christin Westerlund Tomas Hartman Regionförbundet Västerbotten Jörgen Gidlund Elvy Söderström Örnsköldsvikin kunta Suomi Varsinainen jäsen Varajäsen Joakim Strand, varapj. Tomas Häyry Vaasan kaupunki Olav Jern Ulla-Maj Wideroos Pohjanmaan liitto Asko Peltola Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Roy Sabel Kokkolan kaupunki Jorma Rasinmäki Antti-Kustaa Rankonen Seinäjoen kaupunki Kajsa Kouvo Jukka Ylikarjula Keski-Pohjanmaan liitto Hallitus 28.5.2015 lähtien Suomi Varsinainen jäsen Varajäsen Joakim Strand, puheenjohtaja Tomas Häyry Vaasan kaupunki Olav Jern Michael Luther Pohjanmaan liitto Asko Peltola Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitto Antti Isotalus Roy Sabel Kokkolan kaupunki Jorma Rasinmäki Antti-Kustaa Rankonen Seinäjoen kaupunki Kajsa Kouvo Jukka Ylikarjula Keski-Pohjanmaan liitto Ruotsi Varsinainen jäsen Varajäsen Lennart Holmlund, varapj. Tomas Hartman Regionförbundet Västerbotten Lilly Bäcklund Gunnel Jonsson Regionförbundet Västerbotten Mattias Larsson Jörgen Forsberg Regionförbundet Västerbotten Thomas Marklund Mathias Haglund Regionförbundet Västerbotten Chister Rönnlund Veronica Kerr Regionförbundet Västerbotten Per Nylén Anna-Britta Åkerlind Örnsköldsvikin kunta
6 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2015 Johtajan tervehdys Tulevaisuus on täällä Merenkurkun neuvosto on jo 1990-luvun lopusta keskittynyt parantamaan Merenkurkun liikennettä ja luomaan kestäviä ratkaisuja ja ymmärrettävistä syistä, sillä järkevää valtiorajat ylittävää yhteistyötä on hankala harjoittaa ilman toimivaa ja luotettavaa Merenkurkun laivaliikennettä. Neuvoston työ on vuosien mittaan näkynyt monenlaisissa hankkeissa. Konkreettinen ja käänteentekevä virstanpylväs saavutettiin vuonna 2013 kuntien perustaessa yhteisen NLC Ferry -yhtiön (Wasaline) harjoittamaan Merenkurkun liikennettä. Yhtiön perustaminen on johtanut huikeaan nousuun niin rahti- kuin matkustajaliikenteen liikennemäärissä, ja Wasaline onkin vakiinnuttanut asemansa Pohjois-Ruotsin ja Keski-Suomen välisenä luonnollisena liikennöijänä. Työ Merenkurkun liikenteen puolesta ei kuitenkaan lopu tähän. Merenkurkun alueen poliitikot ja virkamiehet ovat uurastaneet seudun puolesta yhdessä Merenkurkun neuvoston ja alueen elinkeinoelämän kanssa edistääkseen entisestään tätä alueiden välistä elintärkeää yhteyttä. Yhteistoiminta elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja myös alueiden kesken on saanut uskomattoman hyvää tukea puolueilta ja poliitikoilta Merenkurkun molemmin puolin. Tämän seurauksena vihdoin myös pääkaupungit pitkän jossittelun ja jahkailun jälkeen ovat ymmärtäneet, kuinka tärkeää keskinäinen yhteydenpito ja myös yhteys muuhun maailmaan on meidän alueillemme ja kuinka voimme edistää seudulla uusajattelua ja innovaatioita. Merenkurkun neuvoston tärkeä työ jatkuu tämän turvin ja EU:n avulla vuonna 2016 ja tulevaisuudessakin, jotta saisimme luotua pitkäjänteisesti kestävän yhteyden alueiden välille. Laivaliikenne on paljon muutakin kuin vain laivahanke, vaikka suuri osa huomiosta keskittyykin juuri laivaan. Pyrkimyksenämme on toiminnallisesti laajentaa seutua alue- ja maarajojen ylitse. Yksi alue Pohjoismaissa ja yksi alue Euroopassa. Jotta voisimme pitkäjänteisesti laajentaa seutua, tarvitsemme luotettavat liikenneyhteydet ja toimivan infrastruktuurin. Nämä ovat kuitenkin vain keinoja, eivät itse tavoite. Tavoitteenamme on luoda Merenkurkun alueelle yhteiset työmarkkinat, vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, luoda edellytyksiä paremmalle sairaanhoidolle ja koulutukselle, varmistaa alueen elinkeinoelämän osaamista sekä lisätä alueen kilpailukykyä suhteessa pääkaupunkiseutuihin ja muuhun maailmaan. Meillä on kaikki edellytykset näiden asioiden toteuttamiseksi, ja meillä on myös rohkeutta ja tahtoa saattaa työ päätökseen. Tulevaisuus on jo täällä, ja meidän on taottava, kun rauta on kuumaa. Tekemämme kehittämistyö ei hyödytä pelkästään Merenkurkun aluetta, vaan myös maitamme, muita Pohjoismaita ja Eurooppaa. Haluan kiittää kaikkia Merenkurkun neuvoston työntekijöitä ja organisaation puolesta työskenteleviä, hallitusta sekä ennen kaikkea alueen poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka taistelevat eturintamassa Merenkurkun alueen puolesta. On kunnia saada työskennellä kehittämiseen eikä lakkauttamiseen liittyvien asioiden parissa. Yhdessä olemme vahvoja. Mathias Lindström Johtaja Merenkurkun neuvosto ry
7 Puheenjohtajan tervehdys Merenkurkun yhteistyö on saavuttanut kuluneen vuoden aikana uusia ulottuvuuksia; Merenkurkun alue on nauttinut suurta näkyvyyttä sekä kansallisesti että EU-tasolla ja Merenkurkun neuvostoa tutkitaan malliesimerkkinä siitä, kuinka pieni mutta tehokas organisaatio voi toimia yhteistyön edistäjänä. Merenkurkun aluetta voi pitää menestysalueena, tarkasteltiinpa asiaa talouden tai väestökasvun näkökulmasta. Myös julkinen sektori ja elinkeinoelämä ovat vahvasti sitoutuneet valtiorajat ylittävään yhteistyöhön. Midway Alignment -hanke on erinomainen esimerkki kahden alueen valtiorajat ylittävästä yhteistyöstä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistoiminnasta keskinäisen tavoitteen saavuttamiseksi siis aluetta yhdistävän toimivan liikenneväylän luomiseksi. Laivaliikenteen merkitystä alueen elinkeinoelämälle, matkailulle, yhteenkuuluvuudelle ja kilpailukyvylle ei voi liikaa korostaa, ja yhteisenä tavoitteena onkin ympärivuotinen, toimiva ja luotettava Merenkurkun rahti- ja matkustajaliikenne. Toimiva ja kohtuuhintainen laivaliikenne hyödyttää kahden kansallisesti vahvan alueen kehitystä, elinkeinoelämää, ympäristöä, koulutusta sekä maiden välistä kulttuurista ja sosiaalista vaihtoa. Paikallisten sitoutuminen ruohonjuuritason toimintaan on rajat ylittävän yhteistyön ja toimivan integraation perusedellytys. Merenkurkun neuvosto on viime vuosina panostanut runsaasti aikaa ja resursseja infrastruktuurin parantamiseen, sillä toimiva infrastruktuuri muodostaa lähtökohdan kaikelle muulle yhteistyölle. Se myös mahdollistaa Merenkurkun ruohonjuuritason yhteistoiminnan ja vahvistaa sitä. Infrastruktuuripanostuksia toteutetaan erityisesti alueen elinkeinoelämää sekä sen tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia ajatellen. Merenkurkun neuvosto aikoo jatkossakin panostaa yhä useampien yritysjäsenten sitouttamiseen, jotta elinkeinoelämä voisi osallistua ja vaikuttaa alueen yhteistyöhön. Merenkurkun alue on juuri nyt nosteessa, ja tästä syystä meidän kaikkien tulee tarttua tilaisuuteen ja edistää alueen yhteistä kehitystä. Meidän on hylättävä hallitseva ja kapea-alainen Helsinki Tukholma-perspektiivi ja sen sijaan keskityttävä aktiivisesti itä-länsisuuntaiseen yhteistyöhön ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Jos käytämme aktiivisesti yhteisiä resursseja sekä luomme uusia ja älykkäitä valtiorajat ylittäviä rakenteita, Merenkurkun alueesta voi muodostua elinkeinoelämän, koulutuksen ja sairaanhoidon edelläkävijä harvoilla eurooppalaisilla raja-alueilla on vastaava ja ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa uudenlaista tulevaisuutta. Haluan lopuksi osoittaa lämpimät kiitokset hallituskollegoilleni sekä Merenkurkun neuvoston henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille heidän työstään Merenkurkun alueen hyväksi kuluneena vuonna. Joakim Strand Hallituksen puheenjohtaja Merenkurkun neuvosto ry
8 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2015 Merenkurkun neuvoston perustoiminta European Straits Initiative -verkoston vuoden 2015 konferenssi Vlorassa, Albaniassa. Merenkurkun neuvostoa edusti hallituksen jäsen Mattias Larsson (kuvassa kauimmaisena oikealla). Raja-alueellisen yhteistyön edistäminen on Merenkurkun neuvoston perustoimintaa. Sitä toteutetaan muun muassa kutsumalla koolle ja käynnistämällä erilaisia yhteistyöhankkeita tai -rakenteita, vuokraamalla simultaanitulkkauslaitteistoja sekä tiedottamalla ja harjoittamalla edunvalvontaa. Merenkurkun neuvosto kuuluu Pohjoismaiden ministerineuvoston virallisiin raja-alueellisiin yhteistyöelimiin. Yhteydenpito Pohjoismaiden ministerineuvostoon on säännöllistä. Merenkurkun neuvosto auttaa käynnistämään uusia hankkeita ja yhteistyöverkostoja edistääkseen raja-alueellista yhteistyötä. Matka-avustus Merenkurkun ylittävälle yhteistyölle Ammattilaisten yhteistyön edistämisen lisäksi Merenkurkun neuvosto myöntää matka-avustusta yhdistyksille ja järjestöille, jotka haluavat yhteistyöhön naapurimaan vastaavan järjestön kanssa. Yhdistys tuki vuonna 2015 muun muassa Merenkurkun koulun oppilaiden opintomatkaa Korkealle Rannikolle, VIFK-jalkapalloseuran vuonna 2000 syntyneiden tyttöjen turnausmatkaa Uumajaan sekä Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian ylioppilaskuntien opintovierailua Uumajaan. Lisäksi yhdistys myönsi matka-avustusta Västerbottenin ja Pohjanmaan väliseen Kvarkenkampen-ajokoirakilpailuun, joka tuotti runsaasti näkyvyyttä. Merenkurkun neuvoston strategiasuunnitelma vuosille 2014 2016, visiona vuosi 2020 Merenkurkun neuvosto ry:n sääntöjen 11. pykälän mukaan yhdistyksellä tulee olla toimintaansa varten kolmivuotinen strategiasuunnitelma, jonka yhdistyksen varsinainen kokous vahvistaa, sekä yksivuotinen toimintasuunnitelma, jonka hallitus vahvistaa. Suunnitelmat tulee mahdollisimman pitkälle yhdenmukaistaa kunkin alueen omien, raja-alueellisia strategioita koskevien kehityssuunnitelmien kanssa, ja niiden tulee olla Pohjoismaiden ministerineuvoston yleistavoitteiden ja raja-alueellisen yhteistyön priorisointien mukaisia. EU:n vahvistamat, tukeen oikeuttavat raja-alueyhteistyön muodot tulee myös huomioida suunnitelmissa.
9 Merenkurkun alue maailmankartalla 27. toukokuuta. Konferenssin osallistujat pääsivät kuulemaan useita inspiroivia puhujia. Merenkurkun neuvoston strategiset pääsuuntaukset vuosille 2014 2016 ovat 1) kestävän ja rajat ylittävän liikenteen ja infrastruktuurin kehittäminen, 2) alueellisesti elinvoimaisen hyvinvoinnin kehittäminen Merenkurkun alueella sekä 3) yhteenkuuluvuus Merenkurkun alueella. AEBR Eurooppalaista näkökulmaa on saatu osallistumalla eurooppalaisten raja-alueiden etujärjestön AEBR:n (Association of European Border Regions) työhön. AEBR harjoittaa muun muassa edunvalvontaa, kokemustenvaihtoa ja tiedotusta. Merenkurkun neuvosto jakaa AEBR-jäsenyyden MittSkandian kanssa, mikä vähentää työmäärää ja kustannuksia. European Straits Initiative ESI Merenkurkun neuvosto on European Straits Initiative ESI:n jäsen. ESI-verkosto koostuu Euroopan salmialueista. Verkoston tarkoituksena on tuoda esiin Euroopan salmia ja niiden erityistarpeita sekä valvoa niiden etuja EU-tasolla ja lisäksi kehittää erilaisia yhteistyöhankkeita sekä toimia salmien välisen yhteistyön puolesta talouskehityksen, ympäristönsuojelun, liikenteen ja logistiikan sekä kulttuuriyhteistyön ja matkailun edistämiseksi. Verkoston vuotuinen konferenssi pidettiin 8. lokakuuta Vlorassa, Albaniassa. Hallituksen jäsen Mattias Larsson edusti Merenkurkun neuvostoa konferenssissa. Konferenssi Merenkurkun alue maailmankartalla 27.5.2015 Merenkurkun neuvosto järjesti 27. toukokuuta konferenssin Merenkurkun alue maailmankartalla Bock s Cornerissa, Vaasassa. Konferenssissa keskusteltiin Merenkurkun alueen vahvuuksista ja yhteistyömahdollisuuksista. Osallistujat saivat kuulla muun muassa Mikko Kiviluoman, Jari Mäen, Riitta Björkenheimin ja Max Janssonin esitelmiä sekä nähdä penkkipunnerruksen maailmanmestarin Fredrik Smulterin voimanostoesityksen. Konferenssin yhteydessä järjestettiin lisäksi Merenkurkun neuvoston vuosikokous. Merenkurkun liikenne Merenkurkun laivaliikenne on neuvoston ydinkysymyksiä, ja organisaatio on kaikessa toiminnassaan pyrkinyt turvaamaan ja kehittämään Merenkurkun alueen liikenneyhteyksiä. Vuoden 2015 aikana Merenkurkun neuvosto panosti runsaasti työaikaa ja talousresursseja laivaliikenteeseen, muun muassa lobbaustoimintaan ja edunvalvontaan sekä TEN-T-verkoston Midway Alignment of the Bothnian Corridor Kvarken Multimodal Link -hankkeen johtoon. Rajaesteiden madaltaminen Rajaeste määritellään Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan jokaiseksi esteeksi, joka estää, vaikeuttaa tai rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia toimia valtiollisten rajojen yli. Ministerineuvoston priorisointien mukaan raja-alueiden tulee pyrkiä madaltamaan rajaesteitä. Merenkurkun neuvosto pyrkii siihen kaikessa toiminnassaan; organisaatio toimii aktiivisesti rajaesteiden madaltamiseksi ja/tai niiden vaikutusten vähentämiseksi Merenkurkun alueella muun muassa tekemällä kartoitustutkimuksia, jakamalla tietoa sekä harjoittamalla edunvalvontaa. Lisäksi organisaatio osallistuu aktiivisesti pohjoismaisen rajaesteryhmän kokouksiin. Tiedotustoiminta Merenkurkun neuvoston kotisivuja www.kvarken.org päivitetään jatkuvasti sekä yleisen toiminnan että hanketoiminnan osalta, ja lisäksi sivuilla
10 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2015 tiedotetaan raja-alueellisen yhteistyön muista ajankohtaisista tapahtumista. Lehdistölle tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista lehdistötiedotteilla ja tiedotustilaisuuksilla. Merenkurkun neuvosto ja sen harjoittama toiminta on vuoden mittaan saanut laajasti huomiota Midway Alignment -hankkeen ansiosta. Hankkeesta on vuoden aikana julkaistu yli sata artikkelia alueen paikallislehdissä. Edunvalvonta Merenkurkun neuvosto harjoittaa edunvalvontaa alueellisella, kansallisella, pohjoismaisella sekä EU-tasolla Merenkurkun kehityksen tärkeissä asioissa. Yhdistys keskittyy erityisesti Merenkurkun liikenteeseen, sillä toimiva ja ympärivuotinen liikenneyhteys on kaiken muun raja-alueellisen yhteistyön edellytys. Pohjoismaiden ministerineuvoston painopistealueiden edistäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen yhteistyöohjelmassa vuosille 2013 2016 todetaan, että raja-alueiden toiminnan tulee edistää alueellisesti kestävää hyvinvointikehitystä, Arktiksen alueen kestävää kehitystä sekä vihreää kasvua. Merenkurkun neuvoston toiminta on suunniteltu tämän strategian pohjalta. Lisäksi yhdistyksen strategiasuunnitelma vuosille 2014 2016, visiona vuosi 2020, noudattaa Pohjoismaiden ministerineuvoston valtiorajat ylittävän yhteistyön kokonaisvaltaisia tavoitteita ja priorisointeja. Wasa Express. Kuva: Fredrika Moliis/Wasaline.
11 Merenkurkun neuvoston hanketoiminta Botnia-Atlantica 2014 2020 Uusi INTERREG Botnia-Atlantica-ohjelma astui voimaan vuoden 2015 alusta. Uudessa ohjelmassa on neljä painopistealuetta: Innovaatio, Elinkeinoelämän kehitys, Ympäristö sekä Liikenne. Ohjelma-alue koostuu kolmesta Pohjanmaan maakunnasta Suomessa, Västerbottenin ja Västernorrlannin lääneistä ja Nordanstigin kunnasta Ruotsissa sekä Nordlandin läänistä Norjassa. Merenkurkun neuvosto on toiminut ohjelmankirjoitusprosessissa viitejärjestönä sekä antanut jatkuvasti palautetta ja kommentteja uuden Botnia-Atlantica-ohjelman sisällöstä ja toteuttamisesta. Merenkurkun neuvoston ansiosta uudessa Botnia-Atlantica-ohjelmassa on huomioitu Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen yhteistyöohjelman painopistealueet. Merenkurkun neuvoston hanketoiminta Merenkurkun neuvostolla on ollut kaksi omaa hanketta vuonna 2015: infrastruktuurihanke MABA sekä maailmanperintö- ja matkailuhanke Spotlight High-Low Coast. Lisäksi yhdistys on vastannut TEN-T-ohjelman Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen johdosta ja tiedottamisesta. Yhdistys keskittyi vuonna 2015 pääasiassa uusien hankkeiden suunnitteluun, hakemuksiin ja käynnistämiseen. Midway Alignment - Botnia Atlantica (MABA) BA-projektet Midway Alignment - Botnia Atlantica BA-hanke Midway Alignment Botnia Atlantica (MABA) käynnistyi 1.8.2015. MABA-hankkeen tavoitteena on turvata Merenkurkun alueen itä-länsisuuntainen liikenneväylä pitkällä aikavälillä. Yhdistys pyrkii tuottamaan väylän infrastruktuuripanostuksissa tulevaisuudessa tarvittavia tutkimuksia, pohja-aineistoa ja suunnitelmia. MABA täydentää tärkeällä tavalla Midway Alignment -hanketta ja vahvistaa edellytyksiä alueen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi eli toimivan ja ympäristöystävällisen itä-länsisuuntaisen infrastruktuuriväylän toteuttamiseksi. Hankkeessa tuotetaan pohja-aineistoa myös TEN-T-verkostoon liittymistä varten. Lisäksi hankkeessa pyritään ankkuroimaan Merenkurkun liikenneväylä Botnia-Atlantica-seudun kuntiin ja Itämeren alueen avaintekijöihin sekä levittämään tietoa liikenneväylästä. Tämän lisäksi siinä kootaan tietoa Suomen ja Ruotsin infrastruktuurihankkeisiin saatavilla olevista rahoituslähteistä. Nämä tiedot hyödyttävät suuresti kuntia ja seutua. Pitkän aikavälin toivottuja vaikutuksia ovat Merenkurkun alueen lisääntynyt keskinäinen liikenne sekä TEN-T-verkoston keskeisen statuksen (core status) saaminen Merenkurkun satamille. Hankkeen kokonaisbudjetti on 230 000 euroa, ja hanke saa rahoitusta EU:n rakennerahastolta Botnia-Atlantica-ohjelman kautta sekä alueellista rahoitusta Merenkurkun neuvostolta/ Pohjoismaiden ministerineuvostolta, INAB:lta, Uumajan kunnalta ja Vaasan kaupungilta. Merenkurkun neuvoston/ Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusosuus on 30 000 euroa (15 000 euroa käteisrahoituksena sekä 15 000 euroa työajan muodossa). Spotlight High-Low Coast Matkailuun ja elinkeinoelämään suuntautunut Spotlight High-Low Coast -maailmanperintöhanke aloitti toimintansa 1.11.2015. Hanke pyrkii lisäämään yritys- ja markkinointitoimintaa Merenkurkun alueella, ja se keskittyy Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston valtiorajat ylittävään maailmanperintöalueeseen. Myös Uumaja osallistuu hankkeeseen, sillä Uumajan seutu on osa luonnollista matkailureit- MABA-hankkeen käynnistys Lyckselessä 26.8.2015
12 Spotlight High-Low Coast -hankkeessa luodaan tuotepaketteja ja markkinointimateriaaleja vierailijoiden houkuttelemiseksi Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintöalueelle ja sen lähiseuduille kestävällä tavalla. Kuva: Pekka Mäkynen. OSLO TRONDHEIM GOTHENBURG MO I RANA GÄVLE UMEÅ MIDWAY ALIGNMENT ÖREBRO STOCKHOLM NORDIC TRIANGLE NARVIK LULEÅ VAASA SEINÄJOKI THE BOTHNIAN CORRIDOR TAMPERE HELSINKI TALLINN RIGA RAIL BALTICA St PETERSBURG tiä siirryttäessä maailmanperintöalueen osa-alueelta toiselle. Kestävyysajattelu on tässäkin hankkeessa tärkeää. Matkailu on maailmanlaajuisesti suurimpia elinkeinoja ja tarjoaa äärettömiä mahdollisuuksia elämyksiin ja talouskasvuun mutta myös kuluttaa ympäristöä. Siksi hankkeessa keskitytään kestävään matkailuun, jossa muun muassa matkakohteen ympäristö otetaan huomioon elinkeinoa kehitettäessä. Hankkeen odotetaan lisäävän alueelle suuntaavien matkailijoiden määrää samalla, kun se täydentää Vaasan ja Uumajan yhteisiä ponnisteluja Midway Alignment -hankkeessa liikenneyhteyksien parantamiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi Merenkurkun yli. Hanke perustuu aiempiin maailmanperintöhankkeisiin sekä Botnia Marketing -hankkeeseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 750 000 euroa, ja hanke saa rahoitusta EU:n rakennerahastolta Botnia-Atlantica-ohjelman kautta. Lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuvat alueellisella tasolla Merenkurkun neuvosto/ Pohjoismaiden ministerineuvosto, Höga Kusten Destinationsutveckling AB, Västernorrlannin lääninhallitus, Västernorrlannin maakäräjät, Uumajan kunta, VASEK, Pohjanmaan liitto, Vaasan seudun Matkailu Oy/ Visit Vaasa ja Merenkurkun maailmanperintö ry. Merenkurkun neuvoston/ Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusosuus on 60 000 euroa (40 000 euroa käteisrahoituksena sekä 20 000 euroa työajan muodossa). COPENHAGEN ÖRESUND BRIDGE MOTORWAYS OF THE SEA
13 Juhani Tervala, Suomen Liikenneviraston TEN-T-ohjelmasta vastaava; José Anselmo, EU:n Motorways of the Sea -ohjelman (MoS) toteuttamisesta vastaava sekä Brian Simpson, MoS-ohjelman koordinaattori vierailivat Uumajassa ja Vaasassa syyskuussa. Projektipäällikkö Tuomas Linna Wärtsilältä kertoo uuden laivan suunnittelusta ja muotoilusta. Midway Alignment of the Bothnian Corridor Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanke keskittyy tärkeään, Suomen ja Ruotsin väliseen merelliseen ja ympärivuotiseen liikenneväylään. Uumajan kunnan ja Vaasan kaupungin kehittämä hanke kattaa koko tavara- ja matkustajaliikennejärjestelmän. Hankkeen tavoitteena on parantaa Merenkurkun alueen liikenneyhteyksiä ja luoda tavara- ja matkustajaliikenteelle aukoton kuljetusjärjestelmä Pohjois-Eurooppaan. Kolmevuotinen valtiorajat ylittävä yhteistyö pitkäjänteisesti kestävän kuljetus- ja liikenneyhteysratkaisun luomiseksi Merenkurkun alueella päättyi vuodenvaihteessa 2015/2016. Hankkeen ensimmäisen vaiheen eri toimenpiteet saatiin päätökseen ja uusi hakemus hankkeen toista vaihetta varten lähetettiin EU:lle. Tämän toisen vaiheen hakemus sisältää tie- ja rautatieinfrastruktuuri-investointeja, satamainfrastruktuurin muutoksia ja kapasiteetin lisäyksiä sekä uuden laivan rakentamisen eli ensimmäisessä vaiheessa selvitetyt ratkaisut. Liikenneväylän kehitysmahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja on analysoitu, pohdittu ja punnittu tarkkaan hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana ja läheisessä vuoropuhelussa tällä hetkellä käytössä olevan laivaratkaisun käyttäjien kanssa. Innovaatioilla on ollut suuri merkitys suunnittelussa, esimerkiksi laivan sähköntuotannon ja -jakelun etäohjaus mahdollistaisi pienemmät käyttökustannukset ja uuden palvelukonseptin. Kausivaihtelut voitaisiin ratkaista hyödyntämällä muunneltavissa olevia matkustajatiloja ja nk. joustavaa multimodaalista rahtitilaa, jolloin rahtitilaan voitaisiin tehdä muutoksia rahtitarpeen mukaan. Lisäksi laiva rakennetaan 1A Super jääluokan mukaan, mikä mini- moi jäänmurtaja-avustuksen tarpeen. Runko on myös optimoitu siten, että energiankulutus pysyy mahdollisimman vähäisenä. Laiva on varustettu hybriditekniikalla, joka yhdistää ladattavat akut ja nesteytetyn maakaasun (LNG) liikennöinnin ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Ensimmäinen vaihe on sisältänyt myös tie- ja rautatieinfrastruktuurin parannuksiin sekä satamainfrastruktuurin kapasiteetin lisäyksiin liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia, esimerkiksi saapuvien ja lähtevien henkilöautojen järjestelyalueet sekä molempien satamien rahti- ja rautatieterminaalit. Samoin osa satamien parannustöistä ja yhteyksien kehittämisestä satamiin on toteutettu jo ensimmäisessä vaiheessa. VAIHE 1: 2012 2015 Valmistelevat toimenpiteet, toteutettavuusarviointi Konseptin kehittäminen (kuljetusketjun sekä maa- ja satamainfrastruktuurin parantaminen) Uuden laivan suunnittelu (ympäristöystävällisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö, riittävät jäänmurto-ominaisuudet) Budjetti: 20,7 miljoonaa euroa VAIHE 2: 2016 2022 Uuden laivan ja kuivan maan infrastruktuurin rakentaminen Rakennustyö (sisältää vaihtoehtoisten polttoaineiden kuljetuksen ja varastoinnin) Logistiikkajärjestelmän ja toimintojen toteuttaminen Tulosten raportointi Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanke saa rahoituksensa kunnallisilta, alueellisilta ja kansallisilta rahoittajilta ja yrityksiltä Suomesta ja Ruotsista sekä EU:lta TEN-T-ohjelman kautta. midwayalignment.eu
14 MERENKURKUN NEUVOSTON TOIMINTA 2015 Merenkurkun neuvosto on myöntänyt rahoitusta seuraaville, toisten hallinnoimille/ toteuttamille hankkeille: Bioraff Botnia Botnia-Atlantica-hanke Bioraff Botnia kehittää biojalostusratkaisuja jo toiminnassa oleville ja uusille teollisuuslaitoksille ohjelma-alueella sekä hyödyntää metsäteollisuuden, metsänhoidon ja sivutuotteiden jäännöstuotteita uusien tuotteiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämiseksi. Hankkeen tuloksena syntyy uutta teollisuutta, joka tuottaa uusia tuotteita ja materiaaleja metsäraaka-aineista sekä vahvistaa yritysten kilpailukykyä valmistamalla useampia ja kannattavampia tuotteita samasta, nykyään käytettävästä puuraaka-ainemäärästä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavoitteena on kehittää ohjelma-alueelle biojalostamoja tai biojalostamoratkaisuja nykyiselle ja uudelle teollisuudelle. Näihin ratkaisuihin sisältyy myös innovatiivisten yritysten perustaminen tuotantoon, tutkimukseen ja palveluihin. Hanke alkoi 1.5.2015 ja jatkuu 30.4.2018 asti, ja se on Örnsköldsvikissä sijaitsevan SP Processum AB:n sekä Centria-ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyöhanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 457 785 euroa. Merenkurkun neuvoston rahoitusosuus on 20 000 euroa. Bioraff Botnia -hanke kehittää biojalostusratkaisuja alueen teollisuudelle ja hyödyntää metsäteollisuuden, metsänhoidon ja sivutuotteiden jäännöstuotteita uusien tuotteiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämiseksi.
2148670-8 Tuloslaskelma 01.01.2015-31.12.2015 15 VARSINAINEN TOIMINTA 2015 EUR 2014 EUR TUOTOT TOIMINTATUOTOT 17 100,00 15 950,00 PROJEKTITUOTOT 620 697,58 705 757,17 MUUT PROJEKTITUOTOT 288 015,05 60 944,40 MUUT TULOT 2 804,55 4 145,43 SUMMA TUOTOT 928 617,18 786 797,00 KULUT HENKILÖSTÖKULUT -260 721,77-291 202,83 POISTOT -7 155,46-9 540,60 MUUT KULUT KALUSTOKULUT -19 927,64-10 716,71 MUUT HENKLILÖSTÖKULUT -15 153,80-17 203,19 VUOKRAT -33 478,86-32 165,02 TOIMITILA -10 898,12-6 379,81 MARKKINOINTI/TIEDOTUS -25 747,32-91 718,94 EDUSTUS -2 778,80-2 417,26 MATKAKULUT -55 359,36-87 305,65 KONTTORI JA HALLINTO -22 449,65-18 183,75 OSTETUT PALVELUT -68 260,36-136 196,31 VAKUUTUKSET -696,53-1 036,76 PALVELUMAKSUT -380,96-429,44 TOIMINNAN MUUT KULUT -490 777,62-229 641,46 SUMMA MUUT KULUT -745 909,02-633 394,30 SUMMA KULUT -1 013 786,25-934 137,73 TUOTTO-/KULUYLIJÄÄMÄ -85 169,07-147 340,73 VARAINHANKINTA TUOTOT JÄSENMAKSUT 180 900,00 181 300,00 SUMMA TUOTOT 180 900,00 181 300,00 SUMMA VARAINHANKINTA 180 900,00 181 300,00 TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ 95 730,93 33 959,27 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT KORKOTUOTOT 4 621,38 3 481,27 SUMMA TUOTOT 4 621,38 3 481,27 KULUT RAHOITUS/KORKOKULUT -1 073,65-1 543,86 SUMMA KULUT -1 073,65-1 543,86 SUMMA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 3 547,73 1 937,41 TUOTO-/KULUJÄÄMÄ 99 278,66 35 896,68 TILIKAUDEN TULOS 99 278,66 35 896,68 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 99 278,66 35 896,68
16 2148670-8 Tase 31.12.2015 VASTAAVAA 2015 EUR 2014 EUR PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 21 466,32 28 621,78 SUMMA AINEELLISET HYÖDYKKEET 21 466,32 28 621,78 SIJOITUKSET MUUT OSAKKEET 2 825,56 2 825,56 SUMMA SIJOITUKSET 2 825,56 2 825,56 SUMMA PYSYVÄT VASTAAVAT 24 291,88 31 447,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT PITKÄAIKAISET SAAMISET MUUT SAAMISET 3 393,00 0,00 SUMMA PITKÄAIKAISET SAAMISET 3 393,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 56 567,76 16 105,24 MUUT SAAMISET 0,00 443,80 SIIRTOSAAMISET 160 284,00 454 127,05 SUMMA LYHYTAIKAISET SAAMISET 216 851,76 470 676,09 RAHAT JA PANKKISAAMISET 990 740,29 704 873,28 SUMMA VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 210 985,05 1 175 549,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 235 276,93 1 206 996,71 VASTATTAVAA OMAPÄÄOMA TOIMINTAPÄÄOMA 959 813,15 923 916,47 TILIKAUDEN VOITTO 99 278,66 35 896,68 SUMMA OMAPÄÄOMA 1 059 091,81 959 813,15 VIERASPÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA SAADUT ENNAKOT 80 921,00 210 109,15 OSTOVELAT 0,00 4 023,63 MUUT VELAT 7 351,42 5 127,14 SIIRTOVELAT 87 912,70 27 923,64 SUMMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 176 185,12 247 183,56 SUMMA VIERASPÄÄOMA 176 185,12 247 183,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 235 276,93 1 206 996,71