PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2007 Dnro ESA 2007 Y 59 113 ASIA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee eläinsuojan laajentamista ja olemassa olevan karjasuojan toimintaa Rantasalmella. LUVAN HAKIJA Päivi ja Jussi Kämäräinen Sistolanmäentie 382 58900 Rantasalmi LAITOKSEN SIJAINTI Tila: Heikkilä RNo 19:37 Kylä: Osikonmäki Kunta: Rantasalmi Osoite: Sistolanmäentie 382, Rantasalmi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 mom. kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti 1) kohta ja 34 Ympäristönsuojeluasetus 6 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Rantasalmen kunnassa 23.2.2007. Hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien mukaan toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus, joten Rantasalmen kunta siirsi lupahakemuksen käsittelyn Etelä Savon ympäristökeskukselle 12.3.2007. AIKAISEMMAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
2 Tilalla on rakennuslupa vuodelta 1998. Etelä Savon ympäristökeskus on käsitellyt hakijan karjasuojasta annetun ennakkoilmoituslausunnon 2.4.1998. Nykyisellä karjasuojalla ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Karjasuoja sijaitsee kaltevassa maastossa mäen päällä, Heikkilän tilalla Osikonmäen kylässä. Lähin naapuri sijaitsee runsaan 100 metrin päässä karjasuojasta kaakkoon. Muu asutus on vähintään 300 metrin päässä. Alue on perinteistä viljelysseutua. Karjasuojan eikä levityspeltojen alueella ole vesilain mukaisia vesistöjä. Muutama levityspelto rajautuu suoraan niiden vierestä virtaavaan Ruuvisenjokeen, joka on suurempi puro/joki. Ruuvisenjoki laskee melkein kymmenen kilometrin päässä Putkilahteen. Karjasuojasta noin 3 km koilliseen sijaitsee Ruutanaharjun I luokan pohjavesialue. Alueella ei ole asemakaavaa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Heikkilän tilan päätuotantosuunta on ollut 1930 luvulta alkaen maidontuotanto. Päivi ja Jussi Kämäräinen ovat viljelleet tilaa ja tuottaneet maitoa vuodesta 1992 lähtien. Toiminnan vakiintuessa karjan koko on vähitellen kasvanut ja on tullut aika päivittää tilat nykyvaatimuksia vastaaviksi. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Toiminnan laajennus Toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että eläinmäärä nousee nykyisestä 100:sta 129:een eläimeen. Laajennuksen jälkeen hiehoja tulee olemaan 32, lypsylehmiä 71 ja nuorkarjaa 26. Maitoa tuotetaan tilalla tuolloin noin 500 000 kg vuodessa. Maitohuoneen ja navetan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Myös puristemehu johdetaan lietesäiliöön, jos sitä muodostuu. Koneiden pesuvedet sisältävät pääsääntöisesti vain maa ainesta tai heinäsilppua, joten niitä ei erityisesti käsitellä. Ruiskun pesusta muodostuu vain vähän pesuvettä ja se ruiskutetaan joutoalueen rikkakasvi/ heinäkasvustoon. Navetalla ei ole wc:tä.
3 Lannan ja virtsan käsittely Karjan lanta ja virtsa käsitellään lietelantana. Oman tilan lietesäiliöissä on tilavuutta yhteensä 2067 m³ ja vuokrasäiliöissä 250 m³. Yhteensä säiliötilavuutta on 2317 m 3. Näistä yksi vuokrattu säiliö, 120 m³, on katettu. Kaikkien säiliöiden rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Tammikuulla viimeistään tehdään hakijoiden mukaan viljelyssuunnitelma, jossa määritellään tarkkaan käytettävät ravinteet viljelykasveittain. Tässä vaiheessa suunnitellaan myös karjanlannan käyttö keväällä ja kasvukauden aikana, jota täydennetään ostolannoitteilla. Mikäli kevät on normaali, kylvöt ja nurmenlannoitukset tehdään suunnitelmien mukaan. Lanta mullataan viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, useimmiten välittömästi levityksen jälkeen, jolloin minimoidaan hajuhaitat sekä typen haihtuminen ilmaan. Toukokuussa levitetään noin 50 % lietelannasta. Kesäkuun rehunteon jälkeen nurmensänki lannoitetaan sateen alle tai heti sateen jälkeen viljelyssuunnitelman mukaan noin viikko tai kaksi niitosta. Lohkot, joille urakoitsija ajaa lietettä letkulevittimellä, lannoitetaan salpietarilla viikko niitosta ja liete ajetaan sateen alle kun nurmi on hyvässä kasvussa. Kesäkuun osuus lietelannan levityksessä on noin 30 %. Syksyllä levitetään loppu liete uudistettaville nurmille ja viljan sängelle. Lanta mullataan vuorokauden sisällä joko kyntäen tai lautasmuokkaimella. Tilalla syntyvää lantaa levittää pelloillensa keväällä ja syksyllä kaksi sopimustilaa. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 91,96 ha, josta omaa 27,42 ha, 27,11 ha vuokrattua ja 37,42 ha sopimuspeltoa. Laiduntaminen Lehmät laiduntavat kesäkuun alusta syyskuulle säiden mukaan, sillä laiduntaminen on hakijoiden mielestä tärkeä osa eläinten "terveydenhuoltoa" ja kuuluu lajin mukaiseen kesän rutiiniin. Eläimiä laidunnetaan siten, että 71 lehmää ja 10 yli kahdeksan kuukauden ikäisiä vasikoita laiduntaa noin neljä kuukautta vuodessa. Laidunalaa on 6 9 hehtaaria. Laidunalat eivät rajoitu vesistöön. Eläimet pidetään öisin sisällä. Eläinten juottaminen on järjestetty juottoaltaallisilla juottovaunulla. Juottovaunun paikka vaihtelee lohkoittain
ja syöttökerroittain. Vaunu täytetään päivittäin. Laitumilla ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. 4 Säilörehun varastointi Esikuivattua säilörehua varastoidaan 900 1300 t/a laakasiiloon. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön ja käytetään edelleen lannoitteena pelloille. Polttoaine ja öljysäiliöt Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Lisäksi säiliössä on sähköpumppu ja automaattipistooli. Säiliötä ei ole katettu, eikä sillä ole tiivistä alustaa. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa, joita säilytetään lukitussa korjaamossa. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakijan mukaan toiminnan laajennus ei lisää vaikutuksia ympäristöön. Puristemehu on johdettu suoraan lietesäiliöön jo vuodesta 1998 alkaen ja nykyiset rehuvarastot riittävät jatkossakin. Viljelytoimenpiteissä pyritään huomioimaan peltojen lähiasutus varsinkin lietteenlevityksiä ja ruiskutuksia suunniteltaessa, ettei aiheuteta kohtuutonta haju ym. haittaa ympäristön asukkaille. Peltotyöt tehdään tehokkaalla kalustolla, jolloin melun ja liikenteen kuormitus vähenee. Juhlapyhät ja mahdolliset peltojen lähiasutuksen toivomat päivät rauhoitetaan peltotöistä, mikäli säiden tai muista syistä johtuen tilanne ei ole ylivoimainen. Lietteen hajuhaittoja pienennetään multaamalla liete välittömästi tai viimeistään 1 vuorokauden kuluessa. Urakoitsijan kiireiden mukaan letkulevitys pyritään tekemään sateen alle. "Pihapelloilla" ruiskutusta tehdään ehdottoman tyynellä säällä tai siten, että ilmavirta on poispäin pihasta. Toiminta ei aiheuta merkittäviä meluhaittoja. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Laitumelta mahdollisesti karkaavat eläimet voivat aiheuttaa vähäisiä ongelmia liikenteelle tai naapureille. Tulipaloa varten alkusammutuskalustoa on riittävästi eri paikoissa. Tilan pelastussuunnitelma on valmistumassa.
Häiriötilanteissa laatukäsikirjan ohjeet ja itse tehty "Navetan selviytymiskansio". 5 Tiedot syntyvistä jätteistä: Jätteen nimi Määrä/a Käsittely tai hyödyntäminen Kuolleet eläimet n. 5 kpl Honkajoki Oy, polttolaitos Jäteöljy 100 l Öljynkeräysauto Metalliromut 1 t Romunkeräyspaikka Ongelmajätteet Ongelmajätteen keräyspiste LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Rantasalmen kunta on tiedottanut asian vireilläolosta kuuluttamalla lupahakemuksesta kunnanviraston ilmoitustaululla 1.3.2007 31.3.2007. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Rantasalmen kunnan teknisellä osastolla. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Etelä Savon ympäristökeskus on pyytänyt viranomaislausunnot Etelä Savon TE keskukselta ja Rantasalmen kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot Rantasalmen kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä TE keskukselta. Rantasalmen kunnanhallituksen lausunto: Kämäräisten laajennushanke on melko tyypillinen nykyviljelytoiminnassa. Mm. kannattavuuden takia tilojen eläinmäärät kasvavat. Eläinsuojat, lantavarastot ja muut oheisrakenteet saatetaan ajanmukaiselle tasolle.
6 Kämäräisten toiminnan laajentaminen on varsin pieni nykytilaan verrattuna, ja se sijoittuu perinteiselle viljelyalueelle. Toiminnan laajentaminen ei juurikaan lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Kunnanhallitus näkee myönteisenä asiana maatilayrittäjyyden jatkumisen ja kehittämisen Rantasalmella. Tilojen elinkelpoisuuden takia eläinmäärien suureneminen on nykymaataloudessa luontaista kehitystä. Kunnanhallitus puoltaa haetun luvan myöntämistä. TE keskuksen kalatalousyksikön lausunto: Kalatalousyksikkö tarkastelee asiaa ainoastaan yleisen kalatalousedun näkökulmasta, jättäen muut asiaan vaikuttavat tekijät luvan myöntäjän harkintaan. Etelä Savon ympäristöohjelman mukaan maatalous vastaa yksin kahdesta kolmannesosasta maakunnan vesistöjä rehevöittävästä kokonaisfosfori ja typpikuormituksesta. Vesistöjen rehevöityminen, maaperän ja pohjavesien pilaantuminen koetaan maakunnassa suurimpana ympäristöongelmana ja maatalous on keskeinen ravinteiden tuottaja. Edellä esitetyn perusteella suurten karjatilojen lannan käsittely ja levitys ovat ympäristöongelma. Maan pinnalle levitetty lietelanta aiheuttaa helposti ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Tässä tapauksessa hakemuksessa on esitetty, että liete mullataan useimmiten välittömästi levityksen jälkeen, kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa. Hakemuksen mukaan lannasta 50 % levitetään keväällä ja 20 % syksyllä nitraattidirektiivin mukaisesti. Ensimmäisen rehuniiton jälkeen nurmen sängelle levitetään 30 % lannasta letkulevityksenä. Keväällä levitys tapahtuu omille pelloille ja syksyllä sopimustilojen pelloille. Levityksen ajoitus kevääseen ja alkukesään on hyvä, sillä kasvukaudella levitettävän lannan ravinteet ehtivät sitoutua kasvillisuuteen. Syksyn levitys tulisi ajoittaa sateiden mukaan ja multaus tulisi suorittaa välittömästi. Levityspellot eivät rajoitu suoraan vesilaissa tarkoitettuihin vesistöihin. Ojituksen ja maaston kaltevuuden vaikutuksesta pelloilta "karkaavat" ravinteet saavuttavat vesistöt varsin tehokkaasti. Lähes kaikki lietteen levitykseen
7 hankitut pellot sijaitsevat valuma alueella, josta vedet valuvat Putkilahteen ja lopulta Haukiveteen. Alueen halki kulkee yksi suurempi puro/joki, Ruuvisenjoki, ja muutama lannan levitykseen ilmoitettu pelto rajautuu suoraan siihen. Alueella on runsaasti pelto ja metsäojia, joista suuri osa laskee Ruuvisenjokeen ja edelleen Putkilahteen. Putkilahti on lähes 10 kilometrin etäisyydellä levityspelloista ja osa ravinteista sitoutuu matkalla ennen Putkilahtea, mutta vähäisetkin ravinnelisäykset voivat vaikuttaa haitallisesti lahden tilaan. Valuma alueilla tehtävät toimenpiteet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa vesiensuojelutyötä, joten niihin on syytä varautua ympäristölupia myönnettäessä. Edellä esitetyn perusteella luvan myöntäjän tulee harkita suojakaistojen määräämistä lietelannan levityspeltojen pientareille erityisesti Ruuvisenjokeen rajoittuvilla pelloilla. Muillakin pelloilla ne olisivat vesiensuojelun kannalta eduksi. Lannan levitystä on myös vältettävä sateisten jaksojen aikana, jolloin huuhtomariski on kuivia kausia suurempi. Lannan levityksessä on myös muistettava nitraattiasetuksen määräykset kalteville pelloille, joita Osikonmäen alueella esiintyy. Muistutukset Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja A haluaisi tutkittavaksi keinoja, joilla ilmeisesti lietesäiliöstä tulevan hajun leviäminen muistuttajan tilalle voitaisiin ehkäistä. Kesällä sopivalla tuulensuunnalla tai matalapaineella hajusta on sen verran haittaa, ettei ulkona voi oleskella ja ovet on pidettävä kiinni. Hakijan vastine Hakijoille varattiin tilaisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Vastine on saapunut ympäristökeskukseen 21.9.2007. TE keskuksen lausuntoon hakijat vastaavat seuraavasti: Heikkilän tilan peltoja sekä sopimustilojen peltoja viljellään ympäristötukiehtojen ja nitraattidirektiivin mukaisesti. Toisen sopimustilan pellot eivät rajoitu ollenkaan jokeen ja osa pelloista on rautatien takana, ei siis joen valuma
alueella. Kyseisten ehtojen mukaan pelloilla on ehjät, riittävät pientareet ja lannoitus vastaa kasvien käyttämää ravinnemäärää. 8 Ruuvisenjoen penkat ja luiskat ovat leveät sekä runsaan heinä ja sarakasvillisuuden peitossa. Kesällä joki on lähes kuiva, maksimivirtaaman ollessa keväällä lumien sulaessa. Joen varrella olevat pellot ovat salaojitettu ja tasaisia, joten pintavalumia ei synny kovemmallakaan sateella. Rinnepellot ovat noin kilometrin päässä joesta ja välissä on metsävyöhyke. Kaikki omat peltomme ovat raivioita lukuun ottamatta nurmiviljelystä, mikä vähentää entisestään valumariskiä. Uusien lannoitus ja lannankäyttöohjeiden mukaan lannankäyttö hehtaaria kohden pienenee, joten valumariski on mielestämme olematon. Näillä perusteilla erilliset suojakaistat ovat mielestämme tarpeettomat. Muistuttaja A:lle hakijat huomauttavat, että Heikkilän tilalla on harjoitettu lypsykarjataloutta lähes sata vuotta. Karjatalouden ohessa syntyy myös hajuja vaihtelevasti. Tilan lietevarastoista kaksi täyttyy säiliönpohjan alta lietteen pintakuoren alle hajuhaittojen minimoimiseksi. Kolmas säiliö täytetään pumppaamalla toisesta säiliöstä 1 2 kertaa vuodessa kevättalvella. Lantaa levitetään keväällä mullokselle, kesällä nurmen sängelle ja syksyllä kynnön alle. Levitysaikana haju on voimakkaampi, mutta häviää muutamassa päivässä. Lannan levityksessä pyritään naapurit ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan, jotta hajuhaittoja voidaan vähentää. Hajujen vähentämiseksi ei ole saatavilla sellaista tekniikkaa tai menetelmiä, joilla saataisiin konkreettista muutosta. Jokapäiväisissä toimissa pyrimme minimoimaan hajuhaitat mahdollisimman hyvin. Laajennus suuntautuu poispäin muistuttajan kiinteistöstä. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus myöntää Päivi ja Jussi Kämäräisen eläinsuojille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa ja toiminnan laajentamista. Eläin
9 suojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 71 lypsylehmää, 32 hiehoa, ja 26 nuorkarjayksilöä. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse lantaa, virtsaa, säilörehun puristenestettä, eläinsuojan pesuissa syntyviä jätevesiä tai muita jätevesiä pinta tai pohjavesiin. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantakuilujen, kuivikelantaloiden, virtsasäiliöiden sekä puristenestekaivojen on oltava vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lantavarastojen kuormauspaikkojen on oltava tiivispohjaisia. (YSL 8, 43, 103, JL 6 ) 2. Lannan levitykseen käytettävää peltoa on oltava vähintään 59 ha. Tässä pinta alassa eivät ole mukana vesistöjen ja valtaojien varsille jätettävät suojakaistat. Lannan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lannan levitykseen käytettävän peltoalan riittävyyteen, riittäviin suojaetäisyyksiin ojiin ja vesistöihin sekä kuljetuskaluston kuntoon ja puhtauteen liikuttaessa yksityisillä ja yleisillä teillä. Levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi, lannan käsittely ja varastointi sekä kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. (YSL 43 )
10 4. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, paristot ja jäteöljyt, käytetyt ruiskut ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen vähintään vuosittain. Ongelmajätteiden varastointi tilalla on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa ja niitä ei pääse leviämään ympäristöön. Hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, metalli, lasi ja muovijätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. (YSL 43, JL 6 ) 5. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt on varustettava tiiviillä suoja altailla ja säiliöt on sijoitettava katettuun tilaan. Tiiviillä suoja altailla varustettujen säiliöiden sijasta voidaan käyttää myös kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Säiliöt on varustettava lapon estolaitteilla. Öljyvuotojen talteenottoon on varauduttava varaamalla säiliöiden läheisyyteen riittävästi imeytysmateriaalia. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 6. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte on toimitettava välittömästi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Jos kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. (YSL 43 ) 7. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. Toiminnanharjoittajan on esitettävä häiriötilanteita varten laadittu toimintaohjelma Etelä Savon ympäristökeskukselle. Ohjelma on esitettävä ympäristökeskukselle viimeistään puolen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. (YSL 43, 62 ) 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuoje
lua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6 ) 11 9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle on toimitettava tiedot eläinmääristä sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista sekä levitysaloista ja paikoista. Ilmoituksen voi tehdä niin halutessa sähköisesti ympäristöhallinnon TYVI palvelun välityksellä. (YSL 46, JL 51, 52 ) 10. Ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa on sen valmistumisesta tehtävä ilmoitus Etelä Savon ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. (YSL 43 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä Savon TE keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 2. Tarkkojen suojakaistojen määrääminen katsotaan tarpeettomaksi, sillä Ruuvisenjoki laskee vasta lähes kymmenen kilometrin päässä levityspelloista Putkilahteen. Tällä välin osa ravinteista on ehtinyt sitoutua matkan varrella. Kaltevien peltojen osalta hakijaa sitovat nitraattiasetuksen määräykset, joita hakija on myös vastineessaan ilmoittanut noudattavansa. Muistuttaja A:n muistutus toiminnan hajuhaitoista on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 3. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Etelä Savon ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen ase
12 tusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti karjasuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutus alueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräysten perustelut Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantalan täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin jos toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Riittävillä varastotilavuuksilla pyritään varmistamaan se, että lanta voidaan levittää ympäristönsuojelun ja kasvien ravinnontarpeen kannalta edullisimpana ajankohtana. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella ehdottomasti kielletty. Lantavarastojen säännöllisellä tarkastuksilla (vähintään 1 kerta/vuosi) varmistetaan niiden tiiveys myös toiminnan aikana. (Määräys 1) Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Tavoitteena on lähinnä suojella pintavesiä, mutta myös levitysalueella olevia talousveden ottopaikkoja. (Määräys 2) Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Hajua syntyy erityisesti lannan käsittelystä ja varastoinnista avoimissa tiloissa, mistä syystä näihin toimintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. (Määräys 3) Syntyvät jätteet on kerättävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, maiseman rumentumista tai vaaraa tai haittaa tervey
delle tai ympäristölle. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista. (Määräys 4) 13 Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. (Määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Määräys 6) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Häiriö ja poikkeustilanteisiin varautuminen on tarpeen mahdollisten ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Häiriötilanteissa tila noudattaa laatukäsikirjan ohjeita ja itse tehtyä "navetan selviytymiskansiota". Niiden riittävyyden arvioimiseksi on toimintaohjelma toimitettava Etelä Savon ympäristökeskukselle tarkastettavaksi. (Määräys 7) Toiminnanharjoittaja on vastuussa kiinteistön ympäristövaikutuksista myös toiminnan loputtua. Tästä syystä on tarpeen suunnitella toiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet etukäteen ja toimittaa suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Määräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 9) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C4. (Määräys 10.)
14 LUVAN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Jos eläinsuojaa aiotaan käyttää vielä vuoden 2018 jälkeen, on luvan ehtojen tarkistamiseksi tehtävä hakemus vuoden 2017 loppuun mennessä. (YSL 55, 57, YSA 19 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 31, 35, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 57, 62, 96, 100, 103 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (27.12.2006/1387)
15 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään 1 570 euroa käsittelymaksua. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 27.12.2006/1387. Yli insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Päätöksen valmisteluun on osallistunut myös tarkastaja Suvi Tolonen. LUPAPÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Päätös Päivi ja Jussi Kämäräinen (lasku mukana) Jäljennös päätöksestä Rantasalmen kunnanhallitus Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomainen Etelä Savon TE keskus Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ympäristöluvan valvoja Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoitus kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ) Valitusosoitus on liitteenä.
LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA 2007 Y 59 113 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Päätös on annettu 24.10.2007. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 23.11.2007. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: 020 490 4509 Puhelin: 020 490 106 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.