TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /213 Metallin toimialakatsaus 213 SUHDANNEKÄÄNNE ENSI VUONNA TIIVISTELMÄ Tämä vuosi on ollut Suomen metalliteollisuudelle vaikea heikon kansainvälisen talouskehityksen vuoksi. Koko metalliteollisuuden tuotanto supistui alkuvuoden aikana melko voimakkaasti viime vuodesta. Kesästä lähtien tuotannon supistuminen on hidastunut. Koko vuoden tuotanto jää reilut viisi prosenttia pienemmäksi kuin viime vuonna. Metalliteollisuuden alatoimialoittain kehitys vaihtelee melko voimakkaasti. Kahdella toimialalla tuotanto kasvaa selvästi, mutta lopuilla toimialoilla supistuu, muutamilla melko voimakkaasti. Tuotannon heikko kehitys johtaa myös työllisyyden noin kahden prosentin laskuun tänä vuonna. Ensi vuosi näyttää hieman paremmalta. Kansainvälisen talouden kasvun arvioidaan kiihtyvän hieman ja euroalueenkin tuotannon arvioidaan kääntyvän kasvuun. Investointien merkittävää vauhdittumista ei kuitenkaan ole odotettavissa. Suomen investointitavarapainotteiselle metalliteollisuudelle ei siis ole näköpiirissä merkittävää kysynnän kasvua ensi vuonna. Metalliteollisuuden tuotanto pysyy ensi vuonna suunnilleen tämän vuoden tasolla. Osalla toimialoista päästään jopa melko reippaaseen kasvuun, kun taas osalla tuotanto yhä supistuu. Vaikka tuotanto ei enää supistukaan, heikkenee työllisyys yhä hieman ensi vuonna. METALLITEOLLISUUDEN TUOTOKSEN JA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 23 214E TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 4 3 2 TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät) 25 1 henkeä koko metalli 2 25 2 - - -2-3 -2-3 5 5-4 3 4 5 7 8 9 13E 14E -4 3 4 5 7 8 9 13E 14E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 1
SISÄLTÖ Lukijalle 3 Kehitys vuoteen 2 4 Kansainvälinen ja kotimainen yleinen kehitys 4 Kehitys metalliteollisuudessa 5 Maailmantalouden ja Suomen yleinen kehitys vuonna 213 ja lähiajan näkymät Metalliteollisuuden näkymät Toimialoittaiset tiedot 29 Yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius vuoteen 2 3 Toimialoittaiset tiedot 31 39 2 METALLILIITTO 213
LUKIJALLE Euroalueen kriisi on helpottanut ainakin tilapäisesti tänä syksynä. Kreikan ongelma on toki vielä ratkaisematta, mutta mitään kriisiä ei nyt ole kaatumassa päälle. EU:n kokonaistuotanto kääntyi hyvin lievään kasvuun tämän vuoden toisella neljänneksellä, mutta koko vuoden tuotanto jää viime vuoden tasolle. Euroalueellakin kokonaistuotanto kääntyi toisella neljänneksellä kasvuun, mutta koko vuoden tuotanto jää hieman pienemmäksi kuin viime vuonna. Myös muilla alueilla talousnäkymät ovat syksyn aikana parantuneet ja maailmantalouden kasvun ennakoidaan kiihtyvän ensi vuonna noin neljään prosenttiin. EU:ssa ensi vuoden kasvu jää kuitenkin vielä varsin vaatimattomalle noin puolentoista prosentin tasolle. Euroalueella kasvu jää vieläkin vaatimattomammaksi, noin yhteen prosenttiin. USA:ssa kokonaistuotannon kasvu on piristynyt syksyn aikana ja ensi vuonna USA:n talous kasvaa lähemmäs kolmen prosentin vauhtia. Kehittyvien maiden kasvu kiihtyy noin viiteen prosenttiin, mutta kehitys vaihtelee huomattavasti maittain. Talouspoliittinen liikkumavara on Euroopassa ja erityisesti euroalueella yhä hyvin pieni. Kriisimaiden talouspolitiikassa painopiste säilyy yhä julkisen vajeen supistamisessa, mikä heikentää talouskasvua. Monien kriisimaiden arvioidaan kuitenkin pääsevään kasvuun, joskin varsin vaatimattomaan, useiden vuosien tuotannon supistumisen jälkeen. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin puoli prosenttia eli kokonaistuotanto supistuu toisena vuonna peräkkäin. Kysyntäeristä vain julkinen kysyntä kasvaa tänä vuonna. Yksityinen kulutus pysyy suunnilleen viime vuoden tasolla ja vienti sekä investoinnit supistuvat. Myös tuonti supistuu tänä vuonna, mutta kauppa- ja vaihtotase pysyvät yhä alijäämäisinä. Arviot Suomen kokonaistuotannon kasvusta ensi vuonna vaihtelevat voimakkaasti. Heikoimmillaan Suomen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan vain noin puoli prosenttia ja parhaimmillaan reilut kaksi prosenttia. Erot arvioissa johtuvat pääasiassa erilaisista arvioista investointien kehityksestä. Yksityisen kulutuksen arvioidaan pysyvän tämän vuoden tasolla tai kasvavan hieman. Metalliteollisuuden kehitys on ollut heikko tänä vuonna. Viennin arvo on tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana supistunut lähes prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Vienti on supistunut kaikilla muilla toimialoilla paitsi metallituotteiden valmistuksessa. Siellä suurin osa kasvusta johtui huhtikuussa toimitetusta porauslautasta. Metalliteollisuuden tuotanto on tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana supistunut noin yhdeksän prosenttia. Metalliteollisuus ilman elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta on supistunut reilut viisi prosenttia. Koko vuoden tuotanto supistuu koko metalliteollisuudessa reilut viisi prosenttia. Tuotannon supistumisen myötä työllisten määrä vähenee tänä vuonna noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna metalliteollisuuden tuotanto pysyy tämän vuoden tasolla prosenttia ja työllisyys heikkenee noin prosentin. Metalliteollisuuden toimialakatsaus on osa liiton tutkimusyksikön yritys- ja toimialaseurantaa. Katsauksen tarkoituksena on toimia eräänä perustana vertailtaessa yritysten kehitystä toimialan kehitykseen. Katsaus on toteutettu tutkimusyksikön yhteistyönä. Katsauksessa käsittelevät tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL28:n mukaiseen aineistoon, jossa metalliteollisuuden yritykset sijoittuvat yhdeksään toimialaan. Katsauksen lähteinä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon, Tullihallituksen ja Balance Consultingin aineistoja. Metalliteollisuuden toimialakatsaus julkaistaan nyt 27. kerran. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia katsauksen kehittämisestä. Helsingissä 2..213 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 3
KEHITYS VUOTEEN 2 KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN YLEINEN KEHITYS Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita kehittyneissä teollisuusmaissa ja erityisesti euromaissa. Talouskasvu oli hyvässä vauhdissa vuonna 2, mutta sen jälkeen joka vuosi on tullut joitakin tekijöitä, useimmiten jonkun euromaan rahoitusongelmat, jotka ovat heikentäneet talouskehitystä. Vuoden 2 lopussa talouskasvu hidastui koko maailmassa ja EU:ssa tuotanto kääntyi laskuun. Vuosikeskiarvona kokonaistuotanto kuitenkin vielä kasvoi vajaat kaksi prosenttia EU:ssa. Maailman kokonaistuotannon kasvu hidastui vuoden 2 kuudesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin vuonna 2. Vuosi 2 alkoi optimistisemmissa tunnelmissa, mutta jälleen esiin tulleet ongelmat käänsivät kehityksen huonompaan suuntaan. EU:ssa kokonaistuotannon supistuminen jatkui ja koko maailman talouskasvukin hidastui. EU:n tuotanto supistui,4 prosenttia vuonna 2 edellisestä vuodesta. Maailman talouskasvu hidastui reiluun kolmeen prosenttiin. Suomen talous kasvoi kohtalaisen hyvää vauhtia taantuman jälkeen, osittain julkisen sektorin alijäämän ansiosta. Vuonna 2 kokonaistuotanto kasvoi 3,4 prosenttia ja vuonna 2 vielä 2,7 prosenttia. Vuonna 2 kansainvälisen heikon kehityksen ja suomalaisen teollisuuden rakenneongelmien myötä kokonaistuotanto supistui,8 prosenttia. Vaikka tuotanto kasvoi Suomessa kohtalaisen nopeasti vuonna 2, heikkeni työllisyys yhä. Tämä on tyypillinen ilmiö taantumien yhteydessä. Taantuman iskiessä työllisyys ei taantuman alkaessa supistu samaa tahtia tuotannon kanssa. Näin kävi Suomessa vuonna 29. Kun tuotanto alkaa toipua, jatkaa työllisyys yhä heikkenemistään. Vuonna 2 työllisyys kasvoi reilun prosentin ja vuonna 2 yhä noin puoli prosenttia, vaikka tuotanto kääntyikin laskuun. Teollisuuden työllisyys sen sijaan jatkoi yhä supistumistaan vuosina 2 ja 2. Työttömyysaste nousi 8,3 prosenttiin vuonna 2 ja aleni sen jälkeen 7,7 prosenttiin vuonna 2. Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio on vaihdellut melko voimakkaasti viime vuosina. Ennen taantumaa vuonna 28 inflaatio oli hieman yli neljä prosenttia. Pahimpana taantumavuonna 29 hintataso ei noussut lainkaan. Vuonna 2 inflaatio oli 1,2 prosenttia ja vuonna 2 se kiihtyi 3,4 prosenttiin. Vuonna 2 kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 2,8 prosenttia. Julkisen talouden tila on ollut heikko taantumasta lähtien. Julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot vuodesta 29 lähtien. Julkisen sektorin alijäämä ei kuitenkaan ole ylittänyt EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin rajaa yhtenäkään vuonna. Suomen EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon nousi 53, prosenttiin vuonna 2. Suomi on Luxemburgin ohella ainoa euromaa, joka ei ole euron olemassa olon aikana yhtenäkään vuotena ylittänyt Euroopan vakausja kasvusopimuksessa sovittuja alijäämä- ja velkarajoja. KUVIO 3. Maailman BKT:n kehitys alueittain 8 4 2-2 -4-3 4 SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUOSINA 2 2 2 Määrän muutos, % 2 Määrän muutos, % Bruttokansantuote 2,7 -,8 Tehdasteollisuuden tuotos 4,7-2,8 Metalliteollisuuden tuotos 3,3-4,2 Tavaroiden ja palvelusten vienti 2,7 -,2 Tavaroiden ja palvelusten tuonti,2-1, Kulutusmenot 1,9,3 Investoinnit 5,7-1, Työttömyysaste, % 7,8 7,7 Kuluttajahintojen muutos, % 3,4 2,8 Lähde: Tilastokeskus 5 Maailma 7 8 EU-maat Lähde: IMF, World Economic Outlook /13 9 Kehittyvät taloudet 13e USA 14e 8 4 2-2 -4 - USA Kehittyvät tal EU-maat 4 METALLILIITTO 213
KEHITYS METALLITEOLLISUUDESSA Tuotanto Vuonna 2 tuotannon määrä supistui metalliteollisuudessa 4,2 prosenttia, kun se koko teollisuudessa supistui 2,8 prosenttia. Suhdannekäänne oli varsin voimakas, sillä edellisenä vuonna metalliteollisuuden tuotanto oli kasvanut 3,3 prosenttia. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli 47 prosenttia vuonna 2. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista viime vuosina (kuviot sivulla ). Vuonna 2 vain koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä muiden kulkuneuvojen (suurelta osin telakat) valmistuksen tuotanto kasvoi. Muiden kulkuneuvojen valmistuksessa tuotannon kasvu oli jopa varsin suurta, mutta takana olikin neljä tuotannon voimakkaan supistumisen vuotta. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitys on 2-luvulla ollut yleiskuvaltaan sellainen, että koneiden valmistuksen, sähkölaitteiden valmistuksen, metallituoteteollisuuden sekä koneiden asennuksen, huollon ja korjauksen osuudet ovat kasvaneet, kun taas elektroniikkateollisuuden osuus on vastaavasti pienentynyt. Muiden toimialojen osuuksissa on ollut jonkin verran vuosittaista vaihtelua, mutta kokonaisuutena niiden osuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Elektroniikkateollisuudelle vuosi 2 oli poikkeuksellisen heikko Nokian suuren tappion vuoksi. Elektroniikkateollisuuden osuus koko metallin jalostusarvosta putosi peräti vain,7 prosenttiin. Työllisyys Metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 22 palkansaajaa ja yrittäjää, missä oli vähennystä edellisvuoteen noin 1 3 henkilöä eli noin puoli prosenttia. Työllisiä oli ennen taantumaa noin 231, joten taantuman seurauksena metalliteollisuudesta oli vuoteen 2 mennessä hävinnyt noin 29 työpaikkaa eli noin 13 prosenttia työpaikoista. Koko tehdasteollisuus työllisti vuonna 2 yhteensä noin 379 palkansaajaa ja yrittäjää, mikä oli noin 5 henkeä eli noin prosenttia vähemmän kuin ennen taantumaa. Palkansaajia metalliteollisuus työllisti vuonna 2 noin 195, mikä oli noin 1 henkeä eli noin puoli prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 28 verrattuna palkansaajia oli noin 29 eli noin 13 prosenttia vähemmän. Koko tehdasteollisuus työllisti noin 358 palkansaajaa, mikä on noin 7 eli noin kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Taantumaa edeltävään aikaan verrattuna tehdasteollisuus työllisti viime vuonna 53 palkansaajaa eli noin 13 prosenttia vähemmän. KUVIO 4. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden tuotoksen määrän kehitys, indeksi (23=) 1 14 8 4 3 Metalliteollisuus 4 5 Koko tehdasteollisuus 7 Lähde:Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito KUVIO 5. Toimialojen suhteelliset osuudet koko metallin jalostusarvosta vuosina 23 2, (%) 8 4 2 KUVIO. Metalliteollisuuden ja koko tehdasteollisuuden työllisten määrän kehitys, indeksi (23=) 1 9 8 7 3 4 5 7 8 9 8 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Metalliteollisuus 22 henkeä vuonna 2 5 3 4 5 7 8 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 9 Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikka 1 Koko teollisuus 379 henkeä vuonna 2 9 14 8 4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Muiden kulkuneuvojen valmistus Moottoriajoneuvojen ym. valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Elektroniikkateollisuus Metallituotteiden valmistus Metallien jalostus 1 9 8 7 5 Metall Koko t METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 5
Metallit Metallie KUVIOT 7 8. Tuotoksen määrän vuosimuutokset (%) ja työllisten määrät metallin toimialoilla TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 4 3 2 Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 25 Metallituotteiden valmistus 5 24 Metallien jalostus 5 4 4 3 3 - -2-3 - -2-3 2 2 Sähköl Elektro -4 3 4 5 7 8 9 13E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 14E -4 3 4 5 7 8 9 13E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) 14E TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 4 3 2 Elektroniikkateollisuus Sähkölaitteiden valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 5 1 27 henkeä Sähkölaitteiden valmistus 2 Elektroniikkateollisuus 5 4 4 3 3 - -2-3 - -2-3 2 2 Muiden Mootto -4 3 4 5 7 8 9 13E 14E -4 3 4 5 7 8 9 13E 14E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 - -2-3 -4 3 4 5 7 8 9 13E 14E 4 3 2 - -2-3 -4 Moottoriajoneuvojen valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 5 4 3 Muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen ym. valmistus 5 4 3 3 2 2 3 4 5 7 8 9 13E 14E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Koneid Koneid Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) TUOTOKSEN MÄÄRÄN MUUTOS, % 4 3 2 - -2-3 4 3 2 - -2-3 Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus TYÖLLISTEN MÄÄRÄ (työntekijät, toimihenkilöt ja yrittäjät yhteensä) 1 henkeä 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 5 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 5 4 4 3 3 2 2-4 3 4 5 7 8 9 13E 14E -4 3 4 5 7 8 9 13E 14E Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Metalliliitto (ennuste) METALLILIITTO 213
Metalliteollisuuden toimialojen henkilöstörakennetta (tuotannon työntekijät ja toimihenkilöt) ei pysty esittämään, koska Tilastokeskus ei enää erottele henkilöstöryhmiä teollisuustilastossa. Ainoa lähde, josta henkilöstöryhmittäin eroteltuja tietoja saa, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelu. Sieltä saa vain koko metalliteollisuutta koskevia tietoja. Kuviosta 9 käy ilmi, että vuoden 29 taantuma kohdistui erityisesti tuotannon työntekijöihin metalliteollisuudessa. Vuonna 2 tuotannon työntekijöiden määrä oli keskimäärin 9 henkeä, mikä oli neljä tuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 213 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana metalliteollisuus työllisti keskimäärin 87 tuotannon työntekijää. Parin viime vuoden aikana tapahtuneet myönteisen ja kielteisen kehityksen vaihtelut näkyvät myös Metallin työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa saavien määrässä (kuvio ). Viime vuoden lopun heikko tuotannon kehitys näkyi sekä kokonaan työttömien että lomautettujen määrän voimakkaana nousuna. Tämän vuoden alkupuolen päivärahan saajien määrän lasku sen sijaan ei vastaa lainkaan tuotannon kehitystä. Tuotantohan on supistunut tämän vuoden aikana. Kävikö viime vuoden lopulla niin, että yritykset lomauttivat liikaa henkilöstöään, mikä näkyy tämän vuoden puolella lomautettujen määrän voimakkaana laskuna? Suomalaisten metalliteollisuusyritysten kansainvälistyminen näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Työllisyyden kasvu kohdistui vuoteen 2 asti suomalaisten metallialan yritysten ulkomaisiin tytäryrityksiin. Viime vuonna ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärä sen sijaan laski kokonaisuutena noin 23 hengellä 277 henkeen (kuvio ). Pudotus johtui elektroniikka- ja sähköteollisuuden ulkomaisen työvoiman supistumisesta lähes 34 hengellä, mistä suurin osa Aasiassa. Muiden toimialojen ulkomainen työllisyys sen sijaan yhä kasvoi reilulla hengellä. KUVIO 9. Palkansaajat metalliteollisuudessa neljännesvuosittain vuosina 25 213, viimeinen havainto 3. neljännes 213 1 henkilöä 14 13 1 9 8 7 Työntekijät Toimihenkilöt 5 7 8 9 * 13 * Vuoden 2 alusta lähtien ammattiluokitus on uudistunut, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus KUVIO. Metallityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneet henkilöt kuukausittain, viimeinen havainto /213 2 5 henkilöä Lomautetut 7 8 9 13 * Kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai -päivää tekevät henkilöt yms. Lähde: Metallityövöen työttömyyskassa Muut päivärahan saajat* 2 5 KUVIO. Suomalaisen metalliteollisuuden henkilöstömäärän kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä vuoden lopussa vuosina 23 2 henkilöä L M Lähi-Itä Latinal 8 4 2 8 4 2 Keski- Aasia ( Pohjois Länsi-E 3 4 5 Länsi-Eurooppa 7 8 9 Pohjois-Amerikka Aasia (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka Lähi-Itä ja Afrikka Lähde: Teknologiateollisuus ry METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 7
Vienti Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2 noin 2 miljardia euroa, mikä oli 3,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuusyritykset ansaitsevat vientituloja myös palveluiden viennillä. Metalliteollisuuden palveluviennin arvo oli vuonna 2 reilut miljardia euroa, kun koko palveluviennin arvo oli noin 25 miljardia euroa. Metalliteollisuuden palveluvienti tulee pääasiassa kahdelta toimialalta: elektroniikkateollisuudesta (osuus noin 8 prosenttia) sekä koneiden ja laitteiden valmistuksesta (osuus noin prosenttia). Metalliteollisuuden osuus Suomen koko teollisuuden tavaraviennistä oli viime vuonna noin 48 prosenttia. Tämä rakentui siten, että koneiden ja laitteiden osuus oli, metallien jalostuksen 13, sähkölaitteiden seitsemän, tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden vajaa seitsemän, kulkuneuvojen neljä ja metallituotteiden kolme prosenttia kaikesta teollisuuden tavaraviennistä. Metallin viennistä noin 5 prosenttia suuntautui Eurooppaan. Euroalueen osuus pysyi ennallaan, kun taas muun Euroopan osuus kasvoi. Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan suuntautuvan viennin osuus pysyi suunnilleen ennallaan ja ryhmän muut maat osuus kasvoi (kuvio ). Metallin toimialojen vientialueet poikkeavat melko selvästi toisistaan. Metallien jalostukselle, metallituoteteollisuudelle, moottoriajoneuvojen valmistukselle ja viime vuonna myös muiden kulkuneuvojen valmistukselle Eurooppa on selvästi tärkeämpi alue kuin muille toimialoille. Muille kulkuneuvoille Pohjois-Amerikka on perinteisesti ollut tärkeä vientialue risteilijöiden viennin vuoksi. Koska viime vuonna USA:han ei viety risteilijää, Pohjois-Amerikan osuus toimialan viennistä pysyi pienenä. Koneiden valmistukselle ja sähkölaitteiden valmistukselle taas muu Aasia ja ryhmä muut maat (Afrikka, Etelä- ja Väli-Amerikka sekä Oseania) ovat selvästi tärkeämmät kuin muille toimialoille. Tuottavuus Metalliteollisuuden työn tuottavuuden (kiinteähintainen arvonlisä työtuntia kohti) kehitys on 2-luvulla ollut varsin vaihtelevaa (kuvio 14). Parina viime vuonna metalliteollisuuden kiinteähintainen arvonlisäys on supistunut voimakkaasti, mutta työllisyys ei ole supistunut vastaavasti, minkä seurauksena tuottavuus on laskenut melko voimakkaasti. Metalliteollisuuden tuottavuuden lasku on kahtena viime vuonna johtunut pääosin elektroniikkateollisuuden tuottavuuden voimakkaasta laskusta. Ilman elektroniikkateollisuutta metalliteollisuuden tuottavuus laski viime vuonna noin neljä prosenttia. KUVIO. Metalliteollisuuden viennin arvon jakautuminen alueittain vuosina 23 2, (%) 8 4 2 3 4 5 Lähde: Tullihallitus 7 8 KUVIO 13. Viennin arvon jakautuminen alueittain vuonna 2, (%) 8 4 2 Lähde: Tullihallitus Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue KUVIO 14. Tuottavuuden kehitys metalliteollisuudessa ja koko teollisuudessa, indeksi (23=) (Kiinteähintainen arvonlisä per työtunnit) 18 1 14 8 Metallien jalostus Metallien jalostus 3 4 Sähkölaitteet Metallituotteet Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet Koko teollisuus 5 Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet 7 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 8 9 Koneet ja laitteet Sähkölaitteet Metallituotteet Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut yms. Metalliteollisuus Koneet ja Moottoriajoneuvot kulkuneuvot Muut 18 laitteet yms. 1 9 14 8 Muut maat Muu Aasia Lähi- ja Keski-Itä Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Euroalue 24-3+3 C Tehdas 8 METALLILIITTO 213
Palkat Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa viime vuonna nimellisesti 3,1 prosenttia ja reaalisesti,3 prosenttia (kuviot ja 1). Tarkempi kuvaus palkkakehityksestä löytyy tutkimusyksikön tekemästä palkkakatsauksesta. Välituotekäyttö Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita metalliteollisuus hankkii oman toimialan ulkopuolelta tuotoksensa aikaansaamiseksi. Suurimmat erät ovat raaka-aineet ja alihankinta. Välituotekäytöksi lasketaan myös esimerkiksi kaluston ja rakennusten säännölliset huollot ja korjaukset sekä erilaiset aputoiminnot kuten kirjanpito tai markkinointi silloin, kun ne ostetaan toimipaikan ulkopuolisilta yrityksiltä. Välituotekäytön kehitys poikkeaa elektroniikka- ja muussa metalliteollisuudessa voimakkaasti toisistaan. Elektroniikkateollisuudessa välituoteosuus on kasvanut voimakkaasti koko 2-luvun. Tämä heijastaa erityisesti Nokian laajempaan ulkoistukseen perustuvaa toimintatapaa. Myös muilla metallin toimialoilla isot yritykset ovat ulkoistaneet valmistusta, mutta suurin osa on ulkoistettu kotimaassa toimiville alihankintayrityksille (kuvio 17). Investoinnit Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen on vaihdellut 2-luvulla melko voimakkaasti. Vaihteluun on vaikuttanut sekä investointien muutokset että arvonlisäyksen muutokset. Investointiaste on voinut nousta, vaikka investointeihi vestoinnit. Näin kävi esimerkiksi vuonna 29. Investointeihin käytetty raha on kasvanut vuosina 24, 2 28 ja 2 2. Muina vuosina investoinnit ovat nimellisesti supistuneet. Viime vuonna investointeihin käytetty raha kasvoi noin 25 prosenttia. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi Outokummun tekemistä investoinneista. Elektroniikkateollisuudessa investoinnit supistuivat peräti 5 prosenttia. Muilla toimialoilla investoinnit kasvoivat. Koko metalliteollisuuden investointiasteen nousuun vaikutti myös arvonlisäyksen supistuminen viime vuonna. Metalliteollisuuden investointiaste on 2-luvulla ollut huolestuttavan alhaisella tasolla. Investoinneilla uuteen teknologiaan voidaan varmistaa toiminnan jatkamisen edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä, voidaan säästää lyhyellä aikavälillä, mutta samalla tuhotaan menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. KUVIO. Nimellis- ja reaalituntipalkkojen kehitys metalliteollisuudessa vuosina 23 2, indeksi (23=), 2. ja 4. neljänneksen keskiarvo 14 13 1 9 3 4 5 Lähde: EK, Tilastokeskus KUVIO 1. Metallin toimialojen sekä koko teollisuuden nimellispalkkakehitys vuosina 23 213, kunkin vuoden 2. neljännes 18 senttiä tunnissa 17 1 14 13 1 3 4 Lähde: EK 7 8 Nimellispalkat KUVIO 17. Välituotekäytön osuus tuotoksesta elektroniikkateollisuudessa ja metalliteollisuudessa ilman elektroniikkaa, (%) 8 4 KUVIO 18. Metalliteollisuuden investointiaste vuosina 23 2, (%) 8 % 3 7,3 4 8,2 5 5,5,1 7 7 8 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 5, 8,7 9 9 Reaalipalkat 13 Metallien jalostus Kone- ja kulkuneuvoteoll. KOKO TEOLLISUUS Elektroniikka- ja sähkö Metallituoteteollisuus Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus ilman elektroniikkaa 9 9,2,9 7,3,3 14 13 1 9 18 17 1 14 13 1 8 4 Reaalipalka Nimellispal KOKO TEOLLIS Elektroniikka- Kone- ja kulku Metallituotete Metallien jalos aste 4 2 3 4 5 Lähde: Tilastokeskus 7 8 9 METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 9
MAAILMANTALOUDEN JA SUOMEN YLEINEN KEHITYS VUONNA 213 JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet tämän vuoden syksyllä. Euroalueen kriisimaiden ongelmatkaan eivät ole kaatumassa päälle, vaikka Kreikan ongelma on yhä ratkaisematta. Maa ei selviä veloistaan ilman leikkauksia. Velkojen leikkaaminen ei ole helppoa poliittisista syistä, mutta on välttämätöntä jossakin vaiheessa. Muiden kriisimaiden mahdollisuudet selvitä veloistaan ovat paremmat, varsinkin jos taloudet kääntyvät kasvuun ensi vuonna arvioiden mukaisesti. Finanssipolitiikka on ollut suhteellisen kireää euroalueella, erityisesti kriisimaissa, mikä on heikentänyt talouskasvua. Euroalueen kokonaistuotanto supistuu hieman tänä vuonna, vaikka kuusi vuosineljännestä jatkunut tuotannon supistuminen päättyi tämän vuoden toisella neljänneksellä. Maittaiset erot euroalueen kehityksessä ovat yhä suuria. Euroalueen vahvimmassakin taloudessa, Saksassa, kokonaistuotannon kasvu jää noin puoleen prosenttiin tänä vuonna. Kriisimaissa kokonaistuotannon supistuminen jatkuu yhä tänä vuonna. Ensi vuoden näkymät ovat, jälleen kerran, myönteisemmät. EU:n ja euroalueen kokonaistuotannon ennakoidaan kasvavan reilun prosentin vauhtia. Myös koko maailman näkymät ovat parantuneet. USA:ssa kasvu kiihtyy lähelle kolmea prosenttia ja kehittyvien maiden kasvuvauhti nousee reiluun viiteen prosenttiin. Kehittyvien maiden erot tosin ovat melko suuret, voimakkaimmin kasvaa jälleen Kiinan talous. Ensi vuoden kehitykseen liittyy riskitekijöitä. Euroalueella riskit liittyvät kriisimaihin ja julkisen sektorin vajeisiin, jotka vaivaavat myös niitä maita, jotka eivät tällä hetkellä ole rahoituskriisissä. Kreikan velkojen uudelleenjärjestely on tehtävä, mutta sen toteuttamistapa ei ole selvillä. Riskinä on, että myös muut kriisimaat alkavat vaatia velkojen leikkausta. Tämä voisi johtaa taas pahaan rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriöön ja sitä kautta reaalitalouden taantumaan. USA:ssa ongelmana on liittovaltion lainakatto. Lainakattoa nostettiin syksyllä budjettineuvottelujen yhteydessä, mutta nosto antoi aikaa vain ensi vuoden helmikuun alkuun. On todennäköistä, että lainakaton nostosta päästään sopuun. Ei ole oppositiossa olevien republikaanienkaan edun mukaista edes sisäpoliittisista syistä ajaa maata maksukyvyttömyyteen. Neuvottelujen aikana voi tosin olla levottomuutta rahoitusmarkkinoilla, mikä näkyy korkojen nousuna ja valuuttakurssein vaihteluina. Vaikutukset jäävät kuitenkin todennäköisesti lyhytaikaisiksi. Keskuspankit ovat pitäneet yllä hyvin kevyttä rahapolitiikkaa sekä euroalueella että USA:ssa. Tämä on tukenut talouksien elpymistä. Kevyellä rahapolitiikalla ei kuitenkaan saada kasvua merkittävästi kiihtymään. Oma riskinsä liittyy aikaan, jolloin rahapolitiikkaa aletaan kiristää. Korot nousevat ja epävarmuus lisääntyy. Tästä saatiin pientä esimakua alkusyksystä, kun USA:n keskuspankki vihjaisi rahapolitiikan kiristämisestä. Keskuspankki perui kiristysaikeensa ja rahamarkkinat rauhoittuivat, mutta jossakin vaiheessa kiristykset alkavat. USA:ssa rahapolitiikan kiristäminen alkaa todennäköisesti ensin, ehkä jo ensi vuonna. Euroalueella rahapolitiikan merkittävää kiristämistä tuskin tapahtuu vielä ensi vuonna. Suomen kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna noin puoli prosenttia, kun se viime vuonna supistui,8 prosenttia. Heikko kehitys johtuu yksityisten investointien ja viennin supistumisesta. Kysyntäeristä vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit kasvavat. Yksityinen kulutus pysyy suunnilleen viime vuoden tasolla. Ensi vuoden osalta Suomen kasvuarviot vaihtelevat noin puolesta prosentista reiluun kahteen prosenttiin. Erot liittyvät erityisesti erilaisiin arvioihin investointien kasvusta. Viennin arvioidaan kasvavan 3 4 prosenttia ensi vuonna. Yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvu jää hyvin pieneksi. Taloustilanteen heikkenemisen myötä työllisyys on heikentynyt ja työttömyys on kääntynyt kasvuun. Työllisyys heikkenee vajaan prosentin ja työllisyysaste laskee alle 9 prosenttiin. Työttömyyden kasvu on toistaiseksi ollut melko hidasta. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan tänä vuonna reiluun kahdeksaan prosenttiin ja pysyvän samalla tasolla ensi vuonna. Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan tänä vuonna noin kaksi prosenttia eli noin prosenttiyksikön vähemmän kuin viime vuonna. Inflaatio hidastuu noin puoleentoista prosenttiin tänä vuonna, mikä merkitsee sitä, että reaaliansiot nousevat hieman tänä vuonna. Ensi vuonna ansiokehityksen arvioidaan hidastuvan noin puoleentoista prosenttiin. Inflaation ennakoidaan kiihtyvän noin kahteen prosenttiin, joten reaaliansiot laskevat vajaan puoli prosenttia ensi vuonna. METALLILIITTO 213
METALLITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Metalliteollisuuden tuotanto on tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana supistunut noin yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toimialoittain tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Tuotanto on kasvanut muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (pääosin telakoilla) noin kymmenen prosenttia ja metallien jalostuksessa vajaa kaksi prosenttia. Tuotanto on supistunut muilla toimialoilla, voimakkaimmin tuotanto on supistunut elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa (reilut 1 prosenttia), metallituotteiden valmistuksessa sekä koneiden asennuksessa, huollossa ja korjauksessa, missä pudotusta on yli prosenttia kummassakin. Kokonaisuutena metalliteollisuuden tuotanto supistuu tänä vuonna reilut viisi prosenttia viime vuodesta. Kasvuun yltää vain metallien jalostus ja muiden kulkuneuvojen valmistus. Muilla toimialoilla tuotanto putoaa viime vuodesta. Voimakkaimmin supistuu elektroniikkateollisuuden tuotanto. Metalliyritykset ovat saaneet koko vuoden vähemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna vastaavina kuukausina, mutta uusien tilausten trendi ei enää ole ollut laskeva. Osa yrityksistä on yhä saanut hyvin tilauksia, mutta osalla on mennyt melko huonosti. Ensi vuoden tuotantonäkymät vaihtelevat toimialoittain. Arviomme mukaan metalliteollisuuden tuotanto supistuu hieman metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, mitkä ovat kaksi suurinta metalliteollisuuden toimialaa. Myös koneiden ja laitteiden korjauksessa, KUVIO 19. Metalliteollisuuden liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) 18 1 14 8 4 3 4 Liikevaihto 5 7 8 9 Tuotannon määrä Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/13, volyymi-indeksi 9/13 huollossa ja asennuksessa tuotanto supistuu. Elektroniikkateollisuuden tuotanto kääntyy pieneen kasvuun usean vuoden tuotannon voimakkaan supistumisen jälkeen. Moottoriajoneuvojen valmistuksessa tuotanto kasvaa kohtalaisen nopeasti, erityisesti alan kahden suurimman yrityksen tuotannon kasvun ansiosta. Telakoiden saamien tilausten tuotantohuiput ajoittuvat tämän vuoden loppuun ja ensi vuoden alkuun. Myös sähkölaitteiden valmistuksessa ja metallien jalostuksessa tuotanto kasvaa. Kokonaisuutena arvioimme, että metalliteollisuuden tuotanto pysyy ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna. Tuotannon supistuminen tänä vuonna heikentää myös hieman työllisyyttä. Vaikka tuotanto ei ensi vuonna enää supistu, heikkenee työllisyys yhä hieman. 13 18 1 14 8 4 LV-kuvaaja: K VOLYYMI: Kau METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213
METALLIEN JALOSTUS Yleistä Toimialaan kuuluu raudan-, värimetallien- ja teräksenvalmistus sekä valimoteollisuus. Tuotteita ovat metalliseokset, metallista valmistetut levyt, putket, harkot ja langat sekä valimotuotteet. Toimialalle on tyypillistä pääoma- ja energiavaltaisuus sekä tuotteiden ja raaka-aineiden hintatasojen voimakkaat vaihtelut. Tuotantoyksiköt ovat pääsääntöisesti suuria, mutta sekaan mahtuu myös pienempiä toimijoita, etenkin valimoalalla. Metallien jalostus ja varsinkin terästeollisuus reagoivat yleensä voimakkaasti talouden käänteisiin. Metallien jalostuksen tuotteiden kysyntä riippuu etenkin koneenrakennuksen, kulkuneuvojen valmistuksen ja rakentamisen kehityksestä, mutta myös varastotilanteesta ja raaka-aineiden hintojen kehityksestä. Tällä hetkellä alan työpaikoista yli puolet on teräksen valmistuksessa. Värimetallien valmistuksessa ja valimoteollisuudessa työskentelee molemmissa noin 2 prosenttia alan henkilöstöstä. Määrät ovat olleet hienoisessa laskussa viime vuosina. Metallien jalostuksen tuotteiden vienti oli vuonna 2 noin prosenttia Suomen kaikesta tavaranviennistä ollen arvoltaan noin 7, miljardin euroa, missä oli laskua prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Alankomaat, Saksa ja Ruotsi. EU-maiden osuus viennistä oli 9 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Ala kärsi pahoin talouskriisistä 28 2. Tämän jälkeen tuotanto on tasaantunut prosenttia romahdusta alemmalle tasolle. Alkuvuonna tuotanto nousi hieman viime vuodesta. Alan kannattavuus pysyi kuitenkin varsin heikkona johtuen tuotteiden alhaisista hinnoista verrattuna kohonneisiin tuotantokustannuksiin. Muun muassa energian ja raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet viime vuosina. KUVIO 2. Metallien jalostuksen työllisten määrä TOIMIALAN TUOTOS 2 2 2 213e 214e Tuotoksen määrän muutos, % 37,7 2,4-4, 5, 5, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 8 173 8 99 8 9 Arvonlisäys, M 1 149 1 228 959 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 8,2 9,2 8,1 Toimipaikkojen lukumäärä 17 174 182 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 2,8 29,3 27,1 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Outokumpu konserni 4 538 7 853 2745 Rautaruukki konserni 2 79 214 4 Norilsk Nickel Finland konserni 81 275 275 Componenta konserni 1 4 249 791 OMG Finland konserni* 52 717 717 Luvata Pori Oy 248 349 349 Ovako Imatra Oy Ab 181 592 592 Boliden Kokkola 198 585 585 Boliden Harjavalta 191 431 431 Cupori Oy 17 238 238 Aurubis Finland Oy 294 22 22 OSTP Finland Oy 4 181 181 * OMG Finland konsernin tiedot ovat vuodelta 2 KUVIO 21. Metallin jalostuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) henkeä 2 2 18 Metallien jalostus 1 14 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 14 LV-kuvaaja: K VOLYYMI: Kau 5 5 8 8 3 4 5 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö 13E 14E 4 3 4 5 7 8 9 13 Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/13, volyymi-indeksi 9/13 4 METALLILIITTO 213
Teräksen ja valimotuotteiden markkinat Euroopassa ovat heikentyneet, ja konepaja- ja kulkuneuvoteollisuuden vähentyminen Suomessa voi tehdä pysyvämmänkin loven metallien jalostuksen tuotteiden kysyntään. Lähimarkkinoilla tilanne on tosin vähän parempi. Rakentamisen alhainen taso kotimaassa ja koko Euroopassa vaikeuttaa tilannetta. Tilanne on johtanut irtisanomisiin monin paikoin. Suurimmista yrityksistä Outokummulla ja Rautaruukilla on molemmilla käynnissä henkilöstöleikkauksia sisältävät tehostamisohjelmat. Rautaruukki ilmoittikin lokakuussa Kalajoen tehtaan sulkemisesta ja joidenkin muidenkin rakennustuoteyksiköiden sulkeminen on mahdollista. Myös valimotoiminnassa yritysten rakenteita sopeutetaan pysyvästi alhaisemman kysynnän oloihin ja tänä vuonna onkin ilmoitettu jo yhden valimon sulkemisesta ja lisäksi ainakin yhden sulkemista harkitaan. Metallien jalostuksen työllisyys tulee heikkenemään tänä ja seuraavana vuonna. Alan suurimmista suomalaisyrityksistä Rautaruukki ja Componenta ovat saaneet nostettua tuloksensa niukasti voitolliseksi, mutta Outokumpu on vahvasti tappiollinen. Värimetallien jalostus on alalla myönteinen poikkeus, sillä sen tilannetta voi luonnehtia hyväksi tuotannon ja kannattavuuden osalta. Työllisyys pysyy edellisvuosien tasollaan. Vaikka yritykset ovatkin viestineet heikoista tulevaisuuden näkymistä, ovat alan investoinnit olleet viime vuosina korkealla tasolla. Kapasiteetin käyttöaste on tänä vuonna 8 prosenttia, mikä vastaa kahden edellisen vuoden tasoa. Lähivuosina alan tilannetta heikentää Euroopassa vallitseva ylituotanto sekä logistiikan kehittymisen ja monien kehittyvien maiden teollistumisen myötä lisääntyvä kilpailu. Näiden seurauksena rakennemuutos tulee jatkumaan ja johtamaan luultavammin uusiin yksiköiden lakkauttamisiin. Toimintaympäristöä vaikeuttaa myös ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen pyrkivä päästökauppa, joka aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuden kustannuskehityksestä ja nostaa kustannuksia. Suomen kilpailukykyä heikentää vielä kuljetushintoja nostava rikkidirektiivi, joka tulee voimaan vuonna 2. Toisaalta toimintaympäristöä parantaa meriliikenteen väylämaksujen puolitus. Monista huolista huolimatta Suomessa on paljon maailman mittakaavassa huippuluokan yksiköitä, joiden tulevaisuus on turvattu ja monin paikoin tuotanto tulee myös kasvamaan. Lisämahdollisuuksia luo Suomen lisääntyvä kaivostuotanto, jos jalostustoiminta onnistutaan pitämään Suomessa. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 13
METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu metallituotteiden valmistaminen, kuten esimerkiksi metallirakenteet, metallisäiliöt, höyrykattilat, aseet, takomotuotteet ja työkalut. Toimialalle on tyypillistä työvoimaintensiivisyys sekä hajalleen ympäri Suomea sijoittuneet pienehköt yritykset, jotka usein ovat etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen alihankkijoita. Toimialan tuotteista huomattava osa menee rakentamiseen, muiden koneiden ja laitteiden valmistukseen sekä vientiin. Metallituotteiden tavaraviennin arvo oli noin 1,1 miljardia euroa vuonna 2, mikä on noin 41 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, jonka lisäksi toimialalla oli palveluvientiä noin,1 miljardia euroa. Vähentyminen selittyy osittain Itämeren kaasuputkitoimitusten loppumisella. Toimialan tuotteita päätyy vientiin myös epäsuorasti esimerkiksi koneiden ja laitteiden sekä sähkölaitteiden osina. Tärkeimmät vientikohdemaat olivat Ruotsi ja Venäjä yhteensä lähes kolmanneksen osuudellaan. Muita tärkeitä vientikohdemaita olivat Norja, Saksa, Viro, Yhdysvallat ja Brasilia. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin kaksi prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Metallituotteiden valmistus ei ole toipunut taantumasta, vaan toiminta on edelleen vuoteen 28 verrattuna selvästi vaatimattomammalla tasolla. Kotimaan kysynnän osalta toimialan tilanne on haasteellinen. Rakennusteollisuus RT ry arvioi suhdanneliitteessään lokakuussa 213 rakentamisen vähenevän Suomessa tänä vuonna kolme prosenttia viimevuotisesta ja vähenemisen jatkuvan vuonna 214 vielä prosentilla tästä vuodesta. Ennusteita on jouduttu säätämään TOIMIALAN TUOTOS 2 2 2 213e 214e Tuotoksen määrän muutos, % -5,4, 3, -, -3, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 5 4 84 894 Arvonlisäys, M 2 21 2 488 2 59 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, %,8 18, 21,1 Toimipaikkojen lukumäärä 4 95 4 98 4 99 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 4,1 5, 5,2 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto, M Henkilöstöä yhteensä Henkilöstöä Suomessa Rettig konserni 97 4 58 1 5 Fiskars konserni 748 3 45 1 Rolls-Royce Oy Ab 523 5 5 Metso Power Oy 339 1 3 1 3 Fortaco Group konserni 25 2 58 1 55 Foster Wheeler Energia konserni 239 54 48 Abloy Oy 1 82 78 Peikko Group konserni 3 88 25 Normek konserni 92 37 3 Stera Group konserni 59 54 45 Ojala-Yhtymä konserni 51 52 2 Konepaja Häkkinen Konserni 44 32 32 KUVIO 22. Metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 5 5 4 4 KUVIO 23. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Metallien 18jalostus 1 14 Liikevaihto Tuotannon määrä 18 1 14 LV-kuvaaj VOLYYMI: 3 2 3 2 8 8 3 4 5 7 8 9 13E 14E 4 3 4 5 7 8 9 13 4 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/13, volyymi-indeksi 9/13 14 METALLILIITTO 213
vuoden mittaan alaspäin. Metallirakenteiden käyttö rakentamisessa kuitenkin samalla yleistyy. Silti metallituotteiden valmistuksen tavarantoimitusten määrä kotimaiseen rakentamiseen ei näytä olevan lisääntymässä ainakaan lähikuukausina. Tärkeän asiakastoimialan eli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen tilauskanta on heikentynyt viime aikoina, eikä merkittävää paranemista liene näkyvissä vuonna 214. Toimiala on lisäksi menettänyt asiakkuuksia halvemman kustannustason maihin ja päähankkijoille näiden vedettyä siltä tuotantoa takaisin itselleen. Viennin osalta toimialan tilanne saattaa olla paranemassa. Teollisuuden odotukset Yhdysvalloissa ja Euroopassakin ovat kääntyneet nousuun. Metallirakenteiden vienti vetää edelleen kohtuullisesti ja sille on ennustettu ensi vuodelle kasvua. Samalla esimerkiksi höyrykattiloiden vienti on vähentynyt selvästi alkuvuonna. Hyvin kaupaksi käyvät vientiin menevät laivalaitteet saattavat poikia alihankintatilauksia toimialalle niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta asiakkailta. Toimialan ainoa isompi pörssiyhtiö on Fiskars. Sen tilanteesta vuoden 213 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä voisi mainita sen, että liikevaihdossa ollaan viitisen prosenttia viime vuoden vastaavan ajanjakson tasoa korkeammalla ja samalla yhtiön kannattavuus on ollut hyvä. Myös yhtiön markkina-arvo on ollut neljännes neljännekseltä viime vuoden vastaavaa neljännestä korkeammalla tasolla kehittyen vuoden 213 kolmannella neljänneksellä oikein hyvin edellisestä neljänneksestä. Muiden yhtiöiden osalta on havaittavissa selvä ilmiö, jonka mukaan muutamat omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevat yhtiöt pärjäävät suorastaan hyvin. Samalla useat alihankintatoimituksiin erikoistuneet konepajat ovat huomattavissa vaikeuksissa. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 213 tammi-syyskuussa noin 7 prosentin tasolla eli vuoden 2 vastaavaan ajanjaksoon verraten prosenttiyksikköä alemmalla tasolla. Samalla toimialan tuotannon määrä on ollut noin prosentin verran viime vuoden kolmea ensimmäistä neljännestä alemmalla tasolla ja koko ajanjakso on oltu johdonmukaisesti viime vuotta alemmalla tasolla. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet tammi-syyskuussa 213 lähellä vuoden 2 vastaavan ajanjakson tasoa siten että vientihinnat ovat nousseet runsaalla prosentilla ja kotimaan hinnat laskeneet prosentin kymmenyksillä. Toimialan tavaraviennin arvo on ollut tammi-elokuussa 213 noin viisi prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 213 noin prosenttia alemmalla tasolla kuin tammielokuussa 2. Myös toimialan henkilöstön määrä on vähentynyt hieman. Metallituotteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee tänä vuonna viime vuodesta ja myös henkilöstön määrä vähenee. Tuotannon ja henkilöstön määrät vähenevät myös ensi vuonna. Toimialan pahana uhkana tulevaisuudessa on se, että päähankkijat edelleen vetävät siltä tuotantoa takaisin itselleen tai siirtävät sitä halvemman kustannustason maihin. Toisaalta mahdollisuuksia voi toimialalle syntyä kasvavan viennin sekä omien lopputuotteiden kehittämisen kautta. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213
KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Yleistä Toimialaan kuuluu erilaisten koneiden ja laitteiden valmistaminen, kuten voimakoneet, yleiskoneet, maatalouskoneet, metallintyöstökoneet ja monenlaiset erikoiskoneet. Toimialalle on tavanomaista pääomaintensiivisyys. Toimialan tuotteet ovat paljolti investointitavaroita. Suomessa toimialalle on tyypillistä muutamat globaalit suuryritykset ja näiden ympärille muodostuneet alihankintaketjut. Toimialalla on lisäksi runsaasti omalla lopputuotteellaan markkinoilla olevia pienehköjä yrityksiä. Toimialan tuotteista suurin osa menee vientiin tai toimituksina toimialan sisälle. Toimialan tavaraviennin arvo oli noin 7,5 miljardia euroa vuonna 2, jossa on vähentymistä kuusi prosenttia edellisestä vuodesta. Lisäksi toimialan palveluviennin arvo oli yli miljardi euroa. Kiina ja Venäjä erottuivat muita merkittävimpinä vientikohdemaina yhteensä vajaan viidenneksen osuudellaan. Muita tärkeimpiä vientikohdemaita olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa, Norja, Etelä-Korea, Brasilia ja Australia. Toimialan viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin 13 prosenttia. Kehitys alkuvuonna ja lähiajan näkymät Koneiden ja laitteiden valmistus ei ole vielä täysin toipunut taantumasta, eikä ole saavuttanut vuoden 28 tasoa. Tuotanto lisääntyi vuonna 2 hieman ja henkilöstön määrä kasvoi sekin vähän. Kotimaan myynnin osalta toimiala on kärsinyt kotimaisten investointihankkeiden vähäisyydestä. Teollisuusrakentaminen oli jo vuonna 2 vaatimattomalla tasolla, jolla sen on ennustettu säilyvän vielä tämän ja ensi vuoden. Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuun 213 investointitiedustelun mukaan investointihankkeita on menossa tänä vuonna erityisesti energiahuollossa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, metsäteollisuudessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa, mutta investointien taso jää alhaiseksi. Kotimaisten telakoiden saamilla laivatilauksilla ja Suomen alueella toteutuvien kaivoshankkeiden koneinvestoinneilla on oma merkityksensä suomalaisille laitevalmistajille. KUVIO 24. Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä henkeä 5 4 5 4 TOIMIALAN TUOTOS KUVIO 25. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto ja tuotannon määrä, (kausitasoitetut sarjat, indeksi 2=) Metallien 18 jalostus 1 14 Liikevaihto 2 2 2 213e 214e Tuotoksen määrän muutos, % 1,,9 1,4-4, -1, TOIMIALAN MUITA KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2 2 2 Liikevaihto, M 13 853 1 4 1 55 Arvonlisäys, M 3 83 41 418 Osuus koko metalliteollisuuden arvonlisästä, % 27,1 3,3 35,1 Toimipaikkojen lukumäärä 1 58 5 59 Osuus koko metalliteollisuuden tavaraviennistä, % 27,4 29, 3,5 TOIMIALAN SUURIMMAT YRITYKSET VUONNA 2 Liikevaihto M Henkilöstöä yhteensä Tuotannon määrä Henkilöstöä Suomessa Metso konserni 7 54 3 2 8 4 Kone konserni 277 39 85 1 83 Wärtsilä konserni 4 725 18 89 3 42 Cargotec konserni 3 327 29 9 Konecranes konserni 2 17 2 4 Outotec konserni 2 87 4 8 1 49 Sandvik Mining and Construction Oy 99 1 8 1 8 Andritz Oy 1 7 7 Valtra Oy Ab 1 5 1 5 John Deere Forestry konserni 337 7 Ponsse konserni 3 99 5 Normet Group konserni 23 83 45 Hollming konserni 143 9 84 Solyvent Fläkt Oy 14 5 5 Sulzer Pumps Finland Oy 132 5 5 Oras konserni 131 8 4 Rocla konserni 1 53 4 Sampo-Rosenlew konserni 84 54 5 Moventas Gears Oy 5 5 18 1 14 LV-kuvaaja VOLYYMI: K 3 3 2 2 8 8 3 4 5 7 8 9 13E 14E 4 3 4 5 7 8 9 13 4 Lähde: Tilastokeskus, Metalliliiton tutkimusyksikkö Lähde: Tilastokeskus, viimeiset havainnot: liikevaihtokuvaaja 8/13, volyymi-indeksi 9/13 1 METALLILIITTO 213
Viennin osalta toimiala on kärsinyt muutamien tuoteryhmien heikentyneestä kysynnästä tämän vuoden aikana ja heikentynyt kysyntä jatkuu monelta osin ensi vuonna. Kaivosala on investoinut tänä vuonna viime vuotta vähemmän ja ensi vuoden investointien on ennustettu jäävän vielä alemmalle tasolle, mistä johtuen kaivoslaitevalmistajat ovat joutuneet ongelmiin. Maatalouskoneiden kysyntää on heikentänyt kesän 2 heikko sato, joka on vaikuttanut vuoden mittaan koneiden kysyntään. Puunjalostuslaitosten rakentamishankkeita on aiempaa vähemmän liikkeellä ja kyse saattaa olla pysyväisluonteisesta tason pudotuksesta. Rakentamisen globaali painopiste on siirtymässä Aasiaan kauemmas eurooppalaisten toimijoiden ulottuvilta. Energia-alan laitteiden kysyntään näyttää ilmaantuneen jonkinlainen vaisumpi vaihe, kun hankkeita on kyllä liikkeellä, mutta niitä ei saada käyntiin. Metsäkoneiden vientikysyntäkin heikkeni kesällä 2, mutta on piristynyt viime kuukausina. Toimialan päävientikohdemaiden joukossa on onneksi Kiinan kaltaisia talouksia, joissa kasvu jatkuu paljon EU-maita vilkkaampana. Laivalaitteilla, kuten potkurilaitteilla ja moottoreilla, on ollut kasvavaa kysyntää, mikä osittain on seurausta uusien teknologioiden käytöstä ja osittain markkinaosuuden voittamisesta. Satamien rakentamishankkeita on käynnissä ja suunnitteilla. Teollisuuden odotukset ovat kääntyneet Yhdysvalloissa ja EU-maissakin nousuun. Toimialalla on Suomessa joukko erikokoisia pörssiyhtiöitä, joista kuusi suurinta erottuvat kooltaan muista selvästi. Ne ovat Metso, Wärtsilä, Konecranes, Kone, Outotec ja Cargotec. Näissä yhtiöissä on töissä yhteensä runsas kolmannes koko toimialan Suomen henkilöstöstä. Vuoden kolmannen neljänneksen päätyttyä kuuden suurimman tilauskanta on edelleen globaalisti erittäin hyvä, mutta on pienentynyt noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta tilanteesta ja viisi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Parissa näistä yhtiöistä liikevaihto oli vuoden 213 kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla, kun se toisissa jäi vuoden takaista tilannetta alemmalle tasolle. Kaikkien mainittujen yhtiöiden toiminta on ollut vuoden 213 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kannattavaa, mutta osassa niistä kannattavuus on heikentynyt vuoden mittaan. Yhtiöt ovat myös käyttäneet rahaa aika hyvin investointeihin, mutta investoinnit ovat suuntautuneet pääosin ulkomaille. Panostukset tutkimukseen ovat olleet yhtiöiden asemaan nähden liian vaatimattomat. Kaikkien kuuden suurimman markkina-arvot olivat syyskuun 213 lopulla yleensä korkeammalla tasolla verrattuna syyskuun loppuun vuonna 2 ja kesäkuun loppuun vuonna 213. Lähes kaikissa näissä yhtiöissä on ollut käynnissä Suomessa jonkinlaisia sopeuttamistoimia vuoden 213 aikana. Toimialalla on monia pienempiä silti merkittäviä yhtiöitä, joilla menee hyvin ja jotka ovat pystyneet löytämään oman markkinansa ja pärjäämään tuoteryhmissä, joissa yleisesti menee huonosti. Muutamat näistä yhtiöistä ovat pystyneet kasvamaan tämän vuoden kuluessa. Toimialan kapasiteetin käyttöaste on ollut vuoden 213 tammi-syyskuussa noin 8 prosentin tasolla eli prosenttiyksikön verran alemmalla tasolla kuin vuoden 2 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla toimialan tuotannon määrä on ollut noin kuusi prosenttia edellisvuoden kolmea ensimmäistä neljännestä alemmalla tasolla siten, että tilanne viime vuoteen verraten on vaihdellut kuukausittain. Toimialan tuottajahinnat ovat olleet tammi-syyskuussa 213 pari prosenttia vuoden 2 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla siten, että vientitoimitusten hintataso on noussut hieman kotimaan toimitusten hintatasoa enemmän. Toimialan viennin arvo on ollut tammi-elokuussa 213 kuutisen prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2. Toimialan liikevaihto on ollut tammi-elokuussa 213 noin kolme prosenttia matalammalla tasolla kuin tammi-elokuussa 2. Toimialan henkilöstön määrä on vielä pysynyt ennallaan. Koneiden ja laitteiden valmistuksen tuotannon määrä vähenee jonkin verran tänä vuonna viime vuoden tasosta ja myös henkilöstön määrä vähenee. Tuotannon samoin kuin henkilöstön määrä vähenee myös ensi vuonna. Kun toimialan tuotteet ovat yleensä investointitavaroita, reagointi taantumaan tapahtuu viiveellä. Kasvumahdollisuuksia sisältyy varsinkin toimialan joihinkin sellaisiin yhtiöihin, joilla on oma kilpailukykyinen lopputuote. Toimialan sisällä kasvupotentiaalia on viime vuosina ollut esimerkiksi cleantech-tuotteissa. METALLIN TOIMIALAKATSAUS 213 17