Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/551/07.00/2013 YMP/103/2014 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2014 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Lemminkäinen Talo Oy Saimaankatu 64 15140 LAHTI Y-tunnus: 0112448-6 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA 3.2.2014 Vuoripojankatu 11 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Kivimaa Kiinteistörekisteritunnus: 398-6-383-1 ja siihen liitettävä määräala, jonka Lemminkäinen Talo Oy on hankkinut 28.1.2014 Kiinteistö Oy Vuoripojankatu 11 c/o Lemminkäinen Talo Oy Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti MAKSU 1155 (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti 13100 Hämeenlinna Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden Kivimaalla Vuoripojankadulla vanhalla teollisuusalueella. Alueen maankäyttö on muuttumassa ja alueelle rakennetaan asuinrakennuksia. Voimassa olevassa, 7.6.2012 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Pilaantunut alue sijaitsee entisten teollisuusrakennusten välissä piha-alueella. Etelässä alue rajautuu puistoon. Lemminkäinen Talo Oy rakentaa asuinkerrostaloja Vuoripojankatu 11 sijaitsevalle kiinteistölle ja rakennustyön yhteydessä rakennetaan alueelle myös viemärilinjaa. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on sijainnut maalaamo-, teollisuus- ja varastorakennuksia, jotka on rakennettu vuosina 1948 1974. Syksyllä 2013 käynnistyneen rakennustyön yhteydessä rakenteilla olevan viemärilinjan alueella havaittiin pilaantunutta maata ja maalijätettä. Pilaantuneelta alueelta poistettiin 1.-17.10.2013 massanvaihdolla pilaantunutta massaa noin 150 m 2 :n alueelta yhteensä 434,6 tonnia. Pilaantuneet massat toimitettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle käsiteltäväksi. Viemäritöiden jatkuessa havaittiin maaperässä lisää maalin sekaista pilaantunutta maata. Maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla sekä öljyhiilivedyillä. Pilaantunutta maata on kohteessa vielä arviolta 300 m 3, eli noin 500 t noin 200 m 2 :n suuruisella alueella. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteinä. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut piha-alueella pääasiassa rakennettavan viemärilinjan alueella ja sen tuntumassa. Pilaantunutta maalin sekaista maata on keskimäärin 1,5 metrin paksuisena kerroksena täyttömaakerroksessa noin 0,5 2,5 metrin syvyydessä. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän sinkkipitoisuus on enimmillään 4 400 mg/kg, mikä ylittää selvästi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ja lisäksi vaarallisen jätteen raja-arvon. Maaperän lyijypitoisuus on laboratoriotutkimusten mukaan enimmillään 490 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Maaperästä on havaittu myös öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 21 ) 780 mg/kg ja raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 ) 930 mg/kg, mitkä ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Maaperästä on havaittu myös valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, kadmiumia, kobolttia, kromia ja kuparia. Alueen pintamaa on noin 2,5 metrin syvyydelle vanhaa sekalaista silttistä ja savista täyttösoraa, jonka joukossa on kuivunutta maalijätettä sekä vähän lasia ja peltiä. Täyttömaakerroksen alla perusmaa on silttistä savea. 2
RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperäolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön käyttötarkoitus sekä epävarmuustekijät. Pilaantunut maa sijaitsee alueella, joka on uudessa asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperä on tarpeen puhdistaa alueilla, joissa metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvotason. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvioinnin ja maankäyttömuodon perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa metalleille ja öljyhiilivedyille. Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 29.1.2014 laatimassa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Lemminkäinen Talo Oy, Vuoripojankatu, Lahti). Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla, jossa pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla tavanomaista maarakennuskalustoa käyttäen ja toimitetaan käsittelypaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Pilaantuneesta maa-aineksesta otetusta näytteestä tehdyn liukoisuuskokeen perusteella maa-aines soveltuu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kaivun aikana mahdollisesti esille tulevat jätejakeet, kuten lasi ja pelti poistetaan ja toimitetaan myös käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. jätettä. Lopuksi kaivannot täytetään puhtaalla maalla. Jos kaivantoihin kertyy vettä, jonka raskasmetallien, öljyjakeiden tai aromaattisten hiilivetyjen pitoisuus ylittää talousveden laatuvaatimukset, se pumpataan jätevesiviemäriin Lahti Aqua Oy:n luvalla ja sen ehtojen mukaisesti. Jos vettä kertyy kaivantoihin yli 4 m 3, pumpataan vesi konttiin, analysoidaan ja toimitetaan analyysitulosten perusteella valittuun käsittelypaikkaan. Maaperän puhdistustyö toteutetaan maaliskuussa 2014. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikan päällä ympäristötekninen valvoja. Ympäristöteknisen valvojan tehtäviin kuuluvat mm. kenttähavainnot ja kenttäanalyysit, pilaantuneen maan lajittelu loppusijoitukseen, käsittelyyn tai käyttöön toimittaminen, tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen kirjanpito, 3
kunnostustyönaikainen laboratorionäytteiden otto, pilaantuneen maa-aineksen kohteessa tapahtuvan hyödyntämisen dokumentointi, yhteydenotto tilaajaan ja viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita sekä kunnostustyön suorittamisen ohjaus ja kunnostukselle annettujen viranomaismääräysten valvonta. Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien pitoisuustasoista, pilaantuneen maan hyödyntämisestä kohteessa (sijoituspaikka ja pilaantuneisuus) ja kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista. Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna niin, että eri voimakkuuksilla ja haitta-aineilla pilaantuneet massat sekoittuvat mahdollisimman vähän keskenään. Pillantuneet maat lajitellaan kaivun yhteydessä massojen sijoituspaikkojen vaatimusten mukaisesti. Massanvaihtotyötä ja kaivumassojen lajittelua ohjataan aiemmin tehtyjen tutkimusten laboratorioanalyysitulosten sekä maankaivuvaiheessa tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysitulosten ja aistihavaintojen perusteella. Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen kenttämittauksissa käytetään apuna PIDkenttämittaria, öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksien kenttämääritykseen Petro- Flag kenttätestiä ja metallien kenttämittauksissa XRF-kenttäanalysaattoria. Työn aikaisia kenttämittauksia tehdään massojen lajittelemiseksi ja erottelemiseksi kaivun yhteydessä. Massojen lajittelussa hyödynnetään lisäksi tutkimusvaiheen analyysituloksia. Kaivettavasta maa-aineksesta otetaan laboratorionäytteitä kaivetun maa-aineksen laadun varmistamiseksi. Laboratoriomääritys tehdään varmistukseksi jokaista 500 tonnin maaerää kohti. Kaivua pyritään jatkamaan, kunnes saavutetaan näytteenotolla varmistetut haitta-aineiden tavoitetasot leikkauspinnoilla. Ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti lajitellut maamassat toimitetaan käsittelypaikkaan pitoisuusluokittain jaoteltuina. Käsittelypaikkoihin kuljetettavien pilaantuneiden maa-aineskuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Ympäristötekninen valvoja merkitsee siirtoasiakirjoihin maa-aineksen pilaantuneisuusasteen. Pilaantuneen maan poiskaivun jälkeen otetaan kunnostusalueen kaivun rajapinnoista (kaivupohja ja seinämät) jäännöspitoisuuksien varmistamiseksi koontinäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt, Pb ja Zn. Kaivualueelta otetaan yksi jäännöspitoisuusnäyte keskimäärin jokaista pohjan 200 m 2 :n leikkauspintaa kohden. Lisäksi jäännösnäytteet otetaan jokaisesta kaivannon laidan leikkauspinnasta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan yli kymmenen osanäytteen koontina. Kun puhdistustavoite on jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella saavutettu, kaivantojen täyttö voidaan aloittaa. Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/alueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle, joka liitetään loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään työstä raportti, joka toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Loppuraportissa esitetään viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, kaivutyön toteuttaminen sekä kunnostetut alueet ja lopetusnäytteenottopisteet karttapiirustuksessa, tehtyjen laboratorioanalyysien ja oleellisten kenttämittausten tulokset (rinnakkaismääritykset, jäännöspitoisuudet yms.), kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista sekä pilaantuneen maan sijoituspaikat kohteessa (pilaantuneisuus, sijoituspaikka). Lokakuussa 2013 kohteessa tehty maaperän puhdistus raportoidaan tämän vielä jäljellä olevan kunnostustyön loppuraportin yhteydessä. 4
Jos maaperään jää puhdistuksen jälkeen haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät alemmat ohjearvot, arvioidaan kohteen jatkotoimenpiteet, pilaantuneisuus ja puhdistustarve riskinarvioperusteisesti. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen mukaan pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Ilmoituksen mukaan kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan kaivinkoneiden ja kuorma-autojen melutasoa. Kaivettua pilaantunutta maata ei läjitetä eikä välivarastoida tontilla kuormauksen, jätteen erottelun ja pitoisuuksien analysoinnin kannalta välttämätöntä läjitystä kauemmin. Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään niin, että pilaantuneen maan päällä liikennöintiä vältetään. Pilaantuneen maan kuormat kuljetetaan huolellisesti peitettyinä. Sivullisten henkilöiden pääsy työmaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla alue. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön 398-6-383-1 ja siihen ilmoituksen mukaisesti liitettävän määräalan pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haittaaineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Öljyhiilivetyjakeet Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 Metallit ja puolimetallit Antimoni 10 Arseeni 50 Kadmium 10 Koboltti 100 Kromi 200 Kupari 150 Lyijy 200 Sinkki 250 5
3. 4. 5. 6. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb ja Zn) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely tai hyödyntäminen. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuudet ja maiden sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6
7. 8. Määräysten perustelut Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (keskitisleet ja raskaat jakeet, Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb ja Zn), poistettujen maiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (keskitisleet ja raskaat jakeet, Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb ja Zn) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. 7
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitetyn puhdistustarpeen arvioinnin mukaisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Alue rakennetaan asuinkäyttöön. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ohjearvovertailun pohjalta alueen maankäyttöön ja haitta-ainepitoisuuksiin perustuen, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä kohteessa ole talousvesikaivoja, alueella ei harjoiteta ravintokasvien tuotantoa, kohteessa ei ole leikkipuistoa tai päiväkotia, kohteella ei ole erityistä suojeluarvoa eikä alueen maaperässä ole haihtuvia yhdisteitä. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää massanvaihtomenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ennalta arvioiden muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) Päätös on voimassa toistaiseksi. 8
Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (3/2014) perusteella 1155. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Lemminkäinen Talo Oy Kim Närhi Saimaankatu 64 15140 LAHTI saantitodistuksella lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi jyri.aho@ramboll.fi kim.narhi@lemminkainen.com Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Olli Valo 9
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 10