1 7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan OAMK Tekniikan yksikön käytössä oleva paineilmajärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat mm. kompressoriyksikkö, paineilmaverkko ja huoltolaitteet. Siirrytään autolaboratorion kellarissa sijaitsevan kompressorin luokse. (Kompressorihuoneessa on jokaisen käytettävä kuulosuojaimia.) Kirjataan ylös kompressorin, sähkömoottorin ja kompressoriin liittyvien eri laitteiden tekniset tiedot. Määritetään kompressorilta lähtevän ns. syöttöputken rakenne ja pituus. Tutkitaan kompressorihuoneen ilman lämpötilan säätöjärjestelmään kuuluvat laitteet ja järjestelmän toimintaperiaate sekä tuotetun paine- ilman kastepisteen arvo ( C). Määritetään sitten koneautomaatiolaboratoriotilassa paineilmaverkon ns. runkoputken koko ja päätellään sen pituus. Päätellään, miten paineilmaverkko on kokonaisuudessaan rakennettu. Kirjataan laboratoriotilassa ns. jakeluputken koko ja niiden sijoittelu sekä yhden ns. huoltoyksikön tekniset tiedot ja selvitetään sen toiminta. Työn selostus Piirretään paineilmajärjestelmän pneumatiikkakaavio standardisoituja piirrosmerkkejä käyttäen ja lisäksi luetellaan piirrettyjen komponenttien nimitykset osaluettelossa. Kerrotaan erilaisista kompressorityypeistä ja tuoton säätötavoista. Kerrotaan erilaisista paineilmaverkon rakennetyypeistä ja verrataan niihin tutkitun paineilmaverkon rakennetta. Piirretään huoltoyksikön piirrosmerkki ja selostetaan sen kaikki eri osat. Lähteet Ellman, A. ym. Pneumatiikka. Edita. Helsinki SFS2247 / ISO1219. Hydrauliset ja pneumaattiset järjestelmät. Laitteet ja varusteet. Piirrosmerkit. Tecalemit Oy:n tuote-esitteet Festo Oy:n tuote-esitteet
2 PAINEILMAJÄRJESTELMÄ kompressori_airtec.doc/tif Osaluettelo: 13 = 12 = 11 = 10 = 9 = 8 = 7 = 6 = 5 = 4 = 3 = 2 = 1 =
Ruuvikompressorit: 4-11 kw ja 510 1530 l/min sekä 8 13 bar sisäänrakennetulla jäähdytyskuivaimella ja suodatuksella 3
1 8. VENTTIILIN VIRTAUSTEKNIIKKA pneulab8_uusi.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan annetun venttiilin paineilman virtaukseen liittyviä eri ominaisuuksia mm. syntyvä painehäviö, tilavuusvirta ja venttiilin nimelliskoko sekä ominaiskuvaaja. Kirjataan annetun venttiilin tyyppi, tyyppinumero ja nimelliskoko sekä valmistaja, jotta se voidaan jäljittää valmistajan kotisivulta/tuoteluettelosta ja löytää sen tuote-esite kaikkine teknisine tietoineen. Suoritetaan tarvittavat mittaukset käyttäen apuna painemittareita (bar) ja tilavuusvirtamittaria (eli rotametria, l/min). Tutkitaan, mitä tarkoitetaan käytetyn tilavuusvirtamittarin ns. kalibroinnilla ja miten se suoritetaan (Kytölä Oy:n esite). Laaditaan saaduista mittaustuloksista taulukko, joiden avulla voidaan piirtää venttiilin ns. ominaiskuvaaja (q/ p kuvaaja). Piirrettyä ominaiskuvaajaa verrataan venttiilityypin mukaiseen kuvaajaan ja selostetaan mahdolliset erot. Työn selostus Kerrotaan teoriaa ilman virtauksesta suuttimessa (venttiilissä). Määritellään kyseinen venttiilityyppi ja selostetaan sen ominaisuudet sekä käyttö. Piirretään pneumatiikkakaavio standardisoituja piirrosmerkkejä käyttäen, jossa on kuvattu venttiili ja mittauslaitteet ja lisäksi luetellaan piirrettyjen komponenttien nimitykset kaavion osaluettelossa. Selostetaan tilavuusvirtamittarin eli rotametrin kalibrointi. Esitetään saadut mittaustulokset taulukossa ja piirretään niiden avulla myös venttiilin ns. ominaiskuvaaja. Lähteet Ellman, A. ym. Pneumatiikka. Edita. Helsinki SFS2247 / ISO1219. Hydrauliset ja pneumaattiset järjestelmät. Laitteet ja varusteet. Piirrosmerkit. Festo Oy.n tuoteluettelo Key Products tai Product Overview Kytölä -virtausmittarien esite
2 VENTTIILIN MITTAAMINEN virtausmittari.doc/tif Tilavuusvirtamittarin kalibrointi: Tilavuusvirta-painehäviö -kuvaaja:
1 9. AUTOMAATTINEN PORAUSASEMA pneulab9.doc Annettu tehtävä Työssä suunniteltava automatisointi on tarkoitettu muovikappaleiden porakoneeseen, jossa tarvittavat lineaariset liikkeet saadaan aikaan paineilmalla. Tavoitteena on laatia annetun työkierron perusteella toimiva pneumaattinen kytkentäkaavio. Porausaseman rakenne ja toiminta on kuvattu: Sylinterien työkierto on. Sylinteri A on kappaleen syöttösylinteri makasiinista, B on poraussylinteri, ja C on luistin (kelkan) siirtosylinteri. Pneumatiikkakytkentään tarvittavat komponentit ovat -kaksitoimiset sylinterit, 3 kpl (A, B ja C) -pääventtiilit: paineohjatut 5/2-suuntaventtilit, 3 kpl -impulssiventtiilit ("rajaventtiilit"): rullaohjatut 3/2-suuntaventtiilit jousipalautus, 6 kpl -muistiventtiili(t): 5/2-suuntaventtili(t), paineohjaus -mahdollisesti tarvittavat logiikkaventtiilit esim. TAI- ja JA-venttiilit -työkierron käynnistys- ja pysäytysventtiili (eli K): painonappiohjattu 3/2-suuntaventtiili -sylinterien nopeudensäätöön vastusvastaventtiilit, korkeintaan 6 kpl -huoltoyksikkö sekä jakokappale ja putket/letkut sekä liittimet
2 Työn suoritus Kytkennän ratkaiseminen voidaan tehdä täyspneumaattisena sekvenssiohjauksena (vain pneumatiikkakaaviona) ns. jaksollisten järjestelmien ratkaisumenetelmällä (eli Atlas Copco - menetelmällä) 1. Kirjoitetaan tehtävässä annettu työkierto (eli sylintereiden iskujärjestys) 2. Piirretään sen perusteella sylintereiden ns. seurantapiirros 3. Sen alapuolelle merkitään ensiksi sylintereiden tilat nollilla ja ykkösillä sekä sen jälkeen muisti(e)n (M) tilat siten, että eliminoidaan samanlaiset pystyrivit 4. Seuraavaksi piirretään edellisen alapuolelle ns. impulssiviivasto 5. Sen alapuolelle sylinterien ja muisti(e)n ns. kestoviivasto 6. Kirjoitetaan ns. loogiset lausekkeet sylintereiden iskuille ja muisti(e)n eri tiloille 7. Lopuksi niiden avulla päätellään, miten eri komponentit on liitettävä kytkentäkaaviossa "letkuilla" toisiinsa ja tarvitaanko kytkentään mahdollisesti lisää pneumaattisia komponentteja Työn selostus Lähteet Pneumatiikkakaavion voi piirtää ilmaisilla SMC:n PneuDraw kaavionpiirto-ohjelmalla tai Feston FluidDRAW -kaavionpiirto-ohjelmalla tai BoschRexroth:n AutomationStudio-simulointiohjelmalla (joko demolla tai aidolla lisenssiversiolla 5.2). Ellman, A. ym. Pneumatiikka.Edita.Helsinki. Festo Oy:n tuoteluettelo
3