HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ

Sääntökokoelma E 1 III - 2013 YKV 27.3.2013 Tkli 21.5.2013 Mitätöi lehden X-2006 HAUTAUSTOIMEN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 27.3.2013 ja vahvistettu Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa 21.5.2013.

2 Sisällysluettelo 1 Hautaustointa koskevat säännökset... 3 2 Hautaustoimen hallinto... 3 3 Hautausmaat... 4 4 Hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma... 5 5 Hauta... 5 6 Hautaoikeus... 6 7 Hautaamisjärjestys... 10 8 Hautaoikeuden haltija... 10 9 Todistus hautaoikeudesta... 11 10 Ruumiin ja tuhkan käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen... 12 11 Hautaaminen... 13 12 Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto... 15 13 Haudan hoitaminen... 16 14 Hautamuistomerkit... 17 15 Hautakirjanpito... 19 16 Hautausmaan katselmus... 20 17 Liikkuminen hautausmaalla... 21 18 Hautausmaalla noudatettava järjestys... 21 19 Muut määräykset... 22 20 Voimaantulo... 22

3 1 Hautaustointa koskevat säännökset Espoon seurakuntayhtymän (jäljempänä seurakuntayhtymä) hautaustoimessa on noudatettava hautaustoimilaissa, kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevien säännöksien lisäksi tämän ohjesäännön määräyksiä. Hautaustoimilaki (457/2003) Kirkkolaki (1054/1993) (30.12.2003) 17 luku Kirkkojärjestys (1055/1993, 9.5.2003) 17 luku Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 7 luku 39-42 KL 17 luku 7 Hautaustoimen ohjesääntö Kirkkovaltuusto hyväksyy hautaustoimen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Hautaustoimen ohjesääntöön on otettava tarkemmat toimeenpanoa ja menettelyä koskevat määräykset haudoista, hautakirjanpidosta, haudan hoidolle asetetuista vaatimuksista ja hautamuistomerkkien hyväksymisestä sekä hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä. 2 Hautaustoimen hallinto Päätösvallan käyttämisestä ja siirtämisestä hautaustoimeen liittyvissä asioissa määrätään yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännössä. Hautaustoimen tehtäviä hoitavat seurakuntayhtymän viraston palvelukeskus ja kiinteistöpalvelut. Palvelukeskus hoitaa hautaoikeuksiin, haudan haltijan velvollisuuksiin hautausten järjestelyihin, hautarekisterin ylläpitoon ja hautojen hoitosopimuksiin liittyvät tehtävät.

4 Kiinteistöpalvelut hoitaa hautausmaihin liittyvän päätöksenteon, hautaamiseen, hautapaikkojen osoittamiseen, hautamuistomerkkeihin, hautausmaiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, krematorio- ja siunauskappelitoimintaan sekä hautojen hoitoon sekä yksityisten hautojen hoidon laiminlyöntiin liittyvät tehtävät ja tarkastukset. KL 10 luku 4 2 ja 3 mom. Johtokunnat. Viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivalta Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan ratkaistavaksi. 5 Ratkaisuvallan siirtäminen Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi ohjesäännössä määrätyn ajan kuluessa siirtää johtokunnan ja 4 :ssä mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 3 Hautausmaat Espoon seurakuntayhtymän hautausmaat ovat: 1. Kirkon hautausmaa, Espoon keskustan kaupunginosassa 2. Kappelin hautausmaa, Espoon keskustan kaupunginosassa 3. Kellonummen hautausmaa, Karhusuon kaupunginosassa 4. Gräsan uurnalehto, Niittykummun kaupunginosassa 5. Tapiolan uurnalehto, Tapiolan kaupunginosassa 6. Leppävaaran muistolehto, Leppävaaran kaupunginosassa Hautausmaita voidaan perustaa ja laajentaa siitä erikseen säädetyssä järjestyksessä. Hautaustoimilaki 2 luku 3 Velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita

5 Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Hautausmaa voi olla useamman seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteinen. KJ 17 luku 4 Hautausmaakaava ja käyttösuunnitelma 1 Seurakunnalla tulee olla oma tai toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa taikka oikeus käyttää muuta vihittyä hautausmaata. Hautausmaan käytössä noudatetaan hautausmaakaavaa ja hautausmaan käyttösuunnitelmaa. KL 17 luku 8 Kirkkovaltuusto hyväksyy jokaista hautausmaata varten hautausmaakaavan ja hautausmaan käyttösuunnitelman, jotka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Kirkkojärjestyksessä säädetään niistä asioista, joista hautausmaakaavassa ja hautausmaan käyttösuunnitelmassa on määrättävä. KJ 17 luku 6 Hautausmaakaava on yleiskartta, joka osoittaa hautausmaan rajat, sen liikenteen järjestelyt, eri toimintojen sijoitukset sekä jakaa hauta-alueet sopiviin yksikköihin. Hautausmaakaava laaditaan siten, että hautausmaaksi varattu alue tulee maaston luonne, kauneusnäkökohdat ja seurakunnan taloudellinen kantokyky huomioon ottaen käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kaavaan sisältyy myös hautausmaa-alueen kuivatus- ja vesihuoltosuunnitelma, jätehuollon järjestäminen sekä käytävien, hauta-alueiden ja rakennusten sijainti. Hautausmaan käyttösuunnitelma sisältää hautausmaakaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Suunnitelmasta ilmenee lisäksi, onko hautausmaalla tai sen osalla käytössä syvähautaus ja missä järjestyksessä hautaosastot otetaan käyttöön. Käyttösuunnitelmassa otetaan huomioon myös eri aikoina perustettujen ominaispiirteet sekä esitetään hautausmaan käytön erityiset rajoitukset. 5 Hauta Haudalla tarkoitetaan yhden tai useamman vainajan hautaamista varten varattua maaaluetta hautausmaalla. Hauta sisältää yhden tai useamman vierekkäisen hautapaikan ja kukin hautapaikka yhden tai useamman päällekkäisen hautasijan.

6 Arkkuhaudan vähimmäissyvyydestä määrätään terveydensuojeluasetuksessa. Jos hautausmaa tai sen osa käyttösuunnitelmassa on osoitettu kerros- eli syvähautaukseen ja jos maan laatu sen sallii, voidaan hautaan haudata kaksi tai useampia arkkuja päällekkäin, jolloin vähimmäissyvyyteen 150 cm lisätään syvyyttä 0,6 metriä arkkua kohden. Arkkuhautoihin voidaan tehdä uurnahautauksia. Yksittäinen arkkuhauta voidaan tarvittaessa muuttaa uurnahaudaksi siten, että asiasta tehdään merkintä seurakuntayhtymän hautakirjanpitoon. Vanha suuri sukuhauta voidaan jakaa useammaksi itsenäiseksi haudaksi seurakuntayhtymän hyväksymällä tavalla ja oikeudenomistajien keskinäisellä sopimuksella. Uurnahaudan vähimmäissyvyys on 0,6 metriä, jos tuhka haudataan uurnassa tai arvokkaassa kääreessä. Uurnia voi olla useita päällekkäin, jolloin uurnaa kohti lisätään aina lisäsyvyyttä 30 cm. Ilman uurnaa haudattavaa tuhkaa voidaan kätkeä maan pintatason alle tai syvempään tilan niin salliessa. Tuhka voidaan haudata kestävästä aineesta maatumattomaksi tehdyssä uurnassa myös uurnaholviin (kolumbaarioon). Uurnaholvissa voi olla yhdelle tai useammalle uurnalle tarkoitettuja hautapaikkoja. Käytettäessä maanpäällistä suku-uurnaa tuhka haudataan sinne ilman erillistä uurnaa. Vainajan tuhka voidaan myös kätkeä muistolehtoon tai sitä vastaavalle alueelle ilman erikseen luovutettavaa hautapaikkaa. Näillä alueilla ei ole näkyvästi merkittyjä hautasijoja eikä yksityisiä muistomerkkejä. Hautausmaalla voi olla myös tuhkan sirottelualue tai alue, joka on tarkoitettu joukkotuhon uhrien hautaamiseksi yhteishautaan. Hauta voidaan avata vaikka siitä aiheutuisi tilapäisesti haittaa viereisille haudoille. 6 Hautaoikeus Terveydensuojeluasetus 40 2 ja 3 mom. Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 cm syvyyteen. Samaa arkkusijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.

7 Hautasijan osoittamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei kirkkoneuvosto toisin päätä. Hautasija luovutetaan Espoon seurakuntayhtymän hautausmailta kotikuntalain 4 mainituille vainajille. Myös muille vainajille voidaan luovuttaa hautasija, mikäli se on seurakuntayhtymän hautausmaiden käytön kannalta mahdollista. Hautaoikeus luovutetaan 20 tai 25 vuoden ajaksi hautausmaiden käyttösuunnitelmien mukaan ja ellei niissä muuta mainita. Hautaoikeuden voimassaoloaika lasketaan haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Voimassaoloaika päättyy sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 25 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan uudelleen käyttää. Hautaoikeuden luovuttamista koskevista hautausmaakohtaisista rajoituksista määrätään kunkin hautausmaan käyttösuunnitelmassa. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Voimassaoloajan pidennystä on haettava ennen määräajan umpeutumista. Mikäli hautaoikeuteen lunastetaan pidennystä ilman, että hautaan haudataan uusi vainaja, maksu pidennyksestä määräytyy hautaoikeuden haltijan kotikunnan mukaan. Kolumbaariohaudoissa ja suku-uurnissa olevat tuhkat haudataan hautaoikeuden päätyttyä kyseisen hautausmaan muistolehtoon ilman uurnaa, ellei hautaoikeutta ole jatkettu. Muistolehtoon ei synny hautaoikeutta. Hautaaminen on mahdollista koko hautaoikeuden voimassaoloajan. Mikäli uudelleenhautaamisen jälkeinen hautaoikeuden voimassaoloaika jää lyhyemmäksi kuin haudan koskemattomuusaika edellyttää, on hautaoikeus lunastettava vähintään niin yhtä pitkäksi aikaa. Espoon hautausmaille on terveysviranomaisten toimesta määrätty 20 v. koskemattomuusaika. Jatketusta hautaoikeudesta on tehtävä uusi sopimus tai merkintä hautakirjaan. Maksut määritellään erikseen. Hautaoikeuden haltija voi luopua hautaoikeudesta vain seurakuntayhtymän eduksi. Jäljellä olevaa hautaoikeusaikaa ei korvata. Seurakuntayhtymä osoittaa pyynnöstä hautasijan erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta Kellonummen hautausmaalta. Tällä hauta-alueella noudatetaan tätä ohjesääntöä, hautausmaan käyttösuunnitelmaa ja muita hautaustoimen säännöksiä. Tunnustukseton hauta-alue voi olla yhteiskäytössä myös toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa, sen mukaan mitä siitä on erikseen sovittu. Kun hauta määräajan päättymisen jälkeen luovutetaan uudelleen, on ensisijainen oikeus hautaan sillä, jolla on aiemmin ollut oikeus tulla siihen haudatuksi.

8 Hautaoikeuden omistajana voi olla vain luonnollinen henkilö. Hautaustoimilaki 2 luku 4-5 Hautaustoimilaki 8 luku 23, 27-28 KL 17 luku 2 ja 5 6 KL 26 luku 7 Kotikuntalaki 201/1994 Hautaustoimilaki 2 luku 4 Hautasijan osoittaminen Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan vainajalle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos vainajalla ei kuollessaan ollut kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa, 1 momentissa mainittu velvollisuus on sillä evankelisluterilaisen kirkon seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä, jonka alueella vainaja kuollessaan asui. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on lisäksi velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan myös sellaiselle kuolinhetkellä ulkomailla asuneelle Suomen kansalaiselle, jonka viimeinen kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ennen ulkomaille muuttamista oli seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. 5 Tunnustukseton hauta-alue Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hautaalueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta. Tunnustukseton hauta-alue on erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla rajattu hautausmaan osa. KL 17 luku 2 Hautaoikeus Oikeudesta tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaahan säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Kirkkoneuvosto voi luovuttaa hautaoikeuden muullekin kuin hautaustoimilain 4 :ssä tarkoitetulle vainajalle. Oikeus hautaan luovutetaan kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. Kirkkoneuvosto voi erityisestä syystä luovuttaa hautaoikeuden muulloinkin. Hautaoikeuden haltija voi luovuttaa tämän oikeuden vain seurakunnalle.

9 Hautaoikeus luovutetaan enintään 50 vuoden määräajaksi. Hautaoikeuden voimassaoloaika lasketaan haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Voimassaoloaika päättyy kuitenkin aikaisintaan sen kalenterivuoden lopussa, jona viimeisestä hautauksesta on kulunut 15 vuotta, ei kuitenkaan ennen kuin hautaa voidaan uudelleen käyttää. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan hakemuksesta jatkaa, jollei siitä aiheudu haittaa hautausmaan tarkoituksenmukaiselle järjestelylle tai hoidolle. Hautaoikeus on voimassa vain niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaoikeus lakkaa ilman irtisanomista. Hautaoikeuden lakkaamisesta siinä tapauksessa, että haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, säädetään 5 :n 3 momentissa. KL 26 luku 7 Hautaustoimi Jos seurakunta on ennen tämän lain voimaantuloa luovuttanut haudan ainiaaksi, tämä luovutus on edelleen voimassa niin kauan kuin hauta on rauhoitetun hautausmaan osana. Hautaan sovelletaan kuitenkin, mitä 17 luvun 5 :ssä on säädetty. Hautoihin, jotka on luovutettu määräajaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä siltä osin kuin ne eivät rajoita hautaoikeuden haltijalla kumotun kirkkolain mukaan olleita oikeuksia. Hautaustoimilaki 8 luku 23, 1 mom. Hautausjärjestelyt Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät perilliset. 4 mom. Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuolleessaan kuului. KL 17 luku

10 6 Erimielisyyden ratkaiseminen Kirkkoneuvosto ratkaisee erimielisyydestä hautaoikeudesta, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei hautaustoimilaissa ole toisin määrätty. Hautaustoimilaki 8 luku 27 Muutoksenhaku Evankelis-luterilaisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän päätökseen, joka koskee hautasijan osoittamista tai hautaustoimesta perittäviä maksuja, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätökseen, jolla krematorion ylläpitäjä on kieltäytynyt luovuttamasta tuhkaa, haetaan muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään. 7 Hautaamisjärjestys Haudattaessa aikaisemmin lunastettuun hautaan on hautausjärjestelyistä huolehtivan esitettävä tarvittaessa ensisijaisten oikeudenomistajien suostumus asiaan sekä sukuselvitys. KL 17 luku 4 Hautaamisjärjestys Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 :n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy. 8 Hautaoikeuden haltija

11 Hautaoikeus voidaan luovuttaa oikeuskelpoiselle luonnolliselle henkilölle. Jos hautaoikeuden haltija haluaa luovuttaa haudan takaisin seurakuntayhtymälle, hän on velvollinen esittämään silloin muiden hautaan oikeutettujen suostumuksen asiaan. Hautaoikeuden haltijan vaihtuessa on muutoksesta ilmoitettava seurakuntayhtymän palvelukeskukseen ja tarvittaessa vaihdoksesta on esitettävä muiden hautaan oikeutettujen suostumus. Hautaoikeuden haltija on yhteystietojen muuttuessa velvollinen ilmoittamaan asiasta palvelukeskukselle. Hautaoikeuden haltijasta on voimassa mitä siitä säädetään erikseen. KL 17 luku 3 Hautaoikeuden haltija Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään. Hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle. Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta. 9 Todistus hautaoikeudesta Hautaoikeuden haltijalle annetaan todistus (hautakirja), jossa on tiedot haudan sijainnista, hautaoikeuden voimassaoloajasta ja hautaoikeuden haltijasta sekä, jos siitä on sovittu, keitä hautaan voidaan haudata.

12 10 Ruumiin ja tuhkan käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen Ruumis säilytetään ennen hautaamista suljetussa arkussa ruumissuojassa, jonne ei saa päästää sivullisia. Arkkuun on merkittävä vainajan nimi. Hautaustoimesta vastaava viranomainen voi määrätä ruumiin siirrettäväksi hautaan ennen hautaamista terveydensuojelusyistä tai muusta erityisestä syystä. Tällöin hauta on peitettävä arkun korkeudelta. Omaisten pyynnöstä ruumis voidaan viedä hautaan ennen hautaamista, jos esteitä siihen ei ole. Tuhkattavan vainajan on oltava tuhkausprosessiin soveltuvassa arkussa. Tuhkan luovuttamisesta sekä tuhkauksen ja tuhkan sijoituksen rekisteröinnistä on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty. Mikäli tuhkaa ei ole noudettu krematoriosta vuoden kuluessa tuhkaamisesta, seurakuntayhtymällä on oikeus haudata tuhka seurakuntayhtymän ylläpitämän hautausmaan muistolehtoon. Terveydensuojeluasetus 7 luku 41 Hautaustoimilaki 7 luku 18 Hallintolaki 434/2003 Kielilaki 423/2003 Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 Terveydensuojeluasetus 7 luku 41 Ruumiin käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle. Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa. Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen. Hautaustoimilaki 7 luku 18 Tuhkan luovuttaminen

13 Krematorion ylläpitäjä saa luovuttaa tuhkan vain haudattavaksi tai muulla tavoin pysyvästi yhteen paikkaan sijoitettavaksi. Luovutuksensaajan on ennen tuhkan luovuttamista ilmoitettava kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Krematorion ylläpitäjä ei saa luovuttaa tuhkaa, jos on perusteltu syy epäillä, että tuhkaa tultaisiin käsittelemään tämän lain säännösten vastaisesti. Krematorion ylläpitäjän on tuhkan luovuttamiseen liittyvässä toiminnassa noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), asiakirjan lähettämisestä annetussa laissa (74/1954) ja kielilaissa (148/1922) sekä tiedoksiannosta hallintoasioissa säädetään. 11 Hautaaminen Vainajan hautaan siunaaminen toimitetaan haudalla, siunauskappelissa, kirkossa tai, milloin siihen on erityisiä syitä, vainajan kotona. Hautaamisen ajasta on sovittava, mikäli mahdollista, viimeistään seitsemän työpäivää ennen toimitusta. Ennen hautaamista on esitettävä hautauslupa, jos tietoa henkilön kuolemasta ei ole rekisteröity väestötietojärjestelmään. Hautaamista ei suoriteta juhlapyhinä, sunnuntaina eikä maanantaina eikä muina kiinteistöpalveluiden määritteleminä päivinä. Painavista syistä hautaustoimen päällikkö voi päättää näistä ajoista poikkeamisesta. Hauta kaivetaan kartan määräämään paikkaan ja sen leveys ja pituus määräytyvät arkun suuruuden mukaan siten, että arkku mahtuu riittävän väljästi laskeutumaan vaakasuorassa asennossa haudan pohjalle saakka. Haudan kaivamisen aikana näkyviin tulevat aikaisemmin haudatun vainajan jäännökset suojataan kaivamisen aikana ja sen jälkeen peitetään haudan pohjalle. Tilapäisen haitan aiheuttaminen viereisille haudoille ei ole esteenä haudan avaamiselle. Ruumis tai sen tuhka on haudattava helposti maatuvassa arkussa tai uurnassa. Haudattavien tai tuhkattavien arkkujen ja uurnien materiaalien on oltava myrkyttömiä tai sellaisia ettei ympäristölle muodostu haitallisia päästöjä. Tuhkan hautaaminen voi tapahtua myös ilman uurnaa hautausmaan käyttösuunnitelman mukaisella tavalla. Kolumbaariohaudassa uurnan tulee olla maatumaton. Tuhkaus on suoritettava annettujen erityismääräysten ja krematoriouunien käyttöohjetta noudattaen. Krematoriossa on pidettävä hautaustoimilain mukaista rekisteriä ja tuhkan luovuttamisessa noudatetaan mitä hautaustoimilaissa säädetään.

14 Arkkuhauta peitetään toimituksen aikana kannella, jonka päälle kukkalaitteet lasketaan. Haudan avaamisesta ja peittämisestä sekä yhteisen kirkkoneuvoston tarkemmin määräämällä tavalla tapahtuvasta kunnostamisesta huolehtii haudan haltijan kustannuksella seurakuntayhtymä. Omaiset voivat peittää haudan siten, kuten siitä on erikseen sovittu. Avattavalla haudalla olevat hautamuistomerkit tai muut laitteet on siirrettävä syrjään viimeistään viikkoa ennen hautausta ja hautauksen jälkeen taas asetettava paikoilleen siten, että muistomerkki ei vaaranna turvallisuutta. Siirto tapahtuu hautaoikeuden haltijan kustannuksella ja hautausmaan esimiehen ohjeiden mukaan. Omaisten on poistettava hautaamisen yhteydessä haudalle lasketut kukkalaitteet 10 päivän kuluessa hautaamisesta tai siunaamisesta, ellei hautausmaan käyttösuunnitelmasta muuta johdu. Tuon ajan jälkeen kiinteistöpalveluiden henkilökunnalla on oikeus hävittää ne kortteineen ja muistonauhoineen. Muistolehtoihin tuodut kukat ja muut tervehdykset poistetaan kiinteistöpalveluiden toimesta siten, että uusille kukille ja tervehdyksille on aina riittävästi tilaa sekä, että muistolehtoalue pysyy hautausmaan arvoa vastaavassa kunnossa. Siunaustilaisuudessa kappeliin jääneet kukat, kukkalaitteet ja seppeleet säilytetään kortteineen ja muistonauhoineen seuraavan työpäivän päättymiseen asti. Tämän jälkeen kiinteistöpalveluiden henkilökunta hävittää ne asianmukaisesti. Arkun tai uurnan / tuhkan hautaan laskua seurakuntayhtymän hautausmaille valvoo aina seurakuntayhtymän työntekijä. Mereen haudattaessa seurakuntayhtymä ilmoittaa merialueen, mutta omaiset hoitavat järjestelyt. Hautaustoimilaki 1 luku 2 Hautaustoimilaki 7 luku 19 Terveydensuojeluasetus 40 1 mom. Hautaustoimilaki 1 luku 2 Yleiset velvollisuudet Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Hautaustoimilaki 7 luku 19

15 Tuhkan hautaaminen tai sijoittaminen muulla tavoin Tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan. Jolleivät 23 :ssä tarkoitetut henkilöt tämän jälkeen kehotuksesta huolimatta huolehdi tuhkasta, sijoitetaan tuhka vainajan kuolinpesän kustannuksella sille hautausmaalle, johon vainajalla on oikeus tulla haudatuksi. Tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus. Terveydensuojeluasetus 40 1 mom. Hautaaminen Vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa. 12 Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto Haudattu ruumis tai tuhka saadaan siirtää toiseen hautaan, jos aluehallintovirasto erityisen painavista syistä on myöntänyt siihen luvan. Haudatun ruumiin siirtäminen edellyttää lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen myöntämää lupaa. Mainitut päätökset on ennen siirron valmistelua toimitettava tiedoksi palvelukeskukselle. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisuun. Seurakuntayhtymä ei siirrä haudattua ruumista. Hautaustoimilaki 8 luku 24 Terveydensuojeluasetus 42 Hallintolaki (434/2003) 34 1 mom. Hautaustoimilaki 8 luku 24 Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto Haudattu ruumis tai tuhka saadaan erityisen painavista syistä lääninhallituksen (nykyisin aluehallintovirasto) luvalla siirtää toiseen hautaan. Haudatun ruumiin siirtämiseen tarvittavasta terveydensuojeluviranomaisen luvasta säädetään erikseen. Terveydensuojeluasetus

16 42 Haudatun ruumiin siirtäminen Haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumille varatusta uudesta hautapaikasta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ruumiin siirtämistä koskeva päätös tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä asianomaisten hautausmaiden omistajille. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudasta otettaessa ja uudelleen haudattaessa. Hallintolaki (434/2003) 34 1 mom. Asianosaisen kuuleminen Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. 13 Haudan hoitaminen Hautaa on hoidettava niin kuin siitä on erikseen säädetty ja kunkin hautausmaan käyttösuunnitelmassa määrätty. Kiinteistöpalvelut voi tarvittaessa antaa määräyksiä hautausmaan hoitamisesta yleisen järjestyksen ja rauhan säilyttämiseksi. Seurakuntayhtymä voi ottaa vastatakseen haudan hoidosta määräajaksi korvausta vastaan. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijaa kunnostamaan hauta hautaoikeuden menettämisen uhalla vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi.

17 Hautoja hoitavan yrittäjän on tehtävä asiasta ilmoitus seurakuntayhtymälle. Seurakuntayhtymä voi periä kohtuullisen korvauksen esim. jätehuollon ja kasteluveden järjestämisestä. Kirkkovaltuusto voi kirkkolain mukaisilla perusteilla määrätä haudan seurakuntayhtymän kustannuksella säilytettäväksi tai hoidettavaksi. Kirkkovaltuusto voi tällöin myös hyväksyä sopimuksen, jolla muu yhteisö tai henkilö sitoutuu vastaamaan haudan hoitamisesta. Sopimus ei synnytä hautaoikeutta. KL 17 luku 5 KL 24 luku 11 :n Hautaustoimilaki 5 luku 13 KL 17 luku 5 Haudan hoito Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella. Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastuun haudan hoidosta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Päätöksestä on tiedotettava 24 luvun 11 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Milloin hautaoikeuden haltijasta tai hänen olinpaikastaan ei saada tietoa, ilmoitus 3 momentissa tarkoitetusta tai hautaustoimilain 14 :n 3 momentissa tarkoitetusta tai muusta hautaa koskevasta päätöksestä tai ilmoituksesta on pantava tiedoksi haudalle. Päätöksestä tai ilmoituksesta on lisäksi kuulutettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 14 Hautamuistomerkit

18 Haudalle saa asettaa seurakuntayhtymän hyväksymien muistomerkkiohjeiden mukaisen muistomerkin, ellei hautausmaan käyttösuunnitelmassa toisin mainita. Muistomerkistä on laadittava suunnitelma, joka on hyväksytettävä seurakuntayhtymällä ennen muistomerkin valmistamista. Sama menettely koskee vanhan muistomerkin muuttamista sekä uuden muistomerkin tuomista aiemmin lunastetulle haudalle. Kiinteistöjohtaja voi perustelluista syystä antaa luvan ohjeista poikkeavan muistomerkin asettamiseen. Muistomerkin pystyttämisen ajankohdasta on sovittava etukäteen hautausmaan henkilökunnan kanssa. Haudalle asetettava muistomerkki on sijoitettava haudan rajojen sisäpuolelle. Muistomerkki on asennettava siten, ettei kaatumisen tai vieremän vaaraa ole. Hautamuistomerkin tulee olla hautausmaalle tuotaessa valmiiksi tehty, eikä se saa olla hautausmaalla paikoilleen asentamattomana kauemmin kuin työn suoritus vaatii. Viereisten hautojen vahingoittamista on vältettävä ja vauriot korjattava välittömästi. Ajoneuvoilla rikotut nurmikot, muu vahinko tai seurakuntayhtymälle jääneet siistimistyöt veloitetaan vahingon aiheuttajalta tai laiminlyöjältä. Hautamuistomerkin toimittaja on velvollinen huolehtimaan entisen muistomerkin asianmukaisesta hävittämisestä, jos haudalle tuodaan uusi hyväksytty muistomerkki. Seurakuntayhtymä voi myös evätä esim. kulttuurihistoriallisesti tai taiteellisesti arvokkaan muistomerkin pois viemisen. Hautausmaan esimiehellä on oikeus kuljetuttaa pois paikoilleen asentamatta jätetyt hautamuistomerkit tai muut laitteet. Työstä aiheutuneet kustannukset veloitetaan laiminlyöjältä. Haudan tai sen istutusten reunustaminen aidalla, kiveyksellä tai muulla tavalla on kielletty. Hautamuistomerkeistä ja haudan reunustamisesta on määrätty hautausmaiden käyttösuunnitelmissa ja muistomerkkiohjeistoissa. Hautaoikeuden päättyessä on hautamuistomerkkien osalta voimassa mitä siitä erikseen säädetään. Muistomerkin kallistuttua se on hautaoikeuden haltijan toimesta oikaistava niin, ettei se aiheuta vahingon vaaraa. Hautausmaan esimies voi poistaa tai tehdä vaarattomaksi yleiselle turvallisuudelle havaitut muistomerkit, ellei hautaoikeuden haltija sitä tee tai haltija ei ole tiedossa. Aiheutuneet kustannukset voidaan periä hautaoikeuden haltijalta. Määräysten vastaisesti asetettu muistomerkki on hautausmaan esimiehen kehotuksesta viipymättä korjattava tai poistettava. Hautausmaan esimies voi määrätä haudalta poistettaviksi asiaankuulumattomat tai viereisiä hautoja häiritsevät reunukset, koriste-esineet, välineet, laitteet, aidat, puut, pensaat ja muut kasvit. Hautaustoimilaki 5 luku 14

19 KL 17 luku 6 KJ 17 luku 12 Hautaustoimilaki 5 luku 14 Hautamuistomerkit Hautaoikeuden haltija päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä. Muistomerkin tulee olla hautausmaan ylläpitäjän hyväksymä. Haudalle sijoitettua muistomerkkiä ei saa poistaa ilman hautausmaan ylläpitäjän suostumusta. Hautaoikeuden lakattua hautausmaan ylläpitäjän tulee tarjota hautaoikeuden haltijalle mahdollisuus poistaa hautamuistomerkki, jollei hautausmaan ylläpitäjä erityisestä syystä päätä pitää muistomerkistä huolta hautaoikeuden lakkaamisen jälkeen. KL 17 luku 6 Erimielisyyden ratkaiseminen Kirkkoneuvosto ratkaisee erimielisyyden hautaoikeudesta, hautaoikeudenhaltijasta, siitä keitä hautaan voidaan haudata, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei hautaustoimilaissa ole toisin säädetty. KJ 17 luku 12 Jos hautaoikeus on lakannut ja haudalla on taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennelmia tai muistomerkkejä, joita ei voida pitää paikallaan, ne on asetettava sopivaan paikkaan hautausmaalla tai muulla tavoin huolehdittava niiden säilyttämisestä. 15 Hautakirjanpito Haudoista ja niihin haudatuista pidetään hauta- ja vainajaluetteloa josta voidaan vaikeuksitta todeta: a) mihin paikkaan tietty henkilö on haudattu b) kuka on tiettyyn paikkaan haudattu c) kuka on hautaoikeuden haltija.

20 Rekisteriin merkitään hautaustoimilaissa edellytettyjen tietojen lisäksi siunaamisajankohta, hautaamisajankohta, hautaoikeuden voimassaoloaika, hautaoikeuden haltija ja hänen postiosoitteensa sekä keitä hautaan voidaan haudata. Haudan sijainnista merkitään rekisteriin hautausmaa, hautausmaan osasto, hautarivi, hautapaikka ja hautasija. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaat muistomerkit ja niiden sijainti. Tieto siitä, mihin tietyn vainajan tuhka on sijoitettu muistolehdossa, ei ilmoiteta omaisille eikä ulkopuolisille. Muistolehdosta laadittuun karttaan merkitään numerolla kunkin sinne sijoitetun tuhkan paikka. Vainajista, joiden tuhka on siroteltu, merkitään tiedot lukuun ottamatta tuhkan tarkkaa sijaintia. Aakkoselliseen vainajaluetteloon merkitään hautaustoimilain hautarekisteriltä edellyttämät tiedot. Hautaustoimilaki 5 luku 12 Hautarekisteri Hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä rekisteriä, josta ilmenevät vainajan: 1) sukunimi ja etunimet; 2) syntymäaika tai henkilötunnus; 3) kuolinaika; 4) hautaamisajankohta; 5) hautaamistapa; sekä 6) haudan sijainti. Rekisteriin voidaan merkitä myös hautaoikeuden haltijan nimi ja postiosoite, hautaoikeuden voimassaoloaika sekä tieto siitä, keitä hautaan voidaan haudata. Lisäksi rekisteriin voidaan merkitä hautausmaalla olevat taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaat muistomerkit ja niiden sijainti. Vainajista, joiden tuhka on sijoitettu muistolehtoon, merkitään rekisteriin 1 momentissa säädetyt tiedot lukuun ottamatta tuhkan sijaintia. Tässä pykälässä tarkoitettu rekisteri tulee säilyttää pysyvästi. Kun 8 :ssä tarkoitettu yhteisö tai säätiö lopettaa toimintansa, tulee tässä pykälässä tarkoitetut asiakirjat luovuttaa säilytettäväksi arkistolaitokseen 16 Hautausmaan katselmus Yhteinen kirkkoneuvosto tekee tarvittaessa katselmuksia hautausmailla. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautausmaan hoidosta vastaavan viranhaltijan tekemät esitykset sekä tehdyt havainnot antavat aihetta. Erityisesti katselmuksessa todetaan: 1) onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaan käyttösuunnitelmaa noudatettu;

21 2) onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti, 3) onko seurakuntayhtymän hoitoon annettujen hautojen hoito ollut sopimusten mukaista. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja. 17 Liikkuminen hautausmaalla Hautausmaat tai niiden osat ovat yleisölle avoinna kiinteistötoimen erikseen päättäminä aikoina. Erityisinä juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä, jouluna ja uudenvuodenpäivänä ja näiden aattoina sekä kiirastorstaista pääsiäispäivään hautausmaa on avoinna yleisölle läpi vuorokauden. 18 Hautausmaalla noudatettava järjestys Hautausmaalla noudatettavasta järjestyksestä säädetään erikseen. Hautausmaalla noudatetaan hiljaisuutta ja arvokkuutta. Hautausmaan käyttö sen pyhyydelle vieraisiin tarkoituksiin on kielletty. Hautoja, hautausmaan istutuksia ja nurmikoita ei saa vahingoittaa. Hautausmaan rauhaa häiritsevä työ on hautaustoimituksen ajaksi keskeytettävä. Vain hautausmaan henkilökuntaan kuuluvat saavat tehdä hautausmailla työtä sunnuntaisin, juhlapäivinä ja pimeällä. Kukkia tai oksia ei saa taittaa eikä viedä pois hautausmaalta. Polkupyöräily ja vastaava toiminta hautausmaalla ei ole sallittua. Moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti on sallittu vain sille erikseen osoitetuilla alueilla. Muilla alueilla moottoriajoneuvoa saa käyttää vain ruumiin, hautamuistomerkin tai liikuntarajoitteisen henkilön kuljettamiseen taikka välittömään huoltoajoon. Ajoneuvojen tulee olla sellaisia, että hautausmaan käytävät kestävät niiden painon. Jätteet on lajiteltava hautausmaiden jätteidenlajitteluohjeiden mukaisesti. Lunta ei saa luoda läheisille haudoille eikä tielle.

22 Hautausmaiden henkilöstöllä on oikeus antaa hautausmaan järjestykseen liittyviä tarkempia ohjeita ja määräyksiä ja heillä on velvollisuus poistaa hautausmailta henkilö, joka rikkoo hautausmaita koskevia järjestysmääräyksiä tai käyttäytyy muutoin sopimattomasti. Järjestyslaki (612/2003) Jätelaki (1072/1993) 19 Järjestyslaki (612/2003) 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) yleisellä paikalla: a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä; Jätelaki (1072/1993) 19 Roskaamiskielto Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). 19 Muut määräykset Jos hautausmaan ohjesäännön soveltamisesta syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio. 20 Voimaantulo

23 Tämä ohjesääntö tulee voimaan, kun tuomiokapitulin vahvistamista koskeva päätös saa lainvoiman. Tällä ohjesäännöllä kumotaan aikaisempi Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa 14.9.2006 vahvistettu hautaustoimen ohjesääntö.

Sääntökokoelma E 2 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ HAUTAUSMAKSUT 01.04.2013 ALKAEN Uusi hauta kokonaishint a pakollinen pinnanhoito Uusi hauta Haudan kokonaishinta lunastus ei pakollista pinnanhoitoa Pinnan hoito Toimenpide hautauksen yhteydessä (8) Hallintaajan jatkaminen (9) Puuttuvasta Välipeitto hautasijasta hyvitetään / sija Muistomerkin aluspalkki jos sellainen alueella on ARKKUHAUTA Syvä (sis. 2 hautasijaa) / 25 v (1a) Espoolaiset 1075 575 185 500 390 145 70 180 125 Ei espoolaiset (2) 2470 1970 1310 500 660 430 435 180 125 Ylisyvä (sis. 3 hautasijaa) / 25 v (1c) Espoolaiset 1195 695 305 500 390 230 120 180 125 Ei espoolaiset 3120 2620 1960 500 660 655 650 180 125 Matala (sis. 1 hautasija) / 25 v. (1b) Espoolaiset 1005 505 115 500 390 90 Ei espoolaiset 2035 1535 875 500 660 300 Matala (sis. 1 hautasija) / 40 v. (1b) Espoolaiset 990 390 305 Ei espoolaiset 990 660 1145 Arkkumuistolehto Espoolaiset 790 110 250 430 Ei espoolaiset 1680 690 250 740 UURNA- /TUHKAHAUTA Sukuhauta / 25 v. (3) Espoolaiset 480 145 70 335 75 50 105 Ei espoolaiset 675 340 155 335 185 105 105 Sukuhauta / 25 v. (4) Espoolaiset 480 60 335 85 45 40 105 Ei espoolaiset 335 245 100 105 Sukuhauta / 20 v. (5) Espoolaiset 780 85 270 85 60 340 Ei espoolaiset 270 245 215 Muistolehto tai sirottelu (6) Espoolaiset 75 30 45 18 Ei espoolaiset 155 50 105 18 Kolumbaario / 25 v. (7) Espoolaiset 590 160 335 35 115 60 Ei espoolaiset 335 105 430 Kolumbaario / 20 v. (7) Espoolaiset 560 160 270 35 115 95 Ei espoolaiset 270 105 430 Ovilevy / kilpi jos sellainen hautaan kuuluu

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ HAUTAAMIISEEN LIITTYVÄT MUUT MAKSUT 01.04.2013 ALKAEN Hinta sisältää Tuhkaus Espoolainen 150 Ei espoolainen 370 Sikiöt ja muu humaani kudos 160 hautaamisen KÄYTTÖMAKSU (10) Siunauskappeli (max. 1,5 h) Ev.lut. seurakuntien jäsen - Muut 250 Kellonummen kappeli (max. 2 h) Ev.lut. seurakuntien jäsen - Muut 300 Palvelumaksu (11) Vainajan säilytysmaksu 1 kk jälkeen 50 / h 12 / vrk Tapiolan uurnalehto / Kukkamaljakko kadonneen tilalle Kolumbaarion kukkamaljakko 20 Sukuuurnahaudan kukkamaljakko 19 (1a) Yksi hautaupaikka sisältää 2 hautasijaa, haudan hallinta-aika 25 v (1b) Yksi hautapaikka sisältää yhden hautasijan, haudan hallinta-aika 25 tai 40 v. Kappelin hautausmaalla osastoissa A, B, C ja D on tiiviin maaperän takia aikanaan päädytty 40 v. hallintaaikaan. Uusia 40 v. hallinnalla olevia hautoja ei luovuteta. Hintojen määrittely on tarpeen hallintaaikojen jotkosopimuksia tehtäessä. (1c) Yksi hautapaikka sisältää 3 hautasijaa, haudan hallinta-aika 25 v. (2) Ei espoolaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä vainajia, joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta tulla haudatuksi Espoon seurakuntayhtymän hautausmaihin. (3) Uurnahauta termi sisältää tässä yhteydessä 1-9 hautapaikkaa Kirkon, Kappelin ja Kellonummen hautausmailta. Muistomerkin aluspalkkia ei ole Kellonummen kaikilla uurnahautariveillä. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne arkkuhautapaikat, joiden hautasyvyys riittää vain uurnahautaukselle. Haudan hallinta-aika 25 v. (4) Uurnahauta termi sisältää tässä yhteydessä 1-9 hautapaikkaa Gräsan uurnalehdossa tai Gräsan muistopuutarhassa, jos hauta ostetaan yksittäiseksi haudaksi tai että hautaus tehdään sukuuurnaan. Muistomerkin aluspalkkia ei ole Gräsan muistopuutarhassa eikä suku-uurnaalueella. Haudan hallinta-aika 25 v. (5) Uurnahauta Tapiolan uurnalehdossa, 3 uurnasijaa. Haudan hallinta-aika 20 v. (6) Uurna- tai tuhkasijan hinnoittelu käsittää Kirkon hautausmaan osastot G1 ja K1, Tapiolan uurnalehdon muistolehdon, Kellonummen hautausmaan osastot T ja J:n muistolehdon sekä Gräsan uurnalehdon sirottelualueen, muistopuutarhan muistolehdon, jossa ei ole omaa muistomerkkiä. Hautaan ei synny hautaoikeutta. (7) Kolumbaariohauta termi käsittää Gräsan uurnalehdon (hallinta-aika 25 v.) ja Tapiolan uurnalehdon kolumbaariot (hallinta-aika 20 v.). Gräsan uurnalehdon uuden kolumbaariohaudan kokonaishintaan sisältyy myös haudan muistomerkkina olevan ovilevyn hinta. (8) Toimenpidehintaan sis. Haudan avaus ja peitto tai tuhkan sirottelu sekä haudan kunnostus hautauksen jälkeen. (9) Haudan hallinta-aikaa voidaan jatkaa myös lyhyemmäksi ajaksi kuin koko hallinta-ajan pituudeksi, jos kyseessä ei ole hautauksen yhteydessä tapahtuva hautaoikeuden pidennys. (10) Kappelin käyttömaksu peritään myös siinä tapauksessa kun siunaustilaisuutta ei ole, mutta arkkusaattue lähtee kuitenkin kappelista eikä ruumishuoneelta. (11) Palvelumaksu sis. Suntion palkan sosiaalikuluineen. Palvelumaksu peritään kappelin käyttömaksun yhteydessä.

Sääntökokoelma E 3 VIII-87 Ykv 10.2.1986 ESPOON SEURAKUNTIEN HAUTAINHOITORAHASTON SÄÄNNÖT Vahvistettu yhteisessä kirkkovaltuustossa 10.2.1986. Rahaston tarkoitus ja varat 1 Rahaston tarkoituksena on turvata seurakuntien hoitoon otettujen hautojen kunnossapito ja hoito sekä siten herättää harrastusta hautausmaiden kaunistamiseen. 2 Rahaston varoina ovat ne maksut, jotka rahastoon on suoritettu tai vastedes suoritetaan korvauksena hautojen kunnossapidosta ja hoidosta, mistä seurakunnat ovat ottaneet huolehtiakseen, tai muista rahaston lukuun suoritetuista tehtävistä tai palveluksista, niin myös omaisuus, minkä rahasto ehkä vastedes tulee saamaan lahjana tai testamentilla tahi muulla perusteella. Rahaston rahavaroja ja muuta omaisuutta on hoidettava erillään seurakuntien hallinnassa olevasta muusta omaisuudesta, älköönkä rahaston varoja käytettäkö muuhun kuin sen omaan tarkoitukseen. 3 Hoitomaksu määrätään siten, että maksettu pääoma ja sen korot yhteisesti vastaavat hoitokustannuksia sovitulta ajalta. Jos hoitokustannukset ovat nousseet ja hautapaikan haltija haluaa hautaa hoidettavan paremmin kuin maksettu summa edellyttää, hänen on omaaloitteisesti esitettävä toivomuksensa yhteisen kirkkoneuvoston taloudelliselle jaostolle. Vuosittain suoritettava hoitomaksu määrätään todellisten kustannusten mukaan. Kustannuksiin sisällytetään myös hoidon valvonnan ja rahaston hallinnan aiheuttamat menot. Jos rahaston tuotto sallii, voidaan, huomioonottaen tämän ohjesäännön 11 :n määräykset, tuottoa käyttää hoidettavien hautojen kunnostamiseen enemmän kuin hoitomaksu edellyttää.

2 Hautojen hoito 4 Jos hautapaikan haltija haluaa jättää haudan seurakuntien kunnossapidettäväksi, tehköön siitä yhteisen kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään, miten hauta on hoidettava. Hoitoon voidaan sisällyttää: a) rikkaruohojen ja roskien poistaminen b) kukkien istuttaminen ja hoito, nurmen kylväminen ja leikkaaminen sekä muu hauta-alueen kunnossapito c) muut mahdolliset tehtävät Haudan peruskunnostus hautaustoimituksen jälkeen tapahtuu hautapaikan haltijan kustannuksella seurakuntien toimesta. 5 Hoitosopimuksessa on mainittava: a) hoitomaksun määrä ja hoitoaika b) hoitoon kuuluvat tehtävät (4 ) c) määräys seurakuntien oikeudesta suorittaa haudalla hoidon kannalta tarpeellisia muutoksia d) näiden sääntöjen 7 ja 8 :stä johtuvat määräykset ja e) mahdollisia muita määräyksiä. 6 Milloin vaarantamatta seurakunnan hautainhoitovelvollisuuden täyttämistä katsotaan taloudellisesti kannattavaksi, voidaan rahaston lukuun harjoittaa kasvien viljelemistä ja myymistä tai muuta hautausmaan kaunistamista edistävää toimintaa sekä hankkia sitä varten tarpeellisia rakennuksia ja laitteita. 7 Käyttöoikeuden haltijalla ei ole oikeutta ilman yhteisen kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston lupaa muuttaa haudan asua niin, että se oleellisesti vaikuttaa haudan hoitoon. 8 Vahingosta, jonka aiheuttavat sota, ilkityöt, luonnonvoimat tai muut seurakunnista riippumattomat syyt, eivät seurakunnat ole vastuuvelvollisia. Rahaston hallinto 9 Rahastoa hoidetaan varainhoitosäännön määräysten mukaisesti. Rahaston tilintarkastajina ovat seurakuntien tilintarkastajat.

Rahastoon suoritetuista maksuista on pidettävä erittelykirjaa tai kortistoa, johon merkitään maksajan nimi ja osoite, maksupäivä ja maksun suuruus, haudan kartan mukainen numero, hoitonumero ja muut tarpeelliset tiedot. 10 Milloin edulliseksi katsotaan, voidaan rahaston varoja sijoittaa, paitsi 6 :ssä mainittuun tarkoitukseen, varmoihin arvopapereihin, kiinteistöihin tai muuhun kannattavaan tulolähteeseen. Varojen ollessa seurakunnille lainattuina on rahastoa hyvitettävä käyvällä antolainauskorolla. 11 Rahaston vuosivoitto käytetään kirkkovaltuuston päätöksen mukaan pääoman lisäämiseen tai rahaston omiin tarkoituksiin. 3

Sääntökokoelma E 4 III - 2013 YKN 25.3.2013 Mitätöi lehden IV - 2009 HAUTAINHOITORAHASTON HAUDANHOITOMAKSUT A. Pitkäaikaisten (20, 25 ja 40 v) määräaikaisten hoitomaksujen määräämisessä käytettävät kertoimet Kerroin Vuosia Kerroin Vuosia Kerroin Vuosia 1 1,01 15 15,68 29 31,56 2 2,02 16 16,77 30 32,71 3 3,03 17 17,87 31 33,90 4 4,06 18 18,98 32 35,09 5 5,08 19 20,09 33 36,29 6 6,12 20 21,20 34 37,50 7 7,16 21 22,33 35 38,71 8 8,20 22 23,45 36 39,93 9 9,25 23 24,59 37 41,16 10 10,31 24 25,73 38 42,39 11 11,37 25 26,88 39 43,63 12 12,44 26 28,03 40 44,88 13 13,51 27 29,19 14 14,59 28 30,36

2 B. Yhden vuoden määräaikaishoidot Hoitotapa Uurnahauta ja kolumbaariohauta Arkkuhauta nurmihautaosastossa tai reunakivihauta sorapintaisena haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 12,00 21,00 36,00 55,00 73,00 92,00 110,00 Kukkaryhmän 50,00 50,00 64,00 75,00 88,00 104,00 114,00 hoito Kukkien 22,00 22,00 26,00 31,00 38,00 46,00 53,00 hankinta ja istutus Hoito kukkineen 84,00 93,00 126,00 161,00 199,00 242,00 277,00 Reunakivihauta kokonaan tai osittain nurmipintaisena Hoitotapa haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 24,00 48,00 72,00 94,00 118,00 140,00 Kukkaryhmän hoito 50,00 64,00 75,00 88,00 104,00 114,00 Kukkien 22,00 26,00 31,00 38,00 46,00 53,00 hankinta ja istutus Hoito kukkineen 96,00 138,00 178,00 220,00 268,00 307,00 Hoitotapa C. Viiden vuoden määräaikaishoitomaksut Uurnahauta ja kolumbaariohauta Arkkuhauta nurmihautaosastossa tai reunakivihauta sorapintaisena haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 61,00 107,00 183,00 279,00 371,00 467,00 559,00 Kukkaryhmän hoito 254,00 254,00 325,00 381,00 447,00 528,00 579,00 Kukkien hankinta ja istutus 112,00 112,00 132,00 157,00 193,00 234,00 269,00 Hoito kukkineen 427,00 473,00 640,00 817,00 1011,00 1229,00 1407,00

3 Reunakivihauta kokonaan tai osittain nurmipintaisena Hoitotapa haudan leveys n. 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m Pinnan hoito 123,00 244,00 366,00 478,00 529,00 711,00 Kukkaryhmän hoito 254,00 325,00 381,00 3447,00 418,00 579,00 Kukkien hankinta ja istutus 112,00 132,00 157,00 193,00 234,00 269,00 Hoito kukkineen 402,00 701,00 904,00 1118,00 1361,00 1559,00 D. Hoidon peruskunnostusmaksu on kutakin arkkuhautapaikkaa kohti 48,00. E. Hoidon peruskunnostusmaksu on kutakin uurnahautaa kohti 18,00.

Espoon seurakuntayhtymä E 5 Sääntökokoelma VIII-98 Ykv 30.9.96 Tkli 26.3.97 Mitätöi lehden XII-96 Kirkon hautausmaan 0 käyttösuunnitelma Espoon ev. lut. seurakuntayhtymä

ESPOON EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN KIRKON HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Perustaminen... 3 2. Sijainti... 3 3. Kasvillisuus... 3 4. Maaperä ja koskemattomuusaika... 3 5. Hautaoikeus... 3 6. Kartat... 4 7. Rakennukset ja huoltoalueet... 4 8. Hautausmaan salaojitus... 4 9. Kasteluvesi... 4 10. Sähkö... 4 11. Hautatyypit ja niiden sijainti... 5 12. Haudan syvyys... 6 13. Hautapaikkojen luovutus... 6 14. Kirkkoon kuulumattomien hautaus... 6 15. Hautaosastojen käyttöönottojärjestys... 7 16. Hautojen hoito... 7 17. Muistomerkit... 8 a) Reunustaminen... 8 b) Muistomerkkisuunnitelma... 8 c) Muistomerkkejä koskevat yleismääräykset ja hyväksymismenettely... 8 d) Muistomerkkien materiaali... 9 e) Muistomerkin toimittaminen hautausmaalle... 9 f) Muita muistomerkkien toimittamiseen liittyviä määräyksiä... 9 g) Muistomerkin perustaminen... 9 h) Muistomerkkien kunnossapito ja niistä huolehtiminen... 10 i) Muistomerkit ja laitteet seurakuntayhtymälle palautuneilla haudoilla 10