LUKU 36 ELÄMÄNKANTAJAT

[sivu 396] LUKU 36 ELÄMÄNKANTAJAT ELÄMÄ ei ala itsestään. Elämä rakennetaan (paljastamattomien) Olemisen Arkkitehtien laatimien suunnitelmien mukaan, ja elämä ilmaantuu asutettaville planeetoille joko suoraan muualta tuotuna tai paikallisuniversumien Elämänkantajien toimenpiteiden tuloksena. Mainitut elämän tuojat kuuluvat Universumin Poikien moninaisen perheen kaikkein kiinnostavimpiin ja monitaitoisimpiin jäseniin. Heille uskotaan elollisuuden suunnittelu ja sen vieminen planeettasfääreille. Ja tämän elämän näihin uusiin maailmoihin juurrutettuaan he jäävät niihin pitkiksi ajoiksi vaalimaan sen kehitystä. 1. ELÄMÄNKANTAJAIN ALKUPERÄ JA OLEMUS Vaikka Elämänkantajat kuuluvat jumalallisten Poikien perheeseen, he ovat kuitenkin erikoinen ja erilainen Universumipoikien laji sikäli, että he ovat paikallisuniversumissa ainoa sellainen älyllistä elämää edustava ryhmä, jonka luomiseen superuniversumin valtiaat osallistuvat. Elämänkantajat ovat kolmen heitä edeltävän persoonallisuuden jälkeläisiä, nimittäin Luoja-Pojan, Universumin Äiti-Hengen ja asianomaisen superuniversumin kohtaloita johtavista kolmesta Päivien Muinaisista yhden, joka on nimitetty tähän tehtävään. Nämä Päivien Muinaiset, jotka vain voivat määrätä älyllisen olennon elämän

sammuttamisesta, osallistuvat Elämänkantajien luomiseen, ja näille uskotaan fyysisen elämän alkuunsaattaminen kehittyvissä maailmoissa. Nebadonin universumissa olemme merkinneet kirjoihin sadanmiljoonan Elämänkantajan luomisen. Tämä elämänkylväjäin tehokas joukko ei ole aidosti itsehallinnollinen ryhmä. Heitä ohjaa elämästä määräävä kolmikko, johon kuuluvat Gabriel, Isä-Melkisedek ja Nambia, joka on Nebadonin alkuperäinen ja esikois-elämänkantaja. Mutta alajakautumiensa hallinnon kaikissa osakysymyksissä he ovat itsehallinnollisia. Elämänkantajat jaotellaan kolmeen suurjakautumaan: Ensimmäiseen jakautumaan kuuluvat vanhemmat Elämänkantajat, toiseen kuuluvat avustajat ja kolmanteen varjelijat. Ensimmäinen jakautuma jakautuu edelleen kahteentoista erilaisten elämän ilmenemismuotojen asiantuntijoiden ryhmään. Näiden kolmen jakautuman eriyttämisen toteuttivat Melkisedekit, jotka näitä tarkoituksia varten järjestivät testejä Elämänkantajain päämajasfäärillä. Aina siitä lähtien Melkisedekit ovat olleet läheisessä yhteydessä Elämänkantajiin, ja Melkisedek on aina Elämänkantajien mukana näiden lähtiessä juurruttamaan elämää uudelle planeetalle. Kun evolutionaarinen planeetta lopulta asettuu valoon ja elämään, Elämänkantajat järjestetään niiksi korkeammiksi pohdintaelimiksi, joilla on neuvonnallista kapasiteettia ollakseen avuksi tuon maailman ja sen ylevöityneiden olentojen edelleen jatkuvassa hoivaamisessa ja kehittämisessä. Kehittyvän universumin myöhempinä ja vakiintuneina aikakausina näille Elämänkantajille uskotaan monia uusia tehtäviä. [sivu 397] 2. ELÄMÄNKANTAJIEN MAAILMAT Salvingtonin kehään kuuluva seitsemän primaarisen sfäärin neljäs ryhmä on Melkisedekien yleisvalvonnassa. Näille Elämänkantajien maailmoille on annettu seuraavat nimet:

1. Elämänkantajien päämaja. 2. Elämänsuunnittelun sfääri. 3. Elämänsäilyttämisen sfääri. 4. Elämän evoluution sfääri. 5. Mieleen liittyvän elämän sfääri. 6. Elollisissa olennoissa olevan mielen ja hengen sfääri. 7. Paljastamattoman elämän sfääri. Jokaista tällaista primaarisfääriä ympäröi kuusi satelliittia, joille Elämänkantajien kaikkien universumitoimintojen erikoisvaiheet keskittyvät. Maailma numero yksi, päämajasfääri kuusine lisäsatelliitteineen, on omistettu universumikohtaisen elämän tutkimukselle, elämän sen kaikissa tunnetuissa ilmenemisvaiheissa. Täällä sijaitsee elämänsuunnittelun korkeakoulu, jossa toimii Uversasta ja Havonasta, jopa Paratiisista tulleita opettajia ja neuvonantajia. Ja minulla on lupa paljastaa, että mielenauttajahenkien seitsemän keskusolinpaikkaa sijaitsevat tässä Elämänkantajien maailmassa. Kymmenluku -- kymmenjärjestelmä -- kuuluu myötäsyntyisesti fyysiseen muttei hengelliseen maailmankaikkeuteen. Elollisen olemassaolon piirille ovat ominaisia luvut kolme, seitsemän ja kaksitoista tai näiden peruslukujen kerrannaiset ja yhdistelmät. On olemassa kolme perus- ja olennaisesti erilaista elämän suunnitelmaa kolmen Paratiisin-Lähteen ja -Keskuksen kaavan mukaan, ja Nebadonin universumissa nämä kolme elämän perusmuotoa erotellaan kolmea eri tyyppiä oleville planeetoille. Alunperin oli olemassa kaksitoista erillistä ja jumalallista käsitystä siirrettävissä olevasta elämästä. Tämä luku kaksitoista jakautumineen ja kerrannaisineen näkyy kaikkien seitsemän superuniversumin kaikissa elämän peruskaavoissa. On olemassa myös elämänmuovannan seitsemän arkkitehtonista tyyppiä, itseään lisäävien elävän aineen muotoutumien seitsemän perusjärjestymää. Orvontonin elämänkaavat muotoutuvat kahdeksitoista perimänkantajaksi. Tahdollisten olentojen eri luokat muotoutuvat lukujen 12, 24, 48, 96, 192, 384 ja 768 mukaan. Urantialla ihmisen lisääntymiseen tarvittavissa

sukusoluissa on neljäkymmentäkahdeksan rakennekaavan säätöyksikköä -- lajipiirteiden määrittäjää. Toinen maailma on elämänmuovaamisen sfääri; täällä kehitellään kaikki uudet elämän organisointitavat. Vaikka alkuperäiset elämän hahmotelmat antaakin Luoja-Poika, näiden suunnitelmien varsinainen toteutus uskotaan Elämänkantajille ja heidän työtovereilleen. Kun yleiset elollisuutta koskevat suunnitelmat uutta maailmaa varten on laadittu, ne lähetetään päämajasfäärille, jossa vanhempien Elämänkantajien korkein neuvosto yhteistoiminnassa neuvoaantavien Melkisedekien ryhmän kanssa tarkastaa ne yksityiskohtaisesti. Mikäli suunnitelmat poikkeavat aiemmin hyväksytyistä kaavoista, ne on lähetettävä Luoja-Pojalle hyväksyttäviksi ja vahvistettaviksi. Melkisedekien päällikkö edustaa usein Luoja-Poikaa näissä keskusteluissa. Vaikka siis planeetoilla tavattava elollisuus onkin samanlaista joissakin suhteissa, se on jokaisessa evolutionaarisessa maailmassa myös monin tavoin erilaista. Elämä ei edes saman [sivu 398] maailmaperheen elollista olomuotoa edustavan yhdenmukaisen sarjan puitteissa ole kahdella planeetalla täsmälleen samanlaista. Elämällä on aina kullekin planeetalle ominainen tyyppinsä, sillä Elämänkantajat työskentelevät lakkaamatta parantaakseen huostaansa uskottuja elämän kaavoja. On olemassa yli miljoona peruskaavaa eli kosmista kemiallista kaavaa, jotka muodostavat elämän esiintymismuotojen kantamallit ja lukuisat toiminnalliset perusmuunnelmat. Elämänsuunnittelusfäärin satelliitti numero yksi on niiden universumifyysikkojen ja sähkökemistien maailma, jotka toimivat Elämänkantajien teknisinä avustajina työskenneltäessä niiden tarpeellisten energian yksikköjen hankkimiseksi, organisoimiseksi ja käsittelemiseksi, joita käytetään elämän siirtämisen välikappaleiden, niin kutsutun ituplasman, rakentamiseen. Planeettojen elämän suunnittelulaboratoriot sijaitsevat tämän maailman numero kahden toisella satelliitilla. Näissä laboratorioissa Elämänkantajat ja kaikki heidän työtoverinsa työskentelevät yhdessä Melkisedekien kanssa muuntaakseen

ja, mikäli mahdollista, parantaakseen elämää, joka on tarkoitus juurruttaa Nebadonin desimaaliplaneetoille. Urantialla nyt kehittyvä elämä suunniteltiin ja osin kehiteltiinkin juuri tässä maailmassa, sillä Urantia on desimaaliplaneetta eli maailma, jossa elämällä kokeillaan. Yhdessä maailmassa kymmenestä sallitaan suurempi vaihtelu elämän vakiomallien suhteen kuin muissa (ei-kokeellisissa) maailmoissa. Maailma numero kolme on omistettu elämän säilyttämiselle. Siellä Elämänkantajakunnan avustajat ja varjelijat tutkivat ja kehittävät erilaisia tapoja elämän suojelemiseksi ja säilyttämiseksi. Jokaisen uuden maailman elämää koskeva suunnitelma sisältää aina järjestelyn, jonka mukaan jo varhaisessa vaiheessa perustetaan elämänsäilyttämiskomissio. Siihen kuuluu elämän perusmallien taitavaan manipulointiin perehtyneitä varjelija-asiantuntijoita. Urantialla oli kaksikymmentäneljä tällaista komissioon kuuluvaa varjelijaa, kaksi varjelijaa elämän aineksen arkkitehtonisen organisaation kutakin perus- eli kantamallia kohden. Teidän planeettanne kaltaisilla planeetoilla elämän korkein muoto saadaan lisääntymään elämää kantavalla kahdenkymmenenneljän kaavayksikön kimpulla. (Ja koska älyllinen elämä kasvaa fyysisestä elämästä ja fyysisen elämän perustalta, siellä ilmaantuvat myös psyykkisen organisaation neljäkolmatta perusjärjestelmää.) Sfääri numero neljä ja sen apusatelliitit omistautuvat tutkimaan luodun olennon elämän kehitystä yleisesti ja minkä tahansa yksittäisen elollistason evoluutioon kuuluvia edeltäviä vaiheita erityisesti. Evolutionaarisen maailman alkuperäisen elämänplasman täytyy sisältää kaikkien tulevien kehityksellisten muunnelmien ja kaikkien myöhempien evolutionaaristen muutosten ja mukautumien koko potentiaali. Varautuminen tällaisiin elämän muodonmuutoksen kauas tulevaisuuteen kohdistuviin tähtäyksiin saattaa edellyttää monien näennäisesti hyödyttömien eläin- ja kasvimaailman muotojen ilmaantumista. Nämä planetaarisen evoluution sivutuotteet -- ennakolta tiedetyt tai ennalta arvaamattomat -- ilmaantuvat toiminnan näyttämölle vain sieltä taas kadotakseen, mutta koko tämän pitkän kehityskulun läpi juoksevat punaisena lankana planetaarisen elollissuunnitelman ja lajijärjestelmän alkuperäisten laatijoiden viisaat ja älykkäät kaavat. Biologisen evoluution monenlaiset sivutuotteet ovat kaikki välttämättömiä elämän korkeampien älyllisten muotojen lopulliselle ja täydelle toiminnalle siitä huolimatta, että aika ajoin saattaa vallita suuri ulkonainen epäharmonia korkeampien luotujen pitkässä ylöspäin suuntautuvassa

ponnistelussa näihin alempiin elollismuotoihin kohdistuvan herruuden saavuttamiseksi, joista monilla toisinaan on kovastikin taipumusta suuntautua kehittyvien tahdollisten luotujen rauhaa ja hyvinvointia vastaan. Maailma numero viisi on tekemisissä vain mieleen liittyvän elämän kanssa. Jokainen sen satelliiteista on pyhitetty tutkimukselle, jonka kohteena on luodun olennon elämään suhteutetun luodun olennon mielen jokin yksittäinen [sivu 399] osa-alue. Mieli sellaisena kuin ihminen sen käsittää on seitsemän mielenauttajahengen anti, jonka Ääretöntä Henkeä edustavat välikädet lisäävät mielen ei-opetettavissa olevien eli mekaanisten tasojen päälle. Elämän kaavat reagoivat eri tavoin näihin auttajiin ja kaikkialla ajallisuuden ja avaruuden universumeissa vaikuttaviin erilaisiin henkihoivaamisen muotoihin. Aineellisten luotujen kyky reagoida henkeen riippuu kokonaan heihin liittyvästä mielivarustuksesta, joka puolestaan on määrännyt näiden samojen kuolevaisten luotujen biologisen kehityksen suunnan. Maailma numero kuusi omistautuu mielen suhteuttamiseen hengen kanssa sellaisena kuin ne liittyvät eläviin hahmoihin ja organismeihin. Tämä maailma ja sen kuusi apusatelliittia kattavat luotujen koordinoimisen koulut, joissa sekä keskusuniversumista että superuniversumista tulevat opettajat toimivat yhdessä Nebadonin kouluttajien kanssa esittelemässä niitä korkeampia tasoja, joille luotu voi ajallisuudessa ja avaruudessa päästä. Elämänkantajien seitsemäs sfääri on omistettu evolutionaaristen luotujen elämän julkituomattomille osakysymyksille suhteessa kosmiseen filosofiaan Korkeimman Olennon laajenevasta todellistumisesta. 3. ELÄMÄN JUURRUTTAMINEN

Elämä ei ilmaannu universumeihin omaehtoisesti. Elämänkantajien on elottomilla planeetoilla pantava se alulle. He ovat elämän tuojia, kylväjiä ja varjelijoita siinä muodossa, jossa elämä avaruuden evolutionaarisissa maailmoissa ilmenee. Kaikki se elollisuus, joka kuuluu Urantialla tunnettuihin luokkiin ja muotoihin, ilmaantuu näiden Poikien mukana, joskaan kaikkia planetaarisen elämän muotoja ei esiinny Urantialla. Elämänkantajien ryhmä, jolle annetaan tehtäväksi elämän kotiuttaminen uuteen maailmaan, koostuu tavallisesti sadasta vanhemmasta Elämänkantajasta, sadasta avustajasta ja tuhannesta varjelijasta. Useinkin Elämänkantajat tuovat uuteen maailmaan varsinaista elämänplasmaa, mutta näin ei tapahdu aina. Toisinaan he järjestävät vasta kohdeplaneetalle saavuttuaan elämän rakennekaavat niiden kaavojen mukaisesti, jotka on aiemmin hyväksytty tätä uutta elämän juurrutusyritystä varten. Näin tapahtui muun muassa Urantian planetaarisen elämän alkuunpano. Kun fyysiset rakennekaavat on järjestetty hyväksyttyjen kaavioiden mukaan, silloin Elämänkantajat katalysoivat tuon elottoman aineen antamalla sille oman persoonallisuutensa kautta elämän henkikipinän, ja tuossa tuokiossa elottomista kaavoista tulee elävää ainetta. Elonkipinän -- tuon elämän mysteerin -- lahjoittaminen tapahtuu Elämänkantajien kautta, mutta ei heidän aikaansaannoksenaan. He toki valvovat tällaisia ilmiöitä, he muotoilevat itsensä elämänplasman, mutta Universumin Äiti-Henki toimittaa elävän plasman olennaisimman tekijän. Äärettömän Hengen Luovalta Tyttäreltä tulee se energiakipinä, joka panee elämän ruumiiseen ja enteilee mielen syntyä. Elämänkantajat eivät elämän lahjoittaessaan luovuta mitään omasta olemuksestaan, eivät edes niillä sfääreillä, joihin projisoidaan uudenmuotoista elämää. Tällöinkin he yksinkertaisesti vain toimivat elämänkipinän alkuunpanijoina ja välittäjinä. He käynnistävät tarvittavat aineen kiertokulut sen mukaisesti, mitä säädettyjen suunnitelmien ja kaavioiden sisältämät fyysisiä, kemiallisia ja sähköisiä olosuhteita koskevat tarkat ohjeet edellyttävät. Elämänkantajat ovat eläviä katalyyttisiä läsnäoloja, jotka panevat liikkeeseen, organisoivat ja elollistavat olemassaolon aineelliseen järjestelmään kuuluvat

muutoin elottomat elementit. [sivu 400] Planeettakohtaiseen ryhmään kuuluville Elämänkantajille annetaan tietty aikajakso, jonka kuluessa he juurruttavat elämän uuteen maailmaan. Tämä määräaika on kyseisen planeetan ajanlaskun mukaan osapuilleen puoli miljoonaa vuotta. Kun tämä aika on päättymässä, mistä ovat osoituksena tietyt planeetan elollisuuden evolutionaariset tulokset, Elämänkantajat lopettavat juurrutusponnistuksensa, eivätkä he enää sen jälkeen saa lisätä mitään uutta tai täydentävää tämän planeetan elämään. Elämän vakiinnuttamisen ja moraalisen statuksen omaavien ihmisolentojen ilmaantumisen välisinä aikakausina Elämänkantajilla on lupa puuttua ympäristöön, jossa elämä kehittyy, ja muutoinkin ohjailla biologista kehitystä suotuisaan suuntaan. Ja näin he pitkien ajanjaksojen kuluessa tekevätkin. Kunhan uudessa maailmassa toimivat Elämänkantajat ovat onnistuneet aikaansaamaan olennon, jolla on tahto, moraalinen päätöksentekokyky ja hengellinen valintakyky, silloin ja siinä paikassa päättyy heidän työnsä -- he ovat tehtävänsä tehneet; he eivät enää saa puuttua kehittyvään elämään. Tuosta hetkestä eteenpäin kaikkien elollisten kehityksen pitää kulkea sen luontaisesta olemuksesta ja synnynnäisistä taipumuksista koostuvan saaman mukaisesti, joka jo on sisällytetty ja kytketty planetaarisen elämän kaavoihin ja koodeihin. Elämänkantajilla ei ole lupaa tehdä tahtoon kohdistuvia kokeita eikä puuttua tahtoon; he eivät saa hallita moraalilla varustettuja luotuja eivätkä mielivaltaisesti vaikuttaa näihin. Planeettaprinssin saapumisen jälkeen he valmistautuvat poistumaan, vaikka kaksi vanhempaa Elämänkantajaa ja kaksitoista varjelijaa voikin väliaikaisen luopumislupauksen antamalla tarjoutua jäämään ennalta määräämättömäksi ajaksi kyseiselle planeetalle neuvonantajiksi asioissa, jotka koskevat elämänplasman edelleenkehittämistä ja säilyttämistä. Kaksi tällaista Poikaa kaksinetoista työtovereineen palvelee tällä hetkellä Urantialla.

4. MELKISEDEK-ELÄMÄNKANTAJAT Koko Nebadonin piirissä on jokaisessa asuttujen maailmojen paikallisjärjestelmässä yksi sfääri, jolla Melkisedekit ovat toimineet elämänkantajina. Nämä asuinsijat tunnetaan järjestelmän midsoniittisina maailmoina, ja kussakin tällaisessa maailmassa on aineellisessa suhteessa modifioitu Melkisedek-Poika pariutunut valikoidun Aineellisten Poikien luokkaan kuuluvan Tyttären kanssa. Tällaisten midsoniittisten maailmojen Äiti- Eevat lähetetään tämän hallintopiirin järjestelmäpäämajasta sitten, kun heidät on valittu tehtävään määrätyn Melkisedek-elämänkantajan toimesta niiden lukuisten tarjokkaiden joukosta, jotka vastaavat Järjestelmän Hallitsijan oman sfäärinsä Aineellisille Tyttärille osoittamaan kutsuun. Melkisedek-elämänkantajan ja Aineellisen Tyttären jälkeläiset tunnetaan midsoniitteina. Tällaisten verrattomien luotujen olentojen muodostaman rodun Melkisedek-isä poistuu sittemmin planeetalta, jolla hän on suorittanut ainutlaatuisen elämää koskevan toimintansa, ja samoin poistuu tämän universumiolentojen erikoisluokan Äiti-Eeva, sen jälkeen kun planetaaristen jälkeläisten seitsemäs sukupolvi ilmaantuu. Tällaisen maailman johto siirtyy silloin hänen vanhimmalle pojalleen. Midsoniittiset luodut elävät ja toimivat lisääntyvinä olentoina suurenmoisissa maailmoissaan siihen saakka, kunnes he ovat standardiajanlaskun mukaan tuhatvuotiaita. Sen jälkeen heidät siirretään serafikuljetuksella ylemmäksi. Midsoniitit eivät tämän jälkeen tuota jälkeläisiä, sillä dematerialisointimenetelmä, jonka he läpikäyvät serafikuljetukseen valmistautuessaan, riistää heiltä ainiaaksi lisääntymiskyvyn. Nykyisessä tilassaan näitä olentoja voidaan tuskin pitää sen enempää kuolevaisina kuin kuolemattominakaan, eikä heitä voida vastaansanomattomasti luokitella sen paremmin inhimilli- [sivu 401]

siksi kuin jumalallisiksikaan. Nämä luodut eivät ole Suuntaajan asuttamia, siksi he tuskin ovat kuolemattomia. Mutta eivät he näytä olevan kuolevaisiakaan; yksikään midsoniitti ei ole kokenut kuolemaa. Kaikki Nebadonissa aikojen kuluessa syntyneet midsoniitit ovat tänäkin päivänä elossa ja toimivat joko synnyinmaailmoissaan tai jollakin välisfäärillä tai sitten Salvingtonin midsoniittisfäärillä finaliittien maailmaryhmässä. Finaliittien Salvington-maailmat. Melkisedek-elämänkantajat samoin kuin heihin liittyvät Äiti-Eevat menevät järjestelmän midsoniittisfääreiltä Salvingtonin kehän finaliittien maailmoihin, joihin heidän jälkeläistensä on niin ikään määrä kerääntyä. Tässä yhteydessä olisi selitettävä, että Salvingtonin kehän seitsemän primaarisen maailman viides ryhmä käsittää finaliittien maailmat Nebadonissa. Melkisedekelämänkantajien ja Aineellisten Tyttärien lapset pitävät kotipaikkanaan finaliittien seitsemättä maailmaa, Salvingtonin midsoniittisfääriä. Finaliittien seitsemän primaarisen maailman satelliitit ovat niiden super- ja keskusuniversumin persoonallisuuksien kohtaamispaikka, jotka ovat suorittamassa toimeksiantoja Nebadonissa. Vaikka ylösnousemuskuolevaiset kulkevat esteittä Melkisedekien Yliopiston muodostavien kaikkien 490 maailman kaikissa kulttuurimaailmoissa ja koulutussfääreillä, siellä on kuitenkin tiettyjä erityiskouluja ja lukuisia rajoitusten alaisia vyöhykkeitä, joihin heidän ei ole lupa mennä. Sanottu koskee eritoten finaliittien hallinnassa olevia neljääkymmentäyhdeksää sfääriä. Midsoniittisten luotujen tarkoitusta ei nykyisellään tunneta, mutta näyttäisi siltä, että nämä persoonallisuudet kokoontuvat seitsemänteen finaliittimaailmaan valmistautumisena jotakin universumin kehityksen tulevaa mahdollisuutta varten. Midsoniittisia rotuja koskevat tiedustelumme ohjataan aina finaliittien vastattaviksi, ja aina finaliitit kieltäytyvät keskustelemasta suojattiensa kohtalosta. Siitä huolimatta, että olemme epätietoisia midsoniittien tulevaisuudesta, tiedämme kuitenkin Orvontonin jokaisen paikallisuniversumin pitävän huostassaan kasvavaa joukkoa tällaisia salaperäisiä olentoja. Melkisedekelämänkantajat uskovat, että Perimmäinen Jumala jonakin päivänä lahjoittaa heidän midsoniittisille lapsilleen absoniittisuuden transsendentaalisen ja ikuisen hengen.

5. SEITSEMÄN MIELENAUTTAJAHENKEÄ Juuri seitsemän mielenauttajahengen läsnäolo alkukantaisissa maailmoissa määrää orgaanisen kehityksen suunnan. Se selittää, miksi evoluutio on tavoitehakuista eikä sattumanvaraista. Nämä auttajat edustavat sitä Äärettömän Hengen mielenhoivaamistoimintaa, joka paikallisuniversumin Äiti-Hengen toimintojen kautta ulottuu älyllisen elämänmuodon alempiin luokkiin asti. Auttajat ovat Universumin Äiti-Hengen lapsia ja ovat hänen henkilökohtainen palveluksensa maailmojen aineellisille mielille. Missä tahansa ja milloin tahansa tällainen mieli on ilmenneenä, siellä ja silloin toimivat eri tavoin nämä mainitut henget. Seitsemää mielenauttajahenkeä kutsutaan nimillä, jotka vastaavat seuraavia määritteitä: intuitio, ymmärrys, rohkeus, tieto, neuvo, palvonta ja viisaus. Nämä mielihenget lähettävät vaikutustaan kaikkiin asuttuihin maailmoihin itse kullekin ominaisen pontimen muodossa ja niin, että itse kukin pyrkii löytämään ilmentymiselleen vastaanottovalmiutta täysin siitä riippumatta, missä määrin sen kumppanit mahdollisesti kohtaavat vastaanottavaisuutta ja toimintamahdollisuuksia. Auttajahenkien keskussijaintipaikat Elämänkantajien päämajamaailmassa osoittavat Elämänkantaja-valvojille auttajien mielentoiminnan laajuuden ja laadun [sivu 402] jokaisessa maailmassa ja jokaisessa sellaisessa elävässä organismissa, joka kuuluu älyllisyyden piiriin. Nämä elollismielen sijoituspaikat ovat elämän mielitoiminnan täydellisinä osoittimina viidelle ensimmäiselle auttajalle. Mutta kun kysymys on kuudennesta ja seitsemännestä auttajahengestä eli palvonnan ja viisauden hengestä, nämä keskussijaintipaikat rekisteröivät vain, minkälaatuista toiminta on. Palvonnanauttajan ja viisaudenauttajan määrällinen toiminta rekisteröityy Jumalallisen Hoivaajan Salvingtonissa olevassa välittömässä

läsnäolossa, sillä se on Universumin Äiti-Hengen henkilökohtainen kokemus. Seitsemän mielenauttajahenkeä seuraavat aina Elämänkantajia uudelle planeetalle, mutta niitä ei tulisi pitää entiteetteinä, sillä ne ovat enemmänkin virtapiirien kaltaisia. Seitsemän universumiauttajan henget eivät toimi persoonallisuuksina, jotka olisivat erillään Jumalallisen Hoivaajan universumiläsnäolosta. Ne ovat itse asiassa eräs Jumalallisen Hoivaajan tietoisuuden taso ja ne ovat aina alisteisia luovan äitinsä toiminnalle ja läsnäololle Meitä haittaa se, ettei ole sanoja, jotka asianmukaisesti määrittäisivät nämä seitsemän mielenauttajahenkeä. Ne ovat kokemuksellisen mielen alempien tasojen hoivaajia, ja ne ovat kuvattavissa seuraavasti -- siinä järjestyksessä, jossa ne kehityksen kuluessa saavutetaan: 1. Intuition henki -- nopea tajuaminen, alkukantaiset fyysiset ja myötäsyntyiset refleksinomaiset vaistot, kaikkien mieliluomusten suunta- ja muut itsesuojeluvalmiudet; se yksi ja ainoa auttaja, joka toimii varsin laajasti eläinkunnan alempien luokkien keskuudessa, ja ainoa, joka saa laaja-alaisen toiminnallisen yhteyden mekaanisen mielen ei-opetettavissa oleviin tasoihin. 2. Ymmärryksen henki -- yhteensovittamisen virike, spontaani ja näennäisesti automaattinen ideoiden yhdistely. Kysymys on kyvystä koordinoida hankittua tietoa; tässä ilmiössä ovat kysymyksessä nopea päättelykyky, nopea arviointikyky ja ripeä päätöksenteko. 3. Rohkeuden henki -- uskollisuuden ominaisuus -- luonteenlujuuden saavuttamisen perusta sekä moraalisen peräänantamattomuuden ja hengellisen rohkeuden älyllinen perusta persoonallisissa olennoissa. Kun siihen osuu tiedon valo ja kun sitä henkeyttää totuus, siitä tulee sen evolutionaarisen nousun kannustin, joka toteutuu älyperäisen ja tunnontarkan itsensäohjailun kanavain kautta. 4. Tiedon henki -- uskaliaan yrittämisen ja löytämisen tiedonhalu-äiti, tieteen henki; rohkeuden ja neuvon henkien opastaja ja uskollinen seuralainen; kannustin,

joka panee suuntaamaan rohkeuteen sisältyvät valmiudet hyödyllisille ja eteenpäin vieville kasvamisen teille. 5. Neuvon henki -- sosiaalisuuden virike, lajinsisäisen yhteistyön valmius; tahdollisten luotujen kyky päästä sopusointuun lajitoveriensa kanssa; alemmilla tasoilla olevien luotujen keskuudessa esiintyvän laumavaiston alkulähde. 6. Palvonnan henki -- uskonnollinen heräte, ensimmäinen erottava yllyke, joka jakaa mielelliset luodut kahteen kuolevaisolemassaolon perusluokkaan. Palvonnan henki erottaa yhteydessään olevan ikiajoiksi eläimen mielellä varustetuista sieluttomista luoduista. Palvonta on merkki siitä, että palvoja on ehdokkaana hengelliseen ylösnousemukseen. 7. Viisauden henki -- kaikkien moraalisten luotujen luontainen pyrkimys kohti järjestelmällistä ja eteenpäin suuntautuvaa evolutionaarista edistymistä. Tämä on auttajista korkein, kaikkien muiden työn henkikoordinoija ja [sivu 403] yhdistäjä. Tämä henki on mielellisten luotujen sellaisen synnynnäisen yllykkeen salaisuus, joka panee alulle ja joka ylläpitää olemassaolon nousevan asteikon muodostavan käytännöllisen ja tuloksia tuottavan ohjelman; se on elävien olentojen saama lahja, joka selittää heidän muutoin selittämättömän eloonjäämiskykynsä ja heidän kykynsä eloon jäädessään käyttää hyväkseen koko menneisyyden kokemustaan ja senhetkisten mahdollisuuksiensa koordinoimista kaiken sen omakseensaamiseksi, minkä kaikki muut kuusi mielenhoivaajaa voivat tämän organismin mielessä panna liikkeelle. Viisaus on älyllisen suorituskyvyn lakipiste. Viisaus on puhtaasti mielellisen ja moraalisen olemassaolon päämäärä. Mielenauttajahenget kasvavat kokemuksellisesti, mutta niistä ei milloinkaan tule persoonallisia. Ne kehittyvät toiminnan osalta, ja ensimmäisten viiden toiminta eläinten olentoluokissa on tiettyyn määrään asti välttämätöntä kaikkien seitsemän toiminnalle ihmisen älynä. Tämä yhteys eläimiin tekee auttajahenget käytännön

kannalta tehokkaammiksi ihmisen mielenä; siksi eläimet ovat tiettyyn määrään saakka korvaamattomia sekä ihmisen älylliselle että hänen fyysiselle kehitykselleen. Nämä paikallisuniversumin Äiti-Hengen mielenauttajat liittyvät älyllisen statuksen omaavaan luotujen olentojen elämänmuotoon paljolti niin kuin voimakeskukset ja fyysiset valvojat suhteutuvat universumin elottomiin voimiin. Ne suorittavat verratonta palvelua asuttujen maailmojen mielen virtapiireissä ja toimivat tehokkaassa yhteistyössä Fyysisten Päävalvojien kanssa, jotka palvelevat myös ei-opetettavissa olevan eli mekaanisen mielen tasojen, auttajia edeltävien mielentasojen, valvojina ja ohjaajina. Ennen kuin kyky oppia kokemuksesta ilmaantuu, elävä mieli on Fyysisten Päävalvojien palvelukenttä. Ennen kuin luodun mieleen muodostuu kyky jumalallisuuden tuntemiseen ja Jumaluuden palvomiseen, se on yksinomainen auttajahenkien toimipiiri. Luodun älyllisyyteen kuuluvan hengellisen reagointikyvyn ilmaantumisen myötä näistä luoduista mielistä tulee yhdessä hetkessä supermielellisiä, sillä ne kytketään siinä silmänräpäyksessä paikallisuniversumin Äiti-Hengen henkisykleihin. Mielenauttajahenget eivät mitenkään suoranaisesti liity Jumalallisen Hoivaajan henkilökohtaista läsnäoloa edustavan hengen, asuttujen maailmojen Pyhän Hengen, monimuotoiseen ja korkeasti hengelliseen toimintaan, vaan toimintansa puolesta ne edeltävät ja valmistavat tämän nimenomaisen hengen ilmaantumista evolutionaariseen ihmiseen. Auttajat antavat Universumin Äiti-Hengelle mahdollisuuden päästä monipuoliseen yhteyteen paikallisuniversumin aineellisten elollisluotujen kanssa ja näiden valvomiseen, mutta esipersoonallisuuden tasoilla toimiessaan ne eivät saa aikaan mitään seurausvaikutuksia Korkeimmassa Olennossa. Ei-hengellinen mieli on joko henkienergiaalinen ilmentymä tai fyysisenergiaalinen ilmiö. Ei edes ihmismielellä, persoonallisella mielellä, ole mitään eloonjäämisen ominaisuuksia muutoin kuin henkeen samastumisen kautta. Mieli on jumalallisuuden antama lahja, mutta se ei ole kuolematon toimiessaan ilman henkiymmärrystä ja palvontakyvyn ja eloonjäämisen kaipuun siitä puuttuessa.

6. ELÄVÄT VOIMAT Elämää on sekä mekanistista että vitalistista -- aineellista ja hengellistä. Urantian fyysikot ja kemistit tulevat pääsemään yhä pidemmälle kasvi- ja eläinkunnan protoplasmaismuotojen ymmärtämisessä, mutta koskaan he eivät pysty tuottamaan eläviä organismeja. Elämä on jotakin, joka eroaa kaikista energian ilmenemismuodoista; fyysisten luotujen aineellinen elämä ei sekään luonnostaan kätkeydy aineeseen. Aineellisilla olevaisilla voi olla itsenäinen olemassaolo, mutta elämä kumpuaa vain elämästä. Mieli on johdettavissa vain jo olemassa olevasta mielestä. Henki voi saada alkunsa [sivu 404] vain henkeä olevista esimuodoista. Luotu saattaa tuottaa elämän muotoja, mutta vain luojapersoonallisuus tai luova voima voi antaa aktivoivan elonkipinän. Elämänkantajat voivat organisoida elävien olentojen aineelliset hahmot ja fyysiset rakennekoodit, mutta Hengeltä tulee elämän alkukipinä, ja Henki antaa lahjana mielen. Jopa Elämänkantajien omissa Salvingtonin maailmoissaan organisoimat kokeelliset elämän elollismuodot ovat aina lisääntymiskyvyttömiä. Kun elämän kaavat ja mallit kootaan oikealla tavalla yhteen ja järjestetään asianmukaisesti, Elämänkantajan läsnäolo riittää elämän alullepanemiseen, mutta kaikki tällaiset elolliset organismit ovat vajavaisia kahden elintärkeän ominaisuuden suhteen, nimittäin mielellisyyden ja lisääntymiskyvyn osalta. Eläimen mieli ja ihmismieli ovat seitsemän mielenauttajahengen kautta toimivan Universumin Äiti-Hengen antamia lahjoja, kun taas luodun lisääntymiskyky on Universumin Hengen erityinen ja henkilökohtainen anti Elämänkantajien alkuun panemalle elämänplasman kantamuodolle. Kun Elämänkantajat ovat -- energiajärjestelmät organisoituaan -- laatineet elämän rakennekaavat, tarvitaan vielä yksi ilmiö: näille elottomille hahmoille on annettava "elämän henkäys". Jumalan Pojat voivat rakentaa elämän muodot,

mutta Jumalan Henki vasta antaa todella elämän kipinän. Ja kun tällä tavoin annettu elämä on käytetty loppuun, jäljelle jääneestä aineellisesta ruumiista tulee jälleen kuollutta ainetta. Lahjaksi saadun elämän ehtyessä ruumis palaa sen aineellisen universumin poveen, josta Elämänkantajat sen lainasivat palvelemaan tilapäisenä välikappaleena elämän lahjalle, jonka he välittivät tällaiseen energiaaineen näkyvään yhdistymään. Elämä, jonka Elämänkantajat antavat kasveille ja eläimille, ei kasvin tai eläimen kuoltua enää palaa Elämänkantajien luo. Tällaisesta elävästä kohteesta poistuvalla elämällä ei ole identiteettiä eikä persoonallisuutta, se ei yksilönä selviydy kuolemasta. Olemassaolonsa aikana ja aineellisessa ruumiissa ollessaan se on muuttunut, se on läpikäynyt energiaalisen kehityksen ja jää olemaan vain universumin kosmisten vahvuuksien osana. Se ei jää eloon yksilöllisenä elämänä. Kuolevaisten luotujen eloonjääminen perustuu kokonaan siihen, että kuolevaisessa mielessä kehittyy kuolematon sielu. Puhumme elämästä "energiana" ja "voimana", mutta todellisuudessa se ei ole kumpaakaan. Vahvuus-energia reagoi monin tavoin gravitaatioon, mutta elämä ei niin tee. Myöskään malli ei reagoi gravitaatioon, sillä se on sellaisten energioiden muodostelma, jotka jo ovat täyttäneet kaikki gravitaatioon reagoimisen velvollisuudet. Elämä sellaisenaan on jonkin mallin mukaan muodostellun tai muulla tavoin erillistetyn energiajärjestelmän -- aineellisen, mielellisen tai hengellisen -- elävöitymä. Elämän muodosteluun evolutionaarisilla planeetoilla liittyy joitakin seikkoja, jotka eivät ole meille kokonaan selviä. Käsitämme täysin Elämänkantajien sähkökemiallisten kaavojen fyysisen organisaation, mutta emme kaikilta osin ymmärrä elämän aktivointikipinän olemusta ja alkulähdettä. Tiedämme elämän virtaavan Isästä, Pojan kautta ja Hengen toimesta. On enemmän kuin mahdollista, että Valtiashenget ovat koko luomistuloksen ylle vuodatetun elämänvirran seitsenkertainen kanava. Mutta emme käsitä menetelmää, jolla valvova Valtiashenki osallistuu uudella planeetalla elämän lahjoittamisen alkutapahtumaan. Olemme vakuuttuneita myös Päivien Muinaisten osuudesta saatettaessa elämä uudessa maailmassa alkuun, mutta tämän osallisuuden luonteesta olemme täysin tietämättömiä. Tiedämme kyllä, että Universumin Äiti- Henki tosiasiallisesti elävöittää elottomat rakennepuitteet ja antaa tällaiselle

aktivoidulle plasmalle [sivu 405] kyvyt organismijälkeläisten tuottamiseen; panemme merkille, että nämä kolme ovat ne Seitsenkertaisen Jumalan tasot, joita joskus nimitetään ajallisuuden ja avaruuden Korkeimmiksi Luojiksi; mutta muutoin emme tiedä paljonkaan Urantian kuolevaisia enemmän -- tiedämme yksinkertaisesti vain, että käsite on Isän huomassa, sen julkitulo on Pojassa ja elämän toteutuminen Hengessä. [Laatinut Urantialle tarkkailijaksi asetettu Vorondadek-Poika, joka tässä ominaisuudessa toimi tätä työtä valvovan totuudenilmoittajakunnan Melkisedekpäällikön pyynnöstä.]