TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin TASEKIRJA 2015

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-21 Toimintakertomus 22-23 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 24-25 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 26-37 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 38-59 Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys 60-68 niiden säilytystavoista 69 Hallituksen allekirjoitus 69 Hallintoneuvoston lausunto 69 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1 1(21) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin korkokate kasvoi ja pankin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman enemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luottokanta pysyi edellisvuoden tasolla ja talletuskanta kääntyi kasvuun. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja OP Ryhmä Toimintaympäristö Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 17 956 14 548 23,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 41,8 50-8,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 11,4 11,5-0,1 Ydinpääoman (CET1) 28,0 26,3 1,7 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 124 126-1 Jäsenet 30 757 28 953 1 804 Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen

2 2 positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin yrityspankin pankinjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi valittiin 1.8.2015 alkaen Lauri Lindholm. Hän seuraa tehtävässään pankinjohtaja Veikko Ritaria, joka jäi eläkkeelle 31.12.2015. Pankin toimitusjohtajan sijainen on pankinjohtaja Elina Aho 1.1.2016 alkaen. Etelä-Pohjanmaan osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 16 635 tuhannella eurolla (34 045). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuottoosuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 3795 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 3465 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Marraskuussa pankki aloitti uuden toimintamallin OP Ryhmään kuuluvan OP-Asuntoluottopankki Oyj:n kanssa. Mallissa osuuspankki saa rahoitusvelkoihin merkittävän ns. väliluoton OP- Asuntoluottopankki Oyj:ltä kun osuuspankin taseessa olevia asuntovakuudellisia luottoja merkitään OP-Asuntoluottopankki Oyj:n joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi. Vakuutena olevien luottojen määrä on ilmoitettu liitetiedossa 37, vakuudeksi annettu omaisuus. Tilikauden aikana purettiin pankin Jalasjärven konttorin vanha kiinteistö ja peruskorjattiin Seinäjoen konttorin keittiö- ja sosiaalitilat. Etelä-Pohjanmaan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Etelä-Pohjanmaan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 13 766 12 749 8 9 294 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 7 562 2 535 198,4 2 023 Palkkiotuotot, netto 7 135 6 547 9 5 705 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 145 77 89,2-101

3 3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 3 463 7 820-55,7 6 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -509-464 9,8 48 Liiketoiminnan muut tuotot 449 531-15,4 606 Yhteensä 18 245 17 044 7 8 286 Tuotot yhteensä 32 011 29 794 7,4 17 580 Kulut Henkilöstökulut 6 362 6 228 2,2 6 488 Muut hallintokulut 4 672 4 303 8,6 4 308 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 471 1 191-60,5 520 Liiketoiminnan muut kulut 1 888 3 165-40,4 3 343 Kulut yhteensä 13 392 14 888-10 14 659 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 663 358 85,5 373 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 17 956 14 548 23,4 2 547 Liikevoitto kasvoi vertailukaudesta. Korkokate kasvoi luottokannan kasvun sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat hieman johtuen eläköitymistä korvaavista rekrytoinneista. Arvonalentumiset saamisista kohosivat vertailukaudesta, mutta suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä, lainopillista palveluista ja omaisuudenhoidosta sekä vakuutusten välityksestä kasvoivat. Sen sijaan ottolainauksesta ja arvopapereiden välityksestä kertyi hieman edellisvuotta vähemmän palkkioita. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 88 92-4,1 Luotonannosta 2 731 2 569 6,3 Maksuliikkeestä 2 928 2 788 5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 681 827-17,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1 438 1 178 22,1 Takauksista 114 120-5,1 Vakuutusten välityksestä 2 342 2 149 9 Muut 847 814 4 Yhteensä 11 169 10 537 6 OP-bonukset -2 996-3 021-0,8 Palkkiotuotot yhteensä 8 172 7 516 8,7 Palkkiokulut 1 037 969 7 Palkkiotuotot, netto 7 135 6 547 9 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti:

4 4 Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 307 762 71,5 Vähennykset -644-405 59,1 Arvonalentumisten nettomäärä 663 358 85,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 1 039 220 1 014 460 2,4 928 227 Luotot 885 428 884 025 0,2 849 265 Saamistodistukset 1 150 12 019-90,4 1 614 Osakkeet ja osuudet 115 771 91 688 26,3 51 371 Talletukset 707 498 703 882 0,5 709 314 Oma pääoma 125 144 96 529 29,6 65 289 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 50 811 50 468 0,7 65 767 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 220 574 tuhatta euroa eli 10 076 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 885 428 tuhatta euroa (884 025 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui edellisvuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 64 092 tuhatta euroa. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 6 809 7 646-10,9 584 21 2 673,8 7 394 7 667-3,6 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,6 0,7-13,9 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.

5 5 Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 8435 8 490 Prosenttia taseesta 0,8 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 686 1 058 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 1036 1 329 Nettotuotto, % 1,8-2,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 9121 9 548 Prosenttia taseesta 0,9 0,9 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 252 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 20 412 tuhatta euroa (8 479). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 1 150 tuhatta euroa (12 019). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 112 468 tuhatta euroa (85 992). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 584 tuhatta euroa oli 69 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa vähennyksestä johtui puretun kiinteistön ainesosien romutuskirjauksista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.

6 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 375 357 354 911 5,8 Säästämistilit 73 487 73 143 0,5 Sijoittamistilit 257 871 274 575-6,1 Valuuttatalletukset 782 1 253-37,6 Yhteensä 707 498 703 882 0,5 Muut velat 4 494 5 789-22,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 711 992 709 670 0,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, vähenivät 155 134 tuhanteen euroon (163 653). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä myöskään velkoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, eli pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja (0). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 29,6 prosenttia 125 144 tuhanteen euroon (96 529). Osuuspääoma kasvoi 40,6 prosenttia 54 714 tuhanteen euroon (38 917). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 3 183 tuhatta euroa (3 003), lisäosuuksiin 851 tuhatta euroa (1 869) ja Tuotto-osuuksiin 50 680 tuhatta euroa (34 045). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 16 635 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 8352 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 1037 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 114 tuhatta euroa (583) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 50 156,46 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 31 826 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 506 803 kpl. Tuottoosuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuottoosuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 96 469 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12

7 7 Vapaaehtoiset varaukset kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Luottotappiovarausta kasvatettiin 3 049 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 124 293 94 660 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 965 2 452 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 29 552 27 113 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -13 421 - Suunniteltu voitonjako - -499 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta -621-705 Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -23 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -6 512-6 219 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 134 256 116 779

8 8 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 134 256 116 779 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 23 Omat varat yhteensä 134 256 116 802 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 1105 1 148 Vähittäisvastuut - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 357 544 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 238 540 218 592 Yritysvastuut pk-yritykset 178 604 182 504 Yritysvastuut - Muut 59 936 36 088 Vähittäisvastuut 2) 75 707 82 773 Kiinteistövakuudelliset 56 508 60 503 Muut vähittäisvastuut 19 199 22 270 Luottolaitos- ja 1) sijoituspalveluyritysvastuut 148 557 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 122 877 100 896 Muut erät 9 667 10 778 Luottoriski yhteensä 448 400 415 290 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 31 289 28 782 Yhteensä 479 690 444 071 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 28,0 26,3 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 28,0 26,3 Vakavaraisuussuhde 28,0 26,3 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *18,6 15,1 *syyskuussa 2015

9 9 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 38 375 tuhatta euroa (35 526). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 50 367 tuhatta euroa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

10 10 Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 11,4 11,5 2,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,5 1,2 0,2 Omavaraisuusaste, % 14,9 12,2 9,4 Kulu-tuotto-suhde, % 41,8 50 83,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot +

11 11 Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin.

12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 134 256 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 37,7 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 18,3 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Osuuspankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta euriborsidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja

13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,9 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 1,8 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Etelä- Pohjanmaan Osuuspankilla oli pääkonttorin lisäksi konttorit Seinäjoen Ylistarossa, Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kauhajoella, Lapualla ja Ähtärissä. Seinäjoen Keskuskadun ja Ilmajoen konttoreissa on TalletusOtto automaatti. Rahan nostoon tarkoitettuja Otto. käteisautomaatteja on lisäksi Lapuan ja Ähtärin konttorin yhteydessä. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 1804 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 30 757. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta.

14 14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Pankin henkilökunnan kokonaismäärä vuoden lopussa oli 118 (118), josta määrästä paikalla työssä oli vuoden lopussa 111 (108). Pankki- ja vakuutustyössä olevan henkilöstön määrä pysyi samana kuin edellisvuonna. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 50 ja enintään 75 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 60. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa oleva eikä osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön toimitusjohtaja taikka niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tehtävässä oloaikanaan ja tehtävän päättymisestä lukien seuraavan viiden vuoden aikana. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 16.3.2015. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja

15 15 toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 25 ja enintään 35 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 27. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2-4 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä kuusi. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti.

16 16 Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Edustajiston jäsenet Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 29,3. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Ala-Luoma Arja, maaseutupäällikkö, Seinäjoki, Alatalo Ulla, optikko, Lapua, Eloniemi Paavo, maanhankintateknikko, Seinäjoki, Hakanen Jari, koneurakoitsija, maatalousyrittäjä, Kauhajoki, Happonen Juha, kauppiasyrittäjä, Kauhajoki, Seinäjoki, Hautala Veli-Matti, eläkeläinen, Seinäjoki, Hemminki Nelli, isännöitsijä, Ilmajoki, Hietaharju Riitta, toimistosihteeri, Ilmajoki, Hirvilammi Esa, liikkeenharjoittaja, Seinäjoki, Hokkanen Kari, professori, Seinäjoki, Istolahti Asko, insinööri, Seinäjoki, Jaakkola Raimo, lehtori, metsänhoitaja, KTM, Ähtäri, Juutila Liisa, eläkeläinen, Ilmajoki, Kasari Hanna, markkinointipäällikkö, Jalasjärvi, Kattelus Piia, vanhempi rikoskonstaapeli, HTM, Seinäjoki, Kivimäki Aila, yrittäjä, toimitusjohtaja, Seinäjoki, Kivimäki Jorma 25.3.2014 alkaen, ylikonstaapeli, evp. Seinäjoki, Kohtanen Susanna 25.3.2014 alkaen, proviisori, Seinäjoki, Koivusaari Helena** 16.3.2015 saakka, ravitsemistyönjohtaja, herastuomari, Seinäjoki, Kortesmäki Jaakko, maanviljelijä, Seinäjoki, Koskenranta Paavo, pankinjohtaja, eläkeläinen, Seinäjoki, Koskiahde Päivi, laboratoriohoitaja, Lapua, Kujala Jorma 16.3.2015 alkaen, eläkeläinen, Seinäjoki, Kujala Rauno, maatalousyrittäjä, Jalasjärvi, Kuoppa-aho Raimo, luokanopettaja, Ähtäri, Lahdensuo Maija, myyjä, Lapua, Latva-Koivisto Timo, maatalousyrittäjä, Ilmajoki, Latva-Panula Pasi, yrittäjä, Kauhajoki, Laulaja Hannu, yrittäjä, Jalasjärvi, Lintala Jarmo, erityisopettaja, eläkeläinen, Seinäjoki, Maijala Aki, asiakasryhmäpäällikkö, Seinäjoki, Marttila Kyösti, maanviljelijä, Jalasjärvi, Muhonen Janne, metsäasiantuntija, Ähtäri, Mäki-Valkama Maire, perushoitaja, eläkeläinen, Seinäjoki, Mäkynen Hanna, terveydenhoitaja, eläkeläinen, Seinäjoki, Niemistö Mikko, maanviljelijä, Seinäjoki, Nikkola Juha, maatalousyrittäjä, Ilmajoki, Noppa Arto, eläkeläinen, Ilmajoki, Pajulammi Martti, sairaanhoidon opettaja, eläkeläinen, Seinäjoki, Peltonen Jouko, rehtori, FM, Seinäjoki, Perkiö Seppo, taksiautoilija, Seinäjoki, Perttu Esa, talouspäällikkö, evp, Seinäjoki, Pihlajamäki Jaakko J., sairaanhoitopiirin johtaja, Seinäjoki, Pirilä Ulla, emäntä, Ilmajoki, Pitkämäki Eero, yrittäjä, Jalasjärvi, Potka-Soininen Tuulia*, lehtori, KTM, Seinäjoki, Puolijoki Hannu, professori, johtajaylilääkäri, Seinäjoki, Raumanni Juho, työnjohtaja, maanviljelijä, Seinäjoki, Ritola Ahti, maatalousyrittäjä, Jalasjärvi, Rotola-Pukkila Mikko, toimitusjohtaja, Kauhajoki, Rusula Juha, maanviljelijä, urakoitsija, Seinäjoki, Setälä Rauli, koneyrittäjä, Ähtäri, Sihto Paula, erikoissairaanhoitaja, osastonhoitaja, Seinäjoki, Soisalo Ari, myyntipäällikkö, maanviljelijä, Ilmajoki, Tenkula Jarkko, toiminnanjohtaja, Seinäjoki, Tuurinkoski Johanna, maanviljelijä, keikkakanttori, Seinäjoki, Vainionpää Lea, perushoitaja, Jalasjärvi, Varis Emma, HR-koordinaattori,

17 17 Seinäjoki, Vihriälä Jukka, valtiopäiväneuvos, Seinäjoki, Vuorela Liisa, maatalousyrittäjä, Jalasjärvi, Yliluoma Mikko, maanviljelijä, agrologi AMK, Seinäjoki, Ylinen Aki, maatalousyrittäjä, Seinäjoki, *Tuulia Potka-Soininen valittiin hallintoneuvostoon 25.3.2014. Hänen tilalleen edustajistoon tuli Jorma Kivimäki. **Helena Koivusaari valittiin hallintoneuvostoon 16.3.2015. Hänen tilalleen edustajistoon tuli Jorma Kujala. Hallintoneuvosto Hallitus Hämäläinen Reijo (2014-2017), puheenjohtaja, maaseutujohtaja, Jalasjärvi, Noppa Maarit (2013-2016), varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä, Ilmajoki, Eloniemi Kirsti (2014-2017), toimitusjohtaja, Seinäjoki, Haavisto Timo (2014-2017), yrittäjä, Seinäjoki, Kari Paula (2015-2018), päiväkodin johtaja, Seinäjoki, Kohtanen Tomi* (2013-2016), apulaisjohtaja, Seinäjoki, Koivusaari Helena 17.3.2015 alkaen, ravitsemistyönjohtaja, Seinäjoki (2015-2018) Kortesmäki Yrjö (2014-2017), maanviljelijä, Seinäjoki, Kuoppala Mauno (2014-2017), opettaja, Seinäjoki, Lahdensuo Juha (2013-2016), metsätalousinsinööri, Lapua, Lamminmäki Jarmo (2013-2016), koulutuspäällikkö, Seinäjoki, Latomäki Sami (2014-2017), insinööri, Lapua, Lehtola Riitta 6.3.2015 saakka (2013-2015), lehtori, Seinäjoki, Leino Veijo (2013-2016), maanviljelijä, Ähtäri, Linna Pasi (2015-2018), toimitusjohtaja, Kauhajoki, Löppönen Pasi (2015-2018), myyntijohtaja, Ilmajoki, Mäkiniemi Osmo (2015-2018), lehtori, Seinäjoki, Nokso Arja* (2013-2016), maatalousyrittäjä, Ilmajoki, Noppa Jarno (2014-2017), prosessinohjaaja, Ilmajoki, Ojajärvi Anne (2013-2016), yrittäjä, opettaja, Jalasjärvi, Ojaniemi Nina (2013-2016), talousjohtaja, Seinäjoki, Perä Tiina* (2013-2016), johtava ylilääkäri, Seinäjoki, Potka-Soininen Tuulia** 24.11.2015 saakka, lehtori, KTM, Seinäjoki, Salo Jukka (2014-2017), kirkkoherra, Seinäjoki, Savola Heikki (2015-2018), toimitusjohtaja, Seinäjoki, Sillanpää Jukka* (2013-2016), ylikonstaapeli, Ähtäri, Sillanpää Outi (2013-2016), maatalousyrittäjä, Jalasjärvi, Vuorenmaa Tarmo* (2015-2018), aikuiskoulutusjohtaja, Ilmajoki, Yli- Rahnasto Sami (2015-2018), maanviljelijä, Kauhajoki *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen **Tuulia Potka-Soininen valittiin hallitukseen 25.11.2015 alkaen Hallituksen puheenjohtaja Jorma Vierula s. 1953 Metsänhoitaja Aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallituksen jäsen 2008-, puheenjohtaja 2008- Keskeinen työkokemus: - Aluejohtaja, Suomen metsäkeskuksen läntinen palvelualue 2015- - Aluejohtaja, Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö 2012-2014 - Johtaja, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1994-2011 - Metsänhoitopäällikkö, Etelä-Pohjanmaan metsälautakunta 1985-1994 - Piirimetsänhoitaja, Lapin piirimetsälautakunta 1979-1985 - Opettaja, Rovaniemen metsäopisto 1977-1979 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, johtokunnan puheenjohtaja 2013- - Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän jäsen 2011- - Ilkka Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2011- - Kiinteistöosakeyhtiö Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Oy, hallituksen puheenjohtaja 2001- Hallituksen varapuheenjohtaja Pentti Mannila s. 1954 Merkonomi, MTT Hallintojohtaja

18 18 Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallituksen jäsen 2003-, varapuheenjohtaja 2007- Keskeinen työkokemus: - Hallintojohtaja, Lakeuden Etappi Oy 2015- - Talouspäällikkö, Lakeuden Etappi Oy 2008-2015 - Talouspäällikkö, Antti Lindfors Oy 1998-2008 - Talous- ja hallintopäällikkö, Vesme Systems Oy 1993-1998 - Talous- ja hallintopäällikkö, Veljekset Lindfors Oy 1986-1993 - Kirjanpitäjä, Onninen Vesme Oy 1975-1986 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Säkkijärven kalastusseura ry, johtokunnan jäsen 2010- Hallituksen jäsen Maire Hämeenniemi s. 1951 Kasvatustieteiden maisteri, liikuntakasvatuksen kandidaatti Erityisopettaja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallituksen jäsen 2009- Keskeinen työkokemus: - Erityisluokanopettaja, Jalasjärven kunta, Kirkonkylän koulu 1993-2009 - Puhe-, luku- ja kirjoitushäiriöisten erityisopettaja, Jalasjärven kunta 1981-1993 - Luokanopettajan sijainen, Jalasjärven kunta, Koskuen ala-aste 1980 - Yleisaineiden opettaja, Jalasjärven kunta, yläaste 1975-1978 - Opettaja, Jyväskylän yliopisto, liikuntatiet. tiedekunta 1973-1975 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, tilaajalautakunnan jäsen 2013- - Jalasjärven kunta, vanhusneuvoston varapuheenjohtaja 2013- Hallituksen jäsen Markku Koskela s. 1956 Vesilaitoksen hoitaja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallituksen jäsen 2006- Keskeinen työkokemus: - Vesilaitoksen hoitaja, Ilmajoen kunta Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Koulutuskuntayhtymä SEDUn valtuusto, I varapuheenjohtaja 2013- - Palonkortteeri, hallituksen puheenjohtaja 2013- - Koskenkorvan Urheilijat, puheenjohtaja 2011- - Ilmajoen kunnanvaltuusto, varapuheenjohtaja 2009- - Ilmajoen JHL:n osasto, pääluottamusmies 1995- - Lakeuden Vesi Oy, hallituksen jäsen Hallituksen jäsen 24.11.2015 saakka Jorma Kukkeenmäki s. 1968 Kauppatieteiden maisteri, agrologi Kehitysjohtaja, maanviljelijä Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin hallituksen jäsen 2014-2015 Keskeinen työkokemus - Maanviljelijä, oma tila