Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä tietoa peritoniitin eli vatsakalvotulehduksen riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla. Lisätietoa peritoniitista on sevelameerin pakkausselosteessa. Lue se huolellisesti ennen kuin aloitat tämän valmisteen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Noudata tarkasti kaikkia lääkärin, sairaanhoitajan tai apteekkihenkilökunnan sinulle antamia ohjeita. Ota heihin yhteyttä, jos olet epävarma tai sinulla on kysyttävää hoidosta. Peritoneaalidialyysi Jos munuaiset eivät pysty riittävästi suodattamaan kuona-aineita, suoloja ja nestettä verestä, vatsaa verhoavaa vatsaontelon elimet peittävää vatsakalvoa voidaan käyttää suodattimena prosessissa, jota kutsutaan vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysiksi. Kuona-aineet, suolat ja nesteet pystyvät siirtymään helposti vatsakalvon läpi vatsaonteloon. Vatsaan viedään pehmeä muoviletku (katetri), jonka kautta dialyysiliuos (dialysaatti) johdetaan vatsaonteloon. Dialyysiliuos pidetään tietyn aikaa vatsaontelon sisällä, ja kuona-aineet, suolat ja ylimääräinen neste siirtyvät verestä liuokseen. Kun liuos on ehtinyt imeä kuona-aineet itseensä, se poistetaan vatsaontelosta katetrin kautta 1,3,4. Peritoniitti Peritoniitilla tarkoitetaan bakteerin tai sienen aiheuttamaa peritoneumin eli vatsakalvon (kalvo, joka verhoaa vatsaontelon sisäseinämää ja peittää vatsaontelon elimiä) tulehdusta. Kenelle tahansa voi kehittyä peritoniitti, mutta se on erityisen yleinen peritoneaalidialyysiin liittyvä komplikaatio. Jos sinulla on peritoniitti, dialyysinesteesi voi muuttua sameaksi tai se saattaa sisältää valkoisia laikkuja, säikeitä tai kokkareita. Peritoniitti aiheuttaa jatkuvaa, terävää ja laajalle levinnyttä kovaa vatsakipua 1,3. Peritoniitin kehittymisen riski on suurempi, jos sinulla on aiemmin esiintynyt peritoniittia. Mikäli sinulla on parantumaton maksavaurio (kirroosi), umpilisäketulehdus, Chronin tauti, mahahaava, umpipussitulehdus (divertikuliitti) tai haimatulehdus (pankreatiitti), sinulla on myös suurentunut peritoniitin riski.
Mitkä ovat peritoniitin syyt peritoneaalidialyysipotilailla? Peritoniitin voivat aiheuttaa puutteellinen hygienia, saastuneet välineet tai epäpuhdas ympäristö dialyysitoimenpidettä suoritettaessa. Miten peritoniitin esiintymistä peritoneaalidialyysipotilailla voi estää? Jos saat peritoneaalidialyysihoitoa, vatsakalvotulehduksen voi estää ottamalla huomioon seuraavat: Pese kätesi myös kynnenaluset ja sormien välit ennen kuin kosket katetriin. Puhdista katetria ympäröivä alue päivittäin antiseptisella aineella. Yritä toimia niin hygieenisesti kuin mahdollista vaihtaessasi dialyysipussia. Säilytä dialyysivälineet puhtaassa paikassa. Pyydä dialyysihoidostasi vastaavaa hoitotiimiä neuvomaan sinua ja antamaan ohjeet peritoneaalidialyysikatetrin oikeasta hoidosta. Jos sinulla ilmenee sairaus tai tila, joka lisää peritoniitin riskiä, lääkäri voi määrätä sinulle antibioottilääkityksen peritoniitin estämiseksi. Milloin tulee hakeutua hoitoon? Ota heti yhteyttä lääkäriin, jos havaitset, että: dialyysineste on sameaa dialyysineste sisältää valkoisia laikkuja, säikeitä tai kokkareita dialyysineste haisee pahalta tai katetria ympäröivä alue punoittaa tai aristaa 1,3 tai mikäli sinulla ilmenee jokin seuraavista oireista: vatsavaivat vatsan turvotus vatsakipu vatsan arkuus vatsanpeitteiden kovuus ummetus kuume vilunväristykset ja -puistatukset ruokahalun katoaminen pahoinvointi oksentelu 5,6 Peritoniitin hoito Lääkäri kertoo sinulle, miten peritoniittiasi hoidetaan. Keskustele aina lääkärin kanssa hoitovaihtoehdoista. Hoitoon voi sisältyä antibiootteja. Katetri saatetaan poistaa ja lääkäri voi määrätä, että dialyysitapaa muutetaan pariksi päiväksi, jotta tulehdus hellittää.
Joissakin tapauksissa on tarpeen tehdä leikkaustoimenpide tulehtuneen kudoksen poistamiseksi tai tulehduksen taustalla olevan syyn hoitamiseksi. Leikkauksella voidaan myös estää tulehdusta leviämästä muualle elimistöön Jos peritoniitti jatkuu pitkään tai uusiutuu, saatat joutua lopettamaan peritoneaalidialyysin ja siirtymään johonkin toiseen dialyysihoitomuotoon. Hoitamattomana peritoniitti saattaa olla henkeä uhkaava 2. Ydinsanoma Tiedosta peritoniitin riski ja noudata hyvää hygieniaa peritoneaalidialyysin aikana. Lähteet 1. Mayo Clinic. Peritoneal dialysis (issue date 21 May 2013). http://www.mayoclinic. com/health/peritonealdialysis/my00282/method=print[09/07/2013 11:32:48]. Date of the site visited: 9-7-2013. 2. Mayo Clinic. Peritonitis (issue date 09 July 2011). http://www.mayoclinic.com/health/ peritonitis/ds00990/method=print&dsection=all[09/07/2013 13:25:01]. Date of the site visited: 9-7-2013. 3. Merck Manual Patients & Caregivers. Dialysis (issue date Feb 2013). http://www.merckmanuals.com/home/kidney_and_urinary_tract_disorders/dialysis/dialysis.html?qt=hemodialysis&alt= sh. Date of the site visited: 8-7-2013. 4. National Kidney Foundation. Peritoneal dialysis. http://www.kidney.org/atoz/content/peritoneal.cfm. Date of the site visited: 13-8-2013. 5. Package leaflet, M131 03. SVL. car. tab. 002. 03. core. Sevelamer carbonate. Date of the site visited: 1-7-2013. 6. Warady BA, Bakkaloglu S, Newland J, Cantwell M, Verrina E, Neu A, Chadha V, Yap HK, and Schaefer F. Consensus guidelines for the prevention and treatment of catheter-related infections and peritonitis in pediatric patients receiving peritoneal dialysis: 2012 update. Perit. Dial. Int. 2012; 32 Suppl 2: S32-S86
Potilaille Koulutusmateriaali arteriovenoosisen (AV) fistelialueen komplikaatioiden riskitekijöistä ja niiden estosta hemodialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä tietoa valtimo-laskimoavanteen eli arteriovenoosisen (AV) fistelialueen komplikaatioiden riskitekijöistä ja estosta hemodialyysipotilailla. Noudata tarkasti kaikkia lääkärin, sairaanhoitajan tai apteekkihenkilökunnan sinulle antamia ohjeita. Ota heihin yhteyttä, jos olet epävarma tai sinulla on kysyttävää hoidosta. Hemodialyysi Jos munuaiset eivät pysty riittävästi suodattamaan kuona-aineita, suoloja ja nesteitä verestä, tämä voidaan tehdä dialyysikoneen avulla. Kehon ulkopuolella sijaitsevan koneen pumppu johdattaa veren dialysaattorin läpi. Dialysaattoria kutsutaan myös keinomunuaiseksi. Kun keinomunuainen on suodattanut verestä kuona-aineet ja suolat, puhdistettu veri johdetaan takaisin potilaaseen 3,4. Hemodialyysi on pitkälle edenneen munuaisten vajaatoiminnan yleinen hoitomuoto. Hermodialyysi auttaa kehoa säätelemään verenpainetta ja ylläpitämään neste- ja kivennäisainetasapainoa (esimerkiksi kalium ja natrium) 3,4. Hemodialyysihoitoon tarvitaan veritie, jonka kautta verta johdetaan ulos kehosta suodatusta varten muutamia kertoja viikossa. Yleisin veritien toteutustapa on AV-fisteli eli valtimo-laskimoavanne 3,4. Mikä on AV-fisteli? AV-fisteli on keinotekoisesti rakennettu yhteys valtimon ja laskimon välillä. Fistelin rakentamisen tekee kirurgi. AV-fistelissä laskimo yhdistetään läheiseen valtimoon. Toimenpiteen seurauksena laskimot laajenevat ja dialyysineulan sisäänvienti on helpompaa 2. Mitkä ovat AV-fistelin komplikaatiot? AV-fisteli voi aiheuttaa useita (fistelialueen) komplikaatioita. AV-fistelin yleisimmät komplikaatiot ovat seuraavat 4,6 : Tulehdus: Voi esiintyä AV-fistelin pistopaikan alueella. Verihyytymät: Voivat muodostua AV-fistelissä. Yleensä verihyytymät sijaitsevat AV-fistelin sisäpuolella eivätkä kulkeudu muualle kehoon. Hyytymät saattavat kuitenkin tukkia fistelin. Verenvuoto: AV-fistelistä voi vuotaa verta. Steal-oireyhtymä: Oireyhtymässä veren virtaus käteen on riittämätöntä, koska AV-fisteli suuntaa valtimoverenkierron liiallisesti laskimopuolelle ja käteen ei tule riittävästi verta. Oireina ovat fistelipuolen käden / sormien kylmyys, kipu tai kihelmöinti tai käsien / sormien heikko toiminta. Etenkin iäkkäillä potilailla, joilla on verisuonitauteja tai diabetes, on suurentunut steal-oireyhtymän riski 1. Ahtauma (stenoosi): Verisuoni ahtautuu ja tämän seurauksena veren virtaus saattaa vähentyä tai aiheuttaa hyytymiä.
Miten AV-fistelin komplikaatioita voidaan ehkäistä? Huolehdi seuraavista toimista 5 : Pese ennen jokaista hoitokertaa kätesi ja AV-fistelin pistopaikka. Käsittele AV-fistelin pistopaikka aseptisella aineella aina ennen toimenpidettä. Vältä AV-fistelialueen vahingoittamista, raapimista tai ihoärsytyksen aiheuttamista. Älä kanyloi arpikudoksen läpi. Käytä AV-fistelin pistopaikkaa ainoastaan hemodialyysiin. Älä koskaan mittaa verenpainetta AV-fistelin puoleisesta käsivarresta. Älä käytä puristavia vaatekappaleita pistopaikan yläpuolella. Älä nuku pistopaikan puoleisen käsivarren päällä. Älä kanna mitään painavaa fistelikädessä. Tarkista pulssisi säännöllisesti. Tarkista joka päivä sormin tunnustelemalla, tuntuuko fistelissä värinää. Milloin tulee hakeutua hoitoon? Ota heti yhteyttä lääkäriin, jos havaitset seuraavia oireita 4 : Kipu Punoitus tai lämmön tunne Ihorikkoumat fistelialueen lähistöllä Mustelmat Pitkittynyt verenvuoto fistelialueelta Nopeasti laajeneva fistelialueen pullistuma Fistelialueella normaalisti tuntuvan pulssin katoaminen Ydinsanoma Noudata varovaisuutta käsitellessäsi AV-fistelikohtaa ja tarkista fistelin kunto säännöllisesti. Lähteet 1. Konner K, Nonnast-Daniel B, and Ritz E. The arteriovenous fistula. J. Am. Soc. Nephrol. 2003; 14: 1669-1680 2. Mayo Clinic. Arteriovenous fistula (issue date 27 April 2012). http://www.mayoclinic.com/health/arteriovenousfistula/ds01171/method=print[08/07/2013 10:33:51]. Date of the site visited: 8-7-2013. 3. Mayo Clinic. Hemodialysis (issue date 21 May 2013). http://www.mayoclinic.com/health/hemodialysis/my00281/method=print&dsection=all[08/07/2013 10:30:29]. Date of the site visited: 8-7-2013. 4. Merck Manual Patients & Caregivers. Dialysis (issue date Feb 2013). http://www.merckmanuals.com/home/kidney_and_urinary_tract_disorders/dialysis/dialysis.html?qt=hemodialysis&alt= sh. Date of the site visited: 8-7-2013. 5. National Kidney and Urologic Diseases Information Clearinghouse. Vascular access for hemodialysis. http://kidney.niddk.nih.gov/kudiseases/pubs/vascularaccess/#complications. Date of the site visited: 8-7-2013. 6. Stolic R. Most important chronic complications of arteriovenous fistulas for hemodialysis. Med. Princ. Pract. 2013; 22: 220-228
Potilaille Koulutusmateriaali vitamiininpuutoksen riskin kasvusta sevelameeria saavilla kroonista munuaistautia sairastavilla potilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä tietoa vitamiininpuutoksen riskin kasvusta sevelameeria saavilla kroonista munuaistautia sairastavilla potilailla. Lisätietoa vitamiininpuutoksesta on sevelameerin pakkausselosteessa. Lue se huolellisesti ennen kuin aloitat tämän valmisteen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Noudata tarkasti kaikkia lääkärin, sairaanhoitajan tai apteekkihenkilökunnan sinulle antamia ohjeita. Ota heihin yhteyttä, jos olet epävarma tai sinulla on kysyttävää hoidosta. Mikä on krooninen munuaistauti? Ihmisellä on normaalisti kaksi munuaista. Munuaiset suodattavat kuona-aineita, poistavat liiallisen veden verestä ja muodostavat virtsaa. Ne myös pitävät yllä kehon kemiallista tasapainoa, auttavat säätelemään verenpainetta ja valmistamaan hormoneja. Kroonisessa munuaistaudissa munuaiset ovat vioittuneet eivätkä pysty suodattamaan (kaikkia) kuonaaineita ja liiallista vettä verestä. Koska munuaisten suodatuskyky ei tällöin toimi yhtä tehokkaasti kuin normaalisti, kuona-aineet ja vesi kertyvät elimistöön. Tästä voi aiheutua (vakavia) terveydellisiä ongelmia 2,3. Joitakin kroonisen munuaistaudin muotoja pystytään hoitamaan. Hoitoon kuuluvat lääkkeet, jotka alentavat verenpainetta, säätelevät veren glukoosipitoisuutta ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Hoidossa tärkeimmällä sijalla on kuitenkin kroonisen munuaistaudin oireiden pitäminen hallinnassa, komplikaatioiden vähentäminen ja taudin etenemisen hidastaminen 2,3. Kroonisen munuaistaudin komplikaatiot Kroonisella munuaistaudilla on vaikutusta lähes koko elimistöön. Taudin mahdollisia komplikaatioita ovat seuraavat 2,5 : Nesteen kertyminen, joka aiheuttaa käsien / jalkojen turvotusta, korkeaa verenpainetta ja nesteen kertymistä keuhkoihin Veren kaliumpitoisuuden nousu (hyperkalemia), joka voi heikentää sydämen toimintaa ja olla henkeä uhkaavaa Sydän- ja verisuonitauti (kardiovaskulaaritauti) Heikko luusto ja luunmurtumien riskin kasvu Anemia Alentunut seksuaalinen halukkuus tai impotenssi Keskushermoston vauriot, jotka voivat aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, persoonallisuuden muutoksia tai kohtauksia Heikentynyt immuunivaste, joka altistaa tulehduksille Perikardiitti eli sydäntä ympäröivän pussin tulehdus (perikardium)
Raskauskomplikaatiot, joista voi aiheutua vaaraa äidille ja kehittyvälle sikiölle Peruuttamattomat munuaisvauriot (loppuvaiheen munuaissairaus), joka edellyttää lopulta joko dialyysiä tai munuaisensiirtoa, mutta myös luusairauksia ja aliravitsemusta saattaa esiintyä. Mikä on vitamiininpuutos? Saamme lähes kaikki tarvitsemamme vitamiinit nauttimastamme ravinnosta 6, mutta joitakin vitamiineja muodostuu elimistössämme. Vitamiininpuutos tarkoittaa sitä, että hyvään terveydentilaan tarvittavia vitamiineja ei ole riittävästi 1. Useimmat ravinnosta saaduista tai elimistön muodostamista vitamiineista eivät varastoidu elimistöön. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia säännöllisestä vitamiinien saannista. Vitamiininpuutos voi johtua useista syistä, kuten riittämättömästä vitamiinien saannista, heikentyneestä imeytymisestä tai puutteellisesta käsittelystä tai varastoinnista elimistössä 4. Kroonista munuaistautia sairastavien potilaiden kasvanut vitamiininpuutoksen riski Kroonista munuaistautia sairastavat potilaat ovat alttiita vitamiininpuutokselle. Vitamiininpuutos voi johtua monista syistä 6. 1. Saatat joutua noudattamaan tiettyä ruokavaliota kroonisen munuaistaudin takia. Sen vuoksi joitakin vitamiineja voi jäädä saamatta tai et saa niitä riittävästi. 2. Heikon vointisi vuoksi et ehkä pysty syömään säännöllisesti etkä näin ollen saa päivittäin riittävästi vitamiineja. 3. Krooninen munuaistauti saattaa vaikuttaa elimistön kykyyn muodostaa tai aktivoida joitakin vitamiineja (esimerkiksi D-vitamiini). 4. Jotkut käyttämistäsi lääkkeistä (esimerkiksi sevelameeri) voivat aiheuttaa muutoksia vitamiinien käsittelyyn ja imeytymiseen elimistössä. 5. Elimistöön kroonisen munuaistaudin takia kertyvissä kuona-aineissa saattaa olla päivittäistä vaihtelua. Tällä on vaikusta myös siihen, miten elimistö käyttää vitamiineja. 6. Vitamiineja voidaan menettää dialyysihoidon aikana. Vitamiininpuutoksen esto sevelameeria saavilla kroonista munuaistautia sairastavilla potilailla Lääkäri saattaa seurata veresi D-vitamiinipitoisuutta ja määrätä sinulle tarvittaessa D-vitamiinilisää. Jos et käytä monivitamiinitabletteja, veren A-, E-, K-vitamiini- ja foolihappopitoisuudet saattavat olla alhaisia, ja lääkäri voi tarpeen mukaan määrätä sinulle vitamiinilisiä 6,7. Ydinsanoma Jos sairastat kroonista munuaistautia, ota huomioon, että saatat kärsiä vitamiininpuutoksesta. Lääkäri voi tarkistaa säännöllisesti vitamiinipitoisuutesi ja määrätä vitamiinilisiä. Lähteet 1. Collins English Dictionary. Vitamin deficiency. http://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/vitamindeficiency[01/07/2013 13:51:20]. Date of the site visited: 1-7-2013. 2. Mayo Clinic. Chronic kidney failure (issue date 16 May 2013). http://www.mayoclinic.com/health/kidneyfailure/ds00682. Date of the site visited: 1-7-2013.
3. MedlinePlus. Chronic kidney disease (issue date 20 May 2013). http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/chronickidneydisease.html. Date of the site visited: 1-7-2013. 4. Merck Manual Patients & Caregivers. Vitamins (issue date Feb 2013). http://www.merckmanuals.com/home/disorders_of_nutrition/vitamins/overview_of_vitamins.html?qt=vitamin deficiency&alt=sh. Date of the site visited: 1-7-2013. 5. National Kidney Disease Education Program. Chronic Kidney Disease - What does it mean for me? http://www.nkdep.nih.gov/resources/kidney-disease-mean-for-me.shtml. Date of the site visited: 1-7-2013. 6. National Kidney Foundation. Vitamins and Minerals in Kidney Disease. http://www.kidney.org/atoz/content/vitamineral.cfm. Date of the site visited: 1-7-2013. 7. Package leaflet, M131 03. SVL. car. tab. 002. 03. core. Sevelamer carbonate. Date of the site visited: 1-7-2013.