Etelä-Karjalan Yrittäjät juhlii pyöreitä vuosia

ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJIEN LEHTI 2 / 2013 Etelä-Karjalan Yrittäjät juhlii pyöreitä vuosia

Työmatkailijan etupaketti: huippuedullinen Nokia LUMIA ja dataa kiinteään hintaan Nokia LUMIA 820 Nokia LUMIA 920 Nokia LUMIA 720 Huipputekniikkaa ja muunneltavuutta vaativaan käyttöön, LTE-yhteensopiva. (24 kk sop.) tai 269 11 20 /kk 16 50 Alv 0 % /kk Palkittu muotoilu, Pure View -kamera, LTE-yhteensopiva. (24 kk sop.) tai 395 Alv 0 % Kaunis, kevyt ja siro. Lumioiden paras akunkesto. 10 10 /kk (24kk sop.) tai 241 Alv 0 % Ennennäkemättömän edullinen Nokia LUMIA ja Elisa Idea takaavat huolettoman surffauksen työmatkoillasi EU:ssa ja Venäjällä vain 5 :n päivähintaan verkosta riippumatta. Kattavat yhteydet kaikkialla maailmassa: Elisa Idea liittymäpaketti yrityksille 100 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiililaajakaista 2M Data EU:ssa ja Venäjällä 5 /pv Puhe EU:ssa ja Venäjällä 30 % Vodafone World -hinnaston normaalihinnoista 8 95 /kk Alv 0% elisa.fi /verkkokauppa elisa.fi /ajanvaraus Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00 16.30, pvm/mpm) Puhepaketti sis. 100 min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 /alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20 /min, vastaanotto 0,05 /min (norm. 0,29 /min ja 0,08 /min). Tiedonsiirto ulkomailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä alk. 5 /25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5 /alkava 25Mt (norm. 0,70 /Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia. Elisa Shopit Lappeenranta, Valtakatu 36 Ilkka Pitkänen 050 506 7713 email: ilkka.pitkanen@elisa.fi Elisa Shopit Imatra, Karhumäenkatu 6 Petri Husu 050 506 7503 email: petri.husu@elisa.fi

ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT RY PUHEENJOHTAJA VUONNA 2013 Tommi Matikainen, Imatran Työstöasennus puh. 0400-810 031 tommi.matikainen@tyostoasennus.fi 3 IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT RY Ilkka Ollonen Mariella & Ilkka Ollonen Ky Matinkatu 3, 55100 IMATRA Puh. 010 320 3990, 050 354 5370 imatran@yrittajat.fi www.imatranyrittajat.fi JOUTSENON YRITTÄJÄT RY Sami Röyskö Auto- ja Rakennusmaalaamo Röyskö Ky Asentajantie 2, 54100 JOUTSENO Puh. (05) 453 444, 040 540 1158 joutsenon@yrittajat.fi LPR:N KÄSI- JA PIENTEOLLISUUS - YHDISTYS RY Ari Kettunen Lappeenrannan Rakennuslasi Kaakkoiskaari 1, 53500 LAPPEENRANTA Puh. 040 545 1206 lappeenrannan.kpty@yrittajat.fi www.kasijapienteollisuus.fi LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄ- JA LIIKEMIESYHDISTYS RY Juha Oksanen Loma-Oksa Oy Kuusimäenkatu 18, 53810 LAPPEENRANTA Puh. 0400 250 275 lappeenrannan@yrittajat.fi www.lymy.fi LEMIN YRITTÄJÄT RY Hannu Vesala Insinööritoimisto Hannu Vesala Hakakatu 9, 54710 LEMI Puh. 045 204 7785 lemin@yrittajat.fi i LUUMÄEN YRITTÄJÄT RY Kalevi Manner Mannerin Hunajatuotteet Suo-Anttilantie 133, 54530 LUUMÄKI Puh. 040 516 6963 luumaen@yrittajat.fi www.luumaenyrittajat.fi PARIKKALAN YRITTÄJÄT RY Sanna Lötjönen Särkisalmen Kotileipomo Ky Melkoniementie 10, 59310 SÄRKISALMI Puh. 045 128 3951, 0500 838 765 parikkalan@yrittajat.fi www.parinet.fi/pyry RAUTJÄRVEN YRITTÄJÄT RY Mirja Vaittinen Tmi Mirja Vaittinen Änkisalontie 52, 56800 SIMPELE Puh. 050 537 3669 rautjarven@yrittajat.fi www.rautjarvenyrittajat.fi RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT RY Matti Jaatinen MJ Jaatinen Oy Kalliolantie 167, 56440 POHJALANKILA Puh. (05) 474 4150, 0500 154 151 ruokolahden@yrittajat.fi www.ruokolahdenyrittajat.fi SAAREN YRITTÄJÄT RY Tuomo Kokkonen Kokkonen T. Automaalaus ja Konekorjaus Jyrkiläntie 195, 59610 TARNALA Puh. (05) 484 211, 0400 803 969 saaren@yrittajat.fi www.parinet.fi/syry/ SAVITAIPALEEN YRITTÄJÄT RY Hannu Jokinen Suomen Lähitukku Oy Peltoinlahdentie 29, 54800 SAVITAIPALE Puh. 0400 152 095 savitaipaleen@yrittajat.fi SUOMENNIEMEN YRITTÄJÄT RY Ville Viitikka Kuljetus- ja Konetyö Viitikka Laamalantie 111 52420 PELLOSNIEMI Puh. 0500 293 967 suomenniemen@yrittajat.fi TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT RY Kari Manninen Eduman Oy Rautupolku 11 54915 TAIPALSAARI Matkapuhelin 0400 886 952 taipalsaaren@yrittajat.fi YLÄMAAN YRITTÄJÄT RY Hannu Heinonen Kiviseppä Ky Kälviäisentie 689, 54410 YLÄMAA Puh. 045 633 8420 ylamaan@yrittajat.fi www.ylamaanyrittajat.fi TOIMISTO Maakuntagalleria Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta MARJA TAMMINEN puh. 010 470 1100 marja.tamminen@yrittajat.fi JULKAISIJA Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Maakuntagalleria Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta puh. 010 470 1100 PÄÄTOIMITTAJA Ari Kaijansinkko ILMOITUSMYYNTI Ari Kaijansinkko Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Maakuntagalleria Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta puh. 010 470 1100 ILMOITUSHINNAT 1/1 takakansi 1926 1/1 sisäkansi 1807 1/2 sisäkansi 1080 1/1 (210 x 297 mm) 1438 1/2 (170 x 130 mm) 835 Mainostoimistoalennus: ei ole. ALV 0 %. Ilmoitusvalmistus ei sisälly hintaan. Maksun saaja: Etelä-Karjalan Yrittäjät ry. Maksuehdot: 14 pv netto. Pankkiyhteys: Nordea NDEAFIHH FI7320541800064015 EKOP OKOYFIHH FI6056200920007365 EKSP HELSFIHH FI4541081040032311 Danske DABAFIHH FI6380001700504690 Tapiola TAPIFI22 FI8236363002902153 PAINOS 6500 kpl LEVIKKI Etelä-Karjalan Yritykset, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. SIVUNVALMISTUS Kirjapaino Seppo Oy PAINOPAIKKA Kirjapaino Seppo Oy

4 puheenjohtajan palsta Sisällys 04 Puheenjohtajan palsta 05 Muutosten vuosikymmen 21 Paikallisyhdistyksissä on voimaa 34 Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saajat onnittelevat Etelä-Karjalan Yrittäjiä 38 Henkilöstön osaamisen kehittäminen yhteispelillä tuloksiin 40 Onnittelut 45 Koko Yrittäjäpäivät saman katon allla 46 Vuoden suurin yrittäjille ja kuntien johdolle suunnattu tapahtuma 48 Wirman ensimmäisen vuoden antia 53 Yrittäjä tulevaisuudesta Laura Lares 54 Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa 55 Asiantuntijat Etelä-Karjalassa 56 Provestiksen B2B 58 YrittäjäInfo 64 Yrittäjä ostaa yrittäjältä Onnea 70-vuotistaipaleesta! Etelä-Karjalan Yrittäjät täyttää tänä vuonna 70 vuotta, mikä on upea saavutus! Näiden vuosien aikana järjestön toiminta on muodostunut merkittäväksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoksi. Viimeisten vuosien aikana haasteeksi on muodostunut ihmisten ajan puute ja työelämän hektisyys, josta seurauksena on vaikeus löytää jatkajia yhdistysja vapaaehtoistyöhön. Rohkenen kuitenkin kannustaa kaikkia yrittäjiä liittymään joukkoon. Yhdistystoiminta on hyvää vastapainoa työlle. Osallistumalla pääsee vaikuttamaan moneen suuntaan ja lisäksi tapaa samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa ilojen ja surujen jakaminen onnistuu. Viimeiset kymmenen vuotta Etelä-Karjalan Yrittäjät on kulkenut vahvassa myötätuulessa ja jäsenmäärä on kasvanut 1600:sta 2250 jäseneen, kasvu on ollut upeat 38 prosenttia. Yrittäjäliikkeen merkitys edunvalvojana on kasvanut ja yrittäjien arvostus noussut kohisten. Suurteollisuuden vähentäessä henkilöstöään on katseet käännetty yrittäjiin. Viimeisen 10 vuoden aikana työpaikat ovatkin syntyneet pk-sektorille, eikä suunnanmuutosta ole näkyvissä. Meillä yrittäjillä on suuri vastuu huolehtia yrityksistämme ja niiden työntekijöistä, jotta Suomi saadaan takaisin kasvu-uralle. Etelä-Karjalan yrittäjillä on monessa asiassa ollut myötätuulta, mutta matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä. Vuoden 2012 maakuntajuhlista alkanut myllerrys on jo tasaantunut, mutta haavoja joudutaan vielä nuolemaan. Etelä-Karjalan Yrittäjissä puhaltavat nyt uudet tuulet ja uusien toimijoiden johdolla junaa kammetaan takaisin raiteille. Vastuuta on jaettu kaikille niille hallituksen jäsenille, jotka oman ajankäyttönsä puitteissa ovat siihen pystyneet. Kiitos kuuluu jokaiselle hihansa käärineelle! Olemme muodostaneet useita valiokuntia hoitamaan asioita, luoneet sääntöjen rinnalle toimintaa täydentävän hallintosäännön ja kirkastaneet ajatuksia toimintamme päälinjoista. Päätehtävänä pidämme edunvalvontaa sekä palveluiden luomista ja ylläpitoa jäsenistölle. Lisäarvona jäsenmaksulle tarjoamme yhteistyökumppaneiden avulla useita rahanarvoisia etuja. Nyt on hyvä aika liittyä yhdistykseen ja nauttia eduista! TOMMI MATIKAINEN Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja

Muutosten vuosikymmen Vuonna 2003 Etelä-Karjalalle povattiin onnetonta tulevaisuutta. Vaan toisin kävi: Teollisuuden rakennemuutos ei saanutkaan maakuntaa polvilleen. Pksektori toimii vahvana puskurina suhdannevaihteluita vastaan. Seuraavilla sivuilla kurkistetaan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden tapahtumiin Etelä-Karjalan Yrittäjien toiminnassa.

6 historiikki Vahvaa uskoa tulevaisuuteen tappioista tulee mieleen 1990-luvun alun lama, joka koetteli todella raskaasti juuri pk-sektoria. Moni yrittäjä muistelee vieläkin katkeruudella noita aikoja. Toisaalta tuon laman jälkeinen kasvunaika on ollut monelle yrittäjälle parasta yrityksen kehittämisen ja vaurastumisen aikaa. Pk-yritysten vahvat taseet ovat nyt kansantaloutemmekin kannalta merkittävä apu taantumista selviämisessä. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet pk-yritysten yleisen merkityksen vahvistumisen aikaa. Suuryritysten karsiessa ja ulkoistaessa toimintojaan ovat uudet työpaikat pääosin syntyneet pk-yrityksiin. Aktiivista ulkomaankauppaa Etelä-Karjalan Yrittäjät perustettiin vuonna 1943. Suomi oli tuolloin vielä sodassa, ja Euroopassa ja maailmalla kansakunnat taistelivat keskenään. Yrittäjäjärjestön perustaminen keskellä sodan melskettä osoittaa perustajiensa vahvaa uskoa parempaan huomiseen. Tällainen eteenpäin katsova asenne on tyypillinen yrittäjän ominaisuus. Menestystuotteita ja palveluita luovat yrittäjät, joilla on vahvaa uskoa tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja rohkeutta tarttua hetkeen. Etelä-Karjalan Yrittäjät on kuluneiden vuosikymmenien aikana valvonut jäsentensä etua. Se on ollut omalta osaltaan mukana rakentamassa suomalaista yrittäjyyden yhteiskuntaa. Kuluneisiin seitsemään vuosikymmeneen mahtuu sekä hyviä että huonoja aikoja. Sodan jälkeiset kasvun ja teollistumisen vuodet olivat kasvua myös pkyrittäjien osalta. Kun suurteollisuus kasvoi ja vaurastui, loi se moninaisia mahdollisuuksia myös pk-yritysten kasvulle. Hyvin toimivassa eri elinkeinojen ravintoketjussa tarvitaan kaiken kokoisia yrityksiä. Meistä jokainen mittaa yrittämisen elinkaartaan ensisijaisesti omien kokemusten kautta. Kuluneilta vuosikymmeniltä jää päällimmäisinä mieleen joko merkittävät onnistumiset tai merkittävät tappiot. Lähihistorian Teollisuutemme kasvu tulee globaaleilta markkinoilta, sieltä missä markkinat kasvavat nopeimmin ja raakaaineita ja työvoimaa on saatavissa kilpailukykyisillä hinnoilla ja ehdoilla. Tämä muutos on näkynyt myös Etelä-Karjalassa teollisten työpaikkojen katoamisena. Viimeisimpänä esimerkkinä Stora Enson 1,6 miljardin euron kartonki- ja sellutehdasinvestointi Kiinaan. Teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen emme ole pystyneet kuromaan umpeen vuosien 2008-2009 vientitulojen menetyksiä. Huolestuttavaa on, että näköpiirissä ei ole selvää muutosta parempaan. Tässä emme ole yksin, vaan koko EU kärsii nyt heikosta talouden kasvusta. Etelä-Karjalan alueella uskotaan kuitenkin rakennemuutoksesta ja markkinoiden epävarmuudesta huolimatta vahvaan talouden kasvuun ja uusiin asiakasvirtoihin. Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen vaurastuvan keskiluokan odotetaan lisääntyvässä määrin hakevan palveluita ja tavaroita naapurista. Etelä-Karjalan Yrittäjät on määrätietoisesti ajanut tämän asiakasvirran vahvistamista ehdottamalla viisumivapautta ja investointeja kauppaa ja palveluita tukevaan infraan. Täällä on rohkeasti ymmärretty tarttua hetkeen ja lähdetty ylittämään niitä rajoja, joita maailman politiikan muutokset ovat muutenkin madaltaneet. Omasta ja Suomen Yrittäjien puolesta haluan onnitella merkkivuottaan viettävää Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:tä ja toivottaa rohkeutta ja menestystä tuleville vuosikymmenille! MIKKO SIMOLINNA Suomen Yrittäjät ry Puheenjohtaja

historiikki lukijallle 7 Etelä-Karjalan Yrittäjät ry täyttää 70 vuotta Yksityisyrittäjäin Viipurin aluejärjestö perustettiin jatkosodan aikana lokakuun 3. päivänä 1943. Perustava kokous pidettiin Viipurin Pyöreän tornin edessä sijaitsevassa Pohjoismaiden Yhdyspankin talossa. Rakennuksessa sijaitsi Pamauskerhon huoneisto. Huoneistossa kokoontuivat yrittäjät, liikemiehet ja kaupungin vaikuttajat. Pamauskerhon olivat perustaneet yrittäjät, elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajat. Sodan jälkeen aluejärjestö keskitti toimintansa Lappeenrantaan. Ensimmäinen kokous pidettiin Hotelli Patriassa 28. huhtikuuta vuonna 1945, ja paikalla oli noin 150 yksityisyrittäjää. Haluamme kunnioittaa aluejärjestömme vaikuttajia sekä luottamushenkilöitä ja nykyisiä yrittäjiä palauttamalla mieliin asioita, joiden kulkuun hekin ovat viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana osaltaan vaikuttaneet. Tähän lehteen on koottu niin yrittäjäjärjestön kuin maakuntammekin kehitykseen vaikuttaneita tapahtumia ja kohokohtia vuosilta 2003 2012. Edellinen, vuosiin 1943-2003 keskittynyt historiikki julkaistiin vuonna 2003 kun yhdistys täytti 60-vuotta. Eteläkarjalaiset yrittäjät voivat olla ylpeitä menneisyydestään ja odottaa mitä parhainta ja positiivisinta tulevaisuutta. Kiitokset kuuluvat myös aktiivistemme paikallisyhdistysten hallituksille, jotka ovat keränneet tietonsa omille sivuilleen. Tahdon samalla luoda uskoa Teihin, hyvät yrittäjät, jotta te ja maakuntamme menestyisitte. ARI KAIJANSINKKO päätoimittaja REIM Real Estate ISA ISA-auktorisoitu isännöintiyritys REIM Lappeenranta

8 historiikki Vuosi 2003 Huolta tulevaisuudesta, huomiota yrittäjien hyvinvointiin Koonnut Ulla Ylönen - Nyt eletään aikaa, jolloin viisas kunta voi ottaa etumatkaa muihin luomalla yrittäjyyttä tukevaa ilmapiiriä, kirjoittaa Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Reijo Paajanen vuoden 2003 ensimmäisen Yrittäjäpostin pääkirjoituksessa. Yhtenä uutena toimialana voisivat olla hyvinvointipalvelujen ja sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinat, joita kunnat toistaiseksi hallitsevat. Uusille urille eteläkarjalaisia ruoskii muun muassa Kuntalehden teettämä maakuntien tulevaisuudennäkymiä koskeva vertailu, jossa Etelä-Karjala sijoittuu häntäpäähän. Huoli tulevien yrittäjäsukupolvien puutteesta käynnistää yrittäjyyskasvatushankkeita eri puolilla Suomea. Lappeenrannassa teknillinen yliopisto ottaa hankkeen vetovastuun, ja etsii Etelä-Karjalan Yrittäjien riveistä myös yrityskummeja yliopiston opiskelijoille. Yrittäjyyskasvatuksen puolesta liputtavat myös kaikki yrittäjäjärjestön viisi kansanedustajaehdokasta. Reijo Paajanen (kok.) Lappeenrannasta ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ruokolahdelta valitaan eduskuntaan. Vuonna 2003 Etelä- Karjalassa toimi noin 5 200 yritystä. Ne työllistivät yli 30 000 ihmistä. Joka kolmas yritys kuului yrittäjäjärjestöön. Etelä-Karjalan Yrittäjät ry täyttää 60 vuotta. Järjestö on perustettu Viipurissa 3.10.1943. Sen alkuperäinen nimi oli Yksityisyrittäjäin Viipurin aluejärjestö. Sotien jälkeen järjestö kotiutui Lappeenrantaan. Sähköinen taloushallinto rynnii yrityksiin. Eteläkarjalaisia pk-yrityksiä kehotetaan nopeisiin uudistuksiin, sillä suurteollisuus lopettaa paperilaskujen vastaan ottamisen lähivuosina. E-laskun ja muun sähköisen liiketoiminnan läpimurtoa vauhdittaa Teknologiakeskus Kareltekin vetämä hanke, jossa yrittäjäjärjestö on mukana. Imatralla aletaan kasvattaa sampia. EU-rahoitteiseen kokeiluun osallistuivat Imatran Kala ja Kaviaari Oy, Imatran kaupunki ja Stora Enso Oyj. Vonkaletta pitelee Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna. Kaakkois-Suomeen perustetaan yritysverkko, johon kuuluvat Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan yrittäjä- ja maataloustuottajajärjestöt sekä elinkeinoyhtiöt. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taajamien ja maaseudun yritysten välille. Yrittäjäjärjestö on huolissaan pienyrittäjien terveydestä ja hyvinvoinnista. - Joidenkin miesyrittäjien saaminen terveystarkastuksiin on onnistunut vasta, kun vaimoon on saatu yhteyttä. Uudet jäsenet: 133

historiikki 9 Vuosi 2004 Kotimarkkinat avainasemassa, sähköinen taloushallinto yleistyy Jarmo Koivunen (vas.) esittelee yrityspalveluorganisaatioiden edustajille Taipalsaaren uutta puutavarakuivaamoa. Kuulolla matkailun palvelupäällikkö Armi Sallinen, yritysasiantuntija Pasi Toropainen ja Selman toimitusjohtaja Hannu Alanen (oik.). Lisääntyvä työttömyys huolestuttaa yrittäjiä. Talouden kehitys on kotimarkkinoiden varassa ja pienyritykset ovat työllistäjinä avainasemassa. Tulevat sukupolvenvaihdokset ja eläkkeelle jäämiset vähentävät yrittäjien investointihaluja. Yrittäjäjärjestössä toivotaan, että terveille yrityksille löydettäisiin jatkajat. Toivottavasti emme näe sitä päivää, jolloin vanhuksilla on ruokintaautomaatit. Jukka Korkeila Maakunnassa jännätään, miten uusien EU-jäsenmaiden kuten Viron tulo yhteisille sisämarkkinoille vaikuttaa pk-yritysten toimintaan. Suomen Yrittäjien valtakunnallinen elinkeinopolitiikkakysely paljastaa, että eteläkarjalaiset yrittäjät ovat tyytymättömiä kotikuntiensa toimintaan. Yrittäjien mielestä kunnat kohdentavat elinkeinotoimen resursseja vääriin asioihin eivätkä panosta tarpeeksi imagomarkkinointiin. Kyselyyn vastanneet paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet toivovat, että yritysvaikutukset otettaisiin huomioon kuntien päätöksenteossa. Verkkolaskutuksen sisäänajo yrityksiin kiihtyy. Samoin sähköisen taloushallinnon markkinointi, jossa erityisen aktiivisia ovat operaattorit ja pankit. Rahalaitoksissa arvellaan, että suuri osa yrityksistä alkaa lähettää myyntilaskujaan verkossa jo tänä vuonna. Liekö sitten alkuvuodesta julkaistun elinkeinopolitiikkakyselyn ansiota, mutta jo syksyllä Etelä-Karjalassa toimivat yrityspalveluorganisaatiot jalkautuvat kuntiin. Yrittäjäjärjestön peesissä kulkevat Selman, TE-keskuksen, Kareltekin ja Finnveran edustajat. Paikallisten yrittäjien lisäksi yrityskäynneille osallistuu kuntien johtoa ja toimihenkilöitä. Kentältä kantautuva viesti on yksiselitteinen: Kun yrityksen palveluilla on kysyntää ja asiakkaita, sen toiminta kannattaa ja kehittyy! Uudet jäsenet: 108

10 historiikki Vuosi 2005 Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto Etelä-Karjalaan Yrittäjäjärjestö jatkaa toimintaansa yrittäjäkasvatuksen saralla. Etelä-Karjalan Yrittäjät kannustaa jäsenyrityksiään palkkaamaan yläasteen 9.-luokkalaisia kesätöihin vaikka pariksi viikoksi. Mielikuva siitä, että yrittäjät olisivat suurituloisia, romuttuu, kun Suomen Yrittäjät julkaisee talouskatsauksensa. Yrittäjien tulot ovat vain viidenneksen paremmat kuin palkansaajilla. Yrittäjien veronalaiset tulot vuonna 2003 olivat keskimäärin 32 150 euroa, palkansaajien 28 214 euroa ja maataloustuottajien 22 640 euroa. Lappeenrannan seudulla toimivat elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavat yrityspalveluorganisaatiot aloittavat yritysasiakkaiden palvelun yhden luukun periaatteella. Apteekit voittavat ylivoimaisesti Lappeenrannassa ja Imatralla toteutetun Palvelumittaritutkimuksen. Toiseksi tyytyväisimpiä palveluihin ovat lappeenrantalaisten ravintoloiden asiakkaat. Syksyllä Suomen Yrittäjät pudottaa uutispommin kertomalla, että 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yrittäjiltä on peritty työnantajan eläkemaksua (TEL) 1,5 miljardia euroa liikaa. Tietääköhän kukaan vieläkään, miten ne on maksettu takaisin? Etelä-Karjalasta järjestetään kaikkien aikojen ensimmäinen yrittäjien ja elinkeino-organisaatioiden yhteinen tutustumismatka Kiinaan. Rödl&Partners Konsu saa valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Yrittäjäkollega Ossi Vilhu pitää onnittelupuheen toimitusjohtaja Pirjo Karhulle (vas.) Joensuussa. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto 2003 Auto-Kilta Oy, Lappeenranta 2004 Suomen Kerta Oy, Imatra 2005 Metehe Oy, Joutseno 2006 Simpeleen TB-huolto Hartikainen, Simpele 2007 Suomen Kultakello Oy, Lappeenranta / Imatra 2008 Rämö Oy, Imatra 2009 Sähköliike Kuusitunturi Oy, Imatra 2010 Rakennusliike Evälahti Oy, Imatra 2011 Sistek/Kaakon Kumi Oy, Lappeenranta 2012 Laitex Oy, Lappeenranta Uudet jäsenet: 114 Maakunnan vanhimpiin perheyrityksiin kuuluva Suni Oy täyttää 100 vuotta. Toimitusjohtaja Tapani Suni (oik.) palkitaan toiminnastaan yrittäjäjärjestössä Yrittäjäristin Suurristillä. Reijo Paajanen onnittelee.

historiikki 11 Vuosi 2006 Julkinen hallinto vahvistaa yrityspalvelujaan Rahoitusmarkkinoilla eletään epävarmuuden aikoja, ja se heijastuu suoraan yrityksiin. Pankkien rahoitusasiantuntijat kehottavat yrityksiä varautumaan korkojen nousuun ja ottamaan riskit hallintaan esimerkiksi korkosuojauskeinoin. Aiemmin vain suuryrityksille tarjottuja korkokattoja aletaan markkinoida myös pk-yrityksille. Pienkorjaamojen ja parturi-kampaamojen arvonlisäveroa alennetaan. Monet muutkin pienyritykset olisivat halunneet alv-alennuksen. Kymmenet eteläkarjalaiset yritykset esittelevät 9.- 11.6.2006 tuotteitaan ja palvelujaan Helsingin Senaatintorilla Etelä-Karjalan maakuntatapahtumassa. Kolmen päivän aikana torilla käy noin 250 000 vierasta. Internetissä toimiva Etelä-Karjalan Yrityspörssi perustetaan vauhdittamaan yritysten ostoa ja myyntiä. Yrityspörssin avulla pyritään löytämään jatkajia elinvoimaisille pk-yrityksille, joiden omistajat ovat jäämässä eläkkeelle. Luoteis-Venäjän rahasto Oy perustetaan kannustamaan kaakkoissuomalaisia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Venäjälle. Rahastolla on neljän miljoonan pääoma, josta se sijoittaa yhteen kohdeyritykseen 50 000 500 000 euroa. Lappeenrannan kaupunki uudistaa elinkeinopalveluorganisaatioitaan. Kareltekin toiminnat siirtyvät osakekaupan mukana Technopolis Oy:lle, Lappeenranta Innovation Oy keskittyy tuotekehityshankkeisiin ja Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy (Selma) hoitaa yrityspalvelut. Yksityinen sektori työllistää 1 070 000 ihmistä eli 45 prosenttia työllisistä. Heistä 450 000 työskentelee Suomen Yrittäjät ry:n jäsenyrityksissä. Kolmisenkymmentä yritystä lähtee osakkaiksi Etelä- Karjalan Matkailu Oy:ön, jota vetävät Selma, Kehy ja Etelä-Karjalan liitto. Yli 1 500 eteläkarjalaista yritystä on syksyyn mennessä tehnyt verkkolaskusopimuksen. Uudet jäsenet: 150 Etelä-Karjalan railakas maakuntatapahtuma Senaatintorilla oli menestys. Avajaisyleisö nauttii ohjelmasta ja auringosta Suurkirkon portailla. Kuva: Aija Käkelä.

12 historiikki Vuosi 2007 Yrittäjien terveyttä tutkitaan, jäsenmäärä huimaan nousuun Yrittäjien valtakunnallinen työterveystutkimus paljastaa, että työsidonnaisesta elämästä huolimatta eteläkarjalaisten yrittäjien työmotivaatio on hyvä. Tutkimukseen osallistui 288 eteläkarjalaista yrittäjää. Heidän keski-ikänsä on 48 vuotta ja keskimääräinen viikkotyöaikansa 48,6 tuntia. Vuosilomaa yrittäjät malttavat pitää 2,5 viikkoa. Joka viides ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja 70 prosentilta työterveyshuolto puuttuu kokonaan. Kansanedustajaehdokkaina on kuusi Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n jäsentä: Reijo Paajanen, Marja-Leena Leppänen ja Jyri Hänninen Lappeenrannasta, Emilio Urpalainen Imatralta, Marjo Huuhilo Lemiltä sekä Kimmo Tiilikainen Ruokolahdelta. Ehdokkaat painottavat vaaliteemoissaan työllisyyden hoitoa, yrittäjyyteen kannustavan asenneilmapiirin kehittämistä ja pk-yritysten työllistämiskynnyksen alentamista. Imatran Yrittäjät ry valitaan Suomen Yrittäjien parhaaksi paikallisyhdistykseksi. Reijo Paajanen (kok.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) valitaan uudelleen eduskuntaan. Pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoliike huolestuttaa Etelä-Karjalassa. Yrityksissä varaudutaan kansainvälisen päästökaupan aiheuttamaan sähkön hinnan nousuun. Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsenhankinta ulkoistetaan ja tulosta alkaa syntyä heti. Maakunnalliseen yrittäjäjärjestöön liittyy huikeat 451 uutta jäsenyritystä! Uudet jäsenet: 451 Yrittäjä Pekka Hakkarainen valmistautuu polkupyöräergonomiatestiin työfysioterapeutti Maiju Mantereen opastuksella.

historiikki 13 Vuosi 2008 Huoli työllisyydestä lisääntyy Joutsenon keskustassa toimiva Saimaan Senioripalvelut Oy:n Hopeajoutsen on maakunnan ensimmäisiä yksityisiä vanhusten palvelukoteja. Sosiaalipalvelualan yrityksiä syntyy Etelä-Karjalaan vauhdilla. Kuvassa Airi Smal ja Riitta Malinen. Kuva: Aija Käkelä Etelä-Karjalan kehitys huolestuttaa yrittäjiä: Väkiluku vähenee, suurteollisuus työllistää entistä vähemmän, tiedepolitiikan linjaukset uhkaavat oman yliopiston tulevaisuutta eivätkä kuntien päättäjät huomioi tarpeeksi pk-yritysten merkitystä. Huonoista työllisyysnäkymistä huolimatta puheenaiheeksi nousee yllättäen työvoimapula. Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n jäsenmäärä ylittää 2 000 maagisen rajan. Yritysten välinen kilpailu kovista ammattilaisista kiihtyy. Bonukset ja autoetu eivät enää riitä, vaan henkilökunnan sitouttamiseen käytetään muun muassa vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Pienyrittäjiä kehotetaan hakemaan näkyvyyttä internetistä. Omat kotisivut ovat tätä päivää, puhelinluettelot kuuluvat historiaan. - Jos yritys ei käy verkkokauppaa, niin yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat riittävät aluksi, neuvovat mainostoimistot. Yrittäjäjärjestö järjestää jäsenilleen hankintapäivän, jonka aikana perehdytään julkisyhteisöjen hankintamenettelyyn. Sähköpostin etikettisääntöjä opiskellaan yhdessä. Yrittäjäjärjestö kannattaa kauppojen rajoittamatonta aukioloa Etelä-Karjalassa. Vaikka venäläisten ostosmatkailu kasvaa voimakkaasti, ei kauppoja vielä perusteta venäläisiä varten. Yksinyrittäjien palkkatukikokeilu alkaa. Kaakkois- Suomen TE-keskus myöntää hakemuksesta palkkatukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Syksyllä järjestetään kunnallisvaalit. Etelä-Karjalassa on ehdolla 40 yrittäjäjärjestön jäsentä. Suomen Yrittäjien toiseksi vanhin paikallisyhdistys, Lappeenrannan käsi- ja pienteollisuusyhdistys ry, täyttää 140 vuotta. Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n toimisto muuttaa Snellmaninkadulta uusiin tiloihin kauppakeskus Galleriaan. Uudet jäsenet: 333

14 historiikki Severa Oy:n yrittäjät Ari-Pekka Salovaara ja Jari Kärkkäinen saavat valtakunnallisen Vuoden 2009 Nuori Yrittäjä-palkinnon.

historiikki 15 Vuosi 2009 Lama lyö, yrittäjät yhdistävät voimiaan Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistys Lymyn Kurkisäätiö jakoi juhlavuoden kunniaksi stipendit tuleville yrittäjille. Etelä-Karjalan ammattiopistosta valmistuneet Tuomas Kiljunen (vas.) ja Sini Tuuva saavat stipendit Kurkipatsaalla. Stipendejä luovuttamassa Ari Kaijansinkko (vas.), Ossi Vilhu ja Juha Oksanen. Kuva: Jukka Korkeila Talouden kasvu pysähtyy ja rahoituksen saaminen vaikeutuu. Kustannusrakenteen karsiminen ja tulevaisuuden ennakointi eivät enää auta, jos nippu maksamattomia laskuja odottaa mapissa. Pankit ja elinkeino-organisaatiot ryhtyvät kilvan tarjoamaan apua talousvaikeuksien kanssa kamppaileville yrityksille. Vertaistukea ja ammattiapua varten perustetaan Yrittäjien tukiverkko. Siihen kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrittäjäjärjestöt, Kaakkois-Suomen TEkeskus, Finnvera ja verottaja. Syksyllä Suomi on laman kourissa. Tuoreen yrittäjäbarometrin mukaan kuntapäättäjien ja yrittäjien välinen keskusteluyhteys on Etelä-Karjalassa huonoissa kantimissa. Yrittäjäjärjestön puheenjohtaja Pasi Saajanlehto kehottaa yrittäjiä ja kuntia lisäämään vuorovaikutustaan, sillä kunnat voivat hyvin vain silloin, kun yrityksetkin voivat hyvin. Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistys Lymy juhlii 140. toimintavuottaan. Vuonna 1869 perustetun yhdistyksen toiminta oli alkuvuosikymmenet vahvasti kauppiasvetoista. 1930-luvun lamavuodet ja sota-aika olivat aktiivista aikaa, 60-luvulla oli hiljaista, mutta 70-luvun lopulla toiminta virisi jälleen. Yhtäläisyyksiä nykyaikaan löytyy: Sata vuotta sitten eteläkarjalaiset kauppiaat pohtivat, miten he saisivat harmaan talouden eli kulkukauppiaat kuriin, miten osuustoiminta vaikuttaa kaupungin talouselämään, ja pitäisikö kauppojen aukioloaikoja lyhentää. Uudet jäsenet: 237 Puheenjohtajat 2002 2007 Reijo Paajanen 2008 2012 Pasi Saajanlehto Toimitusjohtajat 2000 2004 Pekka Lattu 2004 2012 Jukka Korkeila Toimistosihteeri/ Järjestösihteeri 1989 2011 Tarja Aarnio 2011 - Marja Tamminen

16 historiikki Vuosi 2010 Periksi ei saa antaa Yrittäjien edunvalvonta, neuvontapalvelut, yrittäjäaate ja halu kuulua yrittäjien joukkoon ovat tärkeimmät syyt kuulua yrittäjäjärjestöön. Lähde: Suomen Yrittäjin järjestötutkimus elinkeinopoliittiset ulottuvuudet on otettava huomioon jo päätösten valmisteluvaiheessa. Imatralla ryhdytään tuumasta toimeen. Uudet jäsenet: 258 Etelä-Karjalan yrittäjät ry selvittää jäsentensä pyynnöstä Kaakkois-Suomen TE-keskuksen toimintaa. Selvityksen mukaan joka neljäs (26 %) hankehakemus hylätään, kun vastaava luku muualla Suomessa on 16 prosenttia. Hylkäyksiä TE-keskus perustelee lakiteknisillä syillä, puuttuvilla kannattavuusselvityksillä ja tuen vähäisellä merkityksellä hankkeille. Hylkäysprosentit maakunnan sisällä vaihtelevat: Imatralla hylkäysprosentti on 40, Lappeenrannassa 15. Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat kuukaudesta neljään kuukauteen. Suomen Yrittäjät kehottaa kuntien päättäjiä tarttumaan Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaan. Suurin osa kunnissa tehtävistä päätöksistä vaikuttaa joko suoraan tai epäsuorasti alueen yrityksiin, joten päätösten Lappeenrantalainen kosmetologiyrittäjä Ulla Ström-Lohi valitaan Vuoden yrittäjänaiseksi Suomessa. Etelä-Karjalan yrittäjäjuhla pidetään Parikkalassa. Etualalla maakunnallista yrittäjäpalkintoa pitelee rakennusneuvos Kauko Evälahti. Vieressä Rakennusliike Evälahti Oy:n toimitusjohtaja Jukka Evälahti. Kuva: Jaakko Repo

historiikki 17 Vuosi 2011 Palveluista Etelä-Karjalan uusi tukijalka - Yrittäjien yhteiskuntavastuun sijaan olisi nostettava esille yhteiskunnan yrittäjävastuu, ehdottaa Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jukka Korkeila pääkirjoituksessaan. Pienyrittäjien vastuut ja velvoitteet eivät millään voi olla samanlaiset suuryritysten kanssa, vaan ne pitäisi eriyttää. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän raportti herättää kiihtymystä yrittäjäpiireissä. Mietinnössä esitetty verotusmalli merkitsee pk-yrityksille veronkorotuksia. Suomen Yrittäjät ry pyrkii puolestaan torjumaan osinkoverotuksen korotuskaavailut. Uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet lähes 100-prosenttisesti pkyrityksiin. Vuoden paikalliset puheenaiheet ovat edunvalvonta ja maakunnan talouden tulevaisuus. Teollisuus irtisanoo ja lakkauttaa, mutta matkailun ja kaupan elinvoimaisuus Lappeenrantalainen yrittäjä Jukka Kopra (kok.) on maakunnan uusi kansanedustaja. Maakunnallista yrittäjäjuhlaa vietetään Rauhan vapaa-aikakeskuksessa. Tuliterässä Holiday Club Saimaa kylpylähotellissa juhlii yli tuhat yrittäjää.

18 paikallisyhdistysten historiikki vain kasvaa. Suurteollisuuden maakunta on muuttunut palvelualojen maakunnaksi. Eduskuntavaaleissa ehdokkaina on kuusi Etelä- Karjalan Yrittäjien jäsentä: Marjo Huuhilo ja Risto Pietiläinen Lemiltä, Jukka Kopra ja Marja-Leena Leppänen Lappeenrannasta, Kauko Määttä Imatralta ja Kimmo Tiilikainen Ruokolahdelta. Läpi menevät Tiilikainen (kesk.) kolmannelle kaudelle, ja ensikertalainen Kopra (kok.). Yli 13 % Etelä-Karjalan yrityksistä suunnittelee sukupolvenvaihdosta kahden vuoden sisällä. 60 eteläkarjalaista pienyrittäjää pääsee mukaan kolmivuotiseen Voin hyvin yrittäjä hankkeeseen. Yrittäjän terveydentilan lisäksi remonttiin saattavat joutua myös työskentelyolosuhteet. Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n toimistosihteeri vaihtuu, kun pitkäaikainen toimistosihteeri Tarja Aarnio jää eläkkeelle. Marja Kaipia (nyk. Tamminen) valitaan jatkamaan Aarnion työtä. Uudet jäsenet: 312 Toimitusjohtaja Pirjo Karhu saa yrittäjäneuvoksen arvonimen. Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saa lappeenrantalainen Sistek/ Kaakon Kumi Oy. Ryynäsen perhe kahdessa polvessa on vastaanottamassa palkintoa. Sisarukset Antti Ryynänen (vas.), Marika Ryynänen-Jäppinen, heidän tätinsä Ritva Louhelainen ja isänsä Jarmo Ryynänen.

historiikki 19 Vuosi 2012 Pk-sektori on suhdannevaihteluiden puskuri Oman kuntansa Vuoden yrittäjäpalkinnon saajat: Forest-Nutikan Tero Nutikka Ylämaalta ja Kaijankoti Oy:n Irmeli Laine Savitaipaleelta. Etelä-Karjalan Yrittäjät teettää Vaasan yliopistossa tutkimuksen maakunnan pk-yritysten vaikuttavuudesta. Vahvan teollisuusperinteen maakunnassa pk-yritysten merkitys on viime vuosina vain kasvanut. Pk-sektori tuottaa pääosan kuntien verotuloista ja yksityisen sektorin työpaikoista 98 prosenttia on pk-yrityksissä. Viimeisen 10 vuoden aikana pk-sektori on toiminut puskurina, kun suurteollisuuden suhdannevaihtelut ovat kurittaneet Etelä-Karjalan kuntia. Suomalainen yritysten palkitsemiskulttuuri saa huutia puheenjohtaja Pasi Saajanlehdolta. Hänen mielestään yhteiskunta korostaa kasvuyrityksiä liikaa. Suomi on jäämässä hankalaan asemaan, kun naapurimaat arvostavat yrittäjyyttä myös teoilla. Viro verottaa Vuoden 2012 lopussa Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:ssä oli 2 273 jäsentä. yritystä vasta, kun se alkaa jakaa omistajilleen voittoa. Ruotsissa yritys voidaan lahjoittaa seuraavalle sukupolvelle ilman veroseuraamuksia. Suomessa puolestaan ollaan kiristämässä pääoma-, perintö- ja lahjaveroa. Kunnallisvaaleissa ehdolle asettuu 56 Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsentä. Heistä 29 valitaan.

20 historiikki Hoiva-alalla tulee tapahtumaan ihan samalla tavalla kuin pankin ja kaupan alalla. Isot kansainväliset yritykset ostavat ennemmin tai myöhemmin kaiken ja jakavat markkinat. Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen Imatran valtuustoon valitaan 8 yrittäjää, Lappeenrannan valtuustoon 5, Lemin, Luumäen ja Rautjärven valtuustoihin 3, Ruokolahden ja Parikkalan valtuustoihin 2 ja Taipalsaaren valtuustoon 3 yrittäjää. Rakennemuutoksen kolhimassa Etelä-Karjalassa uusia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille, eikä tulevaisuus näytä lainkaan hullummalta. Kasvu on ollut voimakasta etenkin kaupan alalla. Palvelualojen osuus työpaikoista on jo yli 65 %. Venäläisten ostos- ja muu matkailu on lisääntynyt läpi 2000-luvun. Kysyntä lisää tarjontaa monilla palvelualoilla, mikä puolestaan vahvistaa sekä maakunnan taloutta että uskoa tulevaisuuteen. Joka kuudennen Etelä-Karjalaan perustetun uuden yrityksen osakkaana on venäläinen henkilö. Etelä-Karjalan yrittäjien Nuori yrittäjä -palkitut 2007 Esko Hietaranta, Säräpirtti Ky, Lemi 2009 Jussi Turunen, Saimaan Nuohous Oy, Taipalsaari 2010 Ville Hietanen, Vene-Hietsu Oy, Imatra Yrittäjäristin Suurristin saajat 2005 Tapani Suni, Lappeenranta 2006 Reijo Paajanen, Lappeenranta 2007 Teemu Aho, Lappeenranta 2008 Kari Sinkko, Lappeenranta 2010 Pekka Multanen, Lappeenranta Suomen Yrittäjien Kultainen ansioristi 2009 Ari Kaijansinkko, Lappeenranta Uudet jäsenet: 236 Etelä-Karjalan Yrittäjien iskuryhmä Suomen Yrittäjien neuvottelupäivillä. Alarivissä Juha Oksanen (vas.), Hannu Heinonen, Matti Jaatinen, Tuomo Kokkonen, Tommi Matikainen ja Tuomas Telkkä. Ylärivissä Pasi Saajanlehto (vas.), Hannu Jokinen, Kalevi Manner, Ari Kaijansinkko, Jussi Turunen, Markus Sainio, Jukka Korkeila ja Ilkka Ollonen.