BERGGREN LEGAL IPR-UUTISIA SYYSKUU/2012

BERGGREN LEGAL IPR-UUTISIA SYYSKUU/2012 1

YLEISTÄ SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 Helsingin yliopiston reformiryhmä liittäisi IPR University Centerin osaksi oikeustieteellistä tiedekuntaa 3 MAINONTA JA MARKKINOINTI 3 Jäsenvaltio saa tietyin edellytyksin rajoittaa ulkomaisten pelikasinoiden mainontaa (EUT) 3 Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikielto voimaan 4 PATENTIT 6 Euroopan unionin yhteispatenttijärjestelmä kohtasi vaikeuksia Euroopan parlamentissa 6 EUT antoi paljon odotetun tuomion lääkepatenttien lisäsuojatodistusten myöntämisedellytysten tulkinnasta 6 TAVARAMERKIT 9 EUT antoi täsmentävän ennakkoratkaisun luokkaotsikoiden käytöstä tavaramerkkihakemuksissa 9 Suklaapupun muotoa ei voitu rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi (EUT) 10 Kansallista tavaramerkkiä ei saa käsitellä erottamiskyvyttömänä EU-väitemenettelyssä (EUT) 11 Hymiötä ei voinut rekisteröidä tavaramerkiksi (KHO) 12 Louboutin sai yksinoikeuden punapohjiin, mutta kenkien on oltava toista väriä 12 Tavaramerkkiasiakkaille epäselviä muistutuskirjeitä 13 TUOTEVÄÄRENNÖKSET 15 Euroopan parlamentti hylkäsi tuoteväärennöksiä koskevan Acta-sopimuksen 15 Oikeusministeriön työryhmä aloitti lääkeväärennöksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisen valmistelun 16 Kiina edelleen tuoteväärennösten alkuperämaista ykkönen 16 TEKIJÄNOIKEUS 17 Komissio ehdottaa rajat ylittäviä lisensointimahdollisuuksia musiikille 17 Tietokoneohjelmien suoja ei ulotu ohjelmointikieleen, tiedostoihin eikä ohjekirjoihin 18 EUT antoi ratkaisun yksinoikeuden sammumisesta tietokoneohjelman myynnissä 18 Google velvoitettiin poistamaan piraattisanat hakusanaehdotuksistaan 19 Berggren Legal IPR-uutisia on IPR-lakimiestemme ja harjoittelijoidemme kokoama, neljästi vuodessa ilmestyvä kooste ajankohtaisista, immateriaalioikeuksiin liittyvistä juridiikan uutisista. Pyrimme tarkastelemaan aineettomiin oikeuksiin liittyviä erityiskysymyksiä yhteydessä muihin oikeudenaloihin. Haluamme tuoda tästä näkökulmasta kerätyn uusimman tiedon myös Sinulle, laadukkaassa ja luettavassa muodossa. Tässä numerossa julkaisemme uutisia heinä syyskuulta 2012. Lisätietoja julkaisijasta ja tekijöistä löydät takasivulta. Otamme mielellämme vastaan kehitysideoita julkaisumme parantamiseksi! Ota yhteyttä: legaltrainee@berggren.fi HELSINGIN YLIOPISTON REFORMIRYHMÄ LIITTÄISI IPR UNIVERSITY CENTERIN OSAKSI OIKEUSTIETEELLISTÄ TIEDEKUNTAA Helsingin yliopiston reformiryhmä ehdottaa 10.4.2012 päivätyssä raportissaan, että IPR University Center liitetään osaksi oikeustieteellistä tiedekuntaa. IPR University Center on Helsingin yliopiston alaisuudessa toimiva erillislaitos, joka koordinoi tutkimusta ja järjestää koulutusta sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella. Reformiryhmä katsoo raportissaan, ettei ole perusteltua pitää yllä useita erikokoisia yksiköitä, joilla on runsaasti hyvin samankaltaisia tai toisiinsa helposti nivoutuvaa toimintaa. Yhteistyöllä saataisiin aikaan tieteenalara- Reformiryhmän ehdotukset Helsingin yliopiston toimintojen uudelleen järjestämiseksi -raportti, 10.4.2012 (EUT) antoi heinäkuussa ennakkoratkaisun jäsenvaltion oikeudesta rajoittaa ulkomaille sijoittuneiden pelikasinoiden mainontaa. EUT:n mukaan jäsenvaltio saa asettaa mainonnan ehdoksi sen, että pelikasinon kotimaan lainsäädäntö suojelee pelaajia olennaisilta osin samantasoisesti. Ennakkoratkaisupyynnön taustalla on kiista Itävallan valtiovarainministeriön ja slovenialaisten yhtiöiden HIT hoteli, igralnice, turizem dd Nova Gorica ja HIT LARIX, prirejanje posebnih iger na sreco in turizem dd (jäljempänä yhdessä HIT-yhtiöt ) välillä. Asia koskee valtiovarainministeriön tekemiä päätöksiä hylätä HIT-yhtiöiden hakemukset, joka koskivat Sloveniaan sijoittuneiden pelikasinoiden mainontaa Itävallassa. Ministeriö perusteli hakemusten JÄSENVALTIO SAA TIETYIN EDELLYTYKSIN RAJOITTAA ULKOMAISTEN PELIKASINOIDEN MAINONTAA (EUT) hylkäämistä sillä, ettei onnenpelejä koskeva lainsäädäntö Sloveniassa takaisi vastaavan tasoista pelaajien suojaa kuin Itävallan vastaava lainsäädäntö. HIT-yhtiöt valittivat tästä päätöksestä kansalliseen Verwaltungsgerichtshof-tuomioistuimeen ja väittivät lähinnä, että kyseisillä päätöksillä rikottaisiin palvelujen tarjoamisen vapautta EU:ssa. Kansallinen tuomioistuin päätyi pyytämään asiassa ennakkoratkaisua EUT:lta. EUT totesi tuomiossaan ensinnäkin, että valtiovarainministeriön soveltamalla kansallisella lainsäädännöllä rajoitetaan palvelujen tarjoamisen vapautta sikäli, kun se vaikeuttaa itävaltalaisten kuluttajien mahdollisuutta käyttää toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden pelikasinoiden palveluja. Tästä johtuen oli tutkittava, voiko tämän tyyppinen rajoitus olla oikeutettu yleistä etua jat ylittävää tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja saavutettaisiin synergiaetuja. Samalla kevennettäisiin päällekkäistä hallintoa ja jaettaisiin hallintohenkilöstön resursseja. IPR University Centerin liittäminen osaksi oikeustieteellistä tiedekuntaa on vain pieni osa reformiryhmän kaavailemista uudistuksista. Reformiryhmän tehtävänä on ollut raportissaan pohtia ehdotuksia keinoiksi, joilla voidaan lisätä Helsingin yliopiston taloudellista liikkumavaraa strategisten linjausten toteuttamiseksi. Tavoitteen toteuttamiseksi reformiryhmä on raportissaan antanut yllä mainittujen yksiköiden yhdistämisen lisäksi lukuisia ehdotuksia yliopiston toimintojen järjestämiseksi uudella tavalla. Ehdotuksiin sisältyy muun muassa useista yliopistolle nykyään kuuluvista tiloista luopuminen. MAINONTA JA MARKKINOINTI koskevista pakottavista syistä. EUT:n oikeuskäytännön perusteella pelitoimintaan kohdistuvat rajoitukset voivat olla perusteltuja esimerkiksi kuluttajansuojaan liittyvistä syistä. Tämä edellyttää kuitenkin, että rajoitukset ovat oikeasuhtaisia. Tässä asiassa oli kiistatonta, että kyseisellä kansallisella lainsäädännöllä pyrittiin suojaamaan kuluttajia onnenpeleihin liittyviltä vaaroilta, joten arvioitavaksi tuli rajoitusten oikeasuhtaisuus. EUT:n mukaan tämän tapauksen kaltainen lupajärjestelmä voi olla oikeasuhtainen rajoitus, kunhan luvan saamisen edellytykseksi asetetaan ainoastaan olennaisilta osin samantasoinen lainsäädäntö. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi jää siten sen varmistaminen, että kansallinen lainsäädäntö ei aseta tätä suurempia rajoituksia. EUT C-176/11, 12.7.2012 2 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 3

MAINONTA JA MARKKINOINTI PATENTIT MATKAPUHELINLIITTYMIEN PUHELINMARKKINOINTIKIELTO VOIMAAN EUROOPAN UNIONIN YHTENÄISPATENTTIJÄRJESTELMÄ KOHTASI VAIKEUKSIA EUROOPAN PARLAMENTISSA Matkapuhelinliittymiä ei enää saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse. Kielto on voimassa kolmen vuoden määräajan 1.8.2012 1.7.2015. Kielto koskee liittymien markkinointia uusille asiakkaille. Kieltoa ei siten sovelleta puhelinmarkkinointiin operaattorin vanhoille asiakkaille eikä markkinointiin asiakkaan nimenomaisesta pyynnöstä. Markkinointikieltoa koskevan lakimuutoksen taustalla ovat puhelinmarkkinointiin liittyvät ongelmat. Kuluttajan voi olla mm. vaikea ymmärtää liittymäsopimuksen kaikkia ehtoja puhelimessa eikä kuluttajan oikeuksista huolehdita aina riittävällä tavalla. Kiellon avulla pyritään puuttumaan epäterveen kilpailun aiheuttamiin häiriöihin markkinoilla ja suojaamaan kuluttajaa erityisesti liittymän irtisanomisesta aiheutuvilta ongelmilta. Eduskunta edellyttää, että hallitus toimittaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvityksen kiellon vaikutuksista viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Puhelinmarkkinointikiellon yhteydessä myös puhelinlaskun erittelyä maksullisten lisäpalveluiden osalta tarkennettiin. Puhelinoperaattorin on jatkossa eriteltävä hyödykkeen tai palvelun maksamisesta maksun perusteen lisäksi maksun mää- rä, ajankohta ja saaja. Erittely on annettava maksutta liittymän tilaajalle. Muutoksen myötä tilaajat saavat nykyistä paremmin tiedon muista kuin liittymän käytöstä aiheutuneista maksuista. Muutos selkeyttää puhelinlaskua ja edistää matkapuhelimen käyttöä maksuvälineenä. Puhelinlaskun erittelyä koskeva lakimuutos tulee voimaan vasta 1.6.2013, jotta operaattoreille jää riittävästi aikaa mahdollisten järjestelmämuutosten toteuttamiseen. Euroopan parlamentti päätti heinäkuun alussa lykätä Euroopan unionin yhtenäispatenttijärjestelmästä äänestämistä. Lykkäys johtuu Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta poistaa ehdotetusta yhtenäispatenttiasetuksesta kolme Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) toimivaltaa sääntelevää artiklaa ja supistaa näin tuomioistuimen toimivaltaa yhtenäispatenttiasetuksen täytäntöönpanossa. Suurin osa parlamentin jäsenistä kritisoi voimakkaasti neuvoston ehdotusta. Yhtenäispatenttiasetuksen luotsaamisesta parlamentin käsittelyn läpi vastaava Bernhard Rapkay on jopa todennut, että neuvoston ehdotus on vastoin EU-oikeuden säännöksiä, ja mikäli neuvosto päättää kyseessä olevien 6-8 artiklojen poistamisesta, asia tulisi viedä välittömästi EUT:n käsittelyyn. Rapkay totesi lisäksi, että äänestyksen lykkäämisellä ei aloiteta neuvotteluja uudesta sopimuksesta, vaan tarkoitus on päästä sopuun alkuperäisestä ehdotuksesta. Rapkay kuitenkin lisää, että jos yhtenäispatenttijärjestelmää ei saada aikaiseksi, voi siitä syyttää pelkästään neuvostoa. Lykkäyspäätöksen yhteydessä parlamentti päätti siirtää asetusehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi lakiasiainkomitean, neuvoston, komission ja parlamentin lakipalveluiden kesken. Ehdotuksen käsittelyyn parlamentissa on tarkoitus palata syyskuussa. Taustaa yhtenäispatenttijärjestelmälle Parlamentti ja neuvosto pääsivät EU:n patenttipaketista sopuun vuoden 2011 joulukuussa (katso tarkemmin Berggren Legal IPRuutisia, joulukuu/2011 sekä huhtikuu/2011). Kesäkuun lopussa neuvosto sopi lopulta myös tulevasta patenttituomioistuinjärjestelmästä, ja eurooppalaisen patenttituomioistuimen keskusjaoston toiminnot päätettiin jakaa Pariisin, Lontoon ja Münchenin kesken. Samalla sovittiin muutoksista tuomioistuinjärjestelmää koskevaan sopimukseen. Tällöin neuvosto sopi myös yllä mainituista muutosehdotuksista yhtenäispatenttia koskevaan asetusehdotukseen. Yhtenäispatenttiasetuksella on tavoitteena luoda järjestelmä, jolla patenttioikeus saadaan yhdellä päätöksellä voimaan kaikissa järjestelmän piirissä olevissa maissa. Tämä alentaisi merkittävästi useammassa EU-maassa tapahtuvasta patentin voimaansaattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan Euroopan patenttituomioistuimella on yksinomainen toimivalta ratkaista yhtenäispatenttien voimassaoloa ja loukkauksia koskevat kanteet, millä varmistettaisiin yhtenäispatenttioikeuksien yhdenmukainen soveltaminen Euroopassa. Euroopan parlamentin oli määrä äänestää yhtenäispatenttijärjestelmästä heinäkuussa ja jäsenvaltioiden piti allekirjoittaa patenttituomioistuinjärjestelmää koskeva sopimus vuoden 2012 syksyllä. Järjestelmä olisi kuitenkin tullut voimaan vasta arviolta vuoden 2014 alkupuolella, sillä voimaantulo vaatii tuomioistuinsopimuksen ratifiointia vähintään 13 jäsenvaltioissa. Äänestyksen lykkäydyttyä jää nähtäväksi, milloin järjestelmän voidaan näillä näkymin odottaa tulevan voimaan. Laki viestintämarkkinalain 80 :n muuttamisesta ja 65 a :n väliaikaisesta muuttamisesta 15.6.2012/373 Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 ja 24 :n muuttamisesta 15.6.2012/374 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 ja 24 :n muuttamisesta HE 144/2011 vp Eduskunnan vastaus EV 34/2012 vp Euroopan parlamentin tiedotteet 3.7.2012 ja 10.7.2012 Euroopan neuvoston tiedote 29.6.2012 Berggren Legal IPR-uutisia, joulukuu/2011 Berggren Legal IPR-uutisia, huhtikuu/2011 4 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 5

PATENTIT EUT ANTOI PALJON ODOTETUN TUOMION LÄÄKEPATENTTIEN LISÄ- SUOJATODISTUSTEN MYÖNTÄMISEDELLYTYSTEN TULKINNASTA (EUT) on heinäkuun 19. päivänä antanut tuomion, jossa oli kyse lääkepatenttien lisäsuojatodistusten myöntämiseen liittyvien säännösten tulkinnasta. Tuomiollaan EUT löyhensi aiempaa lisäsuojatodistusten myöntökäytäntöä vähentämällä samalle vaikuttavalle lääkeaineelle myönnettyjen aikaisempien markkinointilupien aiheuttamia rajoituksia todistusten myöntämiselle. Lisäsuojatodistusten myöntämisedellytykset sisältyvät lääkkeiden lisäsuojatodistusasetukseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 469/2009, annettu 6.5.2009). Sen mukaan lisäsuojatodistus annetaan, mikäli lisäsuojatodistushakemuksessa tarkoitettua tuotetta suojaa voimassa oleva peruspatentti, tuotteella on voimassa oleva markkinointilupa, eikä tuotteelle ei ole vielä annettu lisäsuojatodistusta. Lisäksi tuotteelle myönnetyn markkinointiluvan tulee olla ensimmäinen lupa markkinoida tuotetta lääkkeenä. Kyseisessä tapauksessa Neurim Pharmaceuticals Ltd. (Neurim) oli tutkinut melatoniinia, joka on luonnon hormoni ja jota ei sellaisena ole patentoitu. Neurimin tutkimuksissa selvisi, että melatoniinin eräät muodot auttavat unettomuuteen. Neurim sai keksinnölleen eurooppapatentin vuonna 1992. Patentilla suojattiin tiettyä melatoniinin muotoa, jota oli tarkoitus myydä Circadin-nimisenä ihmisille tarkoitettuna lääkkeenä. Euroopan komissio myönsi Neurimille Circadinin markkinoille saattamista koskevan luvan kesäkuussa 2007. Circadinin sisältämää melatoniinin muotoa suojaavan patentin voimassaolo oli tällöin päättymässä alle viiden vuoden kuluessa. Tällöin Neurim pyysi Britannian kansalliselta patenttiviranomaiselta lääkkeelleen lisäsuojatodistusta vedoten Circadinille juuri saamaansa markkinointilupaan. Kansallinen patenttiviranomainen kuitenkin eväsi Neurimin pyynnön sillä perusteella, että se oli löytänyt vuodelta 2001 peräisin olevan aikaisemman markkinointiluvan lampaiden lääkkeeksi tarkoitetulle melatoniinille, jota käytetään lampaiden lisääntymisen sääntelyyn ja jota myydään Regulintavaramerkillä. Näin ollen lisäsuojatodistusta ei voitu myöntää, sillä Circadinin markkinointilupa ei ollut ensimmäinen melatoniinia sisältävää lääkettä koskeva markkinointilupa, kuten lisäsuojatodistuksessa vaaditaan. Neurim riitautti päätöksen kansallisessa Hight Court of Justice -tuomioistuimessa. Neurim katsoi kanteessaan, että lisäsuojatodistusasetuksessa mainitun ensimmäisen markkinointiluvan oli katsottava tarkoittavan sitä lupaa, joka koski lisäsuojatodistushakemuksen kohteena olevaa tuotetta, tässä tapauksessa ihmisille tarkoitettua unilääkettä. High Court of Justice hylkäsi Neurimin kanteen, jolloin Neurim valitti asiasta kansalliseen valitustuomioistuimeen, Court of Appealiin. Valitustuomioistuin päätti esittää asiassa ennakkoratkaisupyynnön EUT:lle. EUT katsoi, että mikäli patentti suojaa sellaisen vaikuttavan aineen uutta terapeuttista käyttötarkoitusta, jota on jo myyty ihmisille tai eläimille tarkoitettuna lääkkeenä, voi uutta käyttötarkoitusta hyödyntävän lääkkeen markkinoille saattaminen antaa kyseisen patentin haltijalle mahdollisuuden saada lisäsuojatodistus. Lisäsuojatodistuksella saatavan suojan kohde ei kuitenkaan voi kattaa vaikuttavaa ainetta sellaisenaan, vaan ainoastaan kyseisen tuotteen uuden käytön. EUT päätyi näin ollen ratkaisussaan siihen, että lisäsuojatodistusasetusta on tulkittava niin, että Neurimin tilanteen kaltaisessa tapauksessa lisäsuojatodistuksen antamiselle ei ole esteenä, että olemassa on eläimille tarkoitetulle lääkkeelle annettu aikaisempi markkinointilupa. Näin ollen saman tuotteen, tässä tapauksessa melatoniinin, eri käyttötarkoitukselle, jolle myös on myönnetty markkinointilupa, voidaan EUT:n mukaan antaa lisäsuojatodistus. Edellytyksenä tällöin on ainoastaan, että lisäsuojatodistushakemuksen tueksi esitetty peruspatentti suojaa mainittua uutta käyttötarkoitusta. EUT perusteli kantaansa erityisesti sillä, että lisäsuojatodistusasetus on alun perin annettu sitä silmällä pitäen, että patentin todellinen suoja-aika ei riitä tuottamaan takaisin farmasian alan tutkimukseen käytettyjä varoja, ja asetuksen tarkoituksena on ollut poistaa tämä puute ottamalla käyttöön lääkkeiden lisäsuojatodistus. Lisäsuojatodistusasetuksen perustavoite on siten varmistaa riittävä suoja kansanterveyden jatkuvalle parantamiselle merkityksellisen farmasian alan tutkimuksen kannustamiseksi. EUT viittasi perusteluidensa yhteydessä myös aikaisempaan tuomioonsa C-322/10 Medeva, josta uutisoimme aikaisemmin Berggren Legal IPR -uutisten numerossa joulukuu/2011 (s. 4). Nyt käsitellyllä tuomiolla yhdessä mainitun aikaisemman tuomion kanssa saattaakin olla vaikutusta farmasian alan ja bioteknologian tutkimusta harjoittaville yrityksille, jotka haluavat pidentää yksinoikeutensa pituutta sekä myös uusien geneerisiä lääkeaineita valmistavien yritysten markkinoille pääsylle. EUT C-130/11, 19.7.2012 6 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 7

TAVARAMERKIT EUT ANTOI TÄSMENTÄVÄN ENNAKKORATKAISUN LUOKKA- OTSIKOIDEN KÄYTÖSTÄ TAVARAMERKKIHAKEMUKSISSA (EUT) antoi kesäkuussa ennakkoratkaisun paljon puhuttaneessa tapauksessa, joka koski luokkaotsikoiden käyttöä tavaramerkkihakemusten tavara- ja palveluluetteloissa. EUT:n mukaan Nizzan sopimuksen mukaisten luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä voi käyttää tavaroiden ja palveluiden yksilöimiseen edellyttäen, että yksittäiset nimikkeet ovat tarpeeksi selviä ja täsmällisiä. Tämän lisäksi EUT katsoi, että tietyn luokkaotsikon kaikkien yleisnimikkeiden käyttö voi kattaa kyseisen Nizzan luokan aakkosellisen luettelon kaikki tavarat tai palvelut siinä tapauksessa, että hakija täsmentää tarkoittavansa nimenomaan tätä. Asian taustaa on esitelty kattavammin tämän julkaisun numerossa joulukuu/2011. Tiivistetysti asia koskee EUT:lle esitettyä ennakkoratkaisupyyntöä, jossa Yhdistetyn kuningaskunnan tavaramerkkiviranomainen Registrar of Trade Marks ( Registrar ) tiedustelee EUT:n kantaa tavaramerkkien luokkaotsikoiden kattavuuteen. Kyseinen virasto oli hylännyt The Chartered Institute of Patent Attorneys ( CIPA ) -patenttiasiamiesjärjestön IP- TRANSLATOR -tavaramerkkiä koskevan rekisteröintihakemuksen, koska sen katsottiin olevan kuvaileva käännöspalveluille. Tavaramerkkihakemuksen palvelut oli yksilöity käyttämällä Nizzan luokituksen luokkaotsikon 41 mukaisia yleisiä ilmaisuja, jois- ta yksikään ei varsinaisesti liity käännöspalveluihin. Koska käännöspalvelut kuitenkin Nizzan luokituksen mukaan kuuluvat tähän luokkaan, Registrar katsoi Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) presidentin tiedonannon 4/03 perusteella, että luokkaotsikko kattaa myös käännöspalvelut. EUT:n ratkaistavana oleva kysymys koski siten ensinnäkin käytännössä sitä, onko tavaramerkkihakemuksen kattamat tavarat tai palvelut yksilöitävä tietynasteisella selvyydellä ja täsmällisyydellä. Jos vastaus tähän on myönteinen, EUT:n oli toiseksi otettava kantaa siihen, täyttävätkö Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeet nämä vaatimukset, ja voiko luokkaotsikoiden kaikkien yleisnimikkeiden käytön siten katsoa kattavan kaikki kyseisen luokan tavarat tai palvelut. Luokitukselta vaadittavan selvyyden ja täsmällisyyden osalta EUT kiinnitti erityisesti huomiota sekä viranomaisten että kilpailijoiden mahdollisuuksiin saada selvää tietoa rekisteröinnin kattamista tavaroista ja palveluista. Tämän johdosta EUT katsoi, että hakijan on yksilöitävä hakemuksen tarkoittamat tavarat ja palvelut riittävän selvästi ja täsmällisesti, jotta muut toimijat voivat pelkästään tällä perusteella määrittää haetun suojan laajuuden. Tietyt Nizzan luokituksen luokkaotsikoissa olevat yleisnimikkeet ovat itsessään riittävän selviä ja täsmällisiä, jotta ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Toiset taas ovat liian yleisiä ja kattavat liian vaihtelevat tavarat tai palvelut, jotta tavaramerkki osoittaisi alkuperän. Tämän johdosta toimivaltaisten viranomaisten on aina suoritettava tapauskohtainen arviointi käytettyjen nimikkeiden perusteella, eikä luokkaotsikoiden nimikkeiden käytölle sellaisenaan ole estettä, mikäli ne ovat tarpeeksi selviä ja täsmällisiä. EUT:n käsiteltävänä ollut viimeinen kysymys liittyi keskeisesti jäsenvaltioiden vaihtelevaan käytäntöön sen suhteen, mitä tietyn luokkaotsikon kaikkien yleisnimikkeiden käyttö kattaa. Osassa EU-maista, mukaan lukien Suomi, sekä Sisämarkkinoiden harmonisointivirastossa (SMHV) kaikkien yleisnimikkeiden käytön on katsottu kattavan kaikki tavarat tai palvelut, jotka Nizzan luokituksen mukaan kuuluvat kyseiseen luokkaan. Toisissa maissa taas yleisnimikkeiden on katsottu kattavan ainoastaan nämä kirjaimellisesti luetellut tavarat tai palvelut. Tämän epäkohdan ratkaisemiseksi EUT katsoi, että hakijan on täsmennettävä, koskeeko hakemus kaikkia kyseisen Nizzan luokan aakkosellisessa luettelossa mainittuja tavaroita tai palveluita vai vain tiettyjä näistä. Jos hakemuksesta ei ilmene kumpaa hakija tarkoittaa, sen ei voida katsoa olevan riittävän selvä ja täsmällinen. EUT:n tuomio ja erityisesti sen g 8 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 9

TAVARAMERKIT TAVARAMERKIT viimeksi mainittu osa ovat herättäneet paljon keskustelua tavaramerkkipiireissä, eikä sen tulkinnasta ole päästy täydelliseen yhteisymmärrykseen. SMHV on kuitenkin tehnyt muutoksia rekisteröintikäytäntöihinsä, joiden avulla tuomion edellyttämiä selvyyden ja täsmällisyyden vaatimuksia pyritään takaamaan. Käytännön tasolla SMHV on päätynyt siihen ratkaisuun, että kaikilta hakijoilta vaaditaan hakemukseen liitettävä määrämuotoinen lausunto, mikäli hakija haluaa EUT C-307/10, 19.6.2012 SMHV:n lehdistötiedote 20.6.2012 SMHV:n presidentin tiedonanto 2/12, 20.6.2012 PRH:n uutinen 18.09.2012 SUKLAAPUPUN MUOTOA EI VOITU REKISTERÖIDÄ YHTEISÖN TAVARAMERKIKSI (EUT) (EUT) katsoi 24. toukokuuta 2012 antamassaan ratkaisussa, että suklaapupun muodosta koostuvaa tavaramerkkiä ei voitu rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi. EUT:n mukaan suklaapupulla ei ollut tavaramerkin myöntämiseksi tarvittavaa erottamiskykyä. EUT päätyi ratkaisussaan samaan lopputulokseen kuin Euroopan unionin yleinen tuomioistuin (EUYT) ja sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) aikaisemmin. Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli (Lindt & Sprüngli) oli toukokuussa 2004 jättänyt SMHV:oon hakemuksen kolmiulotteisen, punanauhaisen ja kultaiseen foliokääreeseen pakatun suklaapupun rekisteröimisestä yhteisön tavaramerkiksi. SMHV oli 2005 antamassaan ratkaisussa hylännyt hakemuksen katsoen, että merkiltä puuttui erottamiskyky. SMHV oli lisäksi katsonut, ettei tavaramerkki ollut tullut käytössä erottamiskykyiseksi, koska asiassa oli esitetty käyttää luokkaotsikoiden kaikkia yleisnimikkeitä kattamaan koko kyseisen Nizzan luokan aakkosellisen tavara- tai palveluluettelon. SMHV:n presidentti on tiedonannossa 2/12 päättänyt, että kaikki voimassa olevat rekisteröinnit sekä ennen 21.6.2012 jätetyt hakemukset, joissa on käytetty luokkaotsikoiden kaikkia yleisnimikkeitä, kattavat kaikki kyseisen Nizzan luokan aakkosellisen luettelon tavarat tai palvelut. Tämän jälkeen jätetyissä näyttöä käytöstä vain Saksassa. Lindt & Sprüngli valitti SMHV:n päätöksestä EUYT:een, joka kuitenkin päätyi samaan ratkaisuun kuin SMHV ja hylkäsi kanteen joulukuussa 2010. Lindt & Sprüngli päätyi valittamaan asiassa EUT:een. EUT totesi tuomiossaan, että vaikka yhteisön tavaramerkkiasetuksen mukaan yhteisön tavaramerkin voi muodostaa tavaroiden tai niiden päällyksen muoto, tavaramerkin erottamiskyvyn puuttuminen on ehdoton este rekisteröinnille. EUT:n mukaan rekisteröitäväksi halutun merkin erottamiskykyä on arvioitava haettavan merkin kattamien tavaroiden ja palveluiden perusteella. Käytön kautta tunnetuksi tulemista taas on arvioitava oletetussa kohderyhmässä. Arvion perusteella tavaramerkin on erotuttava saman alan yleisestä käytännöstä, ja kuluttajan on miellettävä sen kohdistuvan tietyn valmistajan tuotteeseen. EUT katsoi, että yleinen tuomioistuin ei ollut arvioinut väärin yhteisön tavaramerkkihakemuksissa sovelletaan yllä mainittua uutta menettelyä. Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) muuttaa myös omaa luokittelukäytäntöään 1.10.2012 lähtien siten, että tavara- tai palveluluetteloon on lisättävä maininta hakijan tarkoituksesta sisällyttää koko kyseisen Nizzan luokan aakkosellinen luettelo. Mikäli erillistä mainintaa ei ole, PRH katsoo jatkossa hakemuksen kattavan ainoastaan nimenomaisesti luetellut tavarat ja palvelut. suklaapupun muodosta koostuvan merkin olennaisia ominaisuuksia, eli sen muotoa, punaista nauhaa ja kultaista foliota. Lindt & Sprüngli ei myöskään ollut kyennyt osoittamaan näyttöä siitä, että merkistä olisi tullut EU:n alueella erottamiskykyinen käytön kautta. EUT:n tuomio asiassa noudatti aikaisempaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan tavaramerkin hyväksyminen rekisteriin joissakin jäsenvaltioissa oli vain yksi tekijä arvioitaessa hakemusta yhteisön tavaramerkiksi. SMHV ei näin ollen ollut velvollinen rekisteröimään suklaapupun muodosta koostuvaa merkkiä kansallisten viranomaisten harkinnan perusteella. EUT C-98/11 P, 24.5.2012 KANSALLISTA TAVARAMERKKIÄ EI SAA KÄSITELLÄ EROTTAMISKYVYTTÖMÄNÄ EU-VÄITEMENETTELYSSÄ (EUT) (EUT) antoi toukokuussa ratkaisun, joka koskee kansallisten tavaramerkkien nauttimaa pätevyysolettamaa Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) väitemenettelyssä. EUT:n mukaan sekä SMHV:n että mahdollista valitusta käsittelevän Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen (EUYT) on katsottava väitteen perusteena olevan kansallisen tavaramerkin vähintäänkin tietyssä määrin erottamiskykyiseksi. Tapaus koskee Racing-Live SAS -yhtiön vuonna 2004 hakemaa yhteisön tavaramerkkirekisteröintiä F1-LIVE -kuviomerkille, jota vastaan Formula One Licensing BV -yhtiö teki väitteen. Väite perustui muun muassa kansainväliseen sanamerkkiin F1, joka on voimassa kansallisesti useassa EU-maassa. SMHV:n väiteosasto hyväksyi ensiasteena väitteen omassa päätöksessään vuonna 2007, mutta SMHV:n valituslautakunta kumosi edellä mainitun päätöksen vuonna 2008. EUYT ei Formula One Licensing -yhtiön valituksesta huolimatta muuttanut valituslautakunnan päätöstä tuomiossaan vuonna 2011, joten yhtiö valitti tästä edelleen EUT:een. Valitus perustui keskeisesti siihen seikkaan, että EUYT oli katsonut kuluttajien hahmottavan väitteen alaisen merkin F1-osan lyhenteenä formula 1 :stä, minkä johdosta sen katsottiin olevan kuvaileva nimitys tietynlaiselle autourheilulle. Formula One Licensing katsoi valituksessaan, että tämä tosiasiallisesti tarkoitti valituksen perusteena olevan kansallisen F1-tavaramerkin kumoamista tai sen pätevyyden kieltämistä. Kansallisten tavaramerkkien pätevyyden arviointi puolestaan kuuluu yksinomaan kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten toimivaltaan. EUT totesi tuomiossaan, että SMHV:n on lähtökohtaisesti tarvittaessa arvioitava väitteen perusteena olevien kansallisten merkkien erottamiskykyä. Tällä tarkastelulla on kuitenkin rajansa, eikä se saa johtaa tilanteeseen, jossa kansallisen merkin katsotaan olevan rekisteröimiskelvoton. EUYT:n toteamus, jonka mukaan F1-osa olisi täysin kuvaileva, tarkoittaa käytännössä sen erottamiskyvyn ja samalla rekisteröitävyyden kieltämistä. Edellä mainitun kaltainen johtopäätös ei ole hyväksyttävissä, koska se aiheuttaisi haittaa kansalliselle tavaramerkille ja voisi aiheuttaa tämän kansallisen tavaramerkin suojan poistumisen. Kun EU:n toimielimillä ei ole toimivaltaa käsitellä kansallisen merkin pätevyyttä, tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kansallisen merkin on katsottava olevan ainakin tietyssä määrin erottamiskykyinen SMHV:n väitemenettelyssä. Mikäli osapuolet haluavat riitauttaa väitteen perusteena olevan kansallisen tavaramerkin, tämä on siten tehtävä kansallisessa kumoamismenettelyssä. Näillä perusteilla EUT palautti asian EUYT:een uutta käsittelyä varten. EUT C-196/11 P, 24.5.2012 10 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 11

TAVARAMERKIT TAVARAMERKIT HYMIÖTÄ EI VOINUT REKISTERÖIDÄ TAVARAMERKIKSI (KHO) TAVARAMERKKIASIAKKAILLE EPÄSELVIÄ MUISTUTUSKIRJEITÄ Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi elokuussa vuosikirjaratkaisun hymiön rekisteröimisestä tavaramerkiksi. KHO:n mukaan kyseessä oleva hymiö :) on yleisesti tunnettu ja käytetty tunnetilasta kertova ilmaisu, eikä se siten ollut rekisteröitävissä tavaramerkiksi. Tapauksen taustalla on yksityishenkilön vuonna 2005 tekemä tavaramerkkihakemus, jonka Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) hyväksyi vuonna 2006. Useat yhdistykset ja yhtiöt tekivät rekisteröintiä vastaan väitteet, jotka PRH kuitenkin kokonaisuudessaan hylkäsi vuonna 2007. PRH:n valituslautakunta ei muuttanut näiden päätösten lopputulosta, joten väitteentekijät valittivat asiasta KHO:een ja vaativat rekisteröinnin kumoamista. KHO:n ratkaistavana oli ensisijaisesti kysymys hymiön erottamiskyvystä ja mahdollisesta vapaana pitämisen tarpeesta. KHO totesi ensinnäkin, että välimerkkejä yhdistelemällä on periaatteessa mahdollista luoda rekisteröimiskelpoinen tavaramerkki. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin yhdistelmästä, jolla on selkeä, oma itsenäinen ja laa- jalti tunnettu merkityssisältönsä. Hymiöt ovat KHO:n mukaan tunnetiloista kertovia kuvailmaisuja, jotka voidaan rinnastaa tietynlaisiin kuvaileviin laatua ilmaiseviin sanoihin. Siten iloisuutta ja positiivisuutta ilmaiseva kuvio :) liitettynä mihin tahansa tuotteeseen tai palveluun on verrannollinen tuotteiden tai palveluiden sanalliseen kehumiseen. Tämän johdosta kyseinen merkki ei ollut erottamiskykyinen, eikä siten myöskään rekisteröitävissä tavaramerkiksi. Tavaramerkkirekisteröintien haltijoille on jälleen lähetetty harhaanjohtavia muistutus- kirjeitä, jotka ovat todellisuudessa olleet valelaskuja. Kirjeiden muotoilu ja lähettäjän nimi ovat olleet sellaisia, että ne ovat saaneet osan asiakkaista luulemaan kirjeitä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) lähettämiksi muis- Patentti- ja rekisterihallituksen uutisia 20.6.2012 tutuksiksi. Kirjeitä ovat saaneet myös sellaiset rekisteröintien haltijat, joiden rekisteröintien uudistaminen on jo hoidettu kuntoon. Kirjeillä tai niitä lähettäneillä yrityksillä ei ole mitään tekemistä PRH:n pitämän tavaramerkkirekisterin kanssa. PRH korostaa, että se käyttää kaikissa lähettämissään ilmoituksissa ja kirjeissä nimeä Patentti- ja rekisterihallitus. Haluamme myös muistuttaa, että Berggren Groupin asiakkaana saat maksuihin ja uudistuksiin liittyvät muistutukset aina meiltä, eikä PRH lähetä erillisiä muistutuksia! KHO 2012:64, 13.8.2012 LOUBOUTIN SAI YKSINOIKEUDEN PUNAPOHJIIN, MUTTA KENKIEN ON OLTAVA TOISTA VÄRIÄ Yhdysvaltalainen tuomioistuin on 5.9.2012 antamallaan päätöksellä vahvistanut ranskalaisen kenkäsuunnittelijan Christian Louboutinin yksinoikeuden naisten korkokenkien punaisiin pohjiin. Kengän on kuitenkin oltava eri väriä kuin pohja. Louboutinin suunnittelemien naisten korkokenkien pohjissa on käytetty kiiltävää punaista väriä vuodesta 1992 lähtien. Punainen kengänpohja on rekisteröity tavaramerkkinä Yhdysvalloissa vuonna 2008. Louboutin haastoi kilpailevan muotitalon Yves Saint Laurentin (YSL) oikeuteen huhtikuussa 2011, kun tämä ilmoitti aikeistaan esitellä naisten kenkämalliston, jossa kengät olisivat kauttaaltaan yhdenvärisiä. Elokuussa 2011 New Yorkin piirioikeuden tuomari hylkäsi Louboutinin kanteen estää Yves Saint Laurentia myymästä yksivärisen malliston punaista kenkää punaisella pohjalla. Valitustuomioistuin vahvisti, että Louboutinin yksinoikeus punaisiin pohjiin koskee vain kenkiä, joiden pohja on erivärinen kuin muu kenkä. YSL ja muut kilpailijat saavat siis edelleen valmistaa kokopunaisia kenkiä. Tuomioistuin kumosi alemman instanssin ratkaisun osittain ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Punaisista kengänpohjista on käyty pitkään taistelua myös muualla kuin Yhdysvalloissa. Aikaisemmin tänä vuonna Louboutin hävisi kiistan espanjalaista vaatemyymäläketjua Zaraa vastaan Ranskassa. Louboutin nosti kanteen Zaraa vastaan vuonna 2008 tuoteväärennöksestä ja vilpillisestä kilpailusta, koska Zara myi avokärkisiä, punapohjaisia korkokenkiä, jotka muistuttivat kantajan mukaan Louboutinin Yo Yo -kenkämallia. Tuomioistuimen mukaan Louboutinin ja Zaran punapohjaiset korkokengät eivät kuitenkaan olleet sekoitettavissa toisiinsa. Ranskan ylimmän oikeusasteen tuomioistuin Cour de Cassation pysytti päätöksen voimassa 30.5.2012 antamassaan ratkaisussa. United States Court of Appeals for the Second Circuit 11-3303-cv Christian Louboutin S.A. v. Yves Saint Laurent Am. Holding, Inc. Cour de Cassation Arrêt n 620 F-D Pourvoi n D 11-20.724 Christian Louboutin vs. Zara France 12 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 13

TEKIJÄNOIKEUS TUOTEVÄÄRENNÖKSET EUROOPAN PARLAMENTTI HYLKÄSI TUOTEVÄÄRENNÖKSIÄ KOSKEVAN ACTA-SOPIMUKSEN Euroopan parlamentti käytti heinäkuussa ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen mukaista valtaansa torjua kansainvälinen kauppasopimus ja hylkäsi Anti-Counterfeiting Trade Agreement (ACTA) -sopimuksen. Suurta vastustusta osakseen saanut sopimus hylättiin lopulta parlamentissa äänin 478 39. Euroopan komission suunnitteleman sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa tekijänoikeusloukkauksia koskevien lakien kansainvälistä valvontaa ja se neuvoteltiin Australian, Etelä-Korean, Euroopan unionin, Japanin, Kanadan, Marokon, Meksikon, Singaporen, Sveitsin, Uuden- Seelannin ja Yhdysvaltojen välillä. Parlamentin äänestystulos lakkauttaa sopimuksen Euroopan unionin (EU) alueella, mikä tarkoittaa, etteivät EU tai yksittäinen jäsenvaltio voi tulla sopimuksen osapuoleksi. Myös EU-kansalaiset ovat kritisoineet ACTA- sopimusta laajasti. Kritiikkiä herättivät erityisesti valvonnan laajentaminen ja sananvapauden rajoittaminen. Tammikuussa useimpien unionin jäsenmaiden allekirjoittama sopimus johti ympäri Eurooppaa mielenosoituksiin, joihin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Parlamentti vastaanotti myös 2,8 miljoonan ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen ACTA- sopimusta vastaan. Ennen Euroopan parlamentin äänestystä sopimuksen kohtaloa käsiteltiin kolmessa EU-komiteassa (lakiasioiden komiteassa, kansalaisoikeuksien komiteassa, sekä teollisuuden, tutkimuksen ja energian komiteassa). Kaikki kolme komiteaa vastustivat sopimusta. Sopimuksen esittelijänä toimineen EU-parlamentaarikko David Martinin mukaan sopimus on liian epämääräinen ja sisältää liikaa mahdollisuuksia vääriin tulkintoihin, minkä vuoksi se saattaisi vaarantaa kansallisvapaudet. Euroopan parlamentin uutinen, 4.7.2012 BBC News: Acta: Piracy treaty dealt critical blows in EU votes, 31.5.2012 Katso myös: Berggren Legal IPR-uutisia, maaliskuu/2012, s. 13. OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄ ALOITTI LÄÄKEVÄÄRENNÖKSIÄ KOSKEVAN EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUKSEN VOIMAANSAATTAMISEN VALMISTELUN Oikeusministeriö asetti kesäkuussa työryhmän valmistelemaan lääkeväärennöksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista. Suomi allekirjoitti sopimuksen viime syksynä (ks. lisätietoa Berggren Legal IPR-uutisia joulukuu/2011). Viralliselta nimeltään Lääkeväärennösten torjuntaa koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus koskee lääkeväärennöksiä ja vastaavia kansanterveyttä vaarantavia rikoksia. Sopimus sisältää muun muassa velvoitteet säätää rangaistavaksi lääkeaineiden väärentäminen ja niiden markkinoille saattaminen. Sopimus sisältää lisäksi rikostutkintaa ja syytetoimenpiteitä koskevia määräyksiä sekä määräyksiä viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja kansainvälisestä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä sekä määräyksiä rikosten ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja uhrien suojelusta. Sopimuksen tavoitteena on torjua lääkeväärennösten kauppaa. Suomen lainsäädäntö kattaa nykyiselläänkin sopimuksen velvoitteet pääosin. Muutoksia edellyttävät mahdollisesti tietyt lääkeväärennösten kriminalisointia koskevat määräykset. Työryhmän jäsenet aloittivat toimikautensa syyskuun alussa, ja työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Oikeusministeriön uutinen 29.6.2012 Berggren Legal IPR-uutisia joulukuu/2011, s. 16. 14 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 15

TUOTEVÄÄRENNÖKSET TEKIJÄNOIKEUS KIINA EDELLEEN TUOTEVÄÄRENNÖSTEN ALKUPERÄMAISTA YKKÖNEN KOMISSIO EHDOTTAA RAJAT YLITTÄVIÄ LISENSIOINTIMAHDOLLISUUKSIA MUSIIKILLE Viime vuonna tulli pysäytti EU:n rajoilla lähes 115 miljoonaa tuotetta, joiden epäiltiin rikkovan IPR-oikeuksia. Tullin pysäyttämien tuotteiden yhteenlaskettu arvo oli lähes 1,3 miljardia euroa ja suurin osa tuotteista oli väärennettyjä lääkkeitä, pakkausmateriaaleja tai savukkeita. Suurin osa (73 %) EU:n alueelle tulevista IPR-oikeuksia loukkaavista tavaroista on edelleen peräisin Kiinasta (ks. myös Berggren Legal IPR-uutisia lokakuu/2011, jossa kerroimme Kiinasta saapuvista tuoteväärennöksistä). Väärennösten pääasiallinen alkuperämaa kuitenkin Tullin lehdistötiedote, 24.7.2012 Berggren Legal IPR-uutisia, lokakuu/2011, s. 18 vaihtelee, riippuen siitä mihin tuoteluokkaan väärennetty tuote kuuluu. Väärennetyt elintarvikkeet ovat suurimmaksi osaksi peräisin Turkista, alkoholijuomat Panamasta, virvoitusjuomat Thaimaasta ja matkapuhelimet Hongkongista. Suomen tulli keräsi viime vuonna tuoteväärennösepäilyjen johdosta tavaraa noin 33 miljoonan euron arvosta. Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta merkittävin tuoteväärennösryhmä olivat erilaiset laakerit, joiden laskennallinen arvo oli noin 12 miljoonaa euroa. Suurin osa laakereista oli menossa Suomen kautta Venäjälle, mutta useissa lähetyksissä määränpäämaaksi oli merkitty Suomi. Tehokas IPR-oikeuksien suojaaminen on EU:n talouden kulmakivi, ja tulli on keskeinen tekijä estettäessä näitä oikeuksia loukkaavien väärennettyjen tuotteiden pääsy unionin alueelle. Myös kauppakumppanien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan estää väärennettyjen tuotteiden tuonti EU:hun. EU allekirjoittikin jo vuonna 2009 Kiinan kanssa toimintasuunnitelman, jossa keskitytään teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa koskevan yhteistyön tehostamiseen. Euroopan komissio on pyrkinyt edistämään sähköisien rajat ylittävien palveluiden tarjontaa osana Euroopan unionin (EU) IPR-strategiaa. Se antoi 11. heinäkuuta ehdotuksen direktiiviksi musiikin alan tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan tehostamisesta. Sähköiset palvelut musiikin jakelemiseksi ovat luonteeltaan valtioiden rajoista riippumattomia ja markkinoilla on runsaasti kysyntää rajat ylittäville palveluille. Tekijänoikeuden yhteisvalvontajärjestöjen (collecting society, tekijänoikeusjärjestö) tapa kerätä tekijöille korvauksia on kuitenkin jäänyt ajastaan jälkeen. Tekijänoikeusjärjestöjen toiminta on toistaiseksi ollut kansallista, ja erityisesti musiikin Euroopan unionin lehdistötiedote 11.7.2012 jakelu toisen järjestön alueelle on osoittautunut hankalaksi. Lisäksi sopimustoiminnan puutteet ovat heijastuneet hitaaseen ja heikosti raportoituun tuoton keräämiseen ja tilittämiseen tekijöille. Komissio ehdottaa eurooppalaisten standardien ja raportointikäytäntöjen omaksumista tekijänoikeusmaksujen keräämiseksi ja tilittämiseksi EU:n alueella. Standardien odotetaan lisäävän tekijänoikeusmaksujen keräämisen avoimutta ja luotettavuutta. Sekä kuluttajien, palveluntarjoajien että tuottajien tilanne helpottuisi, sillä jakelun mahdollistavan sopimuksen voisi kerralla tehdä koko sisämarkkina-alueen laajuiseksi. Tekijänoikeusjärjestöllä olisi mahdollisuus, mutta ei pakkoa tarjota musiikkia näiden standardien mukaan mille tahansa toimijalle EU:ssa. Lisäksi tekijänoikeusjärjestöt voivat valtuuttaa toisiaan lisensioimaan hallinnoimiaan teoksia. Uudistuksen täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että tekijänoikeusjärjestöjen on käytännössä pakko uusiutua ja toimia kiinnittää erityistä huomiota toiminnan tehokkuuteen. TIETOKONEOHJELMIEN SUOJA EI ULOTU OHJELMOINTIKIELEEN, TIEDOSTOIHIN EIKÄ OHJEKIRJOIHIN (EUT) vahvisti tietokoneohjelmia koskevan tekijänoikeusdirektiivin (Neuvoston direktiivi 91/250/ETY tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta) tulkinnan, jonka mukaan suoja kattaa vain suorittavan koodin, muttei ulotu tietokoneohjelman periaatteisiin. Tuomioistuimen mukaan tietokoneohjelmadirektiivissä tarkoitettu termi ohjelman ilmaisumuoto ei lue sisäänsä toiminnallisuutta, ohjelmointikieltä eikä tiedostomuotoja, eivätkä ne siten saa suojaa tietokoneohjelmana. Kirjallinen teos, kuten ohjekirja voi toki olla tekijänoikeudella suojattu, mutta jollei sitä suojata nimenomaisesti tietokoneohjelmana, tietokoneohjelmien suojasta annetussa direktiivissä olevat erityissäännökset eivät siihen sovellu. Yksinoikeus ohjekirjaan voi tulla loukatuksi tietokoneohjelmassa tai uusissa ohjekirjoissa, mikäli toisinnetaan tämän kirjallisen teoksen ilmaisuja. Asiassa pyrittiin ratkaisemaan erityisesti kysymys siitä, saako tietokoneohjelman toimintaa ja siihen liittyvää kirjallista aineistoa tutkia ja tarkkailla kilpailevan ohjelman suunnittelutarkoituksessa. Tietokoneohjelmia koskevan direktiivin erityissäännökset kieltävät käänteismallinnuksen muuhun tarkoitukseen, kuin ohjelmien keskinäisen kommunikoinnin aikaan saamiseen, mutta oikeus tarkkailla ohjelmaa normaalin käytön yhteydessä ei ole rajoitettu käyttötarkoituksen perusteella. Tuomioistuimen mukaan käyttäjän oikeus tutkia ja testata ohjelmaa ei edellytä tekijänoikeuden haltijan suostumusta, mikäli sen voi muutoin toteuttaa käyttöluvan piirissä. Tapauksessa kilpailevaa ohjelmaa laativa taho oli hyväksynyt sopimuksen, jossa käyttämisen edellytykseksi asetettiin kielto kopioida sen ideoita ja periaatteita muuhun, kuin sopimuksessa mainittuun tarkoitukseen. Tuomioistuin totesi, ettei lisenssisopimukseen vedoten voi estää käyttäjää tutkimasta tuotetta tavalla, joka on mahdollista normaalin käytön yhteydessä. Vaikka tulkinta vaikuttaa rajoittavan vain mahdollisuutta määrätä käytön yhteydessä saatavasta tiedosta, se pureutuu syvälle sopimusvapauden periaatteeseen. EUT C-406/10, 2.5.2012 16 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 17

EUT ANTOI RATKAISUN YKSINOIKEUDEN SAMMUMISESTA TIETOKONEOHJELMAN MYYNNISSÄ GOOGLE VELVOITETTIIN POISTAMAAN PIRAATTISANAT HAKUSANAEHDOTUKSISTAAN (EUT) ratkaisi 3.7.2012 antamassaan tuomiossa kysymyksen mahdollisuudesta myydä verkosta ladattavia tietokoneohjelmia tunnuksilla, jotka oikeudenhaltija on laskenut markkinoille Euroopan talousalueella (ETA). Lähtökohtaisesti tekijänoikeuden tuottama yksinoikeus teoskappaleeseen sammuu, kun fyysinen kappale on kertaalleen myyty ETA:lla. Teoskappaleen on tämän jälkeen voinut myydä vapaasti edelleen loukkaamatta kenenkään yksinoikeutta. Sääntö on perinteisesti koskenut esineitä, muttei palveluita. Tietokoneohjelman sisältävän tallenteen myyminen on sammuttanut yksinoikeuden tallenteen edelleen myymiseen. Sen sijaan jakelu sähköisenä on ollut kiistanalainen. EUT totesikin tuomiossaan, EUT C-128/11, 3.7.2012 että tietokoneohjelmia koskevassa direktiivissä on aukko, sillä siinä ei ole otettu huomioon tietokoneohjelmien toimittamista Internetin kautta. Tuomioistuin totesi, että sammumista on ollut mahdollista tulkita direktiivin puitteissa useammalla eri tavalla. EUT katsoi, että tietokoneohjelman omistusoikeus siirtyy, kun tietokoneohjelman pysyvä kappale luovutetaan ajallisesti rajoittamattomalla (perpetual) käyttöoikeudella. Tuomioistuimen mukaan tietokoneohjelman pysyvän kappaleen lataaminen verkosta tunnuksilla ja ikuista käyttöoikeuslisenssiä koskevan sopimuksen tekeminen ovat jakamaton myyntiä muistuttava kokonaisuus, jos oikeudenhaltijalla on ollut mahdollisuus saada toimituksen yhteydessä teoskappaleen kaupallista arvoa vastaava korvaus. Komissio oli puoltanut asiassa näkemystä, jonka mukaan yleisön saataville saattaminen ei rinnastuisi samalla tavalla myyntiin ja ettei saataville saattaminen johtaisi teoskappaletta koskevan levitysoikeuden sammumiseen. EUT valitsi kuitenkin suoraviivaisen ja kuluttajan kannalta helpommin ymmärrettävän tulkinnan. Tuomioistuimen ratkaisulla tietokoneohjelman lataaminen verkosta saatettiin samaan asemaan, kuin saman ohjelman ostaminen levykkeellä. Kyse on myynnistä siitä huolimatta, että latausavaimen ensimmäisen myynnin ja varsinaisen ohjelman asentamisen välillä tietokoneohjelmaan olisi tehty korjauksia ja päivityksiä. Ranskan ylimmän oikeusasteen tuomioistuin Cour de Cassation antoi 12.7.2012 tuomion, jonka mukaan hakukonejätti Googlen on jatkossa sensuroitava hakukoneensa automaattisia hakusanaehdotuksia. Cour de Cassation velvoitti tuomiossaan Googlen suodattamaan termit, jotka linkittävät käyttäjän tekijänoikeutta loukkaavaa materiaalia tarjoaville sivustoille. Tuomioistuimen mukaan Googlen automaattisesti hakusanoja ehdottava hakukone tarjoaa keinon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien loukkaamiseen. Ranskan musiikkiteollisuuden järjestön (SNEP) mukaan Googlen hakukone ehdottaa au- Cour de Cassation Arrêt n 832 du 12 juillet 2012 (11-20.358) Ks. myös Intellectual Property Magazinen uutinen 24.7.2012 tomaattisesti piraattitoimintaan liittyviä termejä kuten Torrent, Megaupload tai Rapidshare, kun käyttäjät kirjoittavat artistien tai yhtyeiden nimiä hakukoneeseen. SNEP nosti kanteen Googlea vastaan ja vaati Googlea lopettamaan näiden hakusanojen ehdottamisen hakukonepalvelussaan. Cour de Cassation katsoi, että automaattisten hakusanaehdotusten poistaminen on oikeutettua, kun sillä pyritään estämään tai rajoittamaan tekijänoikeuden loukkauksia. Piraattisanojen kiellolla pyritään vaikeuttamaan käyttäjien pääsyä tekijänoikeutta loukkaaville sivustoille. Tuomioistuimen mukaan hakukonetta ei kuitenkaan voitu pitää vastuussa laittoman materiaalin lataamisesta, koska ladatakseen laitonta materiaalia käyttäjän täytyy siirtyä toiselle sivustolle jatkaakseen loukkaavaa tekoa. Ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen päätös kumosi kahden alemman oikeusasteen tuomiot, joilla kanne oli aikaisemmin hylätty. Asia palautettiin toisen oikeusasteen tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi. 18 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012 19

Berggren Group on johtava eurooppalainen IPR-palveluiden tarjoaja. Konsernimme liike vaihto on runsaat 20 mil joonaa euroa, ja palveluk ses samme työskentelee lähes 170 asiantuntijaa muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Konsernin Berggren Legal -ryhmä on Suomen suurin IPR-juridiikan asiantuntijayhteisö. Berggren Legal -ryhmään kuuluu 16 IPR-lakimiestä, teollis- ja tekijänoikeuksien huippuosaajaa, jotka auttavat koko konsernin ja maailmanlaajuisen yhteistyöverkostomme asiakkaita kaikissa immateriaalioikeudellisissa asioissa IPR-sopimuksista oikeuk sien puolustamiseen. Erikoistu minen immateriaalioikeuteen ja mut ka ton yhteistyö konsernimme muiden asiantuntijoiden kanssa muodostavat ainutkertaisen yhdistelmän asiakkai demme parhaaksi. Tämä julkaisu, Berggren Legal IPR-uutisia, syntyy osana IPR-lakimiestemme ja harjoittelijoidemme päivittäistä, valveutunutta asiantuntijatyötä. TOIMITUS Tarja Tchernych, Milla Lehtoranta, Elisa Huusko, Minna Hokkanen, Iiro Nurminen, Suvi Sahimaa, Kristian Sjöblom, Mariliina Karppo (etunimi.sukunimi@berggren.fi) TÄHÄN NUMEROON KIRJOITTIVAT Elisa Huusko, Minna Hokkanen, Iiro Nurminen, Suvi Sahimaa, Kristian Sjöblom BERGGREN LEGAL IPR-lakimiehet: Sanna Aspola, Hannu Halmetoja, Jorma Hanski, Sebastian Henn, Erkki Holmila, Elisa Huusko, Jenni Ihalainen, Suvi Julin, Teija Kotro, Milla Lehtoranta, Jukka Palm, Ville Patja, Paula Sailas, Jarmo Talvitie, Tarja Tchernych Lakimiesavustaja: Kristian Sjöblom Para Legal: Aino Loukamo Legal Traineet: Minna Hokkanen, Iiro Nurminen, Suvi Sahimaa Julkaisun sisältö ei ole tarkoitettu Berggren Groupia sitovaksi juridiseksi kannanotoksi eikä oikeudellisiksi neuvoiksi yksittäisiin tapauksiin. Julkaisussa viitattu lainsäädäntö on saattanut muuttua julkaisun ilmestymisen jälkeen. Niinpä kenenkään ei tulisi suhtautua julkaisun sisältöön oikeudellisena neuvona omassa asiassaan. Julkaisun toimitus pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan korjaamaan sen tietoon tulleet sisällön virheellisyydet ja puutteellisuudet. www.berggren.eu BERGGREN 20 Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012