ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi (energiatehokkuusdirektiivi) velvoittaa jäsenmaat energiatodistusten käyttöönottoon. Rakennusten energiatehokkuus määritelty D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Määräykset ja ohjeet 2007 (josta on julkaistu jo uudet Määräykset ja ohjeet 2010) Energiatehokkuuden tavoitteena on halutun palvelun tuottamista mahdollisimman pienellä energiakulutuksella ja mahdollisimman vähän ympäristöä rasittaen. 25.03.2009 ATT 1
MIKÄ ON MATALAENERGIATALO? RIL-Elinkaaritekniikan jaoston määritelmiä: Normienergiataso = Kohde (esim.rakennus) on energiataloudeltaan tarkasteltavan ajankohdan ja käyttöalueen normivaatimusten mukainen. Matalaenergiataso = Kohde (esim.rakennus) energian ominaiskulutus on enintään puolet (50%) normirakennuksen kulutuksesta. Pienenergiataso (minimienergiataso) = Kohde (esim.rakennus) energian ominaiskulutus on enintään viidesosa (20%) normirakennuksen kulutuksesta. 25.03.2009 ATT 2
LISÄÄ MÄÄRITELMIÄ... Passiivitaso = Kohde (esim.rakennus) lämmitysenergian ominaiskulutus on enintään kymmenesosa (10%) normirakennuksen kulutuksesta. Nollaenergiataso = Kohde (esim.rakennus) tuottaa vuosittain yhtä paljon hyödynnettävää ja myytävää energiaa kuin se kuluttaa, eli sen käyttöenergian ominaiskulutus on nolla. Plusenergiataso = Kohde (esim.rakennus) tuottaa vuosittain enemmän hyödynnettävää ja myytävää energiaa kuin se kuluttaa 25.03.2009 ATT 3
ENERGIATODISTUS Energiatodistus on rakennuksesta annettava todistus, joka kertoo kuinka paljon energiaa rakennus kuluttaa. Energiatodistus ohjaa kuluttajia valinnoissa samoin kuin esimerkiksi kylmälaitteiden energiamerkki. Todistuksen on oltava mahdollisten ostajien nähtävillä asuntoa myytäessä tai vuokrattaessa. Energiatodistuksesta näkyy energiatehokkuusluku (ET-luku), mutta siitä ei voi vielä päätellä energiankäytön hintaa. Matalaenergiataso A++ A -100 B 101-120 C 121-140 D 141-180 25.03.2009 ATT 4
PRIMÄÄRIENERGIA UUSIUTUVA ENERGIA BIOENERGIA primäärienergia = 1 kwh myytävä energian tuottamiseksi tarvittava määrä energialähdettä primäärienergian ja CO 2 -päästöjen kertoimet antavat käytännössä samansuuntaisen tuloksen ero vain yksikössä kwh/m 2 a ja CO 2 /m 2 a primäärienergiakertoimet vahvistamatta laskelmissa käytetty: kaukolämpö 0,4 ja sähkö 2,2 (Helen CHP) uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesija bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa 25.03.2009 ATT 5
PIHLAJISTON KIINTEISTÖT OY /Hernepellontie 26 Eri lämmitysmuotojen energiantehokkuus: sähkölämmitysvaihtoehto 2,2*528 MWh = 1162 MWh prim kaukolämpövaihtoehto 0,4*610 MWh = 244 MWh prim maalämpövaihtoehto 2,2*320 MWh = 704 MWh prim Kaukolämpö on primäärienergiankulutukseltaan selvästi edullisin vaihtoehto. Lisäksi kaukolämpö vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä varustettuna mahdollistaa lämmönlähteen korvaamisen/täydentämisen uusiutuvilla energialähteillä kuten aurinkoenergialla. 25.03.2009 ATT 6
Hernepellontie 26... Millä ratkaisuilla päästän matalaenergiatasoon? Matalaenergiataso = Kohteen energian ominaiskulutus on enintään puolet (50%) normirakennuksen kulutuksesta. 1. Rakennuksen vaippa U-arvot [W/m2K] maanvarainen alapohja tuuletettu alapohja Ekotalo 2003 Normitalo 2005 Normitalo 2010 Hernepellontie 26 0,25 0,24 0,16 0,12 0,18 0,19 0,17 0,10 ulkoseinä 0,18 0,24 0,17 0,14 ikkuna 1,1 1,4 1,0 0,8 ovi 1,4 1,0 1,0 yläpohja 0,14 0,15 0,09 0,09 Todentaminen: - suunnitelmista laaditaan energiaselvitys rakennusluvan liitteeksi - rakenteiden lämpökamerakuvaus takuuaikana - mitataan rakennuksen lämmitysenergian ja käyttöveden (kv+lv) kulutus 25.03.2009 ATT 7
Hernepellontie 26... 2. Ilmatiiveys Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaaminen painekoemenetelmällä on esitetty standardissa SFS-EN13829. Normitalo 2005 Normitalo 2010 Hernepellontie 26 ilmanvuotoluku 4,0 2,0 0,6 n 50 vuotoilmakerroin [1/h] 0,16 0,08 0,02 Todentaminen: - mitataan rakenteiden ilmanpitävyys painekoemenetelmällä 25.03.2009 ATT 8
Hernepellontie 26... 3. Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto - lämmöntalteenotto toteutetaan vastavirtalämmönsiirtimellä jonka vuosihyötysuhde on 65% Normitalo 2005 Normitalo 2010 Hernepellontie 26 vuosihyötysuhde [%] 30 45 65 Todentaminen: - mitataan lämmöntalteenoton tuloilman hyötysuhde (ulkoilma +5 C ja -5 C) 25.03.2009 ATT 9
Hernepellotie 26... 4. Sähköenergia - kodinkoneiksi valitaan vähän energiaa kuluttavat mallit eli energialuokka A - kiinteistösähköä kuluttavat laitteet/moottorit valitaan vähän energiaa kuluttavia laitteita (pumput, puhaltimet, hissit) - ilmanvaihtokoneiden SFP-luku (ominaissähkö teho) 1,5 kwh/m 3 - keskitytään tarpeenmukaisen käytön optimointiin (käyntiajat) - valaisinten valinnassa huomioidaan energiankulutus (pienoisloistelamput, ledvalot) Todentaminen: - mitataan kiinteistösähkön kulutus - mitataan ilmanvaihtokoneiden SFP-luku 25.03.2009 ATT 10
Hernepellontie 26... 5. Rakennuksen käyttö - vasta rakennuksen oikea käyttö varmistaa hyvän energiatehokkuuden - rakennukselle laaditaan huoltokirja - rakennuksen hoidosta vastaavalle henkilökunnalle järjestetään käyttökolutusta - asukkaille laaditaan ohjeet asukaskansioon Todentaminen: - takuuaikana kerätään palautetta sekä asukkailta että rakennuksen käytöstä vastaavilta henkilöiltä - takuuajan energiankulutuksia verrataan asetettuihin tavoitteisiin 25.03.2009 ATT 11
Hernepellontie 26... C. Vuotuinen energiankulutus / ET-luku: Normitalo 2005 Normitalo 2010 Agronominraitti 4 (valm. -05) Hernepellontie 26 kokonaisenergia* [kwh/brm 2 a] kokonaisenergia* [kwh/as-m 2 a] 116 86 138 75 221 163 239 143 ET-luku [kwh/brm 2 a] 138 (C) 101 (B) 172 (D) 87 (A) *kokonaisenergian kulutus= rakennuksen ja käyttöveden lämmitys sekä kiinteistösähkö Energiankulutusjakauma: - Johtuminen ja vuoto 37% - Ilmanvaihto 29% - Käyttöveden lämmitys 22% - Kiinteistösähkö 12% 25.03.2009 ATT 12
Tietoja Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen energiankulutuksista yhteensä 2 569 643 asm 2, 11 049 060 m 3 41 683 asuinhuoneistoa 83 813 asukasta Kulutustiedot: v.2007 - kaukolämpö - kiinteistösähkö - vesi 52,6 [kwh/m 3 ] 157,8 [kwh/brm 2 ] 4,9 [kwh/m 3 ] 14,7 [kwh/brm 2 ] 169 [dm 3 /asukas/vrk] - kokonaisenergia 172,5 [kwh/brm 2 ] Laskelmissa käytetyt energian hinnat (alv 22%): - sähkö 0,07 /kwh - kaukolämpö 0,05 /kwh 25.03.2009 ATT 13