Montserrat, Karibian kadonnut paratiisi



Samankaltaiset tiedostot
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

THE NEW SHELTER PROJECT. PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND The project continues as soon as funds are collected to do so

Hotel Pikku-Syöte: accommodation options and booking

1. Liikkuvat määreet

anna minun kertoa let me tell you

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

Capacity Utilization

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

LT015 Verso -työmaan raskaat purkutyöt alkavat olla valmiit. Nykytila on aika raadollinen, mutta uutta ja uljasta alkaa koko ajan rakentua.

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

( ,5 1 1,5 2 km

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Expression of interest

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

Menetelmät. Tilastolliset Deterministiset. Alustava tieto Monitoroinnin suunnittelu --> riskianalyysi

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

ETELÄESPLANADI HELSINKI

,0 Yes ,0 120, ,8

The CCR Model and Production Correspondence

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Helsinki Region Infoshare 2013

Other approaches to restrict multipliers

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Matkailun kehitys 2016

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Curriculum. Gym card

65,0 m², 2h + avok + s, / kk

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Mitä Master Class:ssa opittiin?

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset

Efficiency change over time

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Yhdistystiedote 1/2016

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

4x4cup Rastikuvien tulkinta

Wastewater collectuion and treatment in the Helsinki capital area Citywater seminar Tommi Fred

Rakennukset Varjostus "real case" h/a 0,5 1,5

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

Tuntisuunnitelma Kreikan tulivuoret Työohje

General studies: Art and theory studies and language studies

FP3: Research task of UTA

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

I. Principles of Pointer Year Analysis

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

FIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT Team captains meeting

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Raamatullinen geologia

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Lataa Legislating the blind spot - Nikolas Sellheim. Lataa

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Statistics

Travel Getting Around

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Sisällysluettelo Table of contents

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

Yksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

LANSEERAUS LÄHESTYY AIKATAULU OMINAISUUDET. Sähköinen jäsenkortti. Yksinkertainen tapa lähettää viestejä jäsenille

Transkriptio:

Montserrat, Karibian kadonnut paratiisi Heidi Soosalu Karibialla sijaitseva Iso-Britannialle kuuluva Montserrat, lempinimeltään Smaragdisaari, oli todellinen maanpäällinen paratiisi aina 1990-luvun puoliväliin asti. Varakkaat turistit viettivät siellä lomiaan leppeässä ilmastossa vehreän trooppisen kasvillisuuden ympäröimissä uhkeissa huviloissa. Olipa saari myös pop-muusikoiden erityisessä suosiossa, esimerkiksi Beatles teki siellä aikoinaan levytyksiään. Idyllin rikkoi vuonna 1995 alkanut Soufrière Hillsin tulivuoren purkaus, joka on tähän mennessä tehnyt parhaimmat alueet saaren eteläosassa vaarallisiksi ja asumiskelvottomiksi hamaan tulevaisuuteen saakka. Pyroklastiset virrat ja rankkasateiden käynnistämät mutavyöryt ovat muuttaneet ennen vehmaat seudut harmaaksi ja aavemaiseksi erämaaksi. Montserratin purkaustoimintaa on nyt kestänyt kymmenen vuotta ja se jatkuu yhä, mahdollisesti vielä vuosikausia. on subduktiovyöhykkeen länsipuolelle syntynyt Karibian saarikaari (kuva 1). Montserrat kuuluu Pienten Antillien saariryhmään ja on piskuinen kooltaan (kuva 2). Pisimmillään se on pohjois-eteläsuunnassa 16 km ja leveimmillään 10 km itä-länsisuunnassa. Saari on muodostunut lähestulkoon pelkästään vulkaanisesta materiaalista, pääasiassa andesiitista ja osin basalttisesta andesiitista sekä basaltista. Pohjoisosa on iältään geologisesti vanhin ja eteläosa nuorin. Montserratin sijainti ja aktiivisuushistoria Karibianmerellä itään päin liikkuva pieni Karibian laatta kohtaa länteen liikkuvat Pohjois- ja Etelä-Amerikan laatat. Laattaliikuntojen tuloksena Kuva 2. Montserrat ja saaren vyöhykejako vuoden 2004 tilanteen mukaan. Maa-alueiden lisäksi suljettuun vyöhykkeeseen kuuluvat merialueet 2 km päähän etelärannikosta. MVO = Montserratin tulivuoriobservatorio, Pv = alue, jolla oleskelu on päiväsaikaan sallittu. Fig. 2. Montserrat and its zoning in 2004: turvallinen vyöhyke = safe zone, suljettu vyöhyke = closed zone, Pv = daylight entry zone, MVO = Montserrat Volcano Observatory, lentokenttä Kuva 1. Montserratin sijainti. = airport. Sea areas around the closed zone Fig. 1. The location of Montserrat. are closed within 2 km from the shoreline. GEOLOGI 58 (2006) 45

Vaikka Montserrat kuuluu Karibian tulivuorisaariketjuun, ei saarta oltu erityisemmin mielletty vulkaanisesti aktiiviseksi. Siellä on ollut eurooppalaisperäistä asutusta viitisensataa vuotta eikä tuon ajanjakson perimätieto tuntenut purkauksia. Soufrière Hillsin vuorella, mihin sen nimikin viittaa, oli toimivia fumaroleja, mutta muuta tuliperäistä toimintaa ei ollut havaittavissa. Montserratilla oli kuitenkin tunnettu syklistä maanjäristysaktiivisuutta, sillä voimakkaita maanjäristysparvia sattui Soufrière Hillsin seutuvilla 1890-, 1930- ja 1960-luvuilla. Tällöin myös fumarolien toiminnan havaittiin voimistuvan. Todennäköisesti nämä aktiivisuuskaudet olivat keskentekoisia purkauksia. Purkauksen kronologia Montserratin vulkaanisen kriisin alkusoitto koettiin tammikuussa 1992, kun maanjäristysparvia alettiin tuntea saaren eteläosissa. Aktiivisuus voimistui kohti vuosikymmenen puoliväliä, kunnes kesällä 1995 alkoi todella tapahtua. 18. heinäkuuta Soufrière Hillsin tulivuori rupesi hönkimään höyryä ja tuhkaa aukoen useita purkauskanavia. Samoihin aikoihin sattui myös voimakas kymmenien maanjäristysten sarja. Tilanne alkoi näyttää hälyttävältä elokuussa 1995, kun ensimmäinen iso freaattinen purkaus peitti pääkaupunki Plymouthin paksuun tuhkapilveen ja pimensi kaupungin varttitunniksi. Tässä vaiheessa aloitettiin saaren eteläosan evakuointi, ensimmäinen lukuisista. Syksyllä 1995 havaittiin Soufrière Hillsin keskuskraatterissa ensimmäiset merkit laavadoomin kasvusta. Siihen liittyen rekisteröitiin ensimmäiset hybridit maanjäristykset eräänlaiset tavallisen ja vulkaanisen järistyksen välimuodot joiden seuraamisesta tuli jatkossa tärkeä elementti räjähdysmäisten purkausvaiheiden ennakoimisessa. Doomi jatkoi kasvuaan kevääseen 1996, kunnes romahti omasta painostaan, ja ensimmäistä kertaa pyroklastiset virrat pyyhkivät vuoren rinteitä ulottuen aina merenrantaan saakka. Jatkossa vulkaaninen toiminta kiihtyi ja doomin kasvu jatkui vuoren huipulla. Siihen liittyi kivi- Kuva 3. Kuumien huurujen ympäröimä kasvava doomi pääkaupunki Plymouthista nähtynä syyskuussa 2002. Fig. 3. The growing dome surrounded by vapour, seen from the capital Plymouth in September 2002. 46 GEOLOGI 58 (2006)

vyöryjä sekä seismistä aktiivisuutta: maanjäristyksiä ja vulkaanista tärinää. Kasvuvaiheet johtivat aika-ajoin doomin romahdukseen ja sitä säestäviin pyroklastisiin virtoihin. Vuosien varrella tämä sykli on tullut toistumaan useita kertoja ja vuoren ulkomuoto on vaihdellut huomattavasti. Sitkasta andesiittista magmaa työntyy vuoren uumenista sen huipulle; tyypillisesti kasvavan doomin mittasuhteet ovat olleet luokkaa kymmenistä metreistä sataan (kuva 3). Aktiivisuuden tarkempi sijainti on vaihdellut ajan kuluessa, samoin suunnat, mihin pyroklastiset virrat ovat vyöryneet. Välillä vanhemmat doomirakenteet ovat toimineet suojavalleina, kunnes uusi doomi on kasvanut niiden yli ja jälleen romahtanut. Oman lisänsä luonnonmullistukseen ovat tuoneet mutavyöryt. Karibian pasaatituulten ilmastossa rankkasateet ovat tavallisia hurrikaanikauden aikana. Voimakkaiden sateiden myötä hienojakoisesta tefrasta syntyy mutapuuroa, joka tulvii pitkin jokilaaksoja. Joskus laharien aikaansaamat massaliikunnot ovat laukaisseet lisää vulkaanista aktiivisuutta. Ensimmäinen magmaattinen räjähdys, joka tuotti tuoretta materiaalia, tapahtui syyskuussa 1996, kun sattui sarja doomin romahduksia. Tuhkapilvi nousi 12 km korkeuteen ja 600 000 tonnia tuhkaa kerrostui saaren eteläosan päälle. Lohkareita ja hohkakiveä satoi maahan tuhoten rakennuksia. Pahin ja 19 uhria vaatinut murhenäytelmä koettiin 25. kesäkuuta 1997. Saaren eteläosa oli jo paljon aiemmin osoittautunut niin vaaralliseksi, että väestö oli evakuoitu pois, ja seutu oli julistettu kielletyksi vyöhykkeeksi. Suljetulla alueella itärannikolla toimi kuitenkin vielä Montserratin ainoa lentokenttä. Liikenne sinne sai ehkä entiset asukkaat tuudittautumaan väärään turvallisuudentunteeseen. Monet heistä olivat maanviljelijöitä ja joutuneet jättämään sikansa ja vuohensa kotitilalleen käyden siellä päiväseltään hoitamassa eläimensä. Kun valtavat pyroklastiset hyöyt vyöryivät hetkessä yli itärannikon, ne yllättivät alueella oleskelleet epäonniset ja tekivät hirveää jälkeä vuoren ja lentokentän välisellä kaistaleella. Pyroklastinen virta pysähtyi 50 metrin päähän lentokentästä, ja yhteys ulkomaailmaan katkesi (kuva 4). Kuva 4. Suljetun vyöhykkeen raja itärannikolla. Taustalla häämöttää tuhoutuneen lentokentän kiitorata. Fig. 4. The edge of the closed zone in the east coast. The airstrip of the demolished airport can be seen in the background. GEOLOGI 58 (2006) 47

Kuva 5. Montserratin lounaisosa pohjoisesta päin nähtynä. Pyroklastisten virtojen ja laharien kerrostumiin peittyneet alueet näkyvät vaaleanharmaina. Pääkaupunki Plymouth kuvassa oikealla on suoraan vyöryjen kulkureitillä. Fig. 5. The south-west part of Montserrat seen from north. The areas covered by pyroclastic flows and lahars are light grey in colour. The capital Plymouth to the right is directly on the route of the flows. Kesäkuun 1997 katastrofin jälkeen doomiaktiivisuus jatkui entiseen tapaan, tuottaen kivi- ja mutavyöryjä sekä pyroklastisia virtoja. Ne kohtelivat kaltoin pääkaupunki Plymouthia haudaten sen yhä syvemmälle ja syvemmälle kerrostumien alle (kuva 5). Räjähdysten aikaansaamat tuhkapilvet kohosivat aina 12 km korkeuteen. Syksymmällä suuri doomin romahdus peitti pilveensä vuoren koillispuoliset alueet, tuhosi lentokentän terminaalin ja pyroklastinen materiaali vyöryi monin paikoin merenrantaan saakka. Hohkakiveä satoi koko saarella. Romahduksen jälkeen laavadoomi jatkoi kasvuaan ja aiheutti seuraavina kuukausina rajuja pyroklastisia hyökyjä kohti lounasta ja etelää. Maaliskuussa 1998 doomin kasvu yllättäen pysähtyi. Aina syyskuuhun 1999 vuoren uumenissa oli enimmäkseen rauhallista. Ajoittain sattui tuhkapilvien tussahduksia ja maanjäristyksiä. Pienemmät pyroklastiset virrat sekä kivivyöryt söivät doomia ja kerrostivat materiaalia alaville maille. Kummankin vuoden syksyllä hurrikaanit pyyhkivät saaren yli ja niiden tuomat sateet aikaansaivat suuria mutavyöryjä. Oli kuitenkin liian aikaista huokaista helpotuksesta tulivuoren toiminnan suhteen. Marraskuussa 1999 alettiin taas rekisteröidä hybridejä maanjä- 48 ristyksiä, doomiaktiivisuuden seuralaisia, ja uusi doomi ilmaantui vuoren huipulle. Se arvioitiin 100 m leveäksi ja 60 m korkeaksi. Tammikuussa 2000 sen tilavuudeksi mitattiin 15 miljoonaa m 3 ja uutta laavaa työntyi ylöspäin keskimäärin kolme kuutiometriä sekunnissa. Maaliskuussa 2000 doomi romahti ja kaikki uusi purkausmateriaali vyöryi alas vuoren rinteitä. Mutta doomin kasvu jatkui jälleen ja vuoden 2001 heinäkuuhun mennessä se oli suuruudeltaan ennätysmäiset 162 miljoonaa m 3. Kuun lopulla doomin koko itäosa romahti vuorokauden kestäneen rankkasateen ja sen aiheuttamien mutavyöryjen jälkeen. Luonnonmullistus kesti kahdeksan yhdeksän tuntia ja tuona aikana pyroklastiset virrat syöksyivät kohti saaren itärantaa lähes katkeamattomana sarjana. Tuulet kuljettivat tuhkaa Puerto Ricoon asti. Arviolta 45 miljoonaa m 3 doomista pyyhkiytyi pois ja vuoren huippu mataloitui noin 150 metriä. Hurjan aktiivisuusvaiheen jälkeen doomin havaittiin jälleen sinnikkäästi kasvavan. Aika-ajoin kasvun myötä sattui kivivyöryjä ja pyroklastisia virtoja. Helmikuussa 2002 vuori saavutti korkeimman koskaan mitatun korkeutensa, 1080 m. Doomiaktiivisuus pyroklastisine virtoineen jatkui vuoden 2002 ajan ja vuoden 2003 kesään. Hei- GEOLOGI 58 (2006)

näkuun ensimmäisenä 2003 alettiin rekisteröidä huomattavan paljon hybridejä maanjäristyksiä. Heinäkuun 9. päivänä alkoi intensiivinen hybridien järistysten sarja, joka jatkui 12. päivään, kunnes sulautui jatkuvaksi maan tärinäksi. Pian sen jälkeen oli taas helvetti irti, kun kolmas doomiromahdus käynnistyi voimakkaiden räjähdysten säestämänä. Romahdus oli kaikkien aikojen mittavin, sillä yli 120 miljoonaa m 3 doomista pyyhkiytyi pois. Tuhkapilvet sinkoutuivat 15 km korkeuteen saakka ja koko Montserratin saari sai osansa tuhkasateesta. Vuorokauden kuluessa kliimaksi oli ohi. Loppuvuodesta 2003 tulivuori rauhoittui huomattavasti ja laavadoomin kasvu hiipui. Maaliskuun 2004 alussa räjähdys ja doomin romahdus aikaansai pyroklastisia virtoja ja 7 km korkean tuhkapilvipatsaan. Tapahtumasarja hävitti pienen doomin, joka oli kasvanut heinäkuussa 2003 tuhoutuneen suuren doomin paikalle. Sen koommin tulivuoren toiminta oli maltillista, kunnes kesällä 2005 alettiin rekisteröidä seismisiä signaaleja kiihtyvään tahtiin. Tulivuorikaasujen emission havaittiin kasvavan ja vuorella alkoi taas sattua räjähdyksiä. Elokuussa 2005 tehtiin ensimmäiset havainnot uudesta kohoavasta doomista. Tutkijoiden mukaan Soufrière Hillsin purkausaktiivisuutta säätelevä prosessi on basalttisen magman kohoaminen andesiittiseen magmasäiliöön noin 5 km syvyydessä. Jos tämä prosessi pysähtyy, myös purkaustoiminta pysähtyy. Parhaillaan tämä aktiivisuusprosessi näyttää yhä jatkuvan, pitkästä hiljaisesta välikaudesta huolimatta. Vulkaanisen kriisin seuraamukset väestölle Tämän vaihtoehdon valinneista on kuulunut surullisia tarinoita, vanhempia ihmisiä on jopa kerrottu kuolleen koti-ikävään. Onni onnettomuudessa on ollut ihmeen vähäinen purkauksen vaatima uhrien määrä, 19 henkeä. Geotieteellisen tutkimuksen kannalta Montserratin purkaus on ollut aarre-aitta. Nykyaikaisin menetelmin on seurattu purkauksen kaikkia vaiheita, tunnistettu tulivuoren käyttäytymiskuvioita ja niiden perusteella ennakoitu tulevia tapahtumia. Tutkimuksella on ollut ja on yhä merkittävä rooli väestönsuojelussa. Montserratin tulivuoriobservatoriossa (MVO) tehdään laadukasta työtä ja pyrkimyksenä on myös kouluttaa paikallisia henkilöitä sen asiantuntijatehtäviin. Observatorio toimi alun perin Plymouthissa ja on pääkaupungin evakuoinnin jälkeen sijainnut useammassa osoitteessa. Nykyään observatoriolla on varta vasten rakennetut uudenaikaiset tilat (kuva 6). Montserratilla on pyritty tieteidenväliseen lähestymistapaan ja on perustettu monikansallinen Multimo-tutkimusryhmä, jossa toimivat yhteistyössä mm. geologit, geokemistit, geofyysikot ja hasarditutkijat. Elämän täytyy jatkua, ja Montserrat onkin vähitellen toipumassa. Lähes kokonaan lopahtanut matkailuelinkeino on elpynyt pienimuotoisena tulivuoriturismina, sillä vulkaaninen observatorio järjestää parin päivän esitelmä- ja ekskursiopaketteja ryhmille. Uusi lentoasema on myös saatu hiljattain avattua. Henkilökohtaisia kokemuksia Montserratilta Euroopan seismologisen komission (ESC) tulivuoriin erikoistunut workshop-ryhmä kokoontuu Soufrière Hillsin purkauksella on ollut tuhoisa vuosittain muutamaksi päiväksi jonnekin tulipe- vaikutus pienelle Montserratin yhteiskunnalle. räiseen paikkaan. Koska ryhmän jäsenistä monet Purkauksen alkaessa saarella asui kymmenisen ovat osallistuneet tiiviisti Montserratin tutkimukseen, tuhatta henkeä ja mullistusten käynnistyttyä väkimäärä pidettiin syyskuun 2002 kokous siellä. Mat- väheni reiluun puoleen. Ensi alkuun eteläosien kustin luottavaisin mielin paikalle, koska ajattelin väestö evakuoitiin pohjoisen karummille meidän olevan hyvissä käsissä asiantuntijoiden seuduille väliaikaisiin majoitustiloihin. Sekasortoisissa huomassa. Oli pieni järkytys huomata, että ko- oloissa syntyi paljon sosiaalisia ongelmia kouspaikkamme, bungalow-hotelli Old Townessa eikä väkivallanteoiltakaan vältytty. Monet muuttivat sijaitsi suljetun vyöhykkeen tuntumassa (kuva 7). muille Karibian saarille ja jäivät sille tielleen. Aivan vieressä oli maakaistale, jolla oleskelu oli Koska Montserrat kuuluu Iso-Britannialle, tarjottiin tuolloin sallittua vain valoisaan aikaan, kello 6 18. myös mahdollisuutta evakuoitua emämaahan. Sen ja pohjoisosan välissä oli jokilaakso, joka oli GEOLOGI 58 (2006) 49

Kuva 7. Hotellin terassilta Old Townessa oli näppärä tarkkailla Soufrière Hillsin aktiivisuutta. Fig. 7. It was easy to observe the activity of Soufrière Hills from the hotel terrace. Kuva 6. Montserratin uusi tulivuoriobservatorio, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2003. Tarkkailukeskuksesta on erinomainen näkyvyys tulivuorelle ja kuuleman mukaan pyroklastisten virtojen kestävät ikkunalasit! Fig. 6. The new volcano observatory of Montserrat, taken in use in January 2003. The control room provides an excellent view to the volcano; it is told to have pyroclastic-flowproof windows! 50 ollut lukemattomien mutavyöryjen näyttämönä ja liian riskialtis ylitettävä pimeän aikaan. Ryhmän puheenjohtaja vitsaili minulle: Jos isompikin lahar vyöryisi yli laakson, sinulla olisi parhaat mahdollisuudet selviytyä, koska mökkisi sijaitsee ylimpänä mäellä. Kokouksemme aikana tulivuorella oli meneillään varsin aktiivinen vaihe. Pientä kaiherrusta tuntui vatsanpohjassa, kun näki Soufrière Hillsin hyvin tuntevien tutkijoiden tarkkailevan vain muutaman kilometrin päässä kohoavaa vuorenhuippua kiikareilla huolestuneen näköisenä ja mumisevan: doomi on kyllä korkeampi kuin koskaan. Kun tuulensuunta oli idästä päin, alkoi silmiä kirveltää kuin huonosti lämmitetyssä savusaunassa. Tuhkan kertymisen vaakasuorille pinnoille huomasi tällöin selvästi jo tunnin, parin kuluessa. Pimeän aikaan vuori tarjosi dramaattisen näyn. Istuskelimme illat pitkät hotellin patiolla ihailemassa lumoutuneina kellanpunaisena loimottavaa huippua, jolta vieri silloin tällöin punahehkuisia kivivyöryjä. Saaren eteläosa ja Plymouthin kaupunki ovat tätä nykyä täysin suljettuja muilta kuin tutkijoilta ja hekin menevät alueelle vain tarvittaessa turvautuen tarkkoihin varotoimiin. Meille järjestettiin ekskursio Plymouthiin, joka on ehkä järkyttävin paikka, jossa olen koskaan käynyt. Kaupunki on hautautunut metrien paksuisiin pyroklastisten virtojen ja laharien kerrostumiin. Taloista pilkottivat enää ylemmät kerrokset tai pelkät katonharjat ja jokunen palmunhuippu sinnitteli vihreänä (kuvat 8 ja 9). Ikkunoista kurkistamalla saattoi yhä nähdä GEOLOGI 58 (2006)

Kuva 8. Aavekaupunki Plymouthin keskustaa syyskuussa 2002. Fig. 8. The centre of the ghost town Plymouth in September 2002. Kuva 9. Plymouthin parlamenttitalosta oli enää yläkerta näkyvillä. Fig. 9. Only the upper floor of the House of Parliament of Plymouth was visible. GEOLOGI 58 (2006) 51

Kuva 10. Syy ja seuraukset: Soufrière Hillsin tulivuori ja sen tuhojälkiä. Fig. 10. The cause and the consequences: the Soufrière Hills volcano and destruction made by it. sisällä olevia tavaroita, joita peitti paksu likaisenharmaa tuhkakerros. Tunnelma oli aavemainen ja pahaenteinen ja taustalla hönki kaiken syypää huurujaan (kuva 10). Välillä kuului kivivyöryjen jylinää, mutta onneksi ne rymisivät päinvastaiseen suuntaan. Pysyttelimme tiiviinä ryhmänä. Vaarana ei ollut pelkästään tulivuori, vaan myös kokonaan hautautuneet rakennukset, jotka saattoivat romahtaa kulkijan alla. Olimme koko ajan radioyhteydessä observatorioon, jossa päivystävä henkilö tarkkaili seismogrammeja. Jos hybridejä maanjäristyksiä alettiin havaita, se oli mahdollinen merkki voimistuvasta aktiivisuudesta. Tosin luottamusta ei herättänyt se, että paikasta, jossa observatorio tuohon aikaan sijaitsi, ei ollut edes näköyhteyttä vuorelle. Montserratilaiset olivat ystävällistä ja mutkatonta väkeä, kuin pienessä maalaisyhteisössä ikään. Jos tuntematon valkoihoinen käveli kylänraittia, vastaantulija tervehti ja kysäisi: Taidat vissiin olla tulivuoritutkija? mikäpä muukaan turistien kaikottua ja tiedusteli, mitä vuorelle parhaillaan kuuluu. Ehkä uskonnollinen elämänasennekin on auttanut suhtautumisessa kriisiin; kirkkoja oli tarjolla hämmästyttävä valikoima vain muutamalle tuhannelle hengelle. Parisen viikkoa kokouksemme jälkeen, lokakuun 2002 alussa hotellimme ympäristö evakuoi- 52 tiin ja alue julistettiin osaksi suljettua vyöhykettä, koska tulivuoren toiminta oli äitynyt niin rajuksi. Hieman mietitytti, että ehkä vähän toisenlaisella ajoituksella ja huonommalla onnella olisi Euroopan tulivuoriseismologien työmarkkinoilla ollut yhtäkkiä kummasti tilaa. Mutta kaikissa asioissa on löydettävissä hyvät puolensa. Monet pyroklastisista virroista ovat edenneet rannikolle asti ja muodostaneet delta-alueita kasvattaen saaren pinta-alaa. Eräs brittitutkija osuvasti totesikin, että Montserrat on brittiläisen imperiumin ainoa osa, joka yhä kasvaa. Tämä artikkeli perustuu pääasiassa Montserrat Volcano Observatoryn tiedotteisiin sekä osin omiin keskusteluihini asiantuntijoiden kanssa. MVO:hon voi tutustua nettisivulla http://www.mvo.ms. Multimo-hankkeesta saa lisätietoa sivulta http:// earth.leeds.ac.uk/multimo/. English summary: Montserrat, paradise lost in Caribbean A British overseas territory, the tiny island of Montserrat used to be a genuine lush paradise on earth until July 1995 when an eruption of the Sou- GEOLOGI 58 (2006)

frière Hills volcano started in its southern part. Montserrat is formed principally of andesite and is located within the volcanic island arc of the Caribbean plate. It has experienced seismic crises in the 1890 s, 1930 s and 1960 s. However, during its 500-year history seismic activity starting in 1992 was the first case leading to an eruption. This eruption has now continued for ten years and has devastated the prosperous southern part of the island, including the capital Plymouth, causing severe social and economic disruption. Pyroclastic flows and lahars triggered by tropical rains have changed the formerly fruitful region to a grey wasteland. The characteristic feature of eruptive activity at Soufrière Hills has been repeated cycles of growth of an andesitic dome at the top of the mountain with subsequent collapses, accompanied by pyroclastic flows and surges. Several types of seismic signals are observed in connection with different phases of volcanic activity, the most important being hybrid events, intermediate forms of tectonic and volcanic earthquakes. They are associated with re-activation of dome growth and can be used for anticipating occurrences of pyroclastic flows. Major dome collapses of Soufrière Hills have taken place in 1999, 2001, and 2003. The worst human tragedy happened in June 1997, when pyroclastic surges sweeping over the eastern part of the island killed 19 persons. After a long period of relative quiescence since the spring 2004 dome growth reactivated in August 2005 and has continued ever since. It is assumed that the process controlling the eruptive activity of Soufrière Hills is the ascent of basaltic magma to an andesitic magma chamber at about 5 km depth. Once this process ceases, also the volcanic activity comes to an end. Heidi Soosalu, PhD Bullard Laboratories Department of Earth Sciences University of Cambridge heidi@hi.is Vaakavarren ratsastaja Tutkimusmatkailija Väinö Auerin elämä Pentti Alhonen ja Antero Alhonen, Edico Maaliskuussa ilmestyvässä kirjassa on käsitelty kansainvälisesti arvostetun maantieteilijä-geologimme toimintaa tulisieluisena suomalaisuusmiehenä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa, Hämäläis-Osakunnassa ja Akateemisessa Karjala- Seurassa. Sotavuosina Kuva: Mikko Haaramo Auer oli Valtion tiedoituslaitoksen erikoistehtävissä tehtävänään mm. Saksaan suunnatun Finnlands Lebensraum -teoksen kirjoittaminen, jossa perusteltiin Suur-Suomen ääriviivat. Väinö Auerin tutkimusmatkoja Tulimaahan ja Patagoniaan kuvataan yksityiskohtaisia päiväkirjamerkintöjä hyödyntäen. Erityisesti hänen toimintansa Argentiinassa valtiollisena neuvonantajana aavikkopaholaisen torjuntaa ja asutusmaantieteen ongelmia koskevissa kysymyksissä on ollut merkittävä. Väinö Auerin tieteelliset tulokset käynnistivätkin siellä laajoja käytännön maaperägeologisia sovelluksia. Ilmaston ja kasvillisuuden kehitys, jäätiköiden levinneisyys ja valtameren pinnanvaihtelut tefrakronologialla ajoitettuna kuuluvat kirjan sisältöön. Hän otti voimakkaasti kantaa myös ympäristökysymyksiin painottaen ihmisen merkitystä katastrofien edistäjänä. Hän kuuluukin epäilemättä nykyaikaisen ympäristönsuojelun pioneereihin. Kirjassa piirretään kuva karismaattisesta yliopistonopettajasta, jonka persoonaa sävyttivät värikkäät ja innostavat topeliaaniset luennot sekä voimakas itsetunto. Tuntemattomampia ovat Auerin elämänfilosofiset ajatukset, joita hän merkitsi muistiinpanoihinsa emeritusvuosinaan. Auer toimi aikoinaan Suomen geologisen seuran kunniapuheenjohtajana. Kirjaa on saatavana 20.3.2006 jälkeen kirjakaupoista ja kustantajalta Edico Oy (www.edico.fi / edico@edico.fi ). Kirjan ovh 35. GEOLOGI 58 (2006) 53