RAPORTTEJA 2014 Keski-Suomen palvelukohteiden viitoitus Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula 1
RAPORTTEJA 2014 KESKI-SUOMEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS KINNULA, PIHTIPUDAS JA VIITASAARI Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansikuva: Kartat: Ote Kinnulan palvelukohteiden tavoitetilanteen opastusmerkkisuunnitelmakartasta @ maanmittauslaitos/lupa nro 3/mml/14
Esipuhe Tienkäyttäjien palvelukohteiden viitoituksen suunnittelu on järkevää aloittaa maakunnalliselta tasolta. Suomen ensimmäinen palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma valmistui Keski-Suomeen vuonna 2006. Suunnitelma päivitettiin vuonna 2009 palvelukohteiden viitoituksessa tapahtuneiden opastusmerkkiuudistusten vuoksi. Keski-Suomi on jaettu seudullisten opastussuunnitelmien laatimista varten yhdeksään alueeseen. Maakunnan opastusstrategiaan on kirjattu seudullisten opastussuunnitelmien laatiminen kertaalleen valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Samaan aikatauluun mennessä olisi myös palvelukohteiden viitoitus pitänyt uusia helmikuussa 2007 voimaan tulleiden uusien opastusmerkkien mukaisiksi. Opastuspisteiden ja -toimistojen osalta muutos olisi pitänyt tehdä jo vuoden 2009 loppuun mennessä. Opastuspaikkojen osalta Keski-Suomen maanteiden varsilla on jo uudet opastusmerkit. Muut tienkäyttäjille palveluja tarjoavien kohteiden opastusmerkit on tarkoitus saattaa ohjeiden mukaisiksi vuoden 2014 aikana. Ne yrittäjät, joiden opasteluvat eivät ole ajan tasalla, ovat saaneet Keski-Suomen ELY-keskukselta kehotuskirjeen asian korjaamiseksi joulukuussa 2013. Jos kohteiden nykyisissä opastusmerkeissä ei ole sisällön tai opastuksen oikeellisuuden puolesta korjattavaa, jää ainoaksi asiaksi opasteluvan uusiminen. Muussa tapauksessa yrittäjät joutuvat uusimaan tai poistamaan nykyiset merkkinsä. Yrittäjien opasteluvat eivät yleensä ole ajan tasalla, jos lupa on myönnetty ennen 15.2.2007 tai lupaan ei ole tehty sen jälkeen muutoksia. Opasteluvat myönnetään määräaikaisina yleisimmän määräajan ollessa viisi vuotta. Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan palvelukohteiden opastussuunnitelmat sisältävät esityksen vuonna 2007 voimaan astuneiden opastusmerkkien ja -kriteerien sekä periaatteiden mukaisesta palvelukohteiden viitoituksesta. Uudet opasteluvat perustuvat tämän suunnitelman ratkaisuihin. Jos tienkäyttäjille palveluja tarjoava kohde on viitoituskelpoinen, mutta se ei esiinny tässä suunnitelmassa, määritellään kohteen opastustapa tämän suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Yleensä taajaman ulkopuolella viitoituskriteerit täyttävä kohde saa opasteluvan. Viitoituksen laajuus on riippuvainen kohteen palvelutasosta ja vallitsevasta liikenneympäristöstä. Taajamissa viitoitusmahdollisuudet ovat usein rajallisemmat. Yrittäjät voivat hakea viitoituskelpoiselle kohteelle opastelupaa milloin tahansa. Yrittäjillä ole kuitenkaan velvoitetta kohteidensa viitoituksen järjestämiseen, vaikka tässä suunnitelmassa esitettäisiinkin niille opastusratkaisu. Ennen Viitasaarta, Pihtipudasta ja Kinnulaa on Keski-Suomeen laadittu palvelukohteiden seudullinen opastussuunnitelma vuonna 2013 Äänekoskelle ja Konnevedelle, vuonna 2012 Kannonkoskelle, Karstulaan, Kivijärvelle, Kyyjärvelle ja Saarijärvelle, vuonna 2011 Hankasalmelle, Laukaalle, Petäjävedelle, Toivakkaan ja Uuraisiin, vuonna 2010 Jyväskylään ja Muuramelle, vuonna 2009 Keuruulle ja Multiaan sekä vuonna 2007 Jämsään, Kuhmoisiin, Joutsaan ja Luhankaan. Lisäksi vuonna 2008 tehtiin vastaava tarkastelu Laukaassa Perungan matkailualueen lähiympäristöön. Keski-Suomen lisäksi vastaavia suunnitelmia on tehty aktiivisesti erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski- Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Keski-Suomen ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueen toimeksiannosta tehdyn suunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Keski-Suomen ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta Maarit Orava ja Kari Keski-Luopa, Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluista Antti Pirttijoki, Viitasaaren kaupungista Tapani Savolainen ja Jukka Rauhala, Pihtiputaan kunnasta Helena Raatikainen ja Ari Kahilainen, Kinnulan kunnasta Petri Syrjä ja Kehittämisyhtiö Witas Oy:stä Tarja Pasanen. Lisäksi suunnitelman ratkaisuja ovat kommentoineet Liisa Horppila-Jämsä Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta ja Jyri Lehtonen Metsähallituksesta. Suunnitelmasta järjestettiin alueen yrittäjille sekä matkailun ja elinkeinoelämän vaikuttajille yleisötilaisuus 26.3.2014 Viitasaaren kaupungintalon valtuustosalissa. Työryhmän sihteerinä ja suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy Oulusta, jossa työn ovat tehneet Reijo Vaarala, Jyrki Suorsa ja Vesa-Pekka Saunakangas. 3
Sisältö Esipuhe... 3 1 Lähtökohdat... 5 1.1 Taustaa... 5 1.2 Palvelukohteiden uudet opastusmerkit ja tunnukset... 5 1.3 Liikenneviraston palvelukohteiden viitoitusta koskevia ohjeita ja suunnitelmia... 7 1.3.1 Palvelukohteiden viitoitusohje... 7 1.3.2 Ohjeet palvelukohteiden alueellisten opastussuunnitelmien laatimisille... 7 1.3.3 Keski-Suomen tieverkon palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma... 8 1.4 Suunnittelualue... 9 2 Tavoitteet... 11 3 Nykyinen palvelukohteiden viitoitus... 12 4 Seudulliset viitoitusperiaatteet... 13 5 Tavoitetilanteen opastusmerkkiratkaisut... 15 5.1 Suunnitelman ohjevuosi... 15 5.3 Opastusmerkkikohtainen tarkastelu... 15 5.3.1 Viitasaari... 16 5.3.2 Pihtipudas... 18 5.3.3 Kinnula... 19 5.4 Opastusmerkkien peittäminen... 21 6 Palvelukohteen opastelupaprosessi... 22 6.1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimintamalli... 22 6.1.1 Opastusmerkkien hankinta, hoito ja ylläpito... 22
1 Lähtökohdat 1.1 Taustaa Tieliikenneasetukseen lisättiin helmikuussa 2007 uusia palvelukohteiden tunnuksia ja opastusmerkkejä sekä laajennettiin ruskean värin käyttöä vapaa-ajan matkailuun tarkoitettujen palvelujen viitoittamisessa. Lisäksi liikennemerkkiuudistuksen yhteydessä tarkistettiin palvelukohteiden viitoituksen opastustapoja, yleisiä viitoitusperiaatteita ja viitoitettavien kohteiden viitoituskriteerejä. Tarkastelu koski myös ennen helmikuuta 2007 käytössä olleiden sinipohjaisten palvelukohteiden opastusmerkkien kriteerejä. Kokonaisuudessaan palvelukohteiden viitoitus piti olla vuonna 2007 käyttöön otettujen merkkien ja periaatteiden mukainen vuoden 2013 loppuun mennessä. Opastuspisteiden ja -toimistojen osalta määräaika päättyi jo vuoden 2009 loppuun mennessä. Opastuspaikkojen osalta Keski-Suomen maanteiden varsilla on jo uudet opastusmerkit. Muut tienkäyttäjille palveluja tarjoavien kohteiden opastusmerkit on tarkoitus saattaa ohjeiden mukaisiksi vuoden 2014 aikana. Ne yrittäjät, joiden opasteluvat eivät ole ajan tasalla, ovat saaneet Keski-Suomen ELY-keskukselta kehotuskirjeen asian korjaamiseksi joulukuussa 2013. Jos kohteiden nykyisissä opastusmerkeissä ei ole sisällön tai opastuksen oikeellisuuden puolesta korjattavaa, jää ainoaksi asiaksi opasteluvan uusiminen. Muussa tapauksessa yrittäjät joutuvat uusimaan tai poistamaan nykyiset merkkinsä. Yrittäjien opasteluvat eivät yleensä ole ajan tasalla, jos lupa on myönnetty ennen 15.2.2007 tai lupaan ei ole tehty sen jälkeen muutoksia. Opasteluvat myönnetään määräaikaisina yleisimmän määräajan ollessa viisi vuotta. Palvelukohteiden opastusmerkin asettaminen maastoon edellyttää aina tienpitäjän myöntämää opastelupaa. Tienpitäjänä toimii maantiellä ELY-keskus, kadulla kunta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Yksityisellä tiellä liikennemerkin asettamiseen tarvitaan myös kunnan suostumus. Kaikki maanteille myönnettävät opasteluvat käsitellään keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalveluissa, millä varmistetaan palvelukohteiden viitoituksessa samantyyppisissä olosuhteissa valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö ja yrittäjien tasapuolinen kohtelu. Paikallisten ELY-keskusten tehtävänä on palvelukohteiden viitoitukseen liittyvät valmistelutyöt, joista alueellisten suunnitelmien laatiminen on yksi keskeinen tehtävä. Suunnitelman käynnistäminen voidaan tehdä myös kuntien toimesta. Tammikuussa 2006 voimaan astuneen maantielain (26.6.2005/503) mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n 4 momentin mukaisella liikennealueella on kielletty maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun taikka muusta sellaisesta syystä tarpeellisena. Palvelukohteiden viitoituksen yksi yleinen tavoite on pyrkiä ratkaisemaan palvelukohteiden osoittamisen liikenteelliset tarpeet ja sitä kautta vähentämään myös mainostamisen tarvetta. Alueellisessa opastussuunnittelussa pyritään löytämään sellaiset ratkaisut, että palveluja tarjoavilla yrittäjillä ei ole tarvetta asettaa kohteidensa löytämiseksi ulkomainoksia alueille, joissa se on lähtökohtaisesti kiellettyä. Tienpitoviranomaisen tehtävänä on valvoa, ettei luvatonta ulkomainontaa harjoiteta. 1.2 Palvelukohteiden uudet opastusmerkit ja tunnukset Viitoituskriteerit täyttävät palvelukohteet voidaan osoittaa tieliikenneasetuksen mukaisilla opastusmerkeillä, joissa käytetään palvelukohteiden tunnuksia. Jos kohteelle ei ole määritelty tieliikenneasetukseen omaa tunnusta, se voidaan yleensä osoittaa ilman tunnusta olevalla palvelukohteen osoiteviitalla tai mustapohjaisella osoiteviitalla edellyttäen, että kohde katsotaan tienkäyttäjälle hyödylliseksi. Palvelukohteen opastustaulun pohjaväri voi olla sininen tai ruskea merkissä osoitettavan päätoiminnon mukaan. Palvelukohteen 5
osoiteviitta ja tämän ennakkomerkki ovat aina ruskeapohjaisia. Ruskeapohjaisilla merkeillä osoitetaan ensisijaisesti vapaa-ajan matkailuun tarkoitettuja palveluja ja sinipohjaisilla merkeillä sellaisia yleisesti matkoihin liittyviä palveluja, joille ei ole löydettävissä selkeää pääkäyttäjäryhmää. Matkailuun tarkoitettujen palvelujen pääryhmiä ovat matkailutiet, nähtävyydet, aktiviteetit ja maaseutuyritykset. Kuva 1. Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät tunnukset. Kuva 2. Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät tunnukset. 6
1.3 Liikenneviraston palvelukohteiden viitoitusta koskevia ohjeita ja suunnitelmia 1.3.1 Palvelukohteiden viitoitusohje Palvelukohteiden viitoituksessa käytettävät uudet opastusmerkit ja ruskean värin käytön laajeneminen aiheuttivat muutoksia palvelukohteiden viitoitusohjeisiin. Muutosten yhteydessä tehtiin myös täsmennyksiä vanhojen palvelukohteiden opastusmerkkien käyttöön ja viitoituskriteereihin. Muutoksia on tehty kohteiden viitoituskriteereihin, opastusetäisyyksiin, opastustapoihin sekä opastusmerkkien väreihin ja ulkoasuihin. Esimerkkinä muutoksista mainittakoon palvelukohteiden opastustaulujen käyttöperiaatteiden ja maaseutuyritysten opastustapojen selkeyttäminen. Palvelukohteiden viitoitusohjeissa on useille kohteille määritelty viitoituskelpoisuuden suosituksenantajataho. Näiden palveluja voidaan käyttää esimerkiksi opastelupien myöntämisen ja alueellisten opastussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Muutoinkin ELY-keskuksen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä on tarkoitus lisätä palvelukohteiden viitoitukseen liittyvissä asioissa. Palvelukohteiden viitoitusohjeet korostavat alueellisten opastussuunnitelmien merkitystä. Alueellisen opastussuunnittelun avulla on mahdollista täsmentää yleisiä viitoitusperiaatteita paremmin alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, edistää yrittäjien tasavertaista kohtelua sekä aikaansaada ajallisesti kestäviä viitoitusratkaisuja. Alueelliset viitoitusperiaatteet eivät saa olla ristiriitaisia yleisten viitoitusperiaatteiden kanssa. Edellä mainittuja asioita on käsitelty tarkemmin Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) ohjejulkaisussa Palvelukohteiden viitoitus, TIEH-21000021 07. Julkaisu on saatavissa osoitteesta: http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2000021-07-v-palvelukohteiden_viitoitus.pdf [viitattu 6.4.2014]. Kuva 3. Palvelukohteiden viitoitusohje valmistui toukokuussa 2007. 1.3.2 Ohjeet palvelukohteiden alueellisten opastussuunnitelmien laatimisille Tavoitteena on, että kaikkien ELY-keskusten palvelukohteiden alueelliset opastussuunnitelmat olisivat sisällöllisesti yhdenmukaisia toistensa kanssa. Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) ohjejulkaisu Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen, TIEH 2100051 07 määrittelee alueellisten opastussuunnitelmien eri tasot sekä antaa ohjeet suunnitelmien laatimiselle ja organisoinnille. 7
Palvelukohteiden alueelliset opastussuunnitelmat jaetaan suunnittelualueen tyypin perusteella maakunnallisiin, seudullisiin ja paikallisiin suunnitelmiin. Maakunnallisella tasolla selvitetään alueen ominaispiirteet, muodostetaan kokonaiskuva maakunnan palveluista, ohjataan seudullisten ja paikallisten opastussuunnitelmien laatimista, laaditaan strategia opastuksen pitkän tähtäimen kehittämiselle sekä organisoidaan opastusasioiden käsittely. Varsinaisia opastusmerkkisuunnitelmia ei kuitenkaan vielä laadita. Maakunnallinen opastussuunnitelma on strategiatasoinen opastuksen asiantuntijoille tarkoitettu suunnitelma. Seudulliset ja paikalliset opastussuunnitelmat toimivat opastelupien merkittävimpinä asiakirjoina ja ovat avainasemassa palvelukohteiden opaste-lupien sujuvalle ja valtakunnallisesti yhdenmukaiselle käsittelyprosessille. Seudullisella ja paikallisella tasoilla kartoitetaan kaikki potentiaalisesti viitoitettavat palvelukohteet, inventoidaan ja analysoidaan nykytilanteen viitoitus, tehdään tarvittavat täsmennykset yleisiin viitoitusperiaatteisiin sekä laaditaan tavoitetilanteen opastusmerkkisuunnitelmat kartoille. Palvelukohteiden viitoituksen suunnittelu on järkevää aloittaa maakunnalliselta tasolta. Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan palvelukohteiden opastussuunnitelmat on tehty Liikenneviraston (ent. Tiehallinto) ohjejulkaisun Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen, TIEH 2100051 07 mukaisesti. Julkaisu on saatavissa osoitteesta: http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100051-v-07-palvelukohteiden_alueellinen_opastussuunnitelma.pdf [viitattu 6.4.2014]. Kuva 4. Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelman laatiminen -ohje valmistui toukokuussa 2007. 1.3.3 Keski-Suomen tieverkon palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma Toukokuussa 2009 valmistunut Keski-Suomen tieverkon palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma päivitti vuonna 2006 valmistuneen vastaavan opastussuunnitelman, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen. Suunnitelmassa päivitettiin kuntaliitokset eri karttoihin, määritettiin opastuspaikat ja ylläpitositoumukset, arvioitiin tieverkon merkittävimmät palvelut, tehtiin matkailutietarkastelu, tarkistettiin seudullisten opastusmerkkisuunnitelmien suunnittelualueet, kirkastettiin opastusstrategiaa sekä arvioitiin maakunnallisen opastuksen yhteistyöryhmän toiminnan kehittämistarpeita. Keski-Suomen opastusstrategia korostaa toimijoiden yhteistyötä, opastuspaikkojen kehittämistarvetta ja seudullisten opastusmerkkisuunnitelmien laatimista. Opastusstrategian pääkohtia ovat: Yhteistyön ylläpitäminen Opastuksen toisen tason (= opastuspaikat) kehittäminen Palvelukohteiden seudullisten opastussuunnitelmien laatiminen. 8
Kuva 5. Keski-Suomen tieverkon palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma valmistui toukokuussa 2009 (oikean puoleinen kansikuva). Vasemmalla puolella on esitetty vanhan maakunnallisen opastussuunnitelman kansikuva vuodelta 2006. 1.4 Suunnittelualue 31.12.2013 Keski-Suomen maakunnassa asui yhteensä 275 320 henkilöä. Viitasaarella asui 6 957, Pihtiputaalla 4 441 ja Kinnulassa 1 764 henkilöä eli yhteensä suunnittelualueella asui yhteensä 13 162 henkilöä, mikä oli noin 4,7 % koko Keski-Suomen väestöstä. Vertailun vuoksi Suomen väkiluku oli 31.13.2013 tilanteessa yhteensä 5 422 604 asukasta. (Tilastokeskus 2013) Keski-Suomen tieverkon palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa määritellään kymmenen sellaista maakunnallisesti merkittävää palvelua tai kohdetta, joiden on syytä näkyä laajasti alueen kaikissa opastuspisteissä sekä tieverkon palvelukohteiden viitoituksessa. Suunnittelualueella tällainen kohde on Salamajärven kansallispuisto. Maakunnallisessa opastussuunnitelmassa tehdyn kartoituksen mukaan suunnittelualueen merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat nähtävyysryhmittäin (viitoituskelpoisuuden kannalta erittäin merkittävät kohteet on lihavoitu): Museot tai historialliset rakennukset Keski-Suomen museo, kunnat tai kuntien matkailusta huolehtiva Kehittämisyhtiö Witas Oy esittivät viitoituskelpoisiksi seuraavia kohteita: Viitasaarella Kärnän sähkölaitosmuseo Viitasaarella metsätyömuseo Pihtiputaalla kotiseutumuseo Kinnulassa kotiseutumuseo. Luontokohteet Viitoituskelpoisuuden virallisen suosituksenantajatahon, Keski-Suomen ympäristökeskuksen (nykyinen Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue), mielestä alueen merkittäviä viitoi- 9
tuskelpoisia luontokohteita ovat Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa oleva Salamajärven kansallispuisto ja Viitasaarella sijaitseva Heinä-Suvannon lintujärvi. Näköalapaikat Suunnittelualueella toimiva kuntien matkailusta huolehtiva Kehittämisyhtiö Witas Oy suosittelee Viitasaarella sijaitsevaa Savivuoren näkötornia viitoituskelpoiseksi kohteeksi. Muut nähtävyydet Viitoituskelpoisuuksien viralliset suosituksenantajatahot, Museovirasto tai Keski-Suomen taidetoimikunta, suosittelevat suunnittelualueelta seuraavia muita nähtävyyksiä viitoituskelpoisiksi kohteiksi: Viitasaarella Huopanankoski Viitasaarella Tuulensuu veistospuisto Pihtiputaalla Heinjoen museosilta Kinnulassa Vihtori Storckin perinneateljee. Lisäksi Keski-Suomen museo, kunnat tai kuntien matkailusta huolehtivat matkailupalveluyhtiöt esittivät viitoituskelpoisiksi seuraavia muita nähtävyyksiä: Viitasaarella Hännilänsalmen muinaismuistoalue Karoliinan portaat Pihtiputaalla Rillankivi. Palvelukohteiden seudullisessa opastussuunnitelmassa käydään suunnittelualuetta maakunnallista opastussuunnitelmaa tarkemmin läpi. Maakunnallisen opastussuunnitelman valmistumisesta on myös kulunut aikaa viisi vuotta. Näistä syistä seudullisessa opastussuunnitelmassa voi olla enemmän nähtävyyksiä tai joistakin nähtävyyksistä voi viitoituskelpoisuuden näkökulmasta olla käytössä enemmän tietoa. 10
2 Tavoitteet Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan palvelukohteiden opastussuunnitelmien tavoitteena on edistää Keski- Suomen maakunnan opastusstrategian toteutumista, täsmentää yleisiä viitoitusperiaatteita paremmin paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi sekä helpottaa Lupapalvelujen työskentelyä opastelupien käsittelyssä. Valmiin suunnitelman tavoitteena on toimia opastelupien merkittävimpänä asiakirjana ja olla avainasemassa palvelukohteiden opastelupien sujuvalle ja valtakunnallisesti yhdenmukaiselle käsittelyprosessille. Lisäksi suunnittelulla pyritään toteuttamaan seuraavia alueellisen opastussuunnittelun tavoitteita: Edistää palvelukohteiden viitoituksen yleisten tavoitteiden toteutumista. Palvelukohteiden viitoituksen yleisiä tavoitteita ovat: o viitoitettavat palvelut ovat hyvätasoisia ja viitoituskriteerit täyttäviä o palvelukohteet osoitetaan viitoitusohjeiden ja alueellisten viitoitusperiaatteiden mukaisesti o opastusmerkeissä käytetään vain tieliikenneasetuksen mukaisia tunnuksia o yrittäjiä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti o liikenneturvallisuuden edistäminen o mainostamistarpeen vähentäminen. Aikaansaada tarkasteltavalle alueelle yhtenäinen, selkeä sekä ajallisesti kestävä ja helposti ymmärrettävä viitoitusjärjestelmä. Lisätä opastuksen uskottavuutta huolehtimalla siitä, että viitoitettavien palvelujen laatu vastaa viitoituksen perusteella saatua mielikuvaa. Parantaa opastuksen kolmitasoisessa rakenteessa toisen tason (opastuspaikat) ja kolmannen tason (lähiviitoitus) laatua. Tarjota sidosryhmille paremmat puitteet kohteiden viitoituskelpoisuuksien määrittämisessä. Toimia toteutetun opastuksen valvonnan apuvälineenä. Opastuksen kolmitasoisella rakenteella tarkoitetaan hierarkiaa, jossa ensimmäistä tasoa edustavat tiekartat ja tieverkon viitoitus. Tienkäyttäjän näkökulmasta suunnistaminen tieverkolla on mahdollista tunnistamalla tienviitoista tiekartalla esiintyvät tienumerot ja maantieteelliset erisnimet, jolloin kielellisiä ongelmia ei pääse syntymään. Hierarkiassa toista tasoa edustavat opastustoimistot ja -pisteet (= opastuspaikat). Halutessaan monimuotoisempaa ja tarkempaa tietoa sijaintiympäristönsä palveluista ja kohteiden sijainnista kuin mitä tiekartta tarjoaa tienkäyttäjä suunnistaa tiekartalle merkittyyn tai viitoitettuun opastuspaikkaan. Opastuspaikassa on mahdollista täsmätä sijainti tiekartalla, mikäli siitä on epävarmuutta. Opastuspisteeseen saapuessaan tienkäyttäjä kohtaa vähintään ulko- tai sisätiloihin sijoitetun alueellisen opastuskartan. Opastustoimiston kyseen ollessa tienkäyttäjällä on mahdollista saada sisätiloissa myös henkilökohtaista neuvontaa. Hierarkiassa kolmatta tasoa edustaa lähiviitoitus. Tämän perustyökaluja ovat osoitejärjestelmää tukevat tien- ja kadunnimikilvet sekä lähi-, paikallis- ja erityiskohteita osoittavat tienviitat, joita tarvittaessa täydennetään palvelukohteiden opastusmerkeillä ja erilaisilla toimintoja kuvaavilla osoiteviitoilla. Ajantasaiset ja tasokkaat opastuspaikat ovat perusvaatimus tasokkaalle opastukselle. Nämä antavat tienkäyttäjälle viimeisen varmistuksen kohteiden löytämiseksi ja ovat samalla kunnalle merkittävä tieympäristön imagotekijä. Tasokkaat opastuspaikat houkuttelevat tienkäyttäjiä käyttämään niitä ja tarjoavat yrittäjille tasapuolisen näyttöpaikan kohteidensa esilletuomiseksi. 11
3 Nykyinen palvelukohteiden viitoitus Palvelukohteiden nykyiset opastusmerkit on inventoitu tiekuvan, maastokäyntien ja Google Maps -karttapalvelun avulla. Lisäksi inventoinnissa on hyödynnetty kuntien matkailusivuja tai kuntien omia www-sivuja. Inventointi on tehty Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Suunnittelualueen nykyinen viitoitus on sekoitus uutta ja vanhaa palvelukohteiden opastuskäytäntöä. Eniten opastelupia on viime vuosina myönnetty Viitasaarella sijaitseville kohteille, minkä vuoksi siellä on nykyisin eniten maastossa uusien palvelukohteiden viitoituskäytännön mukaisia opastusmerkkejä. Viitasaarella on kuitenkin paljon uusimistarpeessa olevia opastusmerkkejä palvelukohteiden viitoituksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi (uudet tunnukset ja ruskean värin käytön laajeneminen). Pihtiputaalla, ja erityisesti Kinnulassa, uusimistarpeessa olevien palvelukohteiden opastusmerkkien määrä on Viitasaarta suurempi. Kuntien opastuspaikkojen opastusmerkit ovat uuden käytännön mukaisia. Muutamia esimerkkejä nykyisestä suunnittelualueen palvelukohteiden viitoituskäytännöstä: Uusien opastelupien mukaisesti toteutettujen kohteiden opastusmerkit erottuvat muista palvelukohteiden opastusmerkeistä laadullisesti. Maanteiden varsilla on paljon huonokuntoisia teknisen iän ylittäneitä opastusmerkkejä. Kohdetta, jolla on ruskeassa värimaailmassa oma tunnus, osoitetaan vanhan viitoitusperiaatteen mukaan sinipohjaisella palvelukohteen opastustaululla. Maaseutuyritystä osoitetaan käytöstä poistuneella mustapohjaisella maaseutuyritysmerkillä. Palvelukohteen opastustaulussa on liian monta tunnusta yhtä viitoitettavaa kohdetta kohti. Opastusmerkkeihin on kiinnitetty luvattomia mainoksia. Kuva 6. Esimerk kejä nykyisestä viitoituksesta Kinnulassa ja Pihtiputaalla (kuva Maarit Orava) Kuva 7. Esimerkkejä nykyisestä viitoituksesta Viitasaarella (kuvat; Huopanankoski Reijo Vaarala, muut Maarit Orava) 12
4 Seudulliset viitoitusperiaatteet Palvelukohteiden viitoitusohjeet määrittelevät yksityiskohtaisesti yleiset viitoitusperiaatteet. Yleisiin viitoitusperiaatteisiin on tehty Keski-Suomessa seuraavia täsmennyksiä: Maakunnan merkittävimpien kohteiden viitoitusetäisyydet voivat olla muita kohteita suuremmat, mutta opastusetäisyydet eivät kuitenkaan saa kohtuuttomasti ylittää valtakunnallisia suositusarvoja. Maakunnan merkittävimmät kohteet on määritelty palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa. Viitoituskelpoisuuksien virallisten suosituksenantajatahojen esille tuomat merkittävät nähtävyydet eli maakunnallisessa opastussuunnitelmassa lihavoituna esitetyt kohteet voidaan viitoittaa muita nähtävyyksiä laajemmin. Taajamassa sijaitsevan merkittävän nähtävyyden viitoitus voidaan tarvittaessa aloittaa jo maantieltä saakka. Merkittäviä nähtävyyksiä viitoitetaan yleensä palvelukohteen opastustaululla. Muita sellaisia nähtävyyksiä, joita esimerkiksi kunta tai Keski-Suomen museo pitävät paikallisesti tärkeinä, viitoitetaan mahdollisuuksien mukaan palvelukohteen osoiteviittaa ja tarvittaessa palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkkiä käyttäen. Opastusetäisyyksissä ei yleensä ylitetä palvelukohteiden viitoitusohjeessa esitettyjä maksimietäisyyksiä. Jos opastuksen maksimietäisyyksiä poikkeuksellisesti ylitetään, on ylityksiin löydyttävä selkeät perusteet, kuten esimerkiksi kohteen esille tuleminen maakunnallisessa opastus-suunnitelmassa. Mahdollisen opastusetäisyyden ylitys ei saa kuitenkaan olla suuri. Puutarhat, leirikeskukset, kyläkaupat ja pääasiassa tilauksesta avoinna olevat kohteet (esim. tilausravintolat tai juhlapaikat) viitoitetaan yleensä lähiopastuksena mustapohjaista osoiteviittaa ja tarvittaessa tämän ennakkomerkkiä käyttäen. Puutarhojen osalta osoiteviitan ennakkomerkin sijasta käytetään tilapäisen myyntipaikan opastusmerkkiä, jos kohteessa myydään tuotteita vain lyhyen ajanjakson ajan. Mustapohjaisen osoiteviitan sijasta voidaan käyttää ruskeapohjaista palvelukohteiden osoiteviittaa, jos kohteessa on paljon vapaa-ajan matkailijoille suunnattuja toimintoja kuten paikkakunnalla valmistettujen tuotteiden suoramyyntiä ja näyttelyitä. Opastuspaikka, joka toimii huoltoaseman yhteydessä, voidaan osoittaa opastuspisteenä, jos pihalla on ajan tasalla oleva opastuskartta ja sisätiloissa jaetaan ajan tasalla olevia matkailuesitteitä. Yrittäjän tehtävänä on huolehtia esitteiden ajantasaisuudesta. Viitoitettavat opastuspaikat määritetään seudullisten tarpeiden perusteella ja ylitarjontaa pyritään välttämään. Lähtökohtana eivät ole yrittäjän tarpeet. Keiteleen kanavan sulkuja osoitetaan Keski-Suomessa kanavina. Kotiseutumuseoita viitoitettaessa ilmoitetaan opastusmerkissä minkä paikkakunnan kotiseutumuseosta on kyse. Luontokohteen viitoituksen yleisperiaatteena on, että kohde on turvallinen, varustettu matkailijoiden vastaanottamista varten ja kohteella on ylläpitäjä, joka vastaa alueen varustuksesta ja laadusta. Varustuksen vähimmäisvaatimuksena on hyvä tieyhteys perille, pysäköintimahdollisuus, opastuskartta ja järjestetty jätehuolto. Seudullisena periaatteena pidetään, että luontoretkikohteita viitoitetaan harkitusti. Ennen viitoituksen toteuttamista on selvitettävä luontoretkikohteen maanomistajalta muun muassa seuraavia asioita: haluaako maanomistaja maillensa opastusta, onko hän valmis ottamaan vastuun opastuksen toteuttamisen kustannuksista ja onko hän valmis ottamaan vastuun kohteen varustelun ylläpidosta. Vastuunjakoa voidaan jakaa, jos esimerkiksi yrittäjä tai kunta toimii yhdessä maanomistajan kanssa asianosaisena. Keski-Suomen ympäristökeskuksen (nykyinen Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) vuonna 2007 kokoaman Luontoretkelle Keski-Suomeen -oppaan luontoretkikohteet täydennettynä kulttuuri- ja ympäristökasvatuskohteilla on koottu Ympäristökasvatus Keski-Suomessa sivujen ohjelmapankkiin: www.ksymparistokasvatus.fi> ohjelmapankki. Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue luokittelee kohteet kolmeen ryhmään, jotka ovat seudullisesti merkittävät, paikallisesti merkittävät sekä muut luontopolut ja lintutornit. Seudullisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet ovat viitoituskelpoisia, jos luontokohteen muut viitoituksen yleisperiaatteet toteutuvat. Seudullisesti merkittävät luontopolut ja lintutornit viitoitetaan palvelukohteen osoiteviitalla ja tarvit- 13
taessa tämän ennakkomerkillä varustettuna luontokohteen tunnuksella. Paikallisesti merkittävät luontopolut ja lintutornit viitoitetaan vastaavalla tavalla ilman luontokohteen tunnusta. Muita luontopolkuja ja lintutorneja ei viitoiteta. Viitoitusta ei osoiteta alueellisessa suunnitelmassa, jos kohde sijaitsee viisi kilometriä kauempana maantiestä. Metsähallituksen omistuksessa olevia laavuja ei yleensä viitoiteta. Metsähallitus ei kuitenkaan vastusta esim. toimivaa kyläyhdistystä tai -toimikuntaa viitoittamasta laavuja edellyttäen, että kohteen viitoituskriteerit täyttyvät ja viitoittaja huolehtii merkkien hankkimisesta ja hoidosta. Paljon palveluja sisältävällä alueella voidaan toisessa palvelukohteiden opastusmerkkejä sisältävässä pystytystelineessä käyttää A-tyypin opastustaulujen sijasta B-tyypin opastustauluja, jos on ennakoitavissa, että liittymäalueelle voi myöhemmin tulla lisää viitoitettavia kohteita. B-tyypin opastustaulujen käyttö mahdollistaa kolmen yrittäjän kohteiden opastusmerkkien yhdistämisen samaan pystytystelineeseen. Tällöin opastusmerkeissä esitettävien tietojen määrässä on jätettävä tilaa mahdollisen uuden yrittäjän opastusmerkkejä varten. 14
5 Tavoitetilanteen opastusmerkkiratkaisut 5.1 Suunnitelman ohjevuosi Opastusmerkkiratkaisujen ohjevuosi on nykytilanne siitä syystä, että palvelukohteiden viitoitus olisi pitänyt olla kaikkien merkkien osalta uusien opastusmerkkien ja periaatteiden mukainen jo vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelman mukaisille ratkaisuille voidaan hakea opastelupia heti suunnitelman valmistumisen jälkeen. Viitoitus on uusittava olemassa olevien opastusmerkkien osalta alueellisen opastussuunnitelman kaltaiseksi vuoden 2014 aikana. Kohteita, joita ei nykyisin viitoiteta, suositellaan viitoitettavan alueellisen opastussuunnitelman mukaisesti. Yrittäjillä ei ole kuitenkaan velvollisuutta kohteidensa viitoituksen järjestämiseen. Ne yrittäjät, joiden opasteluvat eivät ole ajan tasalla, ovat saaneet Keski-Suomen ELY-keskukselta kehotuskirjeen asian korjaamiseksi joulukuussa 2013. Jos kohteiden nykyisissä opastusmerkeissä ei ole sisällön tai opastuksen oikeellisuuden puolesta korjattavaa, jää ainoaksi asiaksi opasteluvan uusiminen. Muussa tapauksessa yrittäjät joutuvat uusimaan tai poistamaan nykyiset merkkinsä. Yrittäjien opasteluvat eivät yleensä ole ajan tasalla, jos lupa on myönnetty ennen 15.2.2007 tai lupaan ei ole tehty sen jälkeen muutoksia. Opasteluvat myönnetään määräaikaisina yleisimmän määräajan ollessa viisi vuotta.5.2 Opastusmerkkisuunnitelmassa huomioon otettavia asioita Kuntakohtaisissa opastusmerkkisuunnitelmakartoissa esitetyt ratkaisut ovat ohjeellisia ja vastaavat nykyhetken tilannetta. Opastelupakäsittelyssä tehtävät ratkaisut voivat perustellusta syystä poiketa opastusmerkkisuunnitelmakartan ratkaisuista. Lupakäsittelyssä on tärkeää noudattaa kaikissa ratkaisuissa seudullisia viitoitusperiaatteita (ks. kohta 4). Tämä koskee myös suunnitelman valmistumisen jälkeen tulevien uusien kohteiden opastustapaa. Opastusmerkkisuunnitelmakartassa esitetyt palvelukohteiden opastusmerkkien paikat ovat suuntaa antavia. Opastusmerkkejä ei saa asentaa maastoon yksinomaan opastusmerkkisuunnitelman perusteella, vaan merkkien tarkka sijainti (tierekisteri- ja/tai katuosoite) määritetään lopullisesti opastelupakäsittelyn yhteydessä. Opasteluvan hakijan on aina lupaa hakiessaan osoitettava kohteensa viitoituskelpoisuus jokaisen viitoitettavan toiminnon osalta siitäkin huolimatta, että kohde esiintyy alueellisessa opastusmerkkisuunnitelmassa. Jos kohde täyttää useamman tunnuksen viitoituskriteerit, voi opasteluvan hakija itse päättää, mitä tunnuksia hän haluaa käyttää kohteensa viitoituksessa ja missä järjestyksessä hän haluaa tunnukset esittää. Tunnusten enimmäismäärää ei saa ylittää. Mahdollisessa tunnusten järjestysten muuttamisessa on otettava huomioon, että opastusmerkin väri tai opastusetäisyys voi muuttua. Ensimmäinen tunnus määrittää palvelukohteen opastustaulussa merkin pohjavärin ja viitoitusetäisyyden, joka ei ole kaikilla tunnuksilla sama. Yrittäjillä ei ole velvoitetta kohteidensa viitoituksen järjestämiseen, vaikka tässä suunnitelmassa esitettäisiinkin niille opastusratkaisu. 5.3 Opastusmerkkikohtainen tarkastelu Tavoitetilanteen kuntakohtaiset opastusmerkkisuunnitelmakartat on laadittu erillisinä asiakirjoina. Opastusmerkkisuunnitelmakartoissa on esitetty alueellisten viitoitusperiaatteiden mukaiset opastusmerkkiratkaisut kaikille suunnitteluhetkellä tiedossa oleville viitoituskelpoisille palvelukohteille. Esitetyt opastusmerkkiratkaisut voivat muuttua lupakäsittelyn yhteydessä esimerkiksi uusien yrittäjien, palvelujen, nähtävyyksien tai maankäytössä tapahtuvien muutosten vuoksi taikka jonkin nykyisen viitoituskelpoisen kohteen toiminnan 15
päättymisen vuoksi. Suunnitellun opastusmerkin sisältöön voi vaikuttaa myös opasteluvan hakijan tekemät tarkennukset. Opastusmerkkisuunnitelmassa kohteita osoitetaan sini- ja ruskeapohjaisilla palvelukohteiden opastustauluilla sekä ruskeapohjaisilla palvelukohteen osoiteviitoilla, mustapohjaisilla osoiteviitoilla ja tarvittaessa em. osoiteviittojen ennakkomerkeillä. 5.3.1 Viitasaari Viitasaaren palvelukohteiden opastusmerkkisuunnitelma sisältää 28 viitoituskelpoiseksi arvioidun kohteen opastusmerkkiratkaisut. 16 kohteen opastusratkaisut järjestetään palvelukohteen opastustaulujen, kahdeksan kohteen palvelukohteen osoiteviittojen ja neljän kohteen osoiteviittojen avulla. Viitoituskelpoiset kohteet sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, joskin niitä on keskustassa ja sen läheisyydessä eniten. Viitoituskelpoiset kohteet vaihtelevat pääasiassa majoitus-, ravitsemis-, nähtävyys- ja aktiviteettitoiminnoista opastuspaikkoihin. Erityispiirteenä on Viitasaaren läpi kulkeva Sininen Tie, jota viitoitetaan valtatien 4 ja kantatien 77 varsilla. Nykytilanteessa vain Huopanankoski osoitetaan Siniseen Tiehen liittyvänä palveluna, mikä näkyy tunnuksena kohteen nimen edessä (ks. kuva 7). Suunnitelmassa ei ole lisätty uusia matkailutiehen liittyviä kohteita, koska matkailutietunnuksen käyttö kohteen yhteydessä edellyttää yrittäjän ja Suomen Sininen Tie ry:n välistä keskinäistä sopimusta. Noin kolmasosa Viitasaaren suunnitelluista opastusmerkkien sisällöstä vastaa nykytilannetta, jos oletetaan, että yrittäjät ovat toteuttaneet uusien opastelupien mukaiset ratkaisut maastoon. Suunnitelmassa on esitetty myös sellaisten viitoituskelpoisuuskriteerien täyttävien kohteiden opastusratkaisut, joita ei nykyisin eikä välttämättä tulevaisuudessakaan opasteta maastossa. Nykyisin maastosta löytyy myös sellaisten kohteiden opastusmerkkejä, joiden toiminto on päättynyt ja joiden opasteet tullaan poistamaan. Kokonaisuutena on vaikeaa arvioida, kuinka paljon palvelukohteiden opastusmerkit tulevat muuttumaan vuoden 2014 aikana. Muutoksen määrä on kuitenkin huomattava, mutta todennäköisesti se on kuitenkin suhteellisesti pienempi kuin Pihtiputaalla ja Kinnulassa. Kuva 8. Esimerkki Viitasaaren nykyisestä tienkäyttäjille suunnatusta palvelukohteesta; Kärnänkoski (kuva Maarit Orava). 16
Taulukko 1. Viitasaaren kohdekohtaiset opastusmerkkiratkaisut. Kohteen nimi Päätoiminto Oheistoiminnot Yhteinen Opastustapa Opastusmerkki opastusmerkki Lähiopastus Ennakko-opastus POT POS POS enn. OS OS enn. ABC / Opastuspiste Opastuspiste Huoltoasema, ruokapaikka Heinä-Suvanto Luontokohde (lintutorni, lintujärvi, kosteikkoalue) HeVerKu Käsityöpaja Huopanankoski Muu nähtävyys Kalastuspaikka, kahvila tai pikaruokapaikka Hurrikaani Aktiviteettipaikka Hännilänsalmi Leirintäalue Matkailuvaunualue, mökkimajoitus Karoliinan portaat Luontokohde Pysäköintipaikka, opastuspiste Keilarysä Keilahalli Koliman leirikeskus Majoitus- ja harrastepaikka Koristetakomo T:mi Ari Käsityöpaja Miettinen Kymönkosken ruokapuoti Lähikauppa Kärnänkoski Kalastuspaikka Luotolansaaren Näköalatorni näköalatorni Matkailuneuvontapiste Opastuspiste Cafe Kulma Metsätyömuseo Museo Miekkaniemi Aamiaismajoitus Muikunlahden kartano Hotelli Niinilahti Levähdysalue Ruokailupaikka, uimapaikka, opastuspiste Opastuspiste Opastuspiste (Huopanankoski) P-alue Löytänä P-alue Opastuspiste Pihkuri Hotelli Savivuori Hiihtohissi (talviaikaan) / Näköalapaikka (kesäaikaan) Sininen tie Matkailutie Tarvaalan tila Aamiaismajoitus Tuulensuun veistospuisto Muu nähtävyys Uimahalli Uimapaikka Wiikin kartano Hotelli Ruokailupaikka, mökkimajoitus Viitasaaren kalatuote Kalastuspaikka Suoramyyntipaikka POT = Palvelukohteen opastustaulu POS = Palvelukohteen osoiteviitta Pos enn. = Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki OS = Osoiteviitta OS enn. = Osoiteviitan ennakkomerkki 17
5.3.2 Pihtipudas Pihtiputaan palvelukohteiden opastusmerkkisuunnitelma sisältää 22 viitoituskelpoiseksi arvioidun kohteen opastusmerkkiratkaisut. Kymmenen kohteen opastusratkaisut järjestetään palvelukohteen opastustaulujen, kymmenen kohteen palvelukohteen osoiteviittojen ja kahden kohteen osoiteviittojen avulla. Pääosa opastuskelpoisista kohteista sijaitsee kunnan keskustassa tai sen läheisyydessä. Viitoituskelpoiset kohteet vaihtelevat pääasiassa majoitus-, ravitsemis- ja maaseutuyritystoiminnoista nähtävyys- ja opastuspaikkoihin. Noin neljäsosa Pihtiputaan suunnitelluista opastusmerkkien sisällöstä vastaa nykytilannetta, jos oletetaan, että yrittäjät ovat toteuttaneet uusien opastelupien mukaiset ratkaisut maastoon. Suunnitelmassa on esitetty myös sellaisten viitoituskelpoisuuskriteerien täyttävien kohteiden opastusratkaisut, joita ei nykyisin eikä välttämättä tulevaisuudessakaan opasteta maastossa. Kokonaisuutena on vaikeaa arvioida, kuinka paljon palvelukohteiden opastusmerkit tulevat muuttumaan vuoden 2014 aikana. Muutoksen määrä on kuitenkin huomattava, mutta todennäköisesti se on kuitenkin suhteellisesti suurempi Kinnulassa. Kuva 9. Esimerkki Pihtiputaan nykyisestä tienkäyttäjille suunnatusta palvelukohteesta; Putaanportti (kuva Maarit Orava). 18
Taulukko 2. Pihtiputaan kohdekohtaiset opastusmerkkiratkaisut Kohteen nimi Päätoiminto Oheistoiminnot Yhteinen Opastustapa Opastusmerkki opastusmerkki Lähiopastus Ennakko-opastus POT POS POS enn. OS OS enn. Haapavuori Näköalapaikka Heinäjoen silta Muu nähtävyys (museosilta) Herkkuravintola Takkatupa Opastustoimisto Ruokailupaikka Hiekka Uimaranta Hotelli Pihtipudas Hotelli Ilosjoki Pysäköintialue, opastuspiste Kivimäen kierros Luontopolku, näkötorni, laavu, nuotiopaikka Kotila Suoramyyntipaikka Luomalan tila Aamiaismajoitus Malisen lomamökit Mökkimajoitus Niemenharjun tanssilava Viihdepaikka Niemenharju Hotelli tai motelli Ruokailupaikka, leirintäalue Niemenhäikkä Uimaranta Pihtiputaan kotiseutumuseo Museo tai historiallinen rakennus Pirtinniemen mökkikylä Mökkimajoitus Putaanlahden lintutorni Lintutorni Putaanportti Opastustoimisto Huoltoasema, ruokailupaikka, luontokohde Rapeikon luontopolku Luontopolku, niitty Ruukinperä Pysäköintialue, opastuspiste Saanijärvi Pysäköintialue, Seo, Simon auto Huoltoasema Autokorjaamo, ruokailupaikka Wanha Pappila Juhlapaikka, Tahko Pihkalan synnyinkoti POT = Palvelukohteen opastustaulu POS = Palvelukohteen osoiteviitta Pos enn. = Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki OS = Osoiteviitta OS enn. = Osoiteviitan ennakkomerkki 5.3.3 Kinnula Kinnulan palvelukohteiden opastusmerkkisuunnitelma sisältää 11 viitoituskelpoiseksi arvioidun kohteen opastusmerkkiratkaisut. Viiden kohteen opastusratkaisut järjestetään palvelukohteen opastustaulujen, neljän kohteen palvelukohteen osoiteviittojen ja kahden kohteen osoiteviittojen avulla. Viitoituskelpoiset kohteet sijaitsevat eri puolilla kuntaa. Eniten viitoituskelpoisia kohteita on erilaisissa maaseutuyrityksissä. Osaksi Kinnulan kuntaa sijoittuu Salamajärven kansallispuisto, joka on yksi Keski- Suomen palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa määritelty maakunnallisesti merkittävä palvelu tai kohde, jonka on syytä näkyä laajasti alueen kaikissa opastuspisteissä sekä tieverkon palvelukohteiden viitoituksessa. Vihtori Storckin perinneateljee määriteltiin Keski-Suomen palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa Keski-Suomen taidetoimikunnan puolelta erittäin merkittäväksi taiteelliseksi nähtävyydeksi. Tämä puoltaisi kohteen viitoituksessa käytettävän palvelukohteen opastustaulua varustettuna Muu nähtävyys -tunnuksella. Kohde on kuitenkin avoinna vain tilauksesta, minkä vuoksi opastustavaksi tässä suunnitelmassa valittiin mustapohjainen osoiteviitta ja ennakkomerkki. Ainoastaan Kinnulan Parlamenttia ja pieneltä osin myös Salamajärven kansallispuistoa osoittavat opastusmerkit vastaavat täsmälleen suunnitelman mukaisten opastusratkaisujen sisältöä olettaen, että niiden opastusmerkit on toteutettu uusien opastelupien mukaisesti. Suunnitelmassa on esitetty myös sellaisten 19
viitoituskelpoisuuskriteerien täyttävien kohteiden opastusratkaisut, joita ei nykyisin eikä välttämättä tulevaisuudessakaan opasteta maastossa. Salamajärven kansallispuiston osoittaminen Kinnulan suunnasta suunnitelman mukaisesti edellyttää myös huonokuntoisen tien saattamista paremmin liikennöitävään kuntoon. Kokonaisuutena on vaikeaa arvioida, kuinka paljon palvelukohteiden opastusmerkit tulevat muuttumaan vuoden 2014 aikana. Muutoksen määrä on huomattava. Kuva 10. Esimerkki Kinnulan nykyisestä tienkäyttäjille suunnatusta palvelukohteesta; Markojärven lomamökit (kuva Maarit Orava). Taulukko 3. Kinnulan kohdekohtaiset opastusmerkkiratkaisut. Kohteen nimi Päätoiminto Oheistoiminnot Yhteinen Opastustapa Opastusmerkki opastusmerkki Lähiopastus Ennakko-opastus POT POS POS enn. OS OS enn. Salamajärvi Luontokohde Kalastuspaikka Opastuspiste (Kanasallispuisto) Markojärven lomamökit Mökkimajoitus Saarensalmen leirintä Mökkimajoitus Olhavaisten lomamökit Mökkimajoitus Kinnulan keskusta Opastuspiste Salmenniemi Uimaranta Opastuspiste P-alue Opastuspiste (Salmenniemi) Vihtori Storckin perinneateljee Kinnulan kotiseutumuseo Kotiseutumuseo Kinnulan parlamentti Opastustoimisto Urpilan kartano Kokous-, ravitsemis- ja majoituspaikka POT = Palvelukohteen opastustaulu POS = Palvelukohteen osoiteviitta Pos enn. = Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki OS = Osoiteviitta OS enn. = Osoiteviitan ennakkomerkki 20
5.4 Opastusmerkkien peittäminen Jos palvelukohteen toiminta on kokonaan keskeytyksissä, tulee opastusmerkki poistaa tai peittää kokonaan. Tällöin kiinteät jalustat voidaan jättää pystyyn, mutta maisemaa rumentavat tukirakenteet tulee poistaa. Osan vuodesta suljettuna olevan kohteen opastusmerkit tulee joko poistaa tai peittää kiinnioloajaksi. Merkin poistamiseksi ei hyväksytä merkin päälle kiinnitettävää jätesäkkimuovia tai merkin kääntämistä tien suuntaiseksi, vaan merkin peittämiseen tulee käyttää tarkoitukseen valmistettuja väriltään harmaita peitteitä tai suojia. Merkin peittämistapa on hyvä suunnitella jo opastelupaa hakiessa. Ennen opastusmerkin valmistamista tulee ottaa huomioon opastusmerkin ajan tasalla pidon ja muun kunnossapidon erityisvaatimukset. Jos kohteen palveluista vain osa on väliaikaisesti poissa toiminnasta, tulee kyseisiä toimintoja osoittavat tunnukset peittää merkin pohjavärin mukaisella peitelevyllä. Jos tunnusten määrä muuttuu, tulee peitelevyn olla tunnuskentän laajuinen. Peitelevy tulee kiinnittää siten, että opastustaulun ja peitelevyn väliin jää tuuletusrako. Kuva 11. Esimerkki tunnuskentän vaihtamisesta samassa opastustaulussa. 21
6 Palvelukohteen opastelupaprosessi Palvelukohteen viitoittaminen edellyttää aina tienpitäjän lupaa. Tienpitäjänä toimii maantiellä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kadulla kunta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Yksityisellä tiellä liikennemerkin asettamiseen tarvitaan myös kunnan suostumus. 6.1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimintamalli Palvelukohteiden opastelupakäytännössä siirryttiin 1.10.2006 maanteiden osalta valtakunnalliseen toimintamalliin, josta vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueen Lupapalvelut. Lupapalveluilla on lupayhdyshenkilöt kaikissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. ELY-keskusten lupayhdyshenkilöt toimivat tarvittavissa määrin Lupapalvelujen apuna lupaasioiden valmistelutyössä, maastokatselmuksissa ja opastettavien kohteiden arvioinnissa. Useissa tapauksissa opasteluvan edellytyksenä on ulkopuolisen tahon antama lausunto tai arvio. Kaikki uudet opasteluvat ovat määräaikaisia, jolloin olosuhteissa tapahtuvat muutokset voidaan ottaa nopeasti huomioon. Opasteluvan määräaika on yleensä viisi vuotta. Määräaika voi tapauskohtaisesti olla lyhyempi, esimerkiksi vain osan vuotta avoinna olevan palvelun tapauksessa, tai pidempi, esimerkiksi merkittävän historiallisen nähtävyyden tapauksessa. Opastelupa sisältää lupaehtoja, jotka antavat lupaviranomaiselle tarvittaessa oikeuden perua tai muuttaa luvan sisältöä. Opasteluvan peruuttamiseen tai muuttamiseen oikeutettavia ehtoja voivat olla esimerkiksi lainsäädännön tai viitoitusohjeiden muuttuminen taikka tieverkossa, alueellisessa palvelutarjonnassa tai muussa ympäristötekijässä tapahtuneet muutokset tai alueellisessa opastussuunnitelmassa todetut ratkaisut. Opasteluvan muutoksissa on siirtymäaika, joka yleensä kestää voimassaolevan opastelupakauden loppuun saakka. Jos esimerkiksi luvanhaltijan lähialueelle syntyy uusia palveluja tai alueellinen opastussuunnitelma päätyy luvanhaltijan opastuksen osalta luvan kanssa ristiriitaiseen tilanteeseen, vanhan opasteluvan mukaiset merkit saavat olla paikallaan lupakauden päättymiseen saakka. Jos opasteluvassa ei ole määritelty lupakautta, niin vanhan opasteluvan mukaiset merkit saavat olla maastossa vuoden 2013 loppuun saakka. Siirtymäaikaa ei sovelleta, jos toteutettu viitoitus on luvanvastainen tai muuten virheellinen tai lupaehtoja on rikottu. Myös tienparannustoimenpiteistä johtuvat muutokset tieverkossa voivat aiheuttaa tarpeen muuttaa opastuksen ja opasteluvan sisältöä kesken lupakauden. Maanteille tulevan palvelukohteen opastusmerkin opasteluvan hakemus on saatavissa ja tulostettavissa ELY-keskuksen www-sivuilta, minkä lisäksi sen voi tilata Lupapalveluista. 6.1.1 Opastusmerkkien hankinta, hoito ja ylläpito Palvelukohteiden opastusmerkit ovat tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä, joista ELYkeskuksilla on tienpitäjänä kokonaisvastuu maanteillä. Palvelukohteen opasteluvan haltija vastaa luvan mukaisen opastuksen toteuttamiskustannuksista. Kustannuksiin sisältyvät myös muille osapuolille syntyvät kustannukset, jos näiden opastusmerkkien sisältö tai sijoituspaikka muuttuu uusien opastusmerkkien vaikutuksesta. Viimeisimmän opasteluvan haltija joutuu kustantamaan myös uuden luvan edellyttämät muutokset muiden luvanhaltijoiden opastusmerkkeihin. Luvanhaltija saa opasteluvan liitteenä luettelon auditoiduista liikennemerkkien valmistajista, joilta luvanhaltija voi hankkia opastusmerkit. Luvanhaltijan on otettava ennen opastusmerkkien asennusta yhteyttä ELY-keskuksen yhteyshenkilöön. Luvanhaltija voi ostaa asennustyön alueurakoitsijalta tai muulta sellaiselta urakoitsijalta, joka täyttää tiellä suoritettavan työn pätevyysvaatimukset ja hallitsee liikennemerkkien rakennetta ja pystytystä koskevan Liikenneviraston ohjeistuksen. 22
Opastusmerkin ylläpidon kustannuksista huolehtiminen kuuluu opasteluvan haltijalle. Ylläpidolla tarkoitetaan merkin uusimista tilanteessa, jossa se on niin huonokuntoinen, ettei se enää täytä normaaleja liikennemerkille asetettuja kuntoluokituskriteerejä. ELY-keskukset valvovat liikennemerkkien kuntoa vuosittaisilla tarkastuksilla ja jos merkin kuntoluokitus edellyttää merkin uusimista, ELY-keskus ottaa yhteyttä luvanhaltijaan merkin uusimisprosessin käynnistämiseksi. Mikäli huonokuntoinen merkki jää uusimatta, opastelupa voidaan sen perusteella peruuttaa. Palvelukohteen opastelupapäätöksessä todetaan, että palvelukohteiden opastusmerkkien hoito on merkkien omistajan vastuulla. ELY-keskus ei valvo merkkien kuntoa vuosittaisilla tarkastuksilla, mutta sen yhteyshenkilön tai alueurakoitsijan tulee kiinnittää huomiota huonokuntoisiin merkkeihin ja kehottaa tarvittaessa omistajaa kunnostamaan tai poistamaan vioittuneet merkit. Palvelukohteen opastusmerkit kuuluvat kuitenkin uusiin ELY-keskuksen hoidon alueurakoita koskeviin sopimuksiin vastaavasti kuin muut liikennemerkit. Jos opastusmerkki vaurioituu esimerkiksi auton törmätessä siihen, liikennevakuutus korvaa useimmiten merkin uusimisen. Mikäli syyllistä ei saada selville, joutuu luvanhaltija maksamaan merkin uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Jos luvallisia opastusmerkkejä on tarpeen muuttaa tai uusia tienpitäjän omien toimenpiteiden, kuten esimerkiksi liittymäjärjestelyjen tai muiden tienparannustoimenpiteiden takia, tienpitäjä osallistuu opastusmerkkien uusimisen kustannuksiin tapauskohtaisesti. 23
RAPORTTEJA 2014 KESKI-SUOMEN PALVELUKOHTEIDEN VIITOITUS VIITASAARI, PIHTIPUDAS JA KINNULA Keski-Suomi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus www.ely-keskus.fi/julkaisut www.doria.fi/ely-keskus