Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen laitos
Miten sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua? - Ilmastoriskien arviointi: - Ilmastotilastojen ja ilmastonmuutosskenaarioiden avulla - tarvitaan tietoa vaikutuksista tarkasteltavalla sektorilla! - Usein kvalitatiivinen riskiarvio riittää, mutta monilla aloilla pystytään myös kvantitatiiviseen riskiarvioon! - Ilmastoriskien hallinta: - Sääennusteet ja -varoitukset operatiivisen tason riskien hallintaan - varautumissuunnitelmat - Ilmastoskenaariot ja sopeutumistutkimukset pitemmän tähtäimen suunnittelussa - kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet kehittyvät
Talvivaara ja vuoden 2012 sateet - kolme suurinta sademäärää viimeisen 10 v. jaksolta! Sotkamo Saviaho, sademäärä jaksolla 1.1.-14.11. vuosina 1967-2012 900 800 Sademäärä (mm) 700 600 500 400 300 200 100 0 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Yksittäisten kuukausien sateet eivät olleet poikkeuksellisia, mutta useiden kuukausien aikana yhteensä kertynyt sademäärä oli poikkeuksellinen! Sademäärän kuukausiarvoja 350 300 Sademäärä (mm) 250 200 150 100 50 Suomen ennätys Sotkamo Saviaho 2012 (mm) Huom 14.11. asti! Sotkamo Saviaho 1981-2010 KA 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Ilmatieteen laitos tutkii, tiedottaa, palvelee - ja tarvittaessa varoittaa kansalaisia - yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Säävaroitusten tavoitteena on parantaa kansalaisten turvallisuutta varoittamalla vaaraa tai haittaa aiheuttavista sääilmiöistä http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista 8.10.2014 5
8.10.2014 6
Talvien pimeneminen ilmaston muuttuessa lisää mielenterveysongelmia? Miesten itsemurhien riipuvuus kokonaissäteilystä marras-maaliskuussa (1971-2003) y = -0,0005x + 519,95 R 2 = 0,3918 Male November-March S u i c i d e 450 400 350 300 250 200 250000 300000 350000 400000 450000 500000 Global radiation 7
Liukastumistapaturmat tulevat kalliiksi Suomessa tapahtuu vuosittain n. 100 000 kaatumis- ja liukastumistapaturmaa, joiden vuoksi joudutaan hakeutumaan hoitoon Näistä n. 50 000 on talvikaudella ulkona tapahtuvia liukastumistapaturmia Kustannukset 420 milj. (Vuoriainen et al., 2000), 2.4 mrd (VTT) liukastumistapaturmien vuoksi sairaaloissa n. 5000 vuodehoitopotilasta ja 30 000 hoitopäivää /v 10-20 kuolemantapausta /v Hoitokustannukset 5 000 / liukastumistapaturma 15 000 / lonkkamurtuma 8
Helle lisää kuolleisuuta 4600 Kuolleet kesäkuukausittain, 2003-2014 4400 4200 4000 3800 3600 June July Aug 3400 3200 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuorokauden ylin ja alin lämpötila heinäelokuussa 2014, vs. ilmastolliset vertailuarvot 8.10.2014 9
Helle- ja pakkasvaroitusten kriteereinä terveysvaikutukset ja ilmastolliset olot Hellevaroitusten kriteerit Kriteerinä kuolleisuuden nousu + ilmasto Varoitusten kolme vaaratasoa: 1 Keltainen - tukala Tmax 27 o C ja Tmin 14 o C (tai Tka 20 o C) 2 Oranssi - erittäin tukala Tmax 30 o C ja Tmin 18 o C (tai Tka 24 o C) 3 Punainen - äärimmäisen tukala Tmax 35 o C ja Tmin 20 o C (tai Tka 28 o C) Kesto 3 vrk, tiedottaminen ensimmäisestä päivästä alkaen Aurinkoista ja heikkotuulista Pakkasvaroitusten kriteerit Eri kriteerit maan etelä- ja pohjoisosaan kolmitasoisena ilmastollisin perustein Myös tuulen vaikutus ns. pakkasen purevuus -indeksin avulla Vuorokauden alin lämpötila / alin pakkasen purevuus Varoitusten 3 vaaratasoa : 1 keltainen / 2 oranssi / 3 punainen -20, -30, -35 o C maan eteläosa -25, -35, -40 o C maan keskiosa -30, -40, -45 o C maan pohjoisosa 8.10.2014 10
Suomen keskilämpötilan muutos ( C) Suomen lämpötila kohoaa enemmän kuin maapallon Maapallon keskilämpötilan muutos ( C) Ref: Kimmo Ruosteenoja (IL)
Ilmanlaadun kokonaismallitusketju Ilmansaasteiden matka päästöistä aina altistukseen asti: Päästödata Taustapitoisuus -data Meteo rologi set mallit Prosessimallit Leviämismallit Pitoisuudet (Koostumus) Populaation aktiviteettidata Populaation altistumismallitus Terveysvaikutukset Monta aika- ja pituusskaalaa paikallisesta globaaliin Monen ilmansaasteen yhtaikainen mallitus -> interaktiot 8.10.2014 M.A.Aarnio Ilmatieteen laitos 8.10.2014 12
Hiukkasten mallitus Monentyyppisiä lähteitä: Tieliikenne: polttoprosessit pölyn suspensio Laivaliikenne Siitepölyt l. aeroallergeenit Pienpoltto (tulisijat) Metsäpalot vanhat : voimalaitokset, teollisuus Radioaktiiviset aineet -> vaihteleva hiukkasten koostumus ja kokojakauma -> vaihteleva terveyshaitta? Mitkä ominaisuudet vaikuttavat terveyshaittaan? -Koostumus? Koko? Massa vai lukumäärä? Inertti vai ilmassa reagoiva? Käytetty pituusskaala vaikuttaa siihen, mitkä prosessit ovat relevantteja! Hiukkasten määrää kuvaava suure: - PM x : tiettyä kokoa pienempien hiukkasten massa tilavuudessa - PNC: tiettyä kokoa pienempien hiukkasten lukumäärä tilavuudessa - koko-lukumääräjakaumat 8.10.2014 M.A.Aarnio Ilmatieteen laitos 8.10.2014 13
Kiitos mielenkiinnosta! reija.ruuhela@fmi.fi mia.aarnio@fmi.fi 8.10.2014 14
Rankkasateet ja tulvat voivat lisätä vesiepidemioiden riskiä - Kesällä 2008 saastuneita juomavesiä mm. Korpilahdella, Lohtajalla, Petäjävedellä, Porvoossa ja Ylöjärvellä Vektorivälitteiset taudit leviävät ilmastollisesti suotuisille alueille Muuttuva ilmasto riski elintarviketurvallisuudelle Kesän 2008 keskilämpötila ja sademäärä 15