1 MAMEKAM 4 Työssäoppimassa 11.11.-20.12.2010 Fuengirola, Espanja Taru Markkula ja Janina Leino Aurinkorantojen Fuegirola tai Fuge, kuten paikalliset suomalaiset sitä kutsuvat, on todella viihtyisä paikka. Turismi on suurena osana aluetta ja eniten ulkomaalaisia matkailijoita siellä käy, tilastojen mukaan, Iso- Britanniasta ja Suomesta. Kaduilla kuuleekin enemmän suomen- ja englanninkieltä, kuin itse espanjaa. Saimme kuulla mahdollisuudesta työssäoppimiseen ulkomailla melko yllättäen. Meille kerrottiin että kolmella oppilaalla olisi tilaisuus lähteä Espanjaan työssäoppimaan. Aluksi olimme matkustamisesta hieman epävarmoja, mutta kun opettajamme kertoi enemmän työssäoppimisjaksosta ja yleensäkin Fuengirolasta, niin innostus kasvoi. Pääsyyt lähtemiseen olivat, että tiesimme työssäoppimisesta ulkomailla
2 olevan meille hyötyä tulevaisuudessa ja että tämä oli tilaisuutena ainutlaatuinen. Valmentautuminen matkalle Kuten jo aiemmin mainittu, tieto mahdollisuudesta päästä Espanjaan työssäoppimaan tuli melko lyhyellä varoitusajalla. Meillä oli noin puolitoista kuukautta aikaa ennen työssäoppimisjakson alkua. Siksi emme mitään suurempia valmisteluja kerenneet tehdä (niin kuin esimerkiksi käydä espanjan kielen kurssia tms). Pääasiassa kävimme läpi yleisiä asioita työssäoppimisesta ulkomailla ja elämisestä Espanjassa sekä saimme monia ohjeita ja neuvoja opettajilta. Mukaan matkalle saimme myös Hyvää matkaa espanjaksi kirjat, joista pystyimme opettelemaan hieman espanjan perusteita. Otimme myös ennen matkaa sähköpostilla yhteyttä TO-paikkamme johtajaan, Samiin, jolta kyselimme tärkeimpiä asioita joita meidän tulisi tietää työnkuvastamme jne. Matkustaminen Matkaliput varasimme ebookersilta, koska sieltä saimme siihen aikaan edullisimmat liput. Lähdimme matkaan 8.11.2010. Tarulla matka alkoi Oulusta ja Helsingistä liittyi Janina matkaan mukaan. Jatkoimme yhdessä Barcelonaan, jossa meillä oli mukava kymmenen tunnin odottelu edessä ennen pääsyämme Malagaan. Odotellessamme kiertelimme ympäri suurta lentokenttää tutkiskellen paikkoja, jotta saisimme ajan kulumaan. Nukkumisesta kentällä ei tullut oikein mitään, joten unet jäivät ehkä tunnin
3 mittaisiksi. Lopulta kuitenkin koitti aamu ja meidän koneemme saapui. Malagassa meitä odotti kiinteistönvälitysfirmaltamme, Tupasilta, varaamamme kyyti Fuengirolaan. Ennen sitä tosin kerkesimme kokea ikävän yllätyksen, sillä matkalaukkumme eivät olleet saapuneet perille. Niinpä kävimme täyttämässä katoamisilmoitukset ja lähdimme jatkamaan matkaamme kohti päämääräämme. Öinen Barcelonan lentokenttä.
4 JKK 6682 oli meidän lentomme. Asuminen Otimme sähköpostitse yhteyttä paikalliseen suomalaiseen kiinteistönvälitysfirmaan Tupasiin, josta tiedustelimme vapaita asuntoja työssäoppimisajallemme, mielellään työssäoppimispaikkamme läheltä. Tupasilta vastattiinkin heti samana päivänä ja saimme paljon tietoa sekä valokuvia asunnoista. Alun perin katselimme kaksioita, sillä meiltä oli lähdössä kolme työssäoppijaa. Viime metreillä kuitenkin yksi meistä joutui perumaan lähtönsä, joten kyselimme pienempiä ja edullisempia asuntoja. Vapaana oli yksi yksiö, jonka sitten vuokrasimme. Varasimme Tupasilta myös lentokenttäkuljetuksen, eli eräs Tupasin työntekijä tuli meitä vastaan Malagan lentokentälle ja kyyditsi meidät Tupasin toimistolle, josta saimme avaimet asuntoomme. Lisäksi meille tultiin myös näyttämään missä asuntomme on ja meille kerrottiin yleisiä toimintaohjeita asunnossa. Asuntomme sijaitsi tosi hyvällä paikalla, palvelut olivat lähellä, eikä työpaikallemmekaan ollut kuin n. 10 minuutin kävelymatka.
5 Asunnostamme kuuden viikon ajan. Vastaanotto ja asennoituminen työssäoppimispaikassa Olimme sopineet etukäteen Samin kanssa, että käymme hänen luonaan Pizza Maestrossa hieman tutustumassa paikkaan ennen varsinaisen harjoittelumme alkamista. Saimme Tupasilta myös kartan ja ohjeet työpaikallemme ja heti asuntoon tutustumisen jälkeen lähdimmekin kohti tulevaa TO-paikkaamme. Meidät otettiin lämpimästi vastaan ja Sami kertoi meille meidän tärkeimmistä työtehtävistämme sekä tietysti yleistä tietoa yrityksestä, kuten aukioloajoista ja taustoista. Hän painotti erityisesti asiakaspalvelun laadun tärkeyttä ja sitähän meidän oli tarkoitus harjoitellakin. Sovimme että aloitamme työt sitten 11. päivä, jotta kerkeämme käydä ostamassa itsellemme sopivat työvaatteet (ne olivat hukassa matkalaukkujen kanssa) ja vähän tutustumassa ympäristöön. Työpäivät meillä kestivät kello 14.00-20.00 tai 17.00-23.00, riippuen oliko aamu- vai iltavuorossa.
6 Ravintolan edusta. Ruokailu Saimme syödä ilmaiseksi pizzeriassa aina työpäiviemme aikana, muina aikoina kävimme joko ulkona syömässä, tai ihan vaan ostimme kaupasta aineksia joista valmistimme itsellemme ruokaa kämpillä. Harvemmin tosin kokkasimme itse, sillä Fuengirolassa oli melko halpaa käydä syömässä ulkona. Erityisesti tapas-paikat olivat ystävällisiä kukkarolle, sillä yksi annos maksoi yleensä euron. Eivätkä kunnon ruuatkaan kalliita olleet, sillä kolmen ruokalajin ateriat maksoivat keskimäärin 11. Työssäoppimisohjelma
7 Ensimmäisenä päivänämme olimme sopineet menevämme töihin klo 15.00. Myöhästyimme kuitenkin hieman, sillä muutamaa tuntia aikaisemmin meille soitettiin että matkalaukkumme ovat löytyneet ja ne toimitetaan meille tunnin kuluessa. Niiden toimittaminen meille kuitenkin myöhästyi, emmekä saaneet kiinni kuljettajaa joka oli laukuista soittanut. Niinpä soitimme Samille, että tulemme heti kun olemme saaneet laukkumme. Lopulta saimme laukut ja pääsimme lähtemään töihin. Ensimmäiseksi työpaikalla meille näytettin ravintolan eri osat, selitettiin toimintatavat, kerrottiin enemmän meidän tulevista työtehtävistämme ja näytettiin kuinka käyttää erilaisia laitteita, joita meidänkin tulee osata käyttää kuten esim. kahvikonetta ja tiskikonetta. Aluksi saimme seurata Aiveen, paikan tarjoilijan, toimia ja ottaa niistä mallia omaan toimintaamme. Ensimmäisinä päivinä Aivee otti tilaukset, tarjoili juomat ja hoiti laskut, me tarjoilimme ruuat, korjasimme astiat pöydistä sekä siivosimme pöydät asiakkaiden lähdön jälkeen. Meidän työnantajamme, Sami oli suomalainen, tosin monikulttuurinen, sillä hänen isänsä oli egyptiläinen ja hänen äitinsä kreikkalainen. Sami toimi ravintolassa sekä kokkina että tarjoilijana, hoitaen siis kaikkea mahdollista mitä ravintolassa tuli tehdä. Aivee oli virolainen, mutta puhui siis myös suomea, ja kuten jo aikaisemmin mainitsin, hän hoiti tarjoiluja ravintolassa. Sam oli syyrialainen ja hän toimi ravintolassa toisena kokkina. Hänen kanssaan puhuimme englantia.
8 Työssäoppimisohjelmaamme kuului suurimmaksi osaksi asiakaspalvelua. Me otimme vastaan tilauksia, toimitimme tilaukset kokeille, tarjoilimme juomat ja ruuat, ruokailun aikana kävimme tarkistamassa että tarvitsivatko asiakkaat mitään, esim. lisää juomia, ja yleisesti että kaikki oli kunnossa, toimitimme asiakkaille laskut ja hoidimme rahastuksen ruokailun jälkeen, sekä siivosimme astiat pöydistä ja puhdistimme pöydät asiakkaiden lähdettyä. Kiireisimpinä päivinä hoidimme myös tiskeistä, jotta asiakkaille riittäisi puhtaita lautasia, laseja ja aterimia. Erityisesti mieleen jäivät ystävälliset ja kiitolliset asiakkaat ja heidän myötään tunne onnistumisesta, sekä työpaikan mukava ilmapiiri. Työnteko Maestrossa ei varsinaisesti eronnut suomalaisesta kulttuurista, koska kyseessä oli suomalainen ravintola. Muissa paikoissa eroja huomasi kuitenkin selvästi, tuntui että espanjalaiset eivät ota työtään yhtä vakavasti kuin suomalaiset. Esim. ruokakaupassa kassat saattoivat jutella keskenään omista asioistaan, vaikka heidän pisteillään olisi olleet pitkät jonot. Suomessa sellainen ei toimisi ollenkaan, vaan luultavasti kassatyöntekijä saisi vähintään varoituksen, ellei potkujakin.
9 Janina tiskin takana töissä. Jokapäiväinen elämä ja vapaa-aika Fuengirolassa ei kyllä tullut juuri minkäänlaista kulttuurishokkia, koska siellä oli niin paljon suomalaisia ja monia muitakin kulttuureja edustettuna, välillä tuntui että suurin osa kaupungin asukkaista oli muualta kuin Espanjasta. Lähes kaikkialla kuuli puhuttavan suomen kieltä, suurin osa paikallisista kauppiaistakin osasi perusfraaseja suomeksi, kuten mitä kuuluu?! Espanjan kulttuurista jäi mieleen se, että ihmiset olivat melko rentoja. Sam sanoikin, että paikalliset ihmiset elävät mañana, mañana -meiningillä, eli että huomennakin ehtii. Paikallisiin ihmisiin tutustuimme töissä, sekä Tarun kavereiden kautta, jotka olivat asuneet Fuengirolassa jo kaksi kuukautta.
10 Muuten vapaa-aika meni lähinnä kaupungilla tai rannalla kävelemiseen ja shoppailuun. Espanjassa on nimittäin paljon halvempaa kuin Suomessa. Tuliaisia itselle ja muille kertyi kyllä ihan mukavasti Suomeen vietäväksi. Myös muiden suomalaisten työharjoittelijoiden kanssa tuli vietettyä vapaaaikaa, sillä tuntui että mihin ikinä menitkin, siellä oli suomalaisia harjoittelijoita. Kerran pääsimme vapaa-päivänä käymää paikallisessa vuoristokylässä, Mijasissa. Näkymät olivat todella upeita ja Mijasin kylä oli todella kaunis. Viimeinen ilta Fuengirolan rannoilla.
11 Taru esittelee Mijasia. Kommellukset Mieleemme ei tule muita kommelluksia, kuin matkalaukkujen katoaminen, joka tapahtui vielä uudelleen palatessamme Suomeen. Jakson merkitys Taru: Minulle jakso oli todella merkittävä, koska en ollut ikinä aikaisemmin käynyt Ruotsia kauempana. Oli mahtava päästä kokemaan ulkomaista kulttuuria ja varsinkin englannin kielen käyttämistä odotin innolla. Lisäksi mielestäni asiakaspalvelutaitoni kehittyivät matkalla melko paljon, mikä on tosi positiivista tulevaisuutta ja alalla työskentelyä
12 ajatellen! Janina: Matka oli mielestäni todella onnistunut ja kannattava. Pääsi tutustumaan uuteen vieraaseen maahan, kulttuuriin ja ihmisiin, harjoittamaan omaa englannin kielen ja asiakaspalvelutaitoa, sekä sai unohtumattomia kokemuksia ja lisää itsevarmuutta, kuin myös työkokemusta tulevaisuutta varten. Näkymää Mijasin kylästä. Alhaalla siis Fuengirola. Opittua uutta
13 Kummallakaan ei ollut aiempaa kokemusta tarjoilijan töistä, joten sillä saralla opimme tosi paljon uutta. Aluksi juomatarjottimien kantaminen pelotti hirveästi, mutta kun olimme työskennelleet ravintolassa jo jonkin aikaa, niin sekin sujui ongelmitta. Tietysti saimme myös uutta kokemusta asiakaspalvelusta, sillä saimme palvella vaikka minkälaisia asiakkaita, mutta eipä kahta samanlaista asiakasta ole olemassakaan. Suosittelut Matka oli ehdottomasti tekemisen arvoinen ja suosittelemme sitä oikein lämpimästi myös muille, sillä mukaan kertyy varmasti rutkasti uusia unohtumattomia kokemuksia ja hyötyä tulevaisuudelle. Kokemus on korvaamaton!
14