KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖVALVONTA YMPÄRISTÖLUPALAITOSTEN VALVONTASUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 29 :n mukaan viranomaisen on tarkastustoimintaa varten tarvittaessa laadittava erillinen suunnitelma. Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen kunnissa ympäristölupien valvonta on perustunut lähinnä toimenpidepyyntöihin ja kirjallisiin vireillepanoihin. Laitosten säännöllinen tarkastaminen on kuitenkin erittäin tärkeää hyvän ympäristönsuojelun tason varmistamiseksi. Tavoitteena on, että suunnitelmallisia tarkastuksia ympäristölupalaitoksiin suoritettaisiin säännöllisesti, keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Valvonnan suunnitelmallisuudella pyritään valvonnan tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen toteutukseen. Valvontaohjeen laatimisessa on soveltuvin osin käytetty apuna ympäristöministeriön antamaa yleistä ohjetta ympäristölupien valvonnasta. Ohje on annettu lähinnä alueellisille ympäristökeskuksille, joiden on sen perusteella laadittava oma valvontasuunnitelma. Valvontaohjeen laatimisessa on hyödynnetty lisäksi Mäntsälän kunnassa käytössä ollutta valvontaohjetta. 2. VALVONTAOHJEEN TAVOITTEET Ympäristöluvan saaneen laitoksen toiminnan valvonta on vuosia jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä. Toiminnan harjoittajan ja valvontaviranomaisen välille syntyvä säännöllinen yhteydenpito edesauttaa ympäristönsuojelun kannalta parhaan toimintatavan tavoitteen toteutumista. Myös mahdolliset toiminnan olennaisten muutosten aiheuttamat ympäristöluvan muutostarpeet tulevat ajoissa esille, lupahakemukset saadaan ajoissa vireille eikä lupien käsittely viivästytä rakennustai muiden suunnitelmien toteuttamista. Kun yhteydenpito on säännöllistä, toiminnan harjoittajan on myös helpompi lähestyä viranomaista tarvitessaan tietoa ja ohjeita esim. muuttuvien ympäristösäädösten ja -vaatimusten tulkitsemiseen. Laitosten tarkastaminen on tärkein ympäristönsuojelulaissa mainittu valvontakeino. Ohjeeseen on tarkastusten lisäksi otettu mukaan muita valvontatapoja kuten vuosiraporttien ja tarkkailutulosten tarkastaminen. Lisäksi on esitetty ehdotuksia projekteina toteutettavista valvontakeinoista. Valvontasuunnitelman avulla pyritään tehostamaan ympäristölupien ja lupavelvollisen toiminnan valvontaa. Tämä voi toteutua vain, jos ympäristönsuojelulla on käytettävissä riittävästi henkilöresursseja ja käytettävissä olevia resursseja suunnataan riittävästi valvontasuunnitelman toteuttamiseen. Suunnitelman avulla voidaan arvioida ympäristölupien valvontaan tarvittava vuotuinen työpanos, joka voidaan ottaa huomioon toimintasuunnitelmien laatimisessa ja näin varmistaa, että valvonnallekin varataan riittävästi työaikaa.
2 3. YMPÄRISTÖLUPALAITOSTEN VALVONTA Tarkastus Ympäristönsuojeluasetuksen 29 :n mukaan valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein toiminnan seuraamiseksi. Tarkastus on suoritettava myös toiminnanharjoittajan, asianosaisten ja muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastus ole ilmeisen tarpeetonta jos toiminnan harjoittaja ilmoittaa poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa (YSL 62 ) jos toiminnan harjoittaja ilmoittaa, että maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista (YSL 76 ) sekä jos toiminnan harjoittaja ilmoittaa toimintaa koskevista sellaisista muutoksista tai tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta, ja tarkastuksen tekeminen on tarpeen (YSA 30 ). Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Toiminnan harjoittajan edustajan tulee olla mukana tarkastuksessa, ja käynnistä on yleensä pitänyt sopia etukäteen. Tarkastukseen on valmistauduttava etukäteen. Jos laitos on ennestään tuttu, valmistautumiseksi riittää se, että ottaa mukaan laitoksen ympäristölupapäätöksen. Yleensä myös hakemusasiakirjat ja päätöksen valmistelussa syntyneet asiakirjat kannattaa ottaa mukaan, koska ne sisältävät esim. karttoja, rakennuspiirustuksia ja prosessikuvauksia, joihin voidaan tarvittaessa tarkastuksella merkitä uusia kohteita. Edelliseen tarkastuspöytäkirjaan, mahdollisiin vuosiraportteihin ja tarkkailutuloksiin on tutustuttava etukäteen. Tarkastuksen suorittaa ensisijaisesti se valvontaviranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu toiminnan lupa-asian käsittely. Valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Siispä Uudenmaan ympäristökeskus tarkastaa ne laitokset, joiden lupa-asiat se käsittelee, mutta pyytää yleensä kunnan edustajan mukaan tarkastukselle. Kaikki käynnit laitoksissa eivät välttämättä ole ympäristönsuojeluasetuksen mukaisia tarkastuksia. Usein tehdään tutustumiskäyntejä, pidetään neuvottelu yrityksen tiloissa tai voi olla tarpeen käväistä laitoksen lähellä tai pihassa. Vuosiraportointi Uusissa ympäristölupapäätöksissä on toiminnasta yleensä määrätty tekemään vuosiraportti. Raportointia varten ei ole ollut käytössä lomakkeita, vaan ne ovat olleet vapaamuotoisia. Vuosiraportti on yleensä edellytetty toimittamaan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
3 Valvoja tarkistaa kevään aikana, että kaikki vuosiraportit ovat tulleet, ja pyytää puuttuvat raportit luvan haltijoilta, ensin puhelimitse tai sähköpostilla ja tarvittaessa kehotuskirjeellä. Vuosiraportti tarkistetaan vertaamalla siinä olevia tietoja ympäristölupapäätöksen tietoihin. Tarvittaessa pyydetään toiminnanharjoittajalta lisätietoa raportissa esitetyistä asioista. Jos toiminta on olennaisesti laajentunut tai muuttunut, on aloitettava neuvottelut uuden luvan tarpeesta. Vuosiraportti on hyvä ja nopea valvonnan keino, jota käyttämällä luvanhaltijan ja viranomaisen välillä on vuosittaista yhteydenpitoa. Ongelmana ovat ne laitokset ja toiminnat, joiden ympäristöluvassa ei ole edellytetty toimittamaan vuosiraporttia. Niiden kohdalla voitaisiin projektimaisesti määräajoin pyytää toimittamaan kirjallisesti vastaavia toimintaa koskevia tietoja. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Ympäristölupapäätöksiin kirjatut tarkkailumääräykset ovat täysin merkityksettömiä, jollei tarkkailun suorittamista ja siitä saatavia tuloksia valvota. Siksi tarkkailun toteuttamisen ja tulosten valvonta on erityisen tärkeää. Valvojan tulee vuosittain tarkistaa, että tarkkailutulokset ovat tulleet ja pyytää puuttuvat tulokset toiminnanharjoittajilta. Tarkkailutuloksia verrataan luvassa asetettuihin raja-arvoihin tai aiempiin tarkkailutuloksiin. Jos raja-arvot ylittyvät tai tarkkailutuloksissa havaitaan olennaisia muutoksia huonompaan, tulee käynnistää valvontamenettely. Projekteina toteutettava valvonta Niiltä laitoksilta ja toiminnoilta, jotka eivät säännöllisesti toimita vuosiraporttia, voidaan ajoittain pyytää samanlaisia toimintaa koskevia tietoja kuin vuosiraporteissa on. Samanaikaisesti voidaan pyytää esim. kaikkien tiettyä toimialaa (esim. eläinsuojat) olevien laitosten tietoja. Kirjalliseen pyyntöön voidaan liittää lomake, jolla tiedot voi toimittaa. Ajoittain voi olla tarpeen tarkastaa jonkin alueen tai toimialan kaikki ympäristölupavelvolliset laitokset projektimaisesti samana vuonna. Tämä on hyödyllistä esim. silloin, kun lainsäädännössä annetaan uusia, tiettyä toimialaa koskevia määräyksiä tai tällaisten määräysten toimeenpanon määräaika lähestyy (esim. uudet jätehuoltomääräykset). Projektina toteutettavien tarkastuksien aiheena voi myös olla vain jokin tietty seikka, esim. öljynerotuskaivojen tarkastuksia ja tyhjennyksiä koskevan kirjanpidon tai ongelmajätehuoltoa koskevan kirjanpidon tarkastaminen taikka lantalan mitoituksen ja kunnon tarkastaminen.
4 4. TOIMENPIDEPYYNNÖT JA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 92 :N MUKAISET VIREILLEPANOT Suunnitelmallisten tarkastusten lisäksi tarkastuksia ympäristölupalaitoksille tehdään myös erilaisten ilmoitusten perusteella. Ilmoitukset jakautuvat toimenpidepyyntöihin ja vireillepanoihin. Toimenpidepyynnöt Suurin osa haittailmoituksista tehdään puhelimitse. Nämä toimenpidepyynnöt kirjataan. Suullinen ilmoitus ei kuitenkaan velvoita viranomaista ryhtymään toimenpiteisiin. Etenkin nimettömiin ilmoituksiin reagoiminen on viranomaisen omassa harkinnassa. Aiheettomilta tuntuvat nimettömät ilmoitukset voidaan jättää huomiotta. Ilmoituksen perusteella viranhaltija tekee arvion asian kiireellisyydestä ja toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Pääsääntöisesti asianosaisen ilmoitus haitasta käydään tarkastamassa puhelimitse tulleen toimenpidepyynnön perusteella ja tarvittaessa asia laitetaan vireille viranomaisen omasta aloitteesta. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa laitos on vastikään tarkastettu ja tarkastuksessa on huomioitu riittävästi vaatimuksessa esitetyt asiat ja vaatimuksen esittäjälle voidaan antaa vastaus myös ilman paikalla käymistä. Tarkastus voidaan myös jättää tekemättä, jos sitä ilmoitushetkellä ei enää ole havaittavissa. Tällainen tilanne tulee usein eteen esim. poikkeuksellisen kovasta melusta tai pölyepisodista valitettaessa. Tällaisessakin tapauksessa ilmoitus kirjataan ja siitä välitetään tieto toiminnanharjoittajalle viimeistään seuraavassa suunnitelman mukaisessa tarkastuksessa. Tilanteissa, jossa on selvästi kyse naapuruuslain mukaisesta kohtuuttomasta rasituksesta tai viihtyisyyshaitasta, asianosaista ohjeistaan kirjallisen vireillepanon tekemiseen. Näihin osin subjektiivisiin haittoihin ei viranomainen yleensä voi omaaloitteisesti valvontamenettelyin puuttua. Asianosaisen tekemä vireillepano Asianosaisilla, yhdistyksillä, kunnalla sekä viranomaisilla on oikeus kirjallisesti panna jokin ympäristön pilaantumista koskeva asia vireille ympäristölautakunnassa (YSL 92 ). Kirjallisesti vireille tulleessa asiassa tehdään aina valituskelpoinen päätös. Kirjallinen vireillepano käynnistää siten aina viranomaisen valvontamenettelyn. Asian selvitetään tarkastuksin, selvityspyynnöin ja tarvittaessa esim. mittauksin. Asianosaisia kuullaan ennen päätöksentekoa. Havaitun epäkohdan korjaamiseksi voidaan antaa kehotus. Ympäristölautakunta voi asiaa selvitettyään antaa YSL 84 :n perusteella määräyksiä, jos asiaa ei kehottamalla saada korjaantumaan. Kiireellisissä tapauksissa määräyksen voi antaa YSL 89 :n perusteella viranhaltija, jolle ympäristölautakunta on tehtävän delegoinut. Silloinkin asia on tuotava viivytyksettä ympäristölautakunnan päätettäväksi.
5 5. YMPÄRISTÖLUPALAITOSTEN VALVONTASUUNNITELMA Valvonnan kohdentuminen ja tarkastustiheys Tarkastettavat laitokset on jaettu neljään luokkaan sen perusteella kuinka usein toiminta on tarpeen tarkastaa. Luokkaa määritettäessä on huomioitu toiminnan luonne ja sijaintipaikan olosuhteet sekä aiemmat ongelmat mm. lupamääräysten noudattamisessa. Valvontaluokat ovat: luokka 1. tarkastus vähintään kerran vuodessa luokka 2. tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa luokka 3. tarkastus vähintään kerran neljässä vuodessa luokka 4. tarkastus vähintään kerran luvan voimassaoloaikana Valvottavat kohteet Lupavelvollisia laitoksia, jotka ovat valvonnan piirissä, on vuoden 2009 marraskuussa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella yhteensä 149 kpl. Lisäksi voimassa on ympäristölupia, joiden mukaista toimintaa ei enää harjoiteta tai toimintaa ei ole lainkaan aloitettu. Näitä toimintoja ei ole kirjattu valvontasuunnitelmaan aktiivisiksi kohteiksi. Suurimman yksittäisen toimialan muodostavat jakeluasemat (43 kpl) ja toiseksi suurimman ryhmän muodostavat polttolaitokset (20 kpl). Muita alueella yleisiä luvanvaraisia toimintoja ovat metalliteollisuuteen kuuluvat pintakäsittelylaitokset, eläinsuojat, maa-ainesten otto ja jätteen käsittely. Valvottaville kohteille on määritetty valvontaluokka huomioiden niiden toimintaan ja sijoituspaikkaan liittyvät riskit. Toimialoittain on arvioitu tarkastusten tarvetta. Arvioinnissa on otettu huomioon toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit. Kaikkien toimialojen osalta tarkastuksilla saatava informaatio ei ole toiminnan valvonnan kannalta yhtä olennaista ja joillain toimialoilla esim. tarkkailutulosten seuranta on huomattavasti tehokkaampi tapa valvoa toiminnan luvanmukaisuutta. Nämä tekijät on huomioitu toimialan valvontaluokkaväliä määritettäessä. Yksittäisen lupalaitoksen valvontaluokka on määritelty toimialan valvontaluokkaväliltä ottaen huomioon lupalaitoksen sijoittuminen ja toiminnan luonteesta johtuvat erityispiirteet. Keskeisiä arvioitavia asioita on toiminnan sijoittuminen pohjavesialueelle, vesistön läheisyys ja etäisyys asutukseen.
6 6. VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2015 Valvontasuunnitelman mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset on esitetty vuosille 2010 2015. Valvontasuunnitelma tulee tarkentumaan vuosittain kun siihen lisätään uudet valvottavat kohteet ja poistetaan lopettaneet kohteet. Vuodelle 2011 ja sitä seuraaville vuosille suunnitellut tarkastukset saattavat siten muuttua vuosittaisten tarkistusten yhteydessä. Ympäristölupalaitokset Valvontaluokka Kohteiden lukumäärä Vastuuvalvoja Tarkastukset 1.11.2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Metsäteollisuus - Metalliteollisuus 3-4 11 Marja Talja 5 1 5 3 4 1 Energian tuotanto 3-4 20 Marja Talja 6 6 2 2 5 0 Kemianteollisuus - Kemikaalien tai polttoaineiden varastointi 3-4 43 Marja Talja 12 5 4 7 4 10 Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta 3 3 Marja Talja 0 3 0 0 0 3 Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto 1-3 11 Saku Nurminen 7 4 3 1 4 3 Mineraalituotteiden valmistus 2-3 9 Saku Nurminen 3 5 2 0 3 5 Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely 3-4 5 Marja Talja 1 0 2 3 1 0 Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 4 6 Marja Talja 1 3 4 1 1 1 Eläinsuojat tai kalankasvatus 2-4 15 Ville Hämäläinen 3 6 1 5 1 5 Liikenne 2-4 3 Katariina Serenius 2 0 1 0 3 0 Jäte- ja vesihuolto - jätteen hyödyntämiskohteet 4 5 Saku Nurminen 3 0 0 0 0 0 - jätteen vastaanotto ja käsittely 2-3 11 Saku Nurminen 3 4 4 1 3 1 - jäteveden käsittely 3-4 3 Ville Hämäläinen 0 0 0 3 0 0 Muu toiminta 3-4 4 Katariina Serenius 1 1 2 0 0 0 YSL 28 :n mukaiset kohteet 2 1 Marja Talja 1 0 1 0 1 0 Yhteensä 149 48 38 31 26 30 29