Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009
Esityksen sisältö I. Mikä Virho on ja mitä se tekee? II. Virhon kunnostukset III. Virhon kotiutusistutukset
Miten Virho sai alkunsa? Loppuvuonna 1989 Espoon perhokalastajien kerhoillan keskustelun seurauksena kourallinen Uudenmaan taimenkantojen heikosta tilasta huolestuneita ihmisiä kokoontui ajatuksenaan perustaa yhdistys toimimaan vapaaehtoisvoimin kalojen elinolojen kehittämiseksi ja suojelemiseksi. Perustamiskokouksessa 3.2.1990 vahvistettiin yhdistyksen säännöt, joissa määriteltiin yhdistyksen päätarkoitukseksi: suojella ja tarpeen mukaan kunnostaa vaeltavien ja paikallisten virtakutuisten lohikalojen mahdollisina poikatuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä
Virhon toiminta-ajatus? Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut, että kaikessa vesistöjen käytössä turvataan koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista! Hautomo- ja istutustoiminnasta huolimatta yhdistyksen tavoitteena on saavuttaa tilanne jossa kalojen luontainen lisääntyminen on turvattu eikä tuki-istutuksia tarvita.
Toiminnan keskeiset alueet? Virtavesien kunnostaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet
Virho nykyisin? Maksavia jäseniä ehkä hiukan vajaa 50 henkeä Ei kovin tärkeää varainhankinnan kannalta Ei kerro suoraan yhteisöstä tulevista voimavaroista! ( = talkoolaisista) Todellisuudessa vuositasolla toimintaan osallistuu reilusti toistasataa eri ihmistä! Aktiivinen ydinjoukko n. 25 henkeä
Jäsenten työpanos? Käytännössä ei taida olla vuodessa juuri päivää jolloin joku virholainen ei jotain suunnitelmaa, kunnostushommaa, kutuseurantaa, istutusta, hautomonhoitoa tms olisi tehnyt tai tee. Puuhapäiviä on siis 365! -Markus Penttinen, Virhon sihteeri
Yhteistyö viranomaisten kanssa? Ajatukset varsinkin Uudellamaalla hyvin samankaltaisia, mm. vaellusesteettömyys ja luontaiset kalakannat prioriteetteinä Jatkuvaa tiedonvaihtoa apua myös viranomaisilta takaisin päin! Edustajia erilaisissa työryhmissä
Virhon kunnostustoiminta Työllisyysprojekti 2003 lähtien TE-keskuksen rahoituksella Karjaan- & Vantaanjoen vesistöjen sivujoet ja purot Talkookunnostukset Yleensä jäsenten järjestämiä
Talkoolaisten värvääminen Vuosittainen talkookutsu kalastuslehtiin, nettifoorumeille, Virhon sivuille ja sähköiseen jäsenpostiin Täsmätiedotus talkoiden alla paikallislehdissä, netissä ja yhteistyötahoille Kuva: Hasse Härkönen
Yleistä talkookunnostuksista Varsinkin kaupunki- ja peltopuroissa lähtötilanne usein lähes nolla, joten positiivinen muutos merkittävä (ei pelkästään taimenelle!) Kustannustehokasta toimintaa, kunhan materiaalit sopivia ja kuljetusmatka uomaan lyhyt Mahdollista tehdä tarkasti kohteita, jotka muuten jäisivät kunnostamatta sijainnin ja pienen koon vuoksi
Tyypillinen Virhon talkookunnostuskohde v. 2010 Pieni ylihypättävän kokoinen puro Valuma-alue kaupunki- tai maatalousalueella Lähtötilanne: pelto-oja / hulevesioja jossa virtaa lähdevettä Virtaamanvaihtelut usein suuria ja nopeita Uoma ja valuma-alue usein merkittävältä osin ihmisen muokkaamaa Vaellusyhteys suurempaan vesistöön
Hautomotoiminta ja kotiutusistutukset 1994-2008 Vantaanjoen vesistöalueella ylläpidetty mätihautomo Perusajatuksena tuottaa vesistöalueelle leimautuneita luonnonvalinnan läpikäyneitä poikasia kotiutusistutuksiin Tarkoituksena palauttaa taimen ja lohi (kunnostettuihin) vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet. Hautomo ehti tuottaa reilusti toista miljoonaa taimenen ja lohen pienpoikasta!
Emokalahankintaa Vantaanjokisuussa, Helsinki Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Virhon hautomon emokala-altaita Keravanjokivarressa, Vantaa Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Lypsettäväksi altaista haavittuja taimenemoja Virhon hautomolla, Vantaa Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Mädin lypsyä Vantaanjoen taimenemoista. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Mädin jälkeen lypsetään koiraalta maitia. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Lypsetty mäti viettää talven hautomon altaissa. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
silmäpisteasteen saavuttanut mäti on valmista istutettavaksi mätirasioissa. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Mädillä varustettu Whitlock-Vibert mätirasia valmiina istutukseen. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Mädin istuttamista Vantaanjoen sivujokeen Nurmijärvellä. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
K u v a: Ju h a S al o taimenenpoikasten istuttamista Pohjanpitäjänlahteen laskevaan puroon Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta Raaseporissa.
merivaellukselta palannut ja kutuvaellustaan jatkava pienpoikas- tai mätilisää kuva napsauttamalla kuvaketta istukas?
palannut taimen kudulla erään Virhon kotiutusistutuspuron latvoilla. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta Kuva: Aatu Oikarinen
tulos on luontaisen lisääntymisen käynnistyminen. Longinoja, Helsinki. Lisää kuva napsauttamalla kuvaketta
Kotiutusistutustoiminnan tuloksia Vantaanjoella Merestä nousseita taimenia on havaittu kudulla ainakin kahdeksassa Virhon kotiutusistutuskohteessa, jotka sivupuroja tai -jokia. Ylimmät varmat havainnot n. 80 km:n päässä merestä! Meritaimenet ovat kuteneet mm. Hämeen etelärajalla kolmena vuotena putkeen samassa purossa!
Muut kohtee t Läntinen Uusimaa 2007Pääkaupunkise udun pienvesistöt: -kokeellisesti jo 2000 alkaen Luonnonlisääntyminen käynnistyi Pääkaupunkiseudulla ainakin -kahdessa kohteessa jo ensimmäisestä pienestä kokeiluerästä heti järjestelmälliset 2000-luvun alkupuolella! istutukset 2006 alkaen Laajempia tuloksia vuosina 2006 ja 2007 aloitetuista istutuksista on
Mitä tulevaisuudessa? Työllisyysprojekti toivottavasti jatkuu(?) Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöissä vaellusesteiden purkaminen ja kunnostukset jatkuvat Vantaanjoella seurataan luonnonvaraisten taimen- ja lohikantojen kehittymistä sekä puututaan edelleen vesistöä vaivaaviin
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? aki.janatuinen@helsinki.fi Lohen luonnonpoikanen Vantaanjoen yläjuoksulta