HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS 2015

SISÄLLYS Hallituksen toimintakertomus 3 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 7 Konsernitase, IFRS 8 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 9 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 11 1. Perustiedot yrityksestä 11 2. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 11 3. Segmentti-informaatio 15 4. Yhteiset toiminnot 18 5. Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät 18 6. Hankitut liiketoiminnot 18 7. Liikevaihto 18 8. Liiketoiminnan muut tuotot 19 9. Materiaalit ja palvelut 19 10. Henkilöstökulut 19 11. Poistot ja arvonalentumiset 19 12. Liiketoiminnan muut kulut 20 13. Rahoitustuotot ja -kulut 20 14. Tuloverot 21 15. Osakekohtainen tulos 21 16. Osingot 21 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 22 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 24 19. Tytäryhtiöt 26 20. Sijoitukset osakkuusyrityksiin 26 21. Muut rahoitusvarat 26 22. Pitkäaikaiset saamiset 26 23. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 26 24. Vaihto-omaisuus 28 25. Lyhytaikaiset saamiset 28 26. Rahavarat 29 27. Osakepääoma ja muut rahastot 29 28. Varaukset 30 29. Korolliset velat 31 30. Ostovelat ja muut velat 33 31. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut 33 32. Eläkevelvoitteet 34 33. Taloudellisten riskien hallinta 38 34. Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset 40 35. Lähipiiritapahtumat 42 36. Tytäryhtiöt 31.12.2015 44 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat 44 38. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 45 Viiden vuoden lukusarjat 46 Tunnuslukujen laskentakaavat, IFRS 47 Neljännesvuosiluvut, IFRS 48 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 49 Emoyhtiön tase, FAS 50 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 51 Emoyhtiön tilinpäätösperiaatteet 2015 52 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 53 1. Liikevaihto 53 2. Liiketoiminnan muut tuotot 53 3. Materiaalit ja palvelut 53 4. Henkilöstö ja henkilöstökulut 53 5. Poistot ja arvonalentumiset 54 6. Liiketoiminnan muut kulut 54 7. Rahoitustuotot ja -kulut 54 8. Satunnaiset erät 55 9. Muut välittömät verot 55 10. Laskennallisten verovelkojen muutos 55 11.Aineettomat hyödykkeet 55 12. Aineelliset hyödykkeet 56 13. Sijoitukset 56 14. Vaihto-omaisuus 56 15. Pitkäaikaiset saamiset 57 16. Lyhytaikaiset saamiset 57 17. Oma pääoma 58 18. Pakolliset varaukset 58 19. Laskennalliset verovelat 58 20. Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 59 21. Lyhytaikainen vieras pääoma 60 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 61 Emoyhtiön omistamat yhtiöt 62 Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus 63 Emoyhtiön kirjanpitokirjat, tositelajit ja säilytystapa 64 Tilintarkastuskertomus 65

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS FINNLINESIN LIIKETOIMINTA Finnlines on Itämeren suurin varustamo yhteenlaskettujen roroja ropax-volyymien perusteella (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, Iso- Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. KONSERNIRAKENNE Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Raportointikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 21 tytäryhtiötä. Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikkakonserni ja erikoistunut autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldikonserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 110 alusta käsittävällä, täysin omalla laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 93,38 prosentin (31.12.2015) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja. YLEINEN MARKKINAKEHITYS Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi-joulukuussa Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) supistuivat 4 prosenttia, mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat 3 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä kasvoi 1 prosentin. Suomen ja Saksan välillä vastaava liikenne kasvoi 1 prosentin (Liikennevirasto). FINNLINESIN LIIKENNE Finnlines aloitti 19.1.2015 Hangon ja Rostockin välillä liikenteen, jota operoi tammikuussa 2015 hankittu MS Finnmerchant. Tämä vuonna 2003 rakennettu roro-alus täydentää Finnlinesin linjaliikenteen asiakkaille tarjoamaa palvelua ja vahvistaa Finnlinesin laivaston kilpailukykyä. Uudet, entistä tiukemmat ympäristövaatimukset rikkipitoisuusrajojen suhteen astuivat voimaan 1.1.2015. Pakokaasupesureiden sekä uusien propulsiojärjestelmien asennukset jatkuivat vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mikä aiheutti satunnaisia häiriöitä palvelutarjontaan. Valtaosa asennuksista saatettiin loppuun maaliskuun 2015 aikana. Kesäkuussa Finnlines laajensi entisestään Suomen, Saksan ja Venäjän välisiä runkolinjoja lisäämällä kapasiteettia sekä Travemünden että Rostockin liikenteeseen. Hangosta Rostockiin liikennöivä MS Finnmerchant telakoitiin syyskuussa pakokaasupesurijärjestelmän asennusta varten, jolloin MS Finneagle siirtyi Naantali-Kapellskär -liikenteestä Hanko-Rostock -linjalle. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä Finnlines ja DFDS solmivat yhteistyösopimuksen rahdin kuljettamisesta (slot charter agreement) Finnlinesin aluksella Venäjän ja Saksan välillä 11.10.2015 alkaen. Molemmat yhtiöt jatkavat itsenäisesti merikuljetuspalveluita, myyntiä, asiakaspalvelua sekä lastin käsittelyä linjan satamaterminaaleissa. MS Misanan rahtaussopimus päättyi ja laiva luovutettiin Hullissa 31.12.2015. Viimeisellä vuosineljänneksellä MS Finneagle oli rahdattuna Grimaldi-konsernille. Raportointikauden aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 22 (24 vuonna 2014) alusta omassa liikenteessään. Tammi-joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 624 (638 vuonna 2014) tuhatta lastiyksikköä, 156 (99) tuhatta henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi 2 032 (2 319 oikaistu luku) tuhatta tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 575 (561) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. TALOUDELLINEN TULOS Finnlines-konsernin liikevaihto oli 511,2 (532,9) miljoonaa euroa vuonna 2015, jossa on vähennystä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 492,9 (517,4) miljoonaa euroa ja Satamatoimintojen liikevaihto oli 35,9 (36,9) miljoonaa euroa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto laski alemman polttoainelisän ja laivojen myynnistä johtuvien alentuneiden bareboat-vuokratuottojen johdosta. Satamatoimintojen liikevaihto pieneni uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 17,6 (21,3) miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että Satamatoimintojen ulkoinen liikevaihto kasvoi raportointikauden aikana. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 126,9 (115,4) miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 9,9 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 70,3 (58,6) miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan lisääntyneen tehokkuuden ansiosta polttoaineen kulutus on pienentynyt, alusten kapasiteetin käyttöaste parantunut ja kulut alentuneet useilla eri osa-alueilla, mikä on edelleen vaikuttanut myönteisesti konsernin kannattavuuteen. Toimintojen lisääntyneestä tehokkuudesta huolimatta tulosta rasittivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä useamman aluksen telakointi uusien pakokaasupesureiden ja propulsiojärjestelmien asennuksista johtuen. Parantuneesta taloudellisesta asemasta johtuen nettorahoituskulut alenivat ja olivat -17,1 (-21,9) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat 0,9 (0,5) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -18,1 (-22,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) parani 16,5 miljoonaa euroa ja oli 53,2 (36,6) miljoonaa euroa. Raportointikauden tulos oli 56,8 (41,7) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 1,10 (0,81) euroa. Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa Viiden vuoden lukusarjat sivulla 46. TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA Huolimatta yhtiön meneillään olevasta ympäristöteknisestä investointiohjelmasta korollinen velka aleni 18,7 miljoonalla eurolla ja oli 533,7 (552,5) miljoonaa euroa, ilman rahoitusleasingvelkoja 17,9 (19,6) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste parani 45,7 (41,7) prosenttiin ja velkaantumisaste (gearing) aleni 97,1 (113,0) prosenttiin. Alusvuokravastuut laskivat 10,4 miljoonaa euroa 0,1 miljoonaan euroon vuoden 2014 joulukuun loppuun verrattuna. Konsernin maksuvalmius on vahva ja kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa olivat yhteensä 114,5 (123,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta parani merkittävästi ja oli 105,8 (82,1) miljoonaa euroa ennen investointeja. FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 3

INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit olivat raportointikauden aikana 64,1 (36,6) miljoonaa euroa sisältäen aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 56,6 (56,8) miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät MS Finnmerchantin oston, vuoden 2016 alussa toimitettujen kahden roro-aluksen ennakkomaksut, normaaleja käyttöomaisuuden korvausinvestointeja, IT-investointeja sekä suurelta osin Finnlines-konsernin 100 miljoonan euron ympäristöinvestointiohjelmaan liittyviä maksuja. Euroopan Unioni on myöntänyt Finnlinesille Verkkojen Eurooppa -rahoituksen kautta 14,5 miljoonaa euroa tukea linjaliikenteen alusten ympäristöteknisiin investointeihin. Tuki on käsitelty hankintamenojen oikaisuna. Yhtiö reagoi 1.1.2015 voimaan tulleisiin polttoaineen rikkipitoisuusrajaa koskeviin uusiin tiukempiin ympäristömääräyksiin käynnistämällä ympäristöinvestointiohjelman. Finnlines toteuttaa johdonmukaista ja kustannustehokasta vaatimusten noudattamisen strategiaa käyttäessään tehokkaita pakokaasunpuhdistusmenetelmiä, joilla saavutetaan jopa vaadittua parempi rikkidioksidin (SOx) puhdistustaso. Lisäksi yhtiö investoi energiatehokkuuteen ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Useiden alusten propulsiojärjestelmien uudistaminen ja joidenkin pohjien käsittely antifouling-maalilla alentaa merkittävästi polttoaineen kulutusta ja näin syntyy myös huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä (CO 2). Ympäristöinvestointiohjelman ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2014, jolloin yhtiö tilasi pakokaasunpuhdistusjärjestelmät ( pesurit ) kymmeneen roro-alukseensa ja neljään ropaxalukseensa sekä propulsiojärjestelmien uudistukset kuuteen laivaansa. Nämä asennukset suoritettiin vuoden 2015 talvella ja keväällä ja ne saatiin päätökseen toukokuussa 2015. Vuonna 2015 Finnlines käynnisti ympäristöinvestointijärjestelmän toisen vaiheen, johon sisältyy pakokaasupesurien tilaukset vielä kolmeen roro-alukseen ja kolmeen ropax-alukseen. Lisäksi aloitettiin energiatehokkuusinvestointi siten, että propulsiojärjestelmän uudistusohjelma ulotettiin koskemaan vielä kolmea ropax-alusta ja kahden ropax-aluksen pohja käsiteltiin erityisellä antifouling-maalilla ( silikonimaali ). 100 miljoonan euron ympäristöinvestointiohjelman toinen vaihe on käynnissä ja sen on tarkoitus valmistua keväällä 2016. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli raportointikauden aikana keskimäärin 1 597 (1 701) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 698 (759) työntekijää ja merihenkilöstöön 899 (942) työntekijää. Maahenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa tapahtuneista irtisanomisista. Merihenkilöstön lukumäärän lasku johtuu MS Finnhansassa ja MS Finnsailorissa tapahtuneista henkilöstövähennyksistä. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä 1 588 (1 635), josta maahenkilöstöä 699 (716) ja merihenkilöstöä 889 (919). Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat raportointikauden aikana 84,2 (88,4) miljoonaa euroa. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön uusia käytännön malleja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin entistä kestävämmällä ja kustannustehokkaammalla tavalla. Vuonna 2015 painopiste oli edelleen laivojen ympäristöinvestoinneissa. Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin ja MARPOL-yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi kustannustehokkaasti aloitettiin vuoden 2014 aikana projekti pakokaasupesureiden asentamiseksi laivoihin. Osaan laivoista asennettiin myös uudet potkurit sekä joidenkin laivojen pohjat maalattiin pienemmän kulkuvastuksen mahdollistavilla uuden teknologian maaleilla. Toimenpiteet vähentävät huomattavasti energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia. Pääosa asennustöistä tehtiin vuoden 2015 aikana. Asennustyöt jatkuvat edelleen vuoden 2016 aikana. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön lastiliikenteen uusi operatiivinen IT-järjestelmä. Käyttöönoton myötä yhtenäistettiin järjestelmät Finnlines-konsernin sisällä eri liikenteissä ja koko Grimaldi-konsernin verkoston piirissä. Vuoden 2015 aikana käynnistettiin myös satamien operatiivisten järjestelmien uudistustyö. FINNLINESIN OSAKE Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2015 oli 103 006 282 euroa, joka jakaantui 51 503 141 osakkeeseen. Raportointikauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhteensä 7,1 (5,1) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2015 kasvoi yli 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 911,6 (824,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,10 (0,81) euroa. Oma pääoma per osake oli 10,89 (9,78) euroa. Yhtiö on ilmoittanut 9.10.2015, että Grimaldi-konserni on tehnyt sopimuksen vakuutuseläkeyhtiö Ilmarisen kanssa Finnlinesin osakkeiden ostamisesta, ja tämän kautta Grimaldi-konsernin omistusosuus nousi 91,32 prosenttiin. Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli raportointikauden lopussa 93,38 prosenttia. Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. YHTIÖKOKOUKSEN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 14.4.2015. Kokous hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2014 makseta osinkoa. Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän. Kaikki hallituksen nykyiset jäsenet Christer Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen valittiin uudelleen. Hallituksen palkkiot päätettiin maksaa seuraavasti: puheenjohtajalle 50 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 40 000 euroa vuodessa ja jäsenelle 30 000 euroa vuodessa. Tilintarkastajaksi vuodelle 2015 valittiin KPMG Oy Ab. Päätettiin myös, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan laskun mukaan. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen yhdessä tai useammassa erässä päättämään osakeannista. Hallitus voi valtuutuksen nojalla yhdessä tai useammassa erässä päättää uusien osakkeiden antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 10 000 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantivaltuutuksen ehdoista. Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu osakeanti). Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen 8.4.2014 antaman osakeantivaltuutuksen. RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoiminnan riskit liittyvät markkinoilla olevan tonniston kapasiteettiin, vastapuoliin, tavaroiden vienti- ja tuontinäkymiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ylikapasiteetin riski pienenee toisaalta ikääntyvän tonniston romutusten myötä, ja toisaalta kiristyneiden rikkidirektiivivaatimusten johdosta. Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, jossa päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin 1.1.2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Tämä kasvattaa kustannuksia merikuljetusmarkkinoilla. Mutta ottaen huomioon, että Finnlinesilla on yksi Pohjois-Euroopan nuorimmista ja 4 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

suurimmista laivastoista ja että yhtiö investoi polttoainejärjestelmän ja energiatehokkuuden kehittämiseen, sillä on erittäin hyvät mahdollisuudet pienentää riskiä merkittävästi. Ulkomaankaupan vaihteluiden vaikutusta pienentää yhtiön toiminnan ulottuminen usealle eri maantieteelliselle alueelle, jolloin jonkun maan hidasta kasvua kompensoi toisen maan talouden nopeampi elpyminen. Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa ja toimittajiensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä. Tällä hetkellä vastapuoliin liittyviä välittömiä riskejä ei ole havaittavissa, mutta yhtiö seuraa vastapuoliensa taloudellista asemaa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien hallinta. Yhtiön riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. RIITA-ASIAT Helsingin käräjäoikeus on 27.2.2015 antanut päätöksen Finnlinesin ja Suomen valtion välisessä väylämaksukanteessa. Finnlinesin mukaan 1.1.2006 asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia ja yhtiöltä oli veloitettu liikaa väylämaksuja vuosina 2001 2004. Helsingin käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä tuominnut Suomen valtion palauttamaan Finnlinesille liikaa perittyjä väylämaksuja vuosilta 2001 2004 yhteensä noin 17,0 miljoonaa euroa sisältäen korot. Suomen valtio on valittanut päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Asian käsittely on kesken. Yhtiön satamatoimintojen tytäryhtiöiden 18 entistä työntekijää ovat haastaneet tytäryhtiöt oikeuteen. Työntekijät hakevat korvauksia perusteella, että työsuhteet olisi päätetty perusteettomasti sekä että yhdenvertaisuuslakia työsuhteen päättämisessä olisi rikottu. Vaatimukset ovat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöt katsovat, että kanteet ovat perusteettomia. Asian käsittely on kesken. Finnlines Oyj:n satamatoimintoja harjoittava tytäryhtiö Finnsteve Oy Ab ( Finnsteve ) on aloittanut oikeustoimet Helsingin Satama Oy:tä ( Helsingin Satama ) vastaan. Oikeustoimiin on ryhdytty, koska Helsingin Satama ei ole täyttänyt Finnsteven kanssa tehdyn voimassaolevan yhteistyösopimuksen mukaisia velvoitteitaan liittyen Finnsteven oikeuksiin käyttää yhteistyösopimuksen mukaista toiminta-aluetta Vuosaaren satamassa. Helsingin Satama jätti lokakuun alussa osaltaan Helsingin käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen Finnsteveä vastaan. Turvaamistoimihakemuksella Helsingin Satama haki oikeutta tyhjentää Finnsteven käyttämän ja sen toiminnoille hyvin keskeisen alueen Vuosaaren satamassa sekä velvoittamaan Finnsteveä antamaan palveluita omistamillaan kahdella nosturilla Helsingin Sataman osoittamalle kolmannelle taholle. Helsingin Satama ei ole tiedottanut, että kolmansilla osapuolilla olisi tarvetta lisäalueille tai nosturipalveluille Vuosaaren satamassa. Mikäli väliaikainen turvaamistoimi myönnetään, olisi se voimassa, kunnes erillisessä oikeudenkäynnissä on lainvoimaisesti ratkaistu, ovatko Helsingin Sataman esittämät vaatimukset perusteltuja. Finnsteve pitää Helsingin Sataman esittämiä vaatimuksia perusteettomina ja Helsingin Sataman ja Finnsteven välisen, vuodesta 2007 voimassa olleen, 20-vuotisen sopimuksen vastaisina. Helsingin käräjäoikeus on 18.12.2015 hylännyt Helsingin Sataman turvaamistoimihakemuksen. Helsingin Satama on ilmoittanut tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Asian käsittely on kesken. Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ( Ilmarinen ) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa 2011. Korkein oikeus myönsi joulukuussa 2012 valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen 20.5.2008 tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin 180 216,39 euron sijasta 17 181 000,00 euroa. Korkein oikeus on 29.12.2015 antamassaan tuomiossa vahvistanut Helsingin hovioikeuden 29.11.2011 antaman tuomion ja hylännyt kaikki Ilmarisen Finnlines Oyj:tä kohtaan esittämät vaatimukset. Korkein oikeus totesi, ettei Finnlinesin yhtiökokouksen päätös ole ollut osakeyhtiölain vähemmistöosinkosäännöksen vastainen. Se on myös velvoittanut Ilmarisen korvaamaan Finnlinesin oikeudenkäyntikulut. TONNISTOVERO Finnlines Oyj kuuluu tonnistoverotuksen piiriin 1.1.2013 alkaen. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja niin, että samalla otetaan huomioon kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö on keskeisellä sijalla yhtiön politiikassa. Finnlines toteutti vuonna 2015 laajan ympäristöteknologisen investointiohjelman. Rikkidirektiivin vaatimusten täyttämiseksi kaikkiaan 15 laivaan asennettiin pakokaasupesurit, jotka mahdollistavat rikitöntä polttoainetta edullisemman polttoaineen käytön. Kuudessa laivassa vaihdettiin potkurilavat ja kaikkien kuuden peräsimet varustettiin bulbeilla. Kahden laivan pohja maalattiin silikonimaalilla. Näiden toimenpiteiden odotetaan parantavan laivojen polttoainetaloutta. Investointiohjelma jatkuu vuonna 2016. Vuonna 2015 Finnlinesin meriliikenteessä kului 301 829 tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee yli 8 prosentin vähennystä vuoteen 2014. Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli noin 746 tonnia vuonna 2015, jossa oli lisäystä edellisvuoteen noin 8 prosenttia. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot. Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kaikki alukset ja alusten hoidosta vastaava maaorganisaatio on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön, eli ISMsäännöstön, mukaisesti. Säännöstö sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi. Kaikki alukset ja satamarakenteet täyttävät myös kansainvälisen ISPSturvasäännöstön vaatimukset. HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Finnlines soveltaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön internetsivuilla: www.finnlines.com. RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tammikuussa 2016 Finnlines hankki kaksi roro-alusta aikaisemmin solmitun ostosopimuksen mukaisesti. Alukset tulivat Finnlinesin linjaliikenteeseen vuoden 2016 alussa. Grimaldi-konserni on 3.2.2016 ilmoittanut Finnlinesille lunastusoikeudestaan jäljellä oleviin Finnlinesin osakkeisiin, joista se tarjoaa 17,80 euroa osakkeelta lunastusmenettelyssä. Grimaldi-konserni tulee saattamaan osakkeiden lunastuksen vireille osakeyhtiölain mukaisessa välimiesmenettelyssä. NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Finnlines vie loppuun 100 miljoonan euron ympäristöteknologisen investointiohjelmansa vuoden 2016 kuluessa. Finnlineskonsernin tuloksen ennen veroja odotetaan parantuvan vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 5

OSINGONJAKOEHDOTUS Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 52,8 miljoonaa euroa tilikaudelta 2015. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa Finnlinesin aluksille vuosina 2015 ja 2016 toteutettavan laajan pakokaasupesuri-investointiohjelman johdosta. Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 561,1 (503,6) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. YHTIÖKOKOUS 2016 Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 12.4.2016 klo 13.00 Kansallismuseossa, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. Lontoossa, 25.2.2016 Finnlines Oyj, Hallitus 6 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS 1 000 euroa Liite 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 Liikevaihto 3, 7 511 167 532 889 Liiketoiminnan muut tuotot 8 1 810 6 776 Materiaalit ja palvelut 9-161 264-191 445 Henkilöstökulut 10-84 186-88 418 Poistot ja arvonalentumiset 11-56 590-56 843 Liiketoiminnan muut kulut 12-140 654-144 396 Liiketoiminnan kulut yhteensä -442 694-481 102 Liiketulos (EBIT) 70 284 58 563 Rahoitustuotot 13 934 483 Rahoituskulut 13-18 064-22 412 Tulos ennen veroja (EBT) 53 153 36 634 Tuloverot 14 3 675 5 079 Tilikauden tulos 56 829 41 713 Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi: Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot 32 69 Verovaikutus, netto Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä 32 69 Erät, joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi: Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus 632-844 Verovaikutus, netto -36 353 Erät, joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi, yhteensä 596-491 Tilikauden laaja tulos yhteensä 57 457 41 291 Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 56 841 41 726 Määräysvallattomille omistajille -12-13 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: 56 829 41 713 Emoyhtiön omistajille 57 469 41 304 Määräysvallattomille omistajille -12-13 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) 15 57 457 41 291 Laimentamaton/laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 1,10 0,81 Suurin osa laajan tulokseen kirjatuista eristä kuuluvat tonnistoverojärjestelmän piiriin. Liitetiedot, jotka ovat olennainen osa tilinpäätöstä, alkavat sivulta 11. FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 7

KONSERNITASE, IFRS 1 000 euroa Liite 31.12.2015 31.12.2014 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17 997 619 983 183 Liikearvo 18 105 644 105 644 Muut aineettomat hyödykkeet 18 3 758 5 500 Muut rahoitusvarat 21 4 576 4 576 Saamiset 22 1 258 1 434 Laskennalliset verosaamiset 23 5 792 5 353 1 118 645 1 105 688 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 24 4 333 5 926 Myyntisaamiset ja muut saamiset 25 86 019 75 884 Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen 539 1 Rahavarat 26 6 468 2 680 97 359 84 490 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 5 15 121 20 297 Varat yhteensä 1 231 125 1 210 475 OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 27 103 006 103 006 Ylikurssirahasto 27 24 525 24 525 Muuntoerot 209 178 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 27 40 016 40 016 Kertyneet voittovarat 393 313 335 876 561 070 503 601 Määräysvallattomien omistajien osuus 294 306 Oma pääoma yhteensä 561 363 503 907 VELAT Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 23 52 712 56 102 Muut pitkäaikaiset velat 30 113 163 Eläkevelvoitteet 32 3 919 4 705 Varaukset 28 1 810 1 844 Lainat rahoituslaitoksilta 29 367 445 420 722 425 999 483 536 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 30 59 191 71 565 Verotettavaan tuloon perustuva verovelka 14 72 Varaukset 28 345 81 Lainat rahoituslaitoksilta 29 176 736 142 967 236 287 214 685 Velat yhteensä 662 286 698 220 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat 29 7 476 8 348 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 231 125 1 210 475 Liitetiedot alkavat sivulta 11. 8 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS 1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Yhteensä Raportoitu oma pääoma 1.1.2014 103 006 24 525 109 40 016 294 641 462 297 360 462 658 Laaja tulos: Tilikauden tulos 41 726 41 726-13 41 713 Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot 69 69 69 Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus -844-844 -844 Verovaikutus, netto 353 353 353 Tilikauden laaja tulos yhteensä 69 41 235 41 304-13 41 291 Osinko -42-42 Oma pääoma 31.12.2014 103 006 24 525 178 40 016 335 876 503 601 306 503 907 1 000 euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Yhteensä Raportoitu oma pääoma 1.1.2015 103 006 24 525 178 40 016 335 876 503 601 306 503 907 Laaja tulos: Tilikauden tulos 56 841 56 841-12 56 829 Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot 32 32 32 Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus 632 632 632 Verovaikutus, netto -36-36 -36 Tilikauden laaja tulos yhteensä 32 57 437 57 469-12 57 457 Osinko Oma pääoma 31.12.2015 103 006 24 525 209 40 016 393 313 561 070 294 561 363 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 9

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS 1 000 euroa Liite 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos 56 829 41 713 Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 31 56 192 51 987 Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) 31-3 -28 Rahoitustuotot ja -kulut 17 133 21 957 Verot -3 675-5 079 Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos -2 009 4 855 Vaihto-omaisuuden muutos 1 592 2 906 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -2 515-9 435 Varausten muutos -238-207 Maksetut korot -14 240-18 742 Saadut korot 442 141 Maksetut verot * -81-3 990 Muut rahoituserät -3 632-3 970 Liiketoiminnan nettorahavirta 105 794 82 108 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ** -78 897-29 575 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 799 69 590 Sijoitusten myynti 1 Saadut osingot 12 13 Investointien nettorahavirta -78 085 40 029 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 282 000 169 604 Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys (+) / nettovähennys (-) 32 447 7 953 Lainojen takaisinmaksut -338 550-298 974 Myönnetyt lainat -900 Myönnettyjen lainojen lisäykset (-) / vähennykset (+) 180 395 Maksetut osingot -42 Rahoituksen nettorahavirta 23 922-121 964 Rahavarojen muutos 3 787 173 Rahavarat tilikauden alussa 2 680 2 508 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1-1 Rahavarat tilikauden lopussa 6 468 2 680 * Vuonna 2014 maksetut verot sisältävät Finnlines Deutschland GmbH:n verovarauksiin sisältyneen 3,6 miljoonan euron maksun johtuen tonnistoverotuksesta poistumisesta. ** Investoinnit sisältävät Euroopan Unionin myöntämän ympäristötuen, joista on saatu rahana 5,8 miljoonaa euroa tilikauden 2015 aikana. Liitetiedot alkavat sivulta 11. 10 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ Finnlines on Itämeren suurin varustamo yhteenlaskettujen roroja ropax-volyymien perusteella (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, Iso- Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Tilikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 21 tytäryhtiötä. Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikka-konserni ja erikoistunut autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldikonserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 110 alusta käsittävällä, täysin omalla laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 93,38 prosentin (31.12.2015) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja. Konsernin emoyhtiö Finnlines Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Komentosilta 1, 00980 Helsinki. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta www.finnlines.com tai yhtiön pääkonttorista. Finnlines Oyj:n hallitus on kokouksessaan 25.2.2016 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi varsinaisessa yhtiökokouksessa. 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on pääsääntöisesti laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Poikkeamat tästä pääsäännöstä ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätös on laadittu euroissa. Numerot on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. STANDARDIEN SOVELTAMINEN Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit Finnlines-konserni on noudattanut vuoden 2015 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja: Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet - Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011 2013 sekä 2010 2012) (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011 2013) ja seitsemää (2010 2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 17.6.2014 tai sen jälkeen): Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat Finnlines ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. * = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015. Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet - Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla selvennetään IAS 16:ta ja IAS 38:aa. Tuottoperusteisia poistomenetelmiä ei voida soveltaa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vain harvoin aineettomiin hyödykkeisiin. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Accounting for Acquisitions of Interests in Joint Operations (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa, kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012 2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kantaasiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 11

johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia. Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Yhtiön johto arvioi, että uudella standardilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto on joutunut tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita sekä olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvät epävarmuustekijät kohdistuvat liikearvojen, laskennallisten verosaamisten, ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Arvioiden perustetta on kuvattu tarkemmin näissä laadintaperiaatteissa sekä erityisesti seuraavien liitetietojen kohdissa: 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 23. Laskennalliset verosaamiset ja - velat. Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt harkintaa laatimisperiaatteita soveltaessaan koskevat satamatoimintoihin liittyvien pitkäaikaisten omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen esittämistä myytävänä olevina sekä laskennallisten verosaamisten kirjaamista tappioista. Arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta lopputulemat voivat olennaisestikin poiketa näistä arvioista. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Tytäryritykset Finnlines Oyj:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Finnlines Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään yritykset, joissa konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysvalta syntyy, kun konserni altistuu tytäryritysten muuttuvalle tuotolle, tai konsernilla on oikeus tytäryritysten muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä tytäryrityksiä koskevaa valtaansa. Liiketoimintojen hankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään hankintahetken käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan lähtökohtaisesti kuluiksi toteutuessaan. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo (mikäli sellaista on) yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä, merkitään taseeseen liikearvoksi. Konsernin liiketoimintojen hankintojen käsittelyssä on sovellettu kunakin hankintahetkenä voimassa olleita standardeja ja laskentaperiaatteita. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on konserniyhdistelyssä tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Osuus tuloksesta kohdistetaan määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Sellaisia muutoksia konsernin omistusosuuksissa tytäryhtiöissä, jotka eivät johda konsernin määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Konsernin omistusten sekä määräysvallattomien omistajien omistusosuuksien kirjanpitoarvoja muutetaan vastaamaan niiden suhteellisia omistusosuuksia tytäryhtiöissä. Mahdolliset erot määräysvallattomien omistajien määräysvallan muutoksen ja siihen liittyvän vastikkeen välillä kirjataan suoraan emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan. Kun konsernin määräysvalta tytäryhtiössä lakkaa, lasketaan siitä syntyvä voitto tai tappio (i) saadun vastikkeen käyvän arvon sekä jäljelle jäävän omistusosuuden käyvän arvon summana vähennettynä (ii) aikaisempien varojen (sisältäen liikearvo) ja tytäryhtiön velkojen sekä määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvoilla. YHTEISJÄRJESTELYT Finnlinesilla on sopimukseen perustuva yhteisjärjestely koskien TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Finnlines toimii linjaliikenteen toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Sopimuksen mukaan Finnlines kirjaa oman osuutensa tuotoista, jonka yhteinen toiminto on saanut tuotoksensa myynnistä; ja oman osuutensa kuluista, jonka yhteinen toiminto on aiheuttanut. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT (TAI LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMÄT) JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konsernin yksiköiden tilinpäätöksiin sisältyvät luvut arvostetaan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on kyseisen maan virallinen valuutta lukuun ottamatta ruotsalaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypään arvoon, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan; liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liiketulokseen ja rahoitusvaroista sekä - veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaiseen yksikköön tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä 12 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Ruotsissa toimivien yhtiöiden toimintavaluutta on euro, koska yritysten pääasiallinen liiketoimintavaluutta on euro. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyvät, kooltaan merkittävät uudistus- ja perusparannushankkeiden menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Alukset Rakennukset Rakennelmat Lastinkäsittelykoneet ja kalusto Kevyet koneet ja laitteet Telakoinnit 30 35 vuotta 10 40 vuotta 5 10 vuotta 5 25 vuotta 3 10 vuotta 2 5 vuotta Arvioidut taloudelliset pitoajat ja hyödykkeiden jäännösarvo tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Hyödykkeen arvoa alennetaan vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden vieraan pääoman menot ja takausprovisiot aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Muutoin hyödykkeen hankkimisesta aiheutuneet korkokustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. JULKISET AVUSTUKSET Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin saamat tuet on kirjattu tuloslaskelmaan oikaisemaan avustuksen kohteena olevia alusten henkilöstökuluja. Julkiset avustukset jotka liittyvät investointien rahoitukseen, kirjataan pitkäaikaisen käyttöomaisuuden hankintamenon oikaisuna vähentäen hankintamenon poistoja, joille avustukset on myönnetty. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tietokoneohjelmistot Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta 3 20 vuotta Liikearvo Liiketoimintojen hankkimisesta syntynyt liikearvo on määrältään hankinta-ajankohtana määritetyn mukainen vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisistä. Niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu, tehdään vuosittain, tai useammin, mikäli merkkejä arvonalentumisesta esiintyy, arvonalentumistesti. Mikäli rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen kirjanpitoarvon, kirjataan arvonalentuminen ensin liikearvon osalta sekä sen jälkeen suhteellisten kirjanpitoarvojen mukaisesti muille rahavirtaa tuottavan yksikön omaisuuserille. Liikearvon arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Liikearvon arvonalentumista ei palauteta myöhempinä tilikausina. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmin. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kirjatuilla poistoilla ja arvonalentumisilla ja kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. ARVONALENTUMISET Omaisuuserien osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että erän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina kun siitä esiintyy viitteitä. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta. IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Myyntisaatavista kirjataan luottotappio silloin, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saatavaa ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Luottotappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän nykyarvon erotus. Myytävissä olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tuloksen kautta myöhemmillä tilikausilla. RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mitä tarkoitusta varten rahoitusvarat on hankittu. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen hankinta-ajankohtana. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 13

on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - ryhmä sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja että alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa lyhyellä aikavälillä (alle 12 kk) ja ne esitetään osana lyhytaikaisia varoja. Johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Yhtiöllä ei ole avoinna olevia johdannaissopimuksia tilikauden 2014 tai 2015 päättyessä. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernilla ei vuonna 2015 ollut tähän luokkaan luokiteltuja rahoitusvaroja. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon. Tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Mikäli myytävissä olevat rahoitusvarat myydään tai niiden arvo pysyvästi alentuu, kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei yrityksellä ole aikomusta luopua omistuksesta tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Suurin osa myytävissä olevista rahoitusvaroista koostuu noteeraamattomista osakkeista, jotka on arvostettu hankintamenoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa, koska niiden käypä arvo ei ole määriteltävissä luotettavasti. Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Nämä erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Finnlines-konsernissa tähän luokkaan luokitellaan kuuluviksi myyntisaamiset ja muut saamiset, annetut lainat sekä määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta. Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut erittäin likvidit varat, joiden arvonmuutosten riski on vähäinen ja joiden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on alle kolme kuukautta. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen määräisenä vähennettynä kyseisen rahoitusvelkoihin kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne on arvostettu käypään arvoon. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet lukuun ottamatta pitkäaikaisten hankkeiden osalta aktivoituja menoja. Aktivoitujen menojen suuruus ja kohteet, joiden hankintamenoon ne on aktivoitu, kuvataan liitetietojen kohdassa 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka on määritelty toimivilla markkinoilla julkaistujen osto- ja myyntinoteerausten pohjalta. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskenta Konserni voi suojautua merkittäviltä valuuttakurssiriskeiltä. Tällaisiin riskeihin kuuluvat vieraassa valuutassa osin tai kokonaan tehtävät alushankinnat. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastoon sisältyvässä suojausrahastossa. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi. Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet saattavat täyttää konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat mahdolliset operatiiviseen toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskiä suojaavat johdannaiset sekä velkasalkun korkoriskiä suojaavat korkojohdannaiset, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Taseessa nämä erät esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa niiden luonteen mukaisesti. VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralleottajana Konsernin ollessa vuokralleottajana vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja niiden perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sopimusajan kuluessa. Ne vuokrasopimukset, joissa yrityksellä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, jotka määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja kohdistetaan jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokralle otettujen poistojen kohteena olevien hyödykkeiden poistot tehdään samoilla periaatteilla kuin omistettujen hyödykkeiden poistot. Jos on kohtuullisen varmaa, että konserni saa omistusoikeuden vuokraajan päättymiseen mennessä, odotettu käyttöikä on sama kuin hyödykkeen taloudellinen pitoaika. Muussa tapauksessa hyödykkeestä tehdään poistot vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 14 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

Konserni vuokralleantajana Konsernin vuokralleantamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt jäävät olennaisilta osiltaan vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Vuokrasopimukset, joissa konserni on alusten vuokralleottajana muuksi luokitellulla vuokrasopimuksella ja edelleen vuokraa kyseisiä aluksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa, mutta alusten kyseessä ollessa yleensä oikaistuna ei käytettävissä olevilla päivillä vuokralleottajan kannalta. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus sisältää alusten polttoaine-, voitelu-, tarveaineja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään fifomenetelmää (first in, first out) käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. OMA PÄÄOMA Konserni luokittelee omaksi pääomaksi sellaiset liikkeeseen laskemansa rahoitusinstrumentit, jotka eivät sisällä sopimukseen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa ja jotka osoittavat oikeuden osuuteen konsernin varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Osakepääoma muodostuu kantaosakkeista. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. TULOVEROT Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista veroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja tai tilikautta seuraavan vuoden verokantoja, mikäli ne on jo vahvistettu. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen voidaan hyödyntää. Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot liittyvät käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoihin. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa. Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaisen verotukseen. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen 1.2.2014. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläkevelvoitteet Konsernilla on erilaisia paikallisten käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä maissa, joissa yritys toimii. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia järjestelyjä. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu pääosin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty kokonaan maksupohjaisena järjestelynä. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä työnantajan eläkevastuun määrä perustuu järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka perustuvat IAS 19 -standardin mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan korko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät (vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jona ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut. Osakeperusteiset maksut Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut voimassaolevia järjestelyjä. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. TULOUTUSPERIAATE Konsernin liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä. Palvelut koostuvat pääosin satamapalveluista ja rahti- ja matkustajapalveluiden myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu. Tuotot kirjataan saadun suorituksen tai saamisen käypään arvoon oikaistuna välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja myynnin kurssieroilla. Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan aikarahtipäivien toteuman mukaan. KOROT JA OSINGOT Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. SEGMENTTIRAPORTOINTI Konserni esittää segmenttiraportoinnin IFRS 8 mukaisesti konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen perustuen. 3. SEGMENTTI-INFORMAATIO Konsernin segmenttiraportointi perustuu jakoon kahteen strategiseen segmenttiin, jotka tuottavat erityyppistä palvelua erilaisin vaadittavin resurssein ja joita johdetaan erillisinä yksikköinä. Konsernilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat varustamotoiminta ja merikuljetukset sekä satamatoiminnot. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Tämä on johdon FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 15

käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainittuja segmenttikohtaisia tuloksia arvioi ja resurssoi ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä. VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentti sisältää Finnlinesin liikenteen Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella sekä FinnLink-, NordöLink- ja TransRussiaExpress-liikenteen. SATAMATOIMINNOT Finnlines harjoitti tilikaudella satamatoimintoja Finnsteve-nimellä Helsingin ja Turun satamissa. Toiminta Kotkan satamassa loppui vuoden 2014 aikana. Finnsteve on erikoistunut säännöllisen yksikköliikenteen palveluihin: ahtaukseen, terminaalitoimintoihin, laivanselvitykseen sekä varasto- ja konttivarikkopalveluihin. 1 000 euroa Liiketoimintasegmenttien tulos 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta: Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Segmentin liikevaihto 492 870 35 932 528 803 Segmenttien välinen liikevaihto -150 17 785-17 635-17 635 Ulkoinen liikevaihto 493 021 18 147 511 167 Segmentin liiketulos 72 212-1 929 70 284 Rahoituserät -17 130 Tuloverot 3 675 Tilikauden tulos 56 829 Liiketoimintasegmenttien tulos 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta: Segmentin liikevaihto 517 363 36 853 554 217 Segmenttien välinen liikevaihto -180 21 508-21 328-21 328 Ulkoinen liikevaihto 517 543 15 346 532 889 Segmentin liiketulos 61 650-3 086 58 563 Rahoituserät -21 929 Tuloverot 5 079 Tilikauden tulos 41 713 Segmenttien väliset siirrot ja liiketoimet ovat tapahtuneet tavanomaisin kaupallisin ehdoin, jotka vastaavat ulkopuolisen tahon kanssa noudatettavia ehtoja. 16 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT SEKÄ INVESTOINNIT VUOSINA 2015 JA 2014 1 000 euroa Tuloslaskelmaan sisältyvät kulut, joihin ei liity maksua 2015 Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Poistot -53 871-2 719-56 590 Myyntisaamisten alaskirjaukset -155-48 -203 2014 Poistot -53 049-3 794-56 843 Myyntisaamisten alaskirjaukset -546-2 -548 Segmentin varat ja velat sekä investoinnit 2015 Segmentin varat 1 137 844 81 849-965 1 218 727 Kohdistamattomat varat 12 398 Varat yhteensä 1 231 125 Segmentin velat 55 603 7 377-542 62 438 Kohdistamattomat velat 607 324 Velat yhteensä 669 762 Investoinnit 63 874 234 64 107 Segmentin varat ja velat sekä investoinnit 2014 Segmentin varat 1 120 390 82 278-496 1 202 172 Kohdistamattomat varat 8 303 Varat yhteensä 1 210 475 Segmentin velat 64 218 8 011-334 71 894 Kohdistamattomat velat 634 674 Velat yhteensä 706 568 Investoinnit 36 338 219 36 557 Segmentin varat koostuvat pääasiassa aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta ja saamisista. Niihin ei ole sisällytetty vero- tai rahoituseriä (ml. rahavarat) eikä koko yritykselle yhteisiä varoja. Segmentin velat koostuvat pääasiassa liiketoimintaan liittyvistä veloista kuten osto- ja muista veloista, siirtoveloista ja saaduista ennakoista. Niihin ei ole sisällytetty veroeriä eikä lainoja. Investoinnit sisältävät lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) ja aineettomiin hyödykkeisiin (liitetieto 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet). Satamatoiminnot-segmentin varoihin sisältyy myytäväksi luokiteltuja varoja 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoiminnot-segmentin myytäväksi luokiteltuihin varoihin liittyy 7,5 miljoonaa euroa velkoja. FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 17

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat on raportoitu konsernin maantieteellisen sijainnin mukaan. Rahtiin liittymättömien matkustajien tuoma liikevaihto on näytetty lähtömaan liikevaihtona. Myös konsernin alukset sisältyvät raportoituihin varoihin, vaikka ne ovat luonteeltaan liikkuvia ja ovat näin helposti siirrettävissä. Liikevaihto Suomi 237 254 242 899 Ruotsi 84 630 88 852 Saksa 59 141 65 109 Muu EU 114 257 116 434 Venäjä 7 333 9 915 Muut 8 554 9 679 511 167 532 889 Varat * Suomi ** 741 132 729 641 Ruotsi 340 194 343 747 Saksa ** 41 037 41 459 Muu EU -222-224 1 122 141 1 114 623 * Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyvät varat. ** Vuonna 2014 tehty lukujen siirto erien välillä. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. 4. YHTEISET TOIMINNOT Finnlines harjoittaa TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Linjaliikenteessä käytetään Finnlinesin aluksia ja Finnlines toimii myös linjaliikenteen toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Finnlinesin osuus toiminnasta on 75 prosenttia ja paikallisen yhteistyöyhtiön 25 prosenttia. Finnlines yhdistelee yhteisen toiminnon osalta tuotoista ja kuluista 75 prosenttia. Finnlinesillä on 0,8 miljoonan euron saatava yhteistyökumppanilta liittyen yhteistoimintoon. Finnlinesilla ei ole muita sitoumuksia taloudellisen tuen antamisesta. Osapuolten kesken on tilapäisesti sovittu, että Finnlines vastaa yhteistoiminnon tuotoista ja kuluista kokonaisuudessaan (100 prosenttia) tilinpäätöksissä vuosilta 2015, 2014 ja 2013. Yhteinen toiminto ei ole Finnlines-konsernin kannalta olennainen. 5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT Satamatoiminnot neuvottelee satamakäyttöomaisuuden myynnistä, joka on kirjanpitoarvoltaan noin 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoimintoihin liittyviin omaisuuseriin sisältyy velkoja määrältään 7,5 miljoonaa euroa. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty alaskirjauksia. 6. HANKITUT LIIKETOIMINNOT Vuonna 2014 ja 2015 ei ole tehty yrityshankintoja. 7. LIIKEVAIHTO Liikevaihto Tuotot tavaroiden myynnistä 12 012 11 080 Tuotot palveluista 495 668 519 228 Alusvuokrat 3 487 2 581 511 167 532 889 18 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

8. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 873 1 420 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 397 4 856 Muut tuotot 540 501 1 810 6 776 Käyttöomaisuuden myyntivoitot sisältävät vuonna 2014 kahden aluksen (MS Finnhansa ja MS Finnarrow) myyntivoitot. 9. MATERIAALIT JA PALVELUT Myytyjä suoritteita koskevat kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -99 976-130 655 Varaston muutos -1 592-2 906 Ulkopuoliset palvelut -59 696-57 884-161 264-191 445 10. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat -83 901-88 083-97 512 Muut henkilösivukulut -10 103-9 997-12 545 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -9 951-10 891-12 958 Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt -156-177 -174 Varustamotuki 19 925 20 731 20 603-84 186-88 418-102 584 Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella Varustamotoiminta ja merikuljetukset 1 317 1 371 1 388 Satamatoiminnot 280 330 473 1 597 1 701 1 861 Henkilöstömäärä tilikauden lopussa 1 588 1 635 1 806 Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat. Finnlines on hyötynyt Euroopan laajuisesta merenkulun tukijärjestelmästä (yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle), jonka mukaisesti Finnlines on saanut 19,9 (20,7) miljoonaa euroa valtion tukea henkilöstökuluja varten, kuten moni muukin laivanvarustaja Euroopassa. Suomessa summa vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista, ja summaa, jonka työnantaja on maksanut merimiesten sosiaali-, eläke- ja työntekijän vakuutusmaksuina. Ruotsissa valtion tuki vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista ja summaa, jolla työnantaja on maksanut merimiesten sosiaalikuluja. 11. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta Rakennukset ja rakennelmat -2 203-2 370 Koneet ja kalusto -1 118-2 017 Alukset -50 749-51 430 Poistot aineettomista hyödykkeistä -2 520-1 025 Poistot yhteensä -56 590-56 843 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015 19

12. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Satamakulut, kalusto ja muut alusten matkoihin liittyvät kulut -50 511-61 573 Vuokrakulut -28 449-23 657 Miehitys- ja muut vapaaehtoiset henkilöstökulut -760-1 069 Laivojen vakuutus-, korjaus- ja ylläpitokulut -30 227-27 311 Muonituskulut -11 696-11 162 IT-kulut -2,369-2 132 Myynti- ja markkinointikulut -3 944-3 506 Toimitiloihin liittyvät kulut ilman vuokria -2 956-3 070 Muut kulut -9 742-10 916-140 654-144 396 TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT Konsernin päätilintarkastajana on vuonna 2015 toiminut KPMG Oy Ab. Tilintarkastuspalkkiot KPMG 171 193 Muut 26 21 Veroneuvonta ja muut palkkiot KPMG 115 72 Deloitte & Touche 2 Muut 5 4 317 292 13. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 12 13 Korkotuotot Pankkitalletukset 0 2 Lainat ja myyntisaamiset 154 139 Muut saamiset 455 Valuuttakurssivoitot Muut valuuttakurssivoitot 311 329 Muut rahoitustuotot 1 1 Rahoitustuotot yhteensä 934 483 Korkokulut Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat -14 122-18 240 Muut korkokulut -3-2 Valuuttakurssitappiot Muut valuuttakurssitappiot -208-220 Muut rahoituskulut -3 731-3 950 Rahoituskulut yhteensä -18 064-22 412 Nettorahoituskulut -17 130-21 929 Konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoja ja -tappioita, joista suurin osa liittyy valuuttatilien arvostukseen. Konsernin muut rahoituskulut muodostuvat suurimmaksi osaksi takauspalkkioista ja muista lainoihin liittyvistä palkkioista. 20 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015