Hämeen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2010 lopussa 376 316 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 1 218 henkilöä. Vuonna 2009 Hämeen ELY-keskuksen alueella oli 24 515 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 91 492 henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 21 188. vuoden + + + Elinkeinoelämän tilanteen uskotaan paranevan puolen vuoden tähtäyksellä koko ELY-keskuksen alueella ja kaikissa seutukunnissa. Myös työllisyystilanteen arvioidaan kuuden kuukauden olevan nykytilannetta parempi kaikissa seutukunnissa. Osaavan työvoiman saatavuuden ennustetaan puolen vuoden tähtäyksellä pysyvän jokseenkin nykytasolla. Myös vuoden elinkeinoelämän tilanteen sekä työllisyyden arvioidaan olevan nykytasoa parempi ELY-keskuksen alueella kaikissa seutukunnissa. Arviot osaavan työvoiman saatavuudesta vaihtelevat jonkin verran seutukunnittain. Yleinen vaikutelma kuitenkin on, että osaavan työvoiman saatavuus olisi jo vuoden nykyistä heikompi. Lahden seutukunnassa tunnelma on varovaisen positiivinen; lisävahvistusta myönteisille signaaleille kuitenkin vielä odotetaan. Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, osa perinteisistä teollisuusyrityksistä on edelleen lomauttanut ja irtisanonut henkilöstöään. Palvelut ja kauppa ovat kohtuullisessa vireessä. Rakentaminen on elpynyt taloustaantuman jäljiltä hyvälle tasolle. Kasvavia aloja ovat tulevaisuudessa mm. ympäristöteknologian ja nk. cleantech -alan yritykset. Heinolan seudulla keskeinen tavoite on etsiä UPM:n vaneritehtaan ja sahan tiloihin sekä Reuman sairaalan kiinteistöön uusia yrityksiä, jotka tarjoaisivat myös työpaikkoja. Uusia kehittämis- tai investointihankkeita on käynnissä melko vähän. Tilanne oli syksyllä 2010 edellisvuotta parempi, koska ryhmälomautuksia ei ollut, mutta joulukuun 2010 aikana useampi yritys ilmoitti alkavista ryhmälomautuksista. Osa yrityksistä lomautti henkilöstöä tilauskannan vähäisyyden takia myös toistaiseksi. Lomautusten määrät ovat kasvaneet talven tullen myös metallialan pienissä yrityksissä. Hämeenlinnan seutukunnassa suhdannetaantuma oli pelättyä pienempi, mutta tilanne ei vielä ole palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle. Teollisuus on toipunut taantumasta hyvin, vuoden sisällä odotuksia kapasiteetin noususta rakennusalalla odotukset ovat myös kohtalaisen myönteisiä. Palveluissa taantuma ei kovin paljon edes näkynyt, kuntataloudella on ollut, ja on edelleen ongelmia, mutta ei ylivoimaisia. Joitakin suuria hankkeita on vireillä Hämeenlinnassa, kuten moottoritien kattaminen ja autokaupan suuryksikkö. Riihimäen seutukunnassa yleinen tunnelma on varovaisen myönteinen. Osittaista palautumista lamaa edeltävään aikaan on jo tapahtunut, mutta on toimialoja, joissa laman vaikutukset näkyvät edelleen ja heijastuvat sitä kautta koko elinkeinoelämään. Taantuma oli lievempi kuin maassa keskimäärin. Yleisesti teollisuuden tilauskanta on parempi kuin vuosi sitten, mutta vaihtelua eri yritysten ja toimintojen välillä on runsaasti. Suuria tulevia investointeja ei ole tiedossa. Nosto- ja siirtoalan kehitys maailmanlaajuisesti voi vaikuttaa nopeastikin kehitykseen alueella. Forssan seutukunnassa keskeisten teollisuustoimialojen tilanne on melko hyvä. Lomautukset ovat vähentyneet eikä uusia yritysten lopettamisia ole merkittävästi esiintynyt. Suuria irtisanomisia tai lomautuksia ei ole tiedossa myöskään lähitulevaisuudessa. Ympäristö- ja energialiiketoimialoilla suunnitellaan erittäin isoja investointeja. Yrityksillä on melko hyvä tilauskanta, joillakin jopa erittäin hyvä. Forssan seudun perinteiset toimialat eivät kuitenkaan kasva, työpaikat ovat jopa vähentyneet edelleen.
Lahden seutukunta Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Hartola, Sysmä ja Heinola Lahden seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 201 756 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 486 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 12 927 yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,9 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 12 460. Lahden seutukunta vuoden + + + Yritykset ovat melko varovaisia investointien ja rekrytointien suhteen. Tunnelma on kuitenkin varovaisen positiivinen; lisävahvistusta myönteisille signaaleille odotetaan. Valmiuksia ja suunnitelmia kehittämiseen ja laajennuksiin yrityksissä on, mikäli taloustilanne kohenee ja vakiintuu. Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen. Perinteiset teollisuusyritykset ovat lomauttaneet ja irtisanoneet henkilöstöään (mm. metalli-, puu- ja huonekaluteollisuus). Viime viikkoina on kuultu myös suurista tehdastilauksista, jotka suuntautuvat Venäjälle ja Kiinaan (mm. Jartek Oy ja Raute Oyj). Palvelut ja kauppa ovat kohtuullisessa vireessä. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. Joillakin kaupan alan yksiköillä menee erittäin hyvin (mm. suuret päivittäistavarakaupat) ja toiset sopeuttavat toimintaansa (mm. urheiluväline-, huonekalu- ja kodinkonemyymälät). Rakentaminen on elpynyt taloustaantuman jäljiltä hyvälle tasolle. Kasvavia aloja ovat tulevaisuudessa mm. ympäristöteknologian ja nk. cleantech -alan yritykset. Uusia yrityksiä perustetaan tasaisesti, vuonna 2010 uusia yrityksiä perustettiin TE-toimiston starttirahoituksella 319 kpl. Konkurssien määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan tai hieman pienentynyt. Uusia kehittämis- tai investointihankkeita on käynnissä suhteellisen vähän. Yksi suurimmista rakennuskohteista on liikekeskus Karisma Lahden Karistossa. Myös Launeen alueella rakennetaan jonkin verran. Logistiikka-alueilla Kujalassa ja Pennalassa on vielä vapaata tilaa. Käynnissä on tällä hetkellä useampia kylpylähotelliselvityksiä. Työttömyys on vähentynyt vuoden aikana 13 %. Työttömiä oli joulukuun lopussa Päijät-Hämeen TEtoimiston alueella noin 10 700 henkilöä, Lomautettujen määrä on laskenut vuoden aikana 1800:sta vajaaseen 800:aan eli 57 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on sen sijaan edelleen kasvanut. Vaikeasti työllistyvien määrä lähentelee Päijät-Hämeessä 7000 henkilön rajaa. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on sen sijaan hieman helpottunut. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen vuoden aikana. Eniten työllistävät alat ovat sosiaalija terveydenhuolto, palvelut ja kauppa. Ympäristöä säästävät tekniikat ja uusiutuvien energialähteiden
hyödyntäminen tuovat mukanaan työpaikkoja alueelle jatkossa. Tiedossa olevat mahdolliset rekrytoinnit ovat enimmillään muutamia kymmeniä työntekijöitä. Erityisen vaikea on täyttää hoitoalan, kuljetusalan, kiinteistöisännöinnin, automaatioasentajien, CNCsärmääjien, myyntiedustajien ja palvelualan työpaikkoja. Suurin osa erityisosaamista vaativista teollisuuden ja rakentamisen tehtävistä ovat haastavia rekrytointeja. Yritysten ja TE-toimiston yhdessä rahoittamat yhteishankintakoulutukset ovat lisänneet suosiotaan. Erikoisosaajista on pulaa, mutta myös sosiaali- ja terveyssektorin tilanne näyttää tulevan hankalammaksi. Heinolan seutu (1.1.2010 alkaen osa Lahden seutukuntaa) Heinola, Hartola, Sysmä Heinolan seutu vuoden 0 + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Heinolassa selvitetään mahdollisuuksia löytää UPM:n vaneritehtaan ja sahan tiloihin sekä Reuman sairaalan kiinteistöön uusia yrityksiä. Heinola, Hartola ja Sysmä panostavat luontoon ja rantoihin liittyvään vakituiseen ja loma- asumiseen. Vierumäen ja urheiluopiston vetovoimaisuuden ja palveluyritystoiminnan odotetaan kasvavan. Starttirahojen kysyntä vilkastui vuoden 2010 aikana ja näyttää pysyvän samalla tasolla myös vuonna 2011. Tilanne oli syksyllä 2010 edellisvuotta parempi, koska ryhmälomautuksia ei ollut, mutta joulukuun 2010 aikana useampi yritys ilmoitti alkavista ryhmälomautuksista. Osa yrityksistä lomautti henkilöstöä tilauskannan vähäisyyden takia myös toistaiseksi. Lomautusten määrät ovat kasvaneet talven aikana myös pienissä metallialan yrityksissä. Teollisuuden tilanne vaihtelee yritysten välillä varsin paljon. Vierumäelle valmistuu puurakenteinen matalaenergiatalo. Hartolan suksitehdas siirtyy Hartolasta Heinolaan UPM:n entisiin tiloihin. Työntekijöitä on nyt 55 henkilöä ja laajennuksen jälkeen työllisten määrä nousee yli 70 työntekijään. Rakennusalan kausiluontoisuuden takia rakennusalan ammattilaisia on tullut työnhakijoiksi. Puun sahauksessa ja jatkojalostuksessa esim. Versowoodin sahalla ja Kuitulevyllä on myös tulossa lomautuksia alkuvuodelle 2011. Matkailualalla erityisesti Vierumäen uuden hotellin valmistuminen sekä hotelli Kumpelin laajennus on tarjonnut hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisille vakituisia työpaikkoja. Työttömien määrä on Heinolan toimiston alueella vähentynyt vuositasolla 14 %, eli Hämeen seutukunnista suhteellisesti eniten. Nuorisotyöttömyys alle 25-vuotiaiden osalta on vähentynyt vuoden tilanteeseen jonkin verran, mutta pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli 50-vuotiaiden, työttömyys on kasvanut. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä on vähentynyt selvästi.
Joulukuun 2010 aikana sekä henkilökohtaisesti lomautettujen että ryhmälomautusten määrä kasvoi useilla kymmenillä henkilöillä. On mahdollista, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, ellei tilauskanta nopeasti parane. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi marraskuun 2010 tilannekatsauksen mukaan 40 työpaikalla, eli 100 % vuoden 2009 marraskuun tilanteeseen. Lisäys johtuu pääasiassa hoito- ja palvelualojen työpaikkojen määrän kasvusta. Väestön vanhenemisen ja eläköitymisen myötä avautuu uusia työpaikkoja kaikille toimialoille, mutta erityisesti hoito-, palvelu- ja rakennusalalle. Osaavaa työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa terveydenhuollossa, erityisesti lääkäreistä ja sairaanhoitajista tulee olemaan pulaa. Palvelualoilla hotelli- ja ravintola-alan ammattiosaajille on myös jatkuvasti työpaikkoja tarjolla. Rakennusalan ammattiosaajille erityisesti korjausrakentamisessa avautuu jatkossa työpaikkoja. PKyrittäjiä jää runsaasti eläkkeelle viiden vuoden sisällä, joten jatkajien löytyminen on Heinolassa erityisen tärkeää. Hämeenlinnan seutukunta Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Hämeenlinnan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 93 381 asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 506 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 5 871 yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 4 512. Hämeenlinnan seutukunta vuoden 0 + + Suhdannetaantuma oli pelättyä pienempi, mutta tilanteen palautuminen ennalleen kestää kuitenkin jonkin aikaa. Vuoden tähtäyksellä ja vähän pidemmällekin katsottaessa näkymät ovat varsin positiiviset; mielenkiintoisia investointeja on näköpiirissä. Hämeenlinnan seudun suhdannevaihtelut ovat yleensäkin loivia, mikä johtuu paljolti laajasta julkisesta sektorista, mutta myös monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Toisaalta nousu on hitaampaa kuin monilla muilla alueilla. Väestönkasvu on ollut edelleen myönteistä, joskin huippuvuosia pienempää. Teollisuus on toipunut taantumasta hyvin. Odotukset kapasiteetin noususta, erityisesti rakennusalalla, ovat kohtuullisen korkealla. Palveluissa taantuma ei merkittävästi näkynyt, kuntataloudella on edelleen jossain määrin ongelmia. Joitakin suuria hankkeita on vireillä, kuten moottoritien kattaminen ja autokaupan suuryksikkö Hämeenlinnassa. Moottoritien päälle on tulossa runsaan 30 000 neliön kauppakeskus ja moottoritien viereen yli 22 000 neliötä asuin-, liike- ja toimistotiloja. Hämeenlinnan pohjoispuolelle Kirstulan alueelle kaavaillun autokeskuksen suunnittelu on loppusuoralla. Suunnitteilla on noin 80 000 kerrosneliön ja
kustannusarvioltaan noin 85 miljoonan euron autokaupan keskus, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2013. Työpaikkoja kauppakeskukseen arvioidaan tulevan noin 1 500. Kokonaisyöttömyys on hienoisessa laskussa ja lasku jatkuu, mutta työttömyyden rakenne on vaikeutunut. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kolmanneksella, eikä nuorten työttömyyskään ole vielä merkittävästi laskenut. Monipuolisen elinkeinorakenteen ansiosta Hämeenlinnan seudulla on työpaikkoja ollut kohtalaisen paljon tarjolla eri aloilla. Palvelut työllistävät yhä enemmän, mutta myös teollisuuden työvoimatarve lisääntynee lähitulevaisuudessa. Rakennusalalla on ollut melko tasaista, pidemmällä tähtäyksellä myönteiset näkymät ovat vahvistumassa. Työvoiman saatavuus on pysynyt varsin tasaisena ja pysynee sellaisena vielä jonkin aikaa. Erityisosaajista on jatkuvaa pulaa monilla aloilla. Riihimäen seutukunta Hausjärvi, Loppi, Riihimäki Riihimäen seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 45 888 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 231 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 2 904 yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 2 067. Riihimäen seutukunta vuoden + + + Yleiset suhdannenäkymät ovat alueella varovaisen myönteisiä. Osittaista palautumista lamaa edeltävään aikaan on jo tapahtunut, mutta on toimialoja, joissa laman vaikutukset näkyvät edelleen ja heijastuvat sitä kautta koko elinkeinoelämään. Riihimäen seudun suhdannevaihtelut hengittävät pääkaupunkiseudun tahdissa, pendelöinti on runsasta ja elinkeinorakenne on myös kohtuullisen monipuolinen. Taantuma oli lievempi kuin maassa keskimäärin. Nosto- ja siirtoalan maailmanlaajuinen kasvu voi heijastua nopeastikin kehitykseen alueella. Yleisesti teollisuuden tilauskanta on parempi kuin vuosi sitten, mutta vaihtelua eri yritysten ja toimintojen välillä on runsaasti. Suuria tulevia investointeja ei ole tiedossa. Uusien yritysten perustamisvauhti on noin 60-70 %:n tasolla huippuvuoteen 2008. Investointihalukkuus on kautta linjan kasvanut ja investointeja on jo lähdössä liikkeelle.
Avointen työpaikkojen määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun ja työvoiman kysyntä on siten kasvu-uralla. Tietoon tulee kuitenkin säännöllisesti yt-neuvotteluja henkilöstön määrän tilapäisen tai pysyvän vähentämistarpeen vuoksi. Suuria vähennystarpeita ei kuitenkaan ole tiedossa. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvu pysähtyi ja kääntyi hienoiseen laskuun syksyllä 2010. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 30 prosenttia edellisen vuoden tasosta, mutta kasvuvauhti on alkuvuonna hidastunut. Nuorten työttömien määrän kasvu on pysähtynyt, mutta nuoria työttömiä on yhä puolet enemmän kuin hyvän työvoiman kysynnän aikaan vuonna 2008. Avoimia paikkoja on erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupan ja palvelujen aloilla. Merkittäviä rekrytointeja ei ole tiedossa. Korkeammin koulutetuista osaajista on hienoinen pula, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Forssan seutukunta Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Forssan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 35 291 asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni viidellä henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 2 813 yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,7 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 2 142. Forssan seutukunta vuoden + + 0 + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Yleinen tunnelma on tasainen ja toistaiseksi hieman odottava. Yrityksillä on melko hyvä tilauskanta, joillakin jopa erittäin hyvä. Yritykset keskittyvät tällä hetkellä tuotantoon ja pyrkivät paikkaamaan taantuman aikana syntyneitä mahdollisia tappioita. Uusia kehittämis- tai investointihankkeita on siksi käynnissä melko vähän. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että alueen kehittäminen on otettu omiin käsiin, ja alueella on tehty mm. oikeansuuntaisia strategisia valintoja; ajatus järkivihreästä Forssan seudusta tuntuu toimivalta. Forssan seudun keskeisten teollisuustoimialojen tilanne on melko hyvä. Lomautukset ovat vähentyneet eikä uusia yritysten lopettamisia ole juuri esiintynyt. Suuria irtisanomisia tai lomautuksia ei ole tiedossa myöskään lähitulevaisuudessa. Ympäristö- ja energialiiketoimialoilla suunnitellaan erittäin isoja investointeja. Kahden tuulipuiston ja bioetanolitehtaan alkuselvitykset ovat menossa. Hyvinvointialalle valmistuu uusi 60-paikkainen yksikkö keväällä. Rakennusosateollisuuden kapasiteetista on noin 80 % käytössä. Elektroniikka- ja metallialan yrityksillä on kohtuullinen tilauskanta. Elintarviketeollisuus on vakaa ja rakennustuoteteollisuus on elpymässä. Korjausrakentaminen on myös melko vilkasta.
Työllisyystilanne on vähitellen parantunut, osin lomautusten vähenemisen ansiosta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on hidastunut. Nuorten työttömyys on vähentynyt mm. työllistämistoimenpiteiden lisääntymisen ansiosta. Työttömyyden odotetaan laskevan edelleen. Työttömyysaste on kuitenkin edelleen korkea, vuoden lopussa 12,7 %. Forssan seudun perinteisillä toimialoilla ei ole juuri kasvua, työpaikat ovat jopa vähentyneet edelleen. Uudet erityisesti ympäristöliiketoimintaan liittyvät toimialat ovat vahvassa nousussa Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vuonna 2010 Forssan TE-toimistoon 18 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kysyntää on erityisesti terveydenhuolto- ja hoiva-alalla, kaupan alalla ja myös teollisuudessa. ITsuunnittelu on myös rekrytoinut viime aikoina. Terveydenhuollon ja hoiva-alan ammattilaisista on pulaa, myös CC-palvelut ja puhelinmyynti hakee jatkuvasti työntekijöitä.