Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2012 COM(2012) 309 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuosien 2012 2017 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto {SWD(2012) 309 final} FI FI

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuosien 2012 2017 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen 3, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat 4, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010 2014) ja hyväksyi 21 päivänä 1 2 3 4 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12. COM(2012) 309 final. P7_TA(2012)0048 ja P7_TA(2012)0047. FI 2 FI

lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 5. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3) Komissio antoi 12 päivänä heinäkuuta 2011 suosituksen Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2011 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Yhdistyneen kuningaskunnan vuosien 2011 2014 tarkistetusta lähentymisohjelmasta. (4) Komissio hyväksyi 23 päivänä marraskuuta 2011 toisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi toinen talouspolitiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EUohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa. Komissio hyväksyi 14 päivänä helmikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen 6, jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (5) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 2 päivänä maaliskuuta 2012 rahoitusvakauden turvaamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti tarvetta edistää eriytettyjä strategioita kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamiseksi, palauttaa talouden normaali luotottaminen, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa. (6) Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2012 varainhoitovuodesta 2011 2012 varainhoitovuoteen 2016 2017 ulottuvan lähentymisohjelmansa sekä kansallisen uudistusohjelmansa vuodelta 2012. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Komissio on myös arvioinut asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklassa tarkoitetussa perusteellisessa tarkastelussa, onko Yhdistyneessä kuningaskunnassa makrotalouden epätasapaino. Komissio totesi perusteellisessa tarkastelussaan 7, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa on sisäinen epätasapaino, mutta se ei ole liiallinen. (7) Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vuoden 2012 lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on toteuttaa tarvittava julkisen talouden vakauttaminen, jotta nettovelkaa ja suhdannetasoitettua julkisen talouden rahoitusasemaa koskevat hallituksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Lähentymisohjelmaan ei sisälly vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytettyä keskipitkän aikavälin tavoitetta. Ohjelmassa esitettyjen ennusteiden perusteella on odotettavissa, että 2 päivänä joulukuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa asetettu määräaika liiallisen alijäämän korjaamiselle ylittyy vuodella. Julkisen talouden alijäämä neuvoston asettamana määräaikana eli varainhoitovuonna 2014 2015 arvioidaan 4,4 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tämä merkitsisi (uudelleen 5 6 7 Neuvoston päätös 2012/238/EU, annettu 26. huhtikuuta 2012. COM(2012) 68 final. SWD(2012) 161 final. FI 3 FI

lasketun) rakenteellisen alijäämän 8 perusteella sitä, että julkisen talouden toimien vaikutus varainhoitovuodesta 2010 2011 vuoteen 2014 2015 on keskimäärin 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä alittaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetussa neuvoston suosituksessa tavoitteeksi asetetun 1¾ prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka hallitus ei ole poikennut julkisen talouden tasapainottamisstrategiastaan, joka aluksi näytti aiempien makrotalousennusteiden perusteella riittävältä liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, finanssipolitiikan tulokset ja tulevaisuudennäkymät ovat kärsineet talouskasvun edellytysten heikentymisestä. Tulopuolen toimenpiteitä julkisen talouden vakauttamiseen johtavalla sopeutusuralla on aikaistettu huomattavasti. Lähes 40 prosenttia varainhoitovuosien 2010 2011 ja 2014 2015 väliseksi ajaksi suunnitellusta vuotuisesta julkisen talouden vakauttamisesta saavutettiin varainhoitovuoden 2011 2012 loppuun mennessä. Tähän sisältyi 30 prosenttia kaavailluista menoleikkauksista ja kaksi kolmasosaa nettomääräisistä veronkorotuksista. Alv-verokannan rakenteen tarkistamisesta johtuvaan verojärjestelmän tehostumiseen perustuvaa tulopotentiaalia on toistaiseksi hyödynnetty suhteellisen vähän. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden alijäämän suhteessa BKT:hen arvioidaan olevan 8,3 prosenttia varainhoitovuonna 2011 2012, 5,9 prosenttia vuonna 2012 2013, 6,0 prosenttia vuonna 2013 2014, 4,4 prosenttia vuonna 2014 2015, 2,9 prosenttia vuonna 2015 2016 ja 1,2 prosenttia vuonna 2016 2017. Luvut ovat hieman pienempiä kuin komission arvioissa. Komission yksiköiden vuoden 2012 kevään talousennusteen mukaan alijäämä olisi 6,1 prosenttia varainhoitovuonna 2012 2013 (7,9 prosenttia ilman tulevaa eläkerahastovarojen kertaluonteista siirtoa). Poikkeamat johtuvat heikommista kasvuodotuksista ja Eurostatin tekemistä muutoksista Yhdistyneen kuningaskunnan tietoihin. Hallitus korjasi finanssipoliittisia suunnitelmiaan jonkin verran syksyllä 2011 antamassaan lausumassa priorisoidakseen kasvua edistäviä menoja. Tästä huolimatta julkisen sektorin investointien odotetaan supistuvan rajusti varainhoitovuoteen 2014 15 mennessä. Julkisen velan ennustetaan nousevan 94,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2013 2014 ja saavuttavan huippunsa vuonna 2014 2015. (8) Asuntomarkkinat ylikuumenivat kriisin edellä niin, että asuntojen hinnat suhteessa tuloihin nousivat korkeammiksi kuin koskaan asuntojen tarjonnan supistuessa jatkuvasti, minkä vuoksi asuntovelat kasaantuivat. Komission perusteellisen tarkastelun mukaan kotitalouksien suuri velkaantuneisuus aiheuttaa sisäisen epätasapainon Yhdistyneen kuningaskunnan taloudessa. Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen suuren määrän vuoksi korkojen nousu voi aiheuttaa vaikeuksia kotitalouksille. Tällä voi olla rahoitussektorin kautta vakautta horjuttavia kerrannaisvaikutuksia koko taloudelle. Kotitalouksien velkaantuneisuuden kestävä ja tuntuva väheneminen on todennäköistä ainoastaan siinä tapauksessa, että asuntojen hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin laskevat. Jos asuntojen nimellishinnat laskevat nopeasti, on kuitenkin vaara, että monet kotitaloudet joutuvat tilanteeseen, jossa niiden velat ylittävät omaisuuden arvon. Asuntorakentaminen on ennätysmäisen vähäistä, mikä johtuu toisaalta rajoittavasta kaavoitusjärjestelmästä ja toisaalta heikoista suhdanteista. Asuntomarkkinoilla on ylipäätään edelleen hiljaista. Hallitus julkisti marraskuussa 2011 Englantia koskevan asuntostrategiansa, jonka tavoitteena 8 Suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission yksiköiden uudelleenlaskemana ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen. FI 4 FI

on edistää asuntorakentamista. On kuitenkin edelleen hyvin epävarmaa, mitkä ovat uuden järjestelmän nettovaikutukset asuntorakentamiseen. Sitä paitsi asuntostrategiassa ei käsitellä kiinteistöverotusta, joka Yhdistyneessä kuningaskunnassa koostuu toistuvasti maksettavan regressiivisen kunnallisveron ja progressiivisen varainsiirtoveron (Stamp Duty Land Tax eli SDLT) yhdistelmästä. SDLT-veroon tehtiin vuoden 2012 budjetin yhteydessä joitakin tarkistuksia, mutta kaiken kaikkiaan tällä alalla tehdyt uudistukset ovat olleet vähäisiä. (9) Yhdistyneellä kuningaskunnalla on kasvavia työttömyyteen ja työmarkkinoille osallistumiseen liittyviä ongelmia. Tämänhetkinen työttömyysaste on 8,4 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin paljon tätä yleisempää (22,2 %), ja yli 38 prosenttia maan työttömistä onkin alle 25-vuotiaita. 16 24-vuotiaista nuorista 17,7 prosenttia ei tee töitä eikä opiskele. Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet hiukan, muttei tarpeeksi korvatakseen julkisen sektorin työpaikkojen vähennyksiä ja työvoiman kasvua. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on ylitarjontaa alhaisen osaamistason työntekijöistä, joiden kysyntä on laskussa, mutta pulaa korkealaatuisen teknisen ammattikoulutuksen saaneista työntekijöistä, joita tarvitaan erityisesti tuotantoteollisuudessa ja vientiteollisuudessa. Yhdistyneen kuningaskunnan tulokset näillä aloilla ovat verraten heikot. Ammatillisen koulutuksen pääpaino on perustaidoilla ja 2-tason tutkinnoilla, vaikka talouselämä vaatii yhä useammin korkeamman tason koulutusta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös edelleen suhteellisen paljon aikuisia, joilla on erittäin heikko luku-, kirjoitus- ja laskutaito ja joiden mahdollisuudet ammatilliseen koulutukseen ovat huonot. Koulunsa keskeyttäneitä on 14,9 prosenttia, mikä on yli EU:n keskiarvon. Määrä on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2005. Koulupudokkuuden ehkäisemiseksi on erittäin tärkeää jatkaa pienituloisten perheiden tukemista. (10) Hallitus pyrkii toteuttamaan sosiaaliturvauudistuksia, joiden tavoitteena on saada enemmän ihmisiä töihin ja samalla tukea heikoimmassa asemassa olevia. Sosiaalietuusjärjestelmän yksinkertaistamiseen tähtäävää yleistukea (Universal Credit) ei ole vielä toteutettu, mutta on huomattava riski siitä, että etuuksiin käytettävissä olevien määrien supistuminen kumoaa uudistusten myönteisen vaikutuksen työllisyyteen ja tuloihin sillä seurauksella, että erityisesti lapsiperheiden köyhyys vain lisääntyy. Riippumattomien arvioiden mukaan lasten absoluuttinen köyhyys lisääntyy ja on varainhoitovuonna 2020 2021 korkeimmillaan sitten vuoden 2001 2002. Tämä merkitsisi sitä, että lasten köyhyyden torjumista koskevassa laissa asetetut köyhyyden vähentämistavoitteet eivät toteutuisi. Erityisesti pienituloisten riittämättömät mahdollisuudet käyttää lastenhoitopalveluja aiheuttavat edelleen merkittäviä ongelmia, eikä hallitus ole vielä esittänyt riittävän vakuuttavia suunnitelmia niiden ratkaisemiseksi. Ongelma uhkaa kärjistyä lastenhoidon tuen leikkausten vuoksi. (11) Varsinkin pk-yritysten rahoitusehdot ovat edelleen tiukat. Nettoluotonanto yrityksille oli negatiivista vuonna 2011, ja kyselyjen perusteella merkittävä määrä pk-yrityksistä kärsi luotonsaannin vaikeuksista. Lisäksi muut rahoituslaitokset kuin pankit luotottavat edelleen pääasiassa vain suurempia yrityksiä, ja kilpailu pankkialalla on vähäistä. Vaikka viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, vaihtoehtoisia luottomarkkinoita käsittelevä Breedonin työryhmä on arvioinut, että seuraavien viiden vuoden aikana erityisesti pk-yritykset kärsivät jatkuvasti huomattavasta rahoitusvajeesta. FI 5 FI

(12) Yhdistyneen kuningaskunnan olisi parannettava energia- ja liikenneinfrastruktuuriaan. Tätä varten olisi luotava edellytykset pitkäaikaiselle kasvulle ja kilpailukyvylle sekä puututtava tuotantoteollisuuden heikon kilpailukyvyn syihin. Maa tarvitsee mittavia investointeja sähköntuotantokapasiteettinsa kehittämiseen. Suuri osa nykyisistä laitoksista suljetaan lähimmän vuosikymmenen aikana ja ne olisi korvattava. Lisäksi olisi täytettävä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja päästörajoituksien kiristämistä koskevat velvoitteet. Liikenteen alalla on pulaa kapasiteetista ja liikenneverkkojen laadussa on puutteita. Tämä saattaa vaikeuttaa hallituksen tavoitetta tasapainottaa maan talous siten, että lisätään investointeja ja vientiä. Julkisen sektorin nettoinvestoinnit supistuvat voimakkaasti varainhoitovuoteen 2014 2015 mennessä osana hallituksen julkisen talouden tasapainottamisstrategiaa. Tällöin on vaara, että liikenneinfrastruktuurin puutteet pahenevat entisestään, ellei saada käyttöön vaihtoehtoisia rahoituslähteitä. (13) Komissio on laatinut EU-ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikasta. Se on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman ja esittänyt perusteellisen tarkastelun. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia ottaen huomioon, että Euroopan unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. EU-ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset on otettu huomioon jäljempänä esitettävissä suosituksissa 1 6. (14) Neuvosto on tutkinut Yhdistyneen kuningaskunnan lähentymisohjelman tämän arvion nojalla, ja se antaa lausuntonsa 9 erityisesti jäljempänä esitettävässä suosituksessa 1. (15) Neuvosto on tutkinut Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2012 kansallisen uudistusohjelman ja vuosien 2012 2017 lähentymisohjelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisen komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Se antaa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla erityisesti jäljempänä esitettävät suositukset 2, 3 ja 6, SUOSITTAA, että Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaisi varainhoitovuonna 2012 2013 toimia, joilla se 1. toteuttaa varainhoitovuotta 2012 2013 koskevan julkisen talouden strategiansa kokonaisuudessaan ja tehostaa varainhoitovuotta 2013 2014 ja sen jälkeistä aikaa koskevaa strategiaansa riittävän yksityiskohtaisesti määriteltyjen toimenpiteiden avulla siten, että huolehditaan liiallisen alijäämän korjaamisesta hyvissä ajoin kestävällä tavalla, liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetuissa neuvoston suosituksissa määriteltyjen rakenteellisten sopeutustoimien toteuttamisesta sekä julkisen talouden korkean velkasuhteen kääntämisestä pysyvästi laskusuuntaan; asettaa etusijalle kasvua edistävät menot välttääkseen riskin, että keskipitkän aikavälin kasvunäkymät heikkenevät edelleen ja vaikuttavat kielteisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen; 2. puuttuu korkeiden, ailahtelevien asuntohintojen ja kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden epävakautta aiheuttaviin vaikutuksiin toteuttamalla laajan 9 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti. FI 6 FI

asuntomarkkinoiden uudistusohjelman asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja hinnoitteluun ja valtiontukien tarpeeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi; jatkaa asuntolaina- ja -vuokramarkkinoiden, rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja kiinteistöverotuksen uudistamista asuntomarkkinoiden heilahtelujen ja vääristymien ehkäisemiseksi; 3. jatkaa erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllistettävyyden parantamista muun muassa ns. nuorisosopimuksen avulla; varmistaa, että useammat nuoret osallistuvat oppisopimuskoulutusohjelmiin, että näissä ohjelmissa painotetaan riittävästi erityistaitoja ja korkeatasoista osaamista ja että niissä on mukana enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä; toteuttaa toimenpiteitä koulunkäynnin hyvin heikoilla perustaidoilla lopettavien nuorten suuren osuuden pienentämiseksi; 4. tehostaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan työttömissä kotitalouksissa asuvien ihmisten sijoittumista työmarkkinoille; huolehtii siitä, että suunnitellut sosiaaliturvauudistukset eivät johda lasten köyhyyden lisääntymiseen; toteuttaa täysimääräisesti toimenpiteitä, joiden tavoitteena on helpottaa lasten pääsyä päivähoitoon; 5. parantaa edelleen yksityissektorin ja erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia saada pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämää rahoitusta; edistää kilpailua pankkisektorilla erityisesti sellaisilla toimenpiteillä, joilla poistetaan markkinoille tulon esteitä, lisätään avoimuutta ja helpotetaan pankin vaihtoa, kuten pankkialaa käsittelevä riippumaton komitea on suosittanut, sekä tutkii keinoja parantaa riskipääoman ja muun pankkisektorin ulkopuolisen luotonannon saatavuutta; 6. noudattaa pitkän aikavälin strategiaa maan verkkoinfrastruktuurin kapasiteetin ja laadun parantamiseksi ja toteuttaa toimenpiteitä muun muassa liikenne- ja energiaverkkoihin kohdistuvien paineiden lieventämiseksi edistämällä tehokkaampia ja määrätietoisempia suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja sekä hyödyntämällä asianmukaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä rahoitusjärjestelyjä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 7 FI