HÄMEENLINNA 2007: Ilosta syntynyt Vuonna 2007 Ammattiin opiskelevien kulttuurikisat pidettiin Hämeenlinnassa 17. 19.4.2007 ja kisajärjestäjänä toimi Koulutuskeskus Tavastia. Kilpailujen teema oli "ilosta syntynyt". Näytöslajina oli nimikilpailu: osallistujien tehtävänä oli keksiä uusi nimi kulttuurikilpailulle. KISAJUTTUJA JA KUVIA: Kuvagalleriat Koulutuskeskus Tavastia järjesti ilosta syntyneet kulttuurikilpailut Rovaniemen pojat putsasivat pöydän tanssisarjoissa Monipuoliset musiikkisarjat: räppiä, tuubaa ja progerokkia Välillä vähän rauhallisempaa menoa: shakki, kuvataide ja näyttämötaide Yksinlaulu Oulun juhlaa Talkooväki ja tekniikka saivat kisat toimimaan Sivu 1
TAVASTIAN JÄRJESTÄMÄT KULTTUURIKISAT SYNTYIVÄT ILOSTA Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut vuosimallia 2007 kisailtiin Hämeenlinnassa 17.-19.4. Kisoihin osallistui noin 550 kilpailijaa ja ennakkoon lähetettäviin töihin tuli arvosteltavaksi noin 450 teosta. Koulutuskeskus Tavastian isännöimien kisojen teemana oli "ilosta syntynyt". Teeman mukaisesti kolmipäiväinen kulttuurifestivaali oli täynnä esiintymisen riemua, itsensä ylittämisen iloa ja kavereiden kannustamista. Kiitos kaikille kilpailijoille, huoltajille ja Tavastian talkooväelle hienoista kisoista. SAKU ry:n sivuilla julkaistaan lähipäivinä runsaasti juttuja ja kuvia tapahtumasta. Kisojen tulokset löytyvät puolestaan Koulutuskeskus Tavastian kisasivuilta. KUVAGALLERIA: YLEISKUVIA KISOISTA TULOKSET Sivu 1
ROVANIEMEN POJAT PUTSASIVAT PÖYDÄN TANSSISARJOISSA Tanssisarjoissa kilpailtiin keskiviikkona pitkä päivä aamusta iltapäivään saakka, kun lavalla olivat ryhmätanssien, vapaamuotoisten liikunnallisten esitysten, yksintanssien ja improvisoitujen yksintanssien esiintyjät. Tanssit vetivät Punaportin liikuntahalliin runsaasti yleisöä, ja tunnelma olikin korkealla heti aamusta alkaen. Naantalin twistaus nosti yleisön ylös penkeistä Yksi tanssipäivän kohokohdista oli vapaamuotoisten liikunnallisten esitysten sarjassa kilpaillut ja sarjan voittanut Naantalin ammattiopiston Kiitoroc-ryhmä. Erityisopiskelijoiden aurinkoinen ja vauhdikas twistaus sai yleisön mukaan, ja illan kavalkadissa nähty uusintaesitys sai takapuolet irti penkeistä katsomossakin. Kiitoroc-ryhmässä tanssineet Ninni von Wessenberg ja Joni Roivanen olivat esityksen jälkeen hengästyneitä mutta tyytyväisiä. Oli hieno tanssia, kun taputus kuului lavalle saakka, Joni kommentoi. Tykkään esiintyä yli kaiken, Ninni vahvisti hyvät fiilikset. Ninnin ja Jonin mukaan esiintyminen ei tuntunut erityisen jännittävältä. Ninnillä tukea antoi esiintymiskokemus vatsatanssin puolelta ja Jonilla taas kilpailukokemus purjehduskisoissa. Lisäksi syksystä saakka harjoiteltu koreografia oli porukalla niin hyvin muistissa, ettei askelkuvioita tarvinnut enää esityksessä miettiä. Kulttuurikisoja naantalilaiset pitivät kaikin puolin hienona kokemuksena. Olemme katselleet muiden esityksiä, hyvältä on näyttänyt. Lisäksi oli kiva päästä reissuun. Olemme nyt ekaa kertaa Hämeenlinnassa. Naantalin ammattiopiston Kiitoroc-ryhmä twistasi aurinkoisen ja vauhdikkaan koreografian. Yhtenäiset asusteet ja muu rekvisiitta täydensivät hienon esityksen. Thanh Tri Nguyen (keskellä) joutui City Life Crew - tanssiryhmän marionetiksi. Kulttuurikisojen maantietoa: Rovaniemi! Rovaniemi on kuuluisa varsin monesta asiasta. Joulupukki, Lordi ja Antti Tuisku lienevät tällä hetkellä Rovaniemen kuuluisimmat pojat, mutta kulttuurikisoissa esiin nousi myös muita kotipaikastaan ylpeitä ja esiintymistaidoiltaan erinomaisia Rovaniemen poikia. Rap-sarjassa Rovaniemen mainetta piti yllä Lalli Mustakallio eli Talonpoika Lalli. Tanssisarjoissa Rovaniemi ja Lapin ammattiopisto nousivat parrasvaloihin moneen kertaan, kun lavan valtasivat City Life Crew n tanssijat. Seitsemän hengen tanssiryhmä sijoittui ryhmätanssi, muut -sarjassa pronssille. Lisäksi tanssiryhmän johtohahmot Taimaz Shabani ja Thanh Tri Nguyen putsasivat pöydän yksintansseissa. Yksintanssi, muut -sarjassa Lapin ammattiopisto kahmi kullan ja hopean ja Sivu 1
improvisoitujen yksintanssien sarjassa hopean ja pronssin. Palkintojenjaosssa kuultiinkin useaan otteeseen ylpeä huuto: Rovaniemi! City Life Crew ssa tanssii myös hotelli- ja palvelualaa opiskeleva Aleksi Niskala. Niskalalla oli ryhmässä omat bravuurinsa, ja vaikka yksintansseissa ei palkintosijoja tullutkaan, hän tanssi itsensä kyllä kulttuurikisayleisön tietoisuuteen. Aleksi Niskalan mukaan Lapin ammattiopistossa on paljon tanssia harrastavia poikia, mutta mistään varsinaisesta tanssibuumista ei voida puhua. Itse aloitin kolmisen vuotta sitten. Näin, kun kaverit tanssivat ja se näytti niin siistiltä, että halusin itsekin kokeilla. Kavereiden kanssa ollaan sitten siitä lähtien harjoiteltu. Aleksi Niskala esitteli taitojaan myös improvisaatiosarjassa. City Life Crew muodostuu kolmesta pojasta ja neljästä tytöstä. Ryhmä on heittänyt Rovaniemellä jo paljon keikkoja ja yhteistyö on päässyt näin kehittymään. Myös ryhmän työnjako on selvä. Tri keksii liikkeet ja yhdessä sitten muutellaan niitä tarpeen mukaan. Musiikin tekevät Tri ja Taimaz yhteistyössä, Aleksi Niskala kertoo. Ensimmäistä kertaa ison yleisön edessä Lapin ammattiopiston poikien lisäksi yksintanssi, muut -sarjassa palkintopallille nousi Nana Tytärniemi Kemi-Tornion ammattiopistosta. Pehmeästi liikkunut Nana tanssi hiukset hulmuten ja Fame-hengessä. Herkkä tulkinta erottui muiden esitysten joukosta jo harjoituksissa, ja myös tuomarit yhtyivät yleisön mielipiteeseen varsinaisissa kilpailuissa. Kulttuurikisojen kestomenestyjä, Solid Crew Tampereen ammattiopistosta sijoittui tänä vuonna "ryhmätanssi, muut" -sarjan jaetulle ykköstilalle. Tyttöjen tanssitaitoa täydentää ammatillinen osaaminen pukuompelussa ja kampauksissa. Hotelli- ja ravintola-alaa opiskelevalle Nana Tytärniemelle kulttuurikisojen esiintyminen oli suuri haave ja kannustava kokemus. Olen aloittanut tanssimisen seitsemännellä luokalla, mutta en ole mennyt mihinkään tanssiryhmään, kun en ole uskaltanut. Olen aina unelmoinut, että saisin esiintyä yksin isolla lavalla yleisön edessä. Nyt se onnistui. Sydän kyllä jyskytti jo ennen esitystä, kun ihmisiä oli niin paljon, Nana kuvailee. Kulttuurikisojen esityksen harjoittelun Nana Tytärniemi aloitti maaliskuussa. Taustamusiikki ehti välillä jo vaihtua, mutta koreografia valmistui kuitenkin ajoissa. Isot liikkeet oli suoraan koreografiasta. Pienet jutut kuten käsien liikkeet tuli improvisaatiolla musiikin mukaan, Nana paljastaa. Kulttuurikisoissa Nanalle oli tärkeintä mahdollisuus päästä tanssimaan ja esiintymään. Kilpailemisella ja sijoituksella ei sinänsä ollut sitten enää niin suurta merkitystä. Esiintyminen on tärkeintä. Lisäksi on hienoa Sivu 2
Nana Tytärniemi iloitsi yksintanssin pronssimitalista. nähdä toisten esitykset ja kuulla muiden reaktiot omaan tanssiin. Sillä ei ole väliä, tuleeko kisassa viimeiseksi vai ekaksi. TANSSIEN KUVAGALLERIA KULTTUURIKILPAILUJEN TULOKSET Sivu 3
MONIPUOLISET MUSIIKKISARJAT: RÄPPIÄ, TUUBAA JA PROGEROKKIA Musiikki on varmasti kulttuurikilpailujen monipuolisin laji. Kisojen musiikkitarjonta pitää sisällään kaiken klassisesta konemusiikkiin. Laulussa ja soitossa kilpaillaan sekä ryhmissä että soolona, ja useimmissa lajeissa taso on varsin korkea. Omnialla vahva panos rap-sarjassa Rap-musiikin kilpailuun osallistui yhdeksän esiintyjää tai esiintyjäparia. Sarjan voiton vei Juho AiDii Sillanpää Omnian ammattiopistosta Espoosta. AiDii ansaitsi tuomariston mielestä voittonsa teknisesti taitavalla, persoonallisella ja rehellisellä esityksellä. Pronssille sarjassa räppäsi energinen Didier Simao, joka täytti lavan sekä itsevarmalla asenteellaan että pitkällä ja näyttävällä ulkomuodollaan. Didier Di-Soldier Simao opiskelee niin ikään Omniassa, joten espoolaisten kokonaispanos rap-sarjassa oli erittäin vahva. Kauppaa ja liiketaloutta ensimmäistä vuottaan opiskelevalle Didierille rap on ollut elämää jo kymmenen vuoden ajan. Aluksi en tykännyt räpistä, koska se oli mun mielestä liian aggressiivista. Sitten jossain vaiheessa tuli tunne, että tää on sitä, mikä kuuluu mulle, Di-Soldier muistelee. Rapin avulla pystyy ilmaisemaan mielipiteitä ja vaikuttamaan muihin, jos uskoo vahvasti siihen, mitä sanoo. Didier Simao kertoo, että usein kappaleissa on aiheena vaan tanssiminen ja yleinen hyvä meno, mutta tarvittaessa riimit saa tehtyä vaikka rannekellosta, jos on pakko. Aiheet tulevat tavallisesta arkisesta elämästä, mutta itsetilitykseen ei kannata kuitenkaan ryhtyä. Oma elämä on kirja, jonka kannet kannattaa pitää kiinni, Didier runoilee. Kulttuurikisojen esityksensä aikana Didier Simao liikkui runsaasti, pisti pystyyn kunnon show n ja yritti hakea lavalle seurakseen vähän naiskauneuttakin. Esiintyminen on mulle tosi luontevaa, en jännitä yhtään. Hyppään lavalle aina, kun se vaan on mahdollista. Jos haluaa viihdyttää yleisöä, pitää osata myös liikkua, Di-Soldier kannustaa jäyhiä suomalaisia. Itse Didier on oppinut kehonhallintaa koripallon avulla. Tuomarit arvioivat Didier Simaon rap-kisan kolmoseksi. Arvosteluissa sanottiin mm. että itseluottamusta löytyy ja että tyyli oli klubimusaa. Angolasta viisi vuotta sitten Suomeen muuttanut Didier Simao puhuu äidinkielenään portugalia. Rap-lyriikoista suurin osa syntyy kuitenkin englanniksi ja vain noin 10 prosenttia portugaliksi. Suomenkielisiä riimejä Didier ei ihan heti luvannut alkaa rustata. Ehkä joskus, viittä kieltä puhuva espoolainen naureskeli. Jos korkea äänet ei miellytä, valitse tuuba Kulttuurikilpailujen musiikkisarjan monipuolisuus konkretisoituu hyvin akustisten soittimien sarjassa, jossa samassa kisassa voi kilpailla hyvinkin erilaisilla soittimilla. Akustisten soittimien Kansainvälisessä rap-kisassa kuultiin suomen ja englannin lisäksi räppäystä myös myös persian ja ranskan kielillä. Sivu 1
soolosarjassa oli tänä vuonna mukana viisi taitavaa soittajaa soittiminaan esimerkiksi viulu, tuuba ja trumpetti sekä seitsemän pianistia, jotka kilpailivat omassa sarjassaan. Kurikan ammattioppilaitoksen Aki Pusa oli akustisten soitinten selvä ykkönen jo ennen kisoja, jos kisailun kohteena on soittimen koko. Varsinaisessa kilpailussakin tuloksena oli hienosti hopeaa ja tuomareiden kehut erinomaisesta rytmistä ja vapautuneesta esityksestä. Turvallisuusalan opiskelijalla on takanaan jo yhdeksän vuoden tuubansoittokokemus. En tykännyt korkeista äänistä, joten valitsin pienenä soittimekseni alttotorven ja siirryin siitä sitten parin vuoden jälkeen tuubaan. Aki Pusa kuvailee tuubaa rytmiseksi soittimeksi. Monelle tuuban soittajalle vaikeuksia teettävät kaikista matalimmat äänet, mutta Aki Pusa ei koe niitä erityisen vaikeiksi. Rytmipuolella tukea antaa puolestaan toinen soitinvalinta, rummut. Soitan rumpuja parissa bändissä. Rummut ovat vieneet nyt vähän mukanaan, niiden soittaminen on mukava harrastus ja arjesta irrottautumista. Musiikin kuuntelijana ja soittajana Aki Pusa on lähes kaikkiruokainen. Bändipuolella ohjelmistossa on niin heviä, rokkia kuin tanssimusiikkiakin ja tuubaa Aki soittaa Lapualla puhallinorkesterissa. Konemusiikki ei kuitenkaan ole mitään musiikkia. Sitä en jaksa kuunnella, paitsi ihan taustamusiikkina, Aki arvioi. Tuubaa ei kannata ostaa ihan hetken mielijohteesta, sillä soittimen hinta on noin 6000-12000 euroa. Aki Pusa on saanut lainata omaa instrumenttiaan onneksi musiikkiopistolta. Sähköisten instrumenttien soolokisassa kuultiin pääasiassa sähkökitarointia. Ja tunnelmasta toiseen... Akustisten soittimien jälkeen parinkymmenen metrin siirtymä vei kuulijan täydellisesti tunnelmasta toiseen, kun bändit rokkasivat nupit kaakossa Koulutuskeskus Tavastian juhlasalissa. Bändikisa oli jälleen varsin suosittu, ja mukaan oli ilmoittautunut 24 ryhmää. Sarjan voittoon soitti progehengessä Oulun seudun ammattiopiston bändi Tuntematon esittäjä, joka sai tuomaristolta huikeat kommentit: Loistavasti esitetty vaativa kokonaisuus, yksilöiden virtuositeetti. Harmonia täydentyi hyvin stemmalauluista lähtien. Hyvää dynamiikkaa. Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen bändi Motor Wizards luotti omassa esityksessään raskaammanpuoleiseen rokkiin. Tuomo Hietarinteen, Ville-Veikko Makkosen, Janne Uusitalon ja Timo Rasinperän ja Pia Mielosen kokoonpano oli omaan esitykseensä tyytyväinen, vaikka pienistä teknisistä ongelmistakin kärsittiinkin. Semisti meni. Pieniä ryssimisiä tuli, mutta ei se ole niin justiinsa. Kitarasta hävisi ääni kesken esityksen, mutta se paikattiin sitten lavaesiintymisellä ja riehumisella Headbanging lienee maailman yleisin moshaustapa. Motor Wizardsin kitaristi näyttää mallia ja testaa niskalihaksiaan. Sivu 2
paikattiin sitten lavaesiintymisellä ja riehumisella, porukka nauraa. Haagan koulutusyksikössä autoalan perustutkintoa opiskeleva ryhmä on soittanut yhdessä kolmisen kuukautta. Solisti Pia Mielonen saatiin mukaan porukkaan vasta pari viikkoa ennen kisoja. Harjoitusmääriin nähden yhteissoitanta sujui bändin mielestä hyvin, ja kaikilla on toki soittokokemusta omista bändeistään. Kisojen yleistasoa helsinkiläiset pitivät hyvänä. Hyvin täällä kaikki soittaa, mutta lavaesiintyminen on monilla hakusessa. Niin kuin on meilläkin, Motor Wizardsin pojat totesivat. SAKU ry MUSIIKIN KUVAGALLERIA KULTTUURIKILPAILUJEN TULOKSET Omista vaatimattomista kommenteistaan huolimatta Motor Wizardsilla oli lavaesiintymisessä hallussa ainakin moshaus tukka hulmuten. Se on vuosien harjoittelun tulosta, joten niskalihakset on ehtinyt hyvin vahvistua. Sivu 3
VÄLILLÄ VÄHÄN RAUHALLISEMPAA MENOA: SHAKKI, KUVATAITEET JA NÄYTTÄMÖTAIDE Monet kulttuurikilpailujen lajit, tanssit ja bändit etunenässä, tarjoavat vauhtia, valoja ja ääntä. Kisojen lajikirjosta löytyy kuitenkin myös lajeja, joissa tarvitaan ennen kaikkea hiljaisuutta ja keskittymistä. Kuvataiteessa valtaosa kisalajeista suoritetaan ennakkotöinä, ja ennakkotöiden parhaat valokuvat, grafiikat ja muut teokset ovat kulttuurikisoissa esillä näyttelyssä. Kisapaikalla suoritetaan kuitenkin kaksi kuvataiteen lajia, digikuvataidetta päivässä ja taidetta kahdessa tunnissa. Näiden lajien tunnelmiin sekä ennakkotöiden näyttelyyn voi tutustua kuvagallerian kautta. Samurai hauskuutti ja hämmästytti Lausunnan ja näyttämötaiteen eri sarjoissa kilpaili tänä vuonna kahdeksan lausunnan sooloesitystä, kuusi lausunnan ryhmäesitystä, yksitoista näytelmää sekä yksi yhden miehen performanssi. Tämä Kainuun ammattiopiston Jari Karppisen Samurai-esitys yhdisteli mimiikkaa ja komiikkaa erinomaisella tavalla ja täytti lavan sekä intiimissä näyttämötaiteen kisaluokassa että päättäjäisten isolla lavalla. Maija Syrjälä Seinäjoen koulutuskeskuksesta voitti taidetta kahdessa tunnissa -sarjan. Tuomareiden mielestä työ oli sekä puhutteleva että teknisesti hyvin toteutettu. Shakki kaipaa tyttöjä mukaan Kulttuurikisojen lajitarjonnassa on mukana myös shakki, vaikka toisten mielestä laji kuuluisikin paremmin urheilukisojen puolelle. Shakkiin osallistui tänä vuonna 16 pelaajaa kaikki poikia. Kainuun ammattiopiston Tarmo Lähdesmäellä oli tähän yksipuoliseen sukupuolijakaumaan selitys valmiina. Shakki on pohjimmiltaan sotapeli eikä varmaan sen takia kiinnosta tyttöjä. Shakki on myös älypeli ja kaikki lajin huiput on miehiä. Toisaalta luulisi tyttöjen pärjäävän tässä hyvin, tytöt kun on kuitenkin poikia fiksumpia, Lähdesmäki puntaroi ainakin puolitosissaan. Tarmo Lähdesmäki on harrastanut shakkia muutaman vuoden. Lajissa kiehtoo sen loputon varioinnin mahdollisuus: erilaisia kuvioita on paljon ja jokainen peli on erilainen. Aivojumppa myös rentouttaa. Jari Karppisen samurai hauskuutti ja hämmensi. Sivu 1
Pelityyliltään Tarmo arvioi olevansa hyökkäävä, joskus jopa malttamaton. Kärsivällisyys, maltti ja matemaattinen ajattelukyky ovat shakin pelaajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Pelissä pitäisi aina poistaa ensin omat heikkoudet ja lähteä vasta sitten hyökkäämään. Itse en aina oikein malta pitää omaa päätä. Talonrakentamista opiskeleva Tarmo Lähdesmäki pelaa shakkia kerran viikossa shakkikerhossa. Myös nettipelejä on tullut kokeiltua, mutta virtuaalisen kaverin kanssa pelaaminen ei Tarmon mielestä vedä vertoja live-pelaamiselle. Kyllä kaverille pitää voida vähän heittää kommenttia kesken pelin siihen pöydän toiselle puolelle. Shakkiturnauksen voitti Samuel Muroma Koulutuskeskus Tavastiasta, toiseksi tuli Tero Huttunen Ylä-Savon ammattiopistosta ja pronssille Kim Ripatti Omniasta. Keskuspuiston ammattiopistolla oli lausuntasarjassa vahva edustus. Kuvassa esiintymässä Markus Lahti. KUVATAITEEN KUVAGALLERIA SHAKIN KUVAGALLERIA KULTTUURIKILPAILUJEN TULOKSET Tarmo Lähdesniemi tiukassa paikassa. Ensimmäisestä viidestä pelistä Tarmolla oli saldona kolme voittoa ja kaksi tappiota. Sivu 2
YKSINLAULUT OULUN JUHLAA Oulun seudun ammattiopisto voi ottaa opetusohjelmaansa myös yksinlaulun. Ainakin opiskelija-aines antaa siihen mahdollisuuden. Tähän lopputulokseen on helppo tulla kulttuurikisojen tulosliuskoja silmäilemällä: Karaokesarjan kolmen parhaan joukossa oli kaksi OSAO:n laulajaa. Kevyen musiikin sarjassa kuudesta finalistista viisi oli OSAO:sta ja lopputuloksissa oululaisille tuli kaikki palkintosijat sekä kunniamaininta. Kansanlaulujen, konserttimusiikin ja hengellisen musiikin yksinlaulusarjassa OSAO sai hopeaa ja lauluduoissa kultaa. Yksinlaulusarjojen kuningattareksi nousi Oulun seudun ammattiopiston Satu Annola, joka voitti sekä karaoken että kevyen musiikin finaalin. Annolaa tuki hyvin saman oppilaitoksen Simo Ollikainen, joka sijoittui karaokessa kolmanneksi ja kevyessä musiikissa jaetulle toiselle sijalle. Ollikainen myös säesti kahta Oulun laulajaa kevyen musiikin finaalissa. Oululaisten erinomaiselle laulukilpailumenestykselle Satu ja Simo osaavat antaa pari selitystä. Me vaan rakastetaan musiikkia yli kaiken. Ja kyllä me ollaan kovaa myös harjoiteltu. Koululla on kellari, jossa on bändikamat. Siellä on hyvä treenata ja tietysti myös kaverien tuki auttaa. Sekä Satu Annolalle että Simo Ollikaiselle musiikki on tärkeä asia elämässä. Musiikki on tosi tärkeää. Kyllä se tympäisisi, jos ei pystyisi toteuttamaan itseään musiikin avulla. Koko ajan tulee laulettua, kotona joskus kuulemma liikaakin, Satu Annola nauraa. Minä olen rämpyttänyt syöttötuolista asti urkuja. 6-vuotiaana säestin itseäni pianolla tarhan kevätjuhlissa. Nykyään musiikki vie välillä liikaakin aikaa, Simo Ollikainen jatkaa. Satun ja Simon mielestä olisi hienoa, jos voisi joskus tehdä musiikkia työkseen. Varmuuden vuoksi molemmat haluavat kuitenkin hankkia itselleen hyvän koulutuksen ja ammatin. Satu opiskelee matkailualaa kolmatta vuotta, Simo elektroniikkaa ja tietotekniikkaa toista vuotta. Musiikkiura on todella pitkä tie. Olisihan se mahtava juttu ja voisi myöhemmin kiinnostaakin, mutta pitää kuitenkin kouluttautua ja hankkia ammatti, Satu kiteyttää. Ammattimainen suoritus lauluduoissa Ja karaoken voittaja on... Satu Annola! Simo Ollikainen onnittelee. Yksinlaulusarjojen lisäksi Satu Annolalle ja Simo Ollikaiselle tuli menestystä lauluduojen sarjassa. Oululaiset veivät sarjan mestaruuden ja saivat tuomaristolta ylistävät arviot: Ammattilaisia. Sivu 1
Tulkinnassa näkyy yhdessä laulamisen ilo! Sisäistetty duetto! Myös laulajat itse olivat esitykseensä tyytyväisiä. Nappiin meni, kuului arvio yhdestä suusta. Simo Ollikainen toimi Annola & Ollikainen -duon stemmojen sovittajana. Stemmojen ja laulun teknisen puolen harjoittelun lisäksi Simo Ollikainen korostaa duolaulussa myös tulkinnan merkitystä. Duolaulussa pitää löytää yhteinen sävel. Ei riitä, että molemmat laulavat kappaleen hyvin. Myös tulkinnan pitää olla yhteinen. Tuomareiden kommentit vievät eteenpäin Oululaislaulajien mielestä kulttuurikilpailujen laulusarjojen taso oli tänä vuonna korkeampi kuin viime vuonna. Tuomareilta saadun palautteen perusteella kukin laulaja voi jatkossa kehittää itseään jälleen eteenpäin. Oulun seudun ammattiopiston Tony Suomela ansaitsi kevyen musiikin finaalista kunniamaininnan herkän rosoisesta Juicetulkinnastaan. Simo ja Satu kiittelevät erityisesti tuomarina toimineelta laulaja Heidi Kyröltä yksinlaulukilpailussa saatua palautetta. Etukäteen vähän jännitti, kun kuuli, että Heidi Kyrö on tuomarina. Heidi oli älyttömän hyvä tuomaroimaan. Hän osasi antaa rakentavaa kritiikkiä, Simo ja Satu kiittelevät. Ja juuri se Heidi Kyröllä oli tavoitteenakin. Yritin olla oikeaan suuntaan ohjaava tuomari. Tuomarointi on aika turhaa, jos ei halua sanoa mitään negatiivista. Kaikki finaalin laulajat olivat hyviä, mutta kaikilla löytyy myös parannettavaa. Itsekin olen aina halunnut saada nimenomaan niitä oman urani kehitystä tukevia kommentteja, Heidi Kyrö kertoo. Heidi Kyrö (vas.) halusi antaa kilpailijoille palautetta, joka veisi uralla eteenpäin. Yksinlaulun tuomarointi oli melkoinen urakka. Keskiviikkona kuunneltavana oli 47 alkukilpailun esitystä, joista finaaliin pääsi kuusi parasta. Finaalissa järjestykseen laitettiin kolme parasta ja jaettiin myös yksi kunniamaininta. Mukava urakka tämä oli. Taso oli yllättävän korkea. Mukana ei ollut pellejä, vaan kaikki olivat tosissaan mukana. Osa osallistujista oli selviä monilahjakkuuksia, esimerkiksi hyviä pianisteja oli monta. Kulttuurin ammattilainen Heidi Kyrö suhtautuu ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailujen kaltaisiin kulttuuritapahtumiin luonnollisesti positiivisesti. Nuorten on hyvä päästä pitämään hauskaa, katsomaan missä muut menevät ja näyttämään osaamistaan. Ehdottomasti huippujuttu! Lauluyhtyeiden ja kuorojen sarjassa voiton veivät Kokkolan ammattiopiston Rööri Roopet, jotka esittivät upealla miesenergialla oman kappaleensa LVI-alan YKSINLAULUJEN KUVAGALLERIA Sivu 2
hienoudesta. Hauskan laulun sanat löytyvät Kokkolan ammattiopiston nettisivuilta. KULTTUURIKILPAILUJEN TULOKSET Sivu 3
TALKOOVÄKI JA TEKNIIKKA SAIVAT KISAT TOIMIMAAN Hyvien kisojen takana on osaavien esiintyjien lisäksi iso määrä valmistelutyötä ja vapaaehtoista talkooväkeä. Koulutuskeskus Tavastia järjesti kilpailupäällikkö Outi Ruohelan johdolla lämminhenkiset, ilosta syntyneet kilpailut. Kisojen erityisenä vahvuutena oli Tavastian tiivis kampusalue, jonne kaikki suorituspaikat pystyttiin sijoittamaan kävelymatkan etäisyydelle toisistaan. Näin yleisöllä ja kilpailijoilla oli mahdollisuus seurata kisoja monipuolisesti eikä paikasta toiseen siirtymiseen hukkunut turhaa aikaa. Kisatelevisio ja screenit toivat lisää tunnelmaa Hienon kisafiiliksen syntymiseen vaikutti merkittävästi myös eri puolilta Tavastian tiloja löytyneet videoscreenit ja muu tapahtumalavojen audiovisuaalinen toteutus. Tekniikan takana olivat Riihimäen ammattioppilaitoksen 2. vuosikurssin media-assistenttiopiskelijat, jotka vastasivat kisasuoritusten tv-taltioinnista, äänentoistosta ja valaistuksesta. Kisa-tv:n toteuttamisessa olivat mukana myös Koulutuskeskus Tavastian opiskelijat, jotka toimivat kisastudion juontajina ja lentävinä reporttereina. Tekniikan poikien ja tyttöjen työtä ohjasivat Riihimäen ammattioppilaitoksen opettajat Ossi Laakso ja Ilkka Sorjonen. Opiskelijat Henri Kaisla ja Andrei Kotala työskentelivät kisojen aikana pääasiassa kameramiehinä. Ohjelmassa oli ollut mm. bändikisan, yksinlaulun ja päättäjäisten kuvaamista, kisastudion tekemistä, kuvamiksausta sekä tekniikan rakentamista ennen kisoja. Tekemistä oli riittänyt, ja työpäivät venyivät 12-tuntisiksi. Tämä on ollut hieno kokemus, tässä on opittu vaikka mitä, Andrei arvioi. Kilpailupäällikkö Outi Ruohela (vas.) ja kisakanslian vastaava Kirsi Huttunen pääsivät kesken kisakiireiden Sakun halattaviksi. Mm. bändikisat ja tanssit kuvattiin ja näytettiin yleisölle videoscreeneillä. Henri Kaislan mukaan kameramiehen tehtävä on olla näkymätön ja palvella tapahtuman yleisöä parhaalla mahdollisella tavalla. Oman silmän ja kuulokkeista kuuluvien ohjaajan ohjeiden mukaan haetaan paras mahdollinen kuva ja pyritään muuten olemaan mahdollisimman vähän tiellä. Videoscreenillä, valoilla ja muulla tekniikalla on suuri merkitys tapahtuman tunnelman luomisessa. Meidän tehtävämme on päästää lavalla olevat loistamaan ja tukea esityksiä mahdollisimman hyvin, Henri kuvailee. Tässä tehtävässä Riihimäen tekniikkaryhmä myös onnistui, erinomaisesti! Tekniikkapuolen toteutuksesta vastasi 16-17 riihimäkeläisopiskelijan ja kahden opettajan ryhmä. AVAJAISTEN, KAVALKADIN Sivu 1