MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 xx.xx.20xx LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELINTARVIKEVALVONNASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YLEISPERUSTELUT Nykytila Tarkastuseläinlääkärin virkojen säädetyt kelpoisuusvaatimukset Yleiseen kulutukseen tarkoitettu koti- ja riistaeläinten liha on tarkastettava. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) suorittaa pääosan lihantarkastuksesta ja siihen liittyvästä valvonnasta. Lapin aluehallintovirasto kuitenkin vastaa poronlihan tarkastuksesta, minkä lisäksi kunta voi eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 15 :n 2 momentin mukaan hoitaa valtion tehtäväksi elintarvikelaissa tai sen nojalla säädetyn lihantarkastuksen ja siihen liittyvän valvonnan, jos kunta on tehnyt asiasta sopimuksen Eviran kanssa. Lihantarkastushenkilökunnan pätevyysvaatimuksista säädetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (valvonta-asetus) liitteessä I olevan III jakson IV luvun A osassa. Lihantarkastuksesta vastaavat virkaeläinlääkärit, minkä lisäksi viralliset avustajat (lihantarkastajat) suorittavat avustavia tehtäviä. Mainitun A osan 1 kohdan mukaan toimivaltainen viranomainen voi nimittää virkaeläinlääkäreiksi ainoastaan eläinlääkäreitä, jotka ovat läpäisseet 2 kohdan vaatimukset täyttävän kokeen. Jos toimivaltainen viranomainen kuitenkin katsoo, että kaikki tarvittava tieto on hankittu osana ylempää korkeakoulututkintoa tai tutkintoon johtaneiden jatko-opintojen kautta, se voi kuitenkin 2 kohdan mukaan olla vaatimatta kokeen suorittamista. Lisäksi 3 kohdassa edellytetään, että jokainen virkaeläinlääkäri osallistuu käytännön koulutukseen vähintään 200 tuntia kestävänä koeaikana ennen itsenäisen toiminnan aloittamista työskennellen ammatissa toimivien virkaeläinlääkärien valvonnassa teurastamoissa, leikkaamoissa, tuoreen lihan tarkastuspaikoissa ja tiloilla. Valvonta-asetuksen liitteessä I olevan III jakson IV luvun A osan 7 kohtaan sisältyy myös säännös, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat vahvistaa erityisiä poikkeussääntöjä osa-aikaisesti työskenteleville virkaeläinlääkäreille, jotka vastaavat pienten yritysten tarkastamisesta. Elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (420/2011) 8 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä teurastamojen, poroteurastamojen, riistan käsittelylaitosten ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus siten, että niitä valvoo ja lihantarkastuksen suorittaa virkasuhteessa oleva eläinlääkäri. Elintarvikevalvonnan tehtäviä hoitavien erityisiä kelpoisuusehtoja koskeva pykälä on annettu elintarvikelain (23/2006) 35 :n nojalla. Suomessa tarkastuseläinlääkäreiltä ei vaadita erikseen valvonta-asetuksessa tarkoitettua koetta tai harjoittelua, vaan kokeessa testattavien tietojen samoin kuin vaadittavan harjoittelun on katsottu sisältyvän eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon eli siihen pätevyyteen, joka eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaan on eläinlääkäriksi laillistamisen edellytyksenä. Mainitussa laissa säädetyin edellytyksin eläinlääkäriksi voidaan laillistaa myös ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen pohjalta.
2 Tarkastuseläinlääkäreiden virkojen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Nykytilan arviointi Lihantarkastustehtävissä toimivia eläinlääkäreitä koskevista kielitaitovaatimuksista ei ole annettu erityissäännöksiä, vaan kielitaitovaatimusten osalta noudatetaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia (424/2003, kielitaitolaki). Lain 6 :n 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää vaatimusta koskevista poikkeuksista, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii. Poikkeaminen on myös mahdollista, jos sille on muita erityisen painavia syitä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia sellaiselle valtion henkilöstölle, jolta ei vaadita säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviin valtion virkoihin liittyvistä kielitaitovaatimuksista on kielitaitolain 5 :n mukaan aina säädettävä lailla taikka lain nojalla asetuksella. Kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä eli määrätä kunnan johtosäännöllä tai muulla sen tasoisella määräyksellä, jos kielitaitovaatimuksista ei säädetä lailla tai lain nojalla. Eviralla on ollut jo useiden vuosien ajan vaikeuksia saada täytetyksi kaikkia tarkastuseläinlääkärin virkoja. Teurastamot sijaitsevat usein pienillä paikkakunnilla, eikä lihantarkastustyötä välttämättä nähdä kovin houkuttelevana eläinlääkärikunnan keskuudessa. Sijaisia on vaikea saada, mikä lisää työn kuormittavuutta. Useilla ulkomailla opiskelleilla, Suomessa eläinlääkäriksi laillistetuilla henkilöillä olisi kiinnostusta tarkastuseläinlääkärin virkoja kohtaan sekä kokemusta alalta, mutta viroissa vaadittavaa kielitaitoa, erityisesti ruotsin kielen taitoa koskevat vaatimukset ovat lähtökohtaisesti esteenä nimityksille. Evira on toivonut, että sillä olisi mahdollisuus rekrytoida tarkastuseläinlääkäreitä ilman vaadittavaa ruotsin kielen taitoa sellaisiin suomenkielisillä alueilla sijaitseviin teurastamoihin sijoitettuihin virkoihin, joissa kyseistä kielitaitoa ei käytännössä vaadita. Viraston valvomissa teurastamoissa työskentelee samanaikaisesti yhdestä kuuteen tarkastuseläinlääkäriä. Kielitaitolain 6 :n 1 momentin vaatimuksen soveltuvuudesta tarkastuseläinlääkärin virantäytössä on myös syntynyt epäselvyyttä Evirassa vuoden 2013 lopulla, sillä tarkalleen ottaen säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole ylempi korkeakoulututkinto vaan se, että henkilö on Suomessa laillistettu eläinlääkäri. Nykytilan ongelmana voidaan pitää myös sitä, että tarkastuseläinlääkärin viran kelpoisuusvaatimuksia koskevien kansallisten säännösten suhde virkaeläinlääkärin pätevyyttä määrittäviin EU-säännöksiin on eräiltä osin epäselvä. Sijaistilanteen helpottamiseksi olisi lisäksi perusteltua säätää pieniä laitoksia osa-aikaisesti valvovia tarkastuseläinlääkäreitä koskevan kansallisen poikkeuksen käyttöönotosta valvonta-asetuksen mahdollistamalla tavalla.
3 Ehdotettu muutos Elintarvikevalvonnasta annettuun valtioneuvoston asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a ja 8 b, joissa säädettäisiin tarkastuseläinlääkärin tehtäviä sisältävien virkasuhteiden ammattipätevyyttä ja kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista. Kelpoisuusvaatimuksena kaikkiin virkasuhteisiin, joiden tehtäviin kuuluu teurastamojen, poroteurastamojen, riistan käsittelylaitosten ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus, olisi oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä. Kelpoisuusvaatimuksena olisi myös valvontaasetuksessa tarkoitettu ammattipätevyys. Suomessa kouluttautuneiden eläinlääkäreiden katsottaisiin hankkineen pätevyyden osana opintojaan, eikä erillistä pätevyyden arviointia tällöin tarvittaisi. Ulkomailla kouluttautuneiden eläinlääkäreiden pätevyyden arvioisi Evira valvonta-asetuksessa säädetyllä tavalla. Valvonta-asetuksessa säädetty ammattipätevyys ei koskisi virkasuhteita, joiden tehtävät liittyvät pienten teurastamojen osa-aikaiseen valvontaan. Asetukseen sisältyisi näin ollen valvonta-asetuksen mahdollistama pienten yritysten valvontaan liittyvä kansallinen poikkeussääntö. Valtion henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on kielitaitolain 5 :n mukaisesti oltava säännökset laissa tai asetuksessa, jos henkilön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tarkastuseläinlääkärin voidaan katsoa käyttävän elinkeinovapauden kannalta merkittävää julkista valtaa, sillä tarkastuseläinlääkäri tekee teurastamossa eläviä eläimiä, eläinten hyvinvointia ja lihaa koskevia päätöksiä ja käyttää osaltaan ratkaisuvaltaa elintarvikelain mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin ja eläintautien vastustamiseen liittyvissä asioissa. Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin osin kielitaitolain 6 :n 1 momentista poikkeavalla tavalla, mikä olisi omiaan helpottamaan ulkomailla kouluttautuneiden eläinlääkäreiden palkkaamista tarkastuseläinlääkäreiksi. Ehdotettujen säännösten mukaan kielitaitoa koskevana perusvaatimuksena valtion virkasuhteisiin olisi kielitaitolain 6 :n 1 momentista poiketen suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Poikkeus ei kuitenkaan koskisi virkasuhteita, jonka tehtäviin kuuluu laitoksessa suoritettavan valvonnan ja lihantarkastuksen johtaminen, eli laitosten johtavia tarkastuseläinlääkäreitä. Näitä vaadittaisiin kielitaitolain 6 :n 1 momentin mukaista kielitaitoa. Kielitaitovaatimuksiin ehdotettu jousto olisi tarpeen, kun otetaan huomioon tarkastuseläinlääkäreiden rekrytoinnin vaikeus sekä se, että teurastamoissa tarkastuseläinlääkäreiden tehtäviä on käytännössä mahdollista järjestellä siten, että kaikki viranhaltijat eivät tarvitse molempien kotimaisten kielten taitoa. Eviran valvomista teurastamoyrityksistä tällä hetkellä vain yksi on ruotsinkielinen. Muut ovat suomenkielisiä, mutta niissäkin tarvitaan tietty määrä ruotsin kielen osaamista. Eviran valvomissa teurastamoissa osaaminen saataisiin turvattua eriyttämällä eri kielten osaamista edellyttäviä työtehtäviä tarvittavassa määrin sekä ehdotetulla johtavan tarkastuseläinlääkärin kielitaitoa koskevalla säännöksellä. Aluehallintoviraston vastuulla oleva poroteurastamojen valvonta on keskitetty Lapin aluehallintovirastoon, joka on yksikielinen (suomenkielinen) viranomainen. Johtavan tarkastuseläinlääkärin kielitaitoa koskeva säännös kuitenkin varmistaisi, että myös poroteurastamoissa olisi ruotsin kielen osaamista.
4 Ehdotuksen vaikutukset Asian valmistelu Ehdotettu sääntely selkeyttäisi tarkastuseläinlääkärin kelpoisuusvaatimuksia sekä niitä koskevien Euroopan unionin säännösten ja kansallisten säännösten suhdetta. Ehdotetut kielitaitovaatimuksia koskevat säännökset joissakin tapauksissa vähentäisivät pätevien tarkastuseläinlääkäreiden rekrytointiin liittyviä vaikeuksia ja olisivat siten omiaan turvaamaan lihantarkastustoiminnan laatua ja jatkuvuutta. Sääntely helpottaisi toisista jäsenvaltioista Suomeen tulevien eläinlääkäreiden asemaa, sillä kielitaitovaatimukset muodostuvat käytännössä usein ainoaksi esteeksi EU-tasolla harmonisoidun tarkastuseläinlääkärin pätevyyden haltijoiden työllistymiselle koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Asetuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies tutkii parhaillaan Eviran tarkastuseläinlääkärin virantäyttöä kanteluasian johdosta. Lisäksi apulaisoikeusasiamies tutkii omasta aloitteestaan kielitaitovaatimuksia koskevan sääntelyn asianmukaisuutta. Apulaisoikeusasiamiehelle on asian käsittelyn yhteydessä ilmoitettu, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy toimenpiteisiin tarkastuseläinlääkäreiden kielitaitovaatimuksia koskevien erityissäännösten valmistelemiseksi. Ehdotus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Valmisteluvaiheessa on oltu yhteydessä oikeusministeriöön, jonka hallinnonalaan kuuluu yleinen kielilainsäädäntö, sekä Elintarviketurvallisuusvirastoon ja Lapin aluehallintovirastoon. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausuntoa seuraavilta tahoilta: Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan xx.xx.2016. Ehdotetulla asetuksella selvennettäisiin tarkastuseläinlääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia ja eräiltä osin madallettaisiin kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia, joten asetuksella ei pitäisi olla vaikutuksia jo virkasuhteissa toimivien henkilöiden kelpoisuuteen. Asetukseen ehdotetaan kuitenkin otettavaksi siirtymäsäännös asian varmistamiseksi, sillä varsinkin voimassa olevien kielitaitovaatimusten oikeasta tulkinnasta on saattanut esiintyä nimittävissä viranomaisissa erilaisia näkemyksiä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 8 a. Tarkastuseläinlääkärin virkasuhteen ammattipätevyyttä koskevat kelpoisuusvaatimukset Pykälän 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kaikkiin niihin virkasuhteisiin, joiden tehtäviin kuuluu teurastamojen, poroteurastamojen, riistan käsittelylaitosten ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus, olisi oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä. Ehdotetun 2 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena olisi myös valvonta-asetuksen liitteessä I olevan III jakson IV luvun A osassa tarkoitettu ammattipätevyys, mutta tämä vaati-
5 mus ei 3 momentin mukaan koskisi virkasuhteita, jonka tehtävät liittyvät pienten teurastamojen osa-aikaiseen valvontaan. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden eli Suomessa kouluttautuneiden eläinlääkäreiden katsottaisiin pykälän 2 momentin mukaan hankkineen valvonta-asetuksessa säädetyn ammattipätevyyden osana opintojaan, eikä erillistä pätevyyden arviointia tällöin tarvittaisi. Ulkomailla kouluttautuneiden eläinlääkäreiden pätevyyden arvioisi Evira valvontaasetuksessa säädetyllä tavalla. Arvioinnin täsmentäminen nimenomaisella säännöksellä lihantarkastuksesta vastaavan keskusviranomaisen tehtäväksi olisi perusteltua epäselvyyksien välttämiseksi ja valvonta-asetuksen asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Myös kunnissa ja aluehallintovirastoissa saattaa olla virkoja tai virkasuhteita, joissa suoritetaan lihantarkastustehtäviä täysipäiväisesti, eikä ole tarkoituksenmukaista vaatia näiltä viranomaisilta valvonta-asetuksen mukaisten kokeiden järjestämistä tehtäviin hakeutuville, ulkomailla kouluttautuneille henkilöille. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi pieniä yrityksiä osa-aikaisesti valvovien eläinlääkäreiden kelpoisuutta koskeva poikkeussäännös. Poikkeus koskisi virkasuhdetta: 1) jonka tehtävät koostuvat pääosin muista tehtävistä kuin lihantarkastuksesta ja siihen liittyvästä valvonnasta (esim. pieniä teurastamoja valvova kunnaneläinlääkäri) tai johon kuuluvia tehtäviä hoidetaan vain satunnaisesti tai määrättynä aikana vuodesta (esim. aluehallintoviraston sivutoiminen palkkioperusteinen tarkastuseläinlääkäri); ja 2) jossa valvotaan vain pienen yrityksen kokoluokkaan kuuluvia toimijoita sellaisissa teurastamoissa, joissa teurastetaan tai käsitellään vuodessa enintään 20 000 poroa, 5 000 karjayksikköä muita nisäkkäitä taikka 150 000 lintua tai kania. Karjayksikkömäärää laskettaessa sovellettaisiin eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 17 artiklan 6 kohdan 3 alakohdassa säädettyjä eläinlajikohtaisia muuntokertoimia. Pienteurastamon käsitettä ei enää määritellä elintarvikelaissa, mistä syystä myöskään ehdotetussa asetuksessa ei käytettäisi mainittua käsitettä, vaan määriteltäisiin poikkeuksen soveltamisen kriteerit teurastusmääriin viittaamalla. 8 b. Tarkastuseläinlääkärin virkasuhteen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Pykälän 1 momentin mukaan kielitaitoa koskevana perusvaatimuksena valtion virkasuhteisiin olisi kielitaitolain 6 :n 1 momentista poiketen suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Poikkeus ei kuitenkaan koskisi virkasuhteita, jonka tehtäviin kuuluu laitoksessa suoritettavan valvonnan ja lihantarkastuksen johtaminen, eli laitosten johtavia tarkastuseläinlääkäreitä. Näitä vaadittaisiin kielitaitolain 6 :n 1 momentin mukaista kielitaitoa. Elintarviketurvallisuusviraston tarkastuseläinlääkäreiltä vaadittaisiin siten suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa, ja Lapin aluehallintoviraston palveluksessa olevilta poronlihan tarkastuseläinlääkäreiltä vaadittaisiin suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Eviran lihantarkastusyksikön työjärjestyksen mukaan teurastamoihin, joissa työskentelee useampia kuin yksi tarkastuseläinlääkäri, määrätään yksi laitoksen tarkastuseläinlääkäreistä johtavaksi tarkastuseläinlääkäriksi. Mikäli tarkastuseläinlääkäreitä työskentelee laitoksessa vain yksi, kuuluvat johtavan tarkastuseläinlääkärin tehtävät hänelle. Myös Lapin aluehallintovirasto määrää jokaiseen poroteurastamoon johtavan tarkastuseläinlääkärin.
6 Poronlihantarkastuspäätös annetaan myös saamen kielellä, mutta päätöslomake on laadittu siten, ettei virkamiehen tarvitse osata saamea. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi viittaussäännös, jonka mukaan kunnallisten viranomaisten henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään kielitaitolaissa. Mainitun lain 5 :n 2 momentissa säädetään, että kunnallisten viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia kuntalain (410/2015) mukaisessa järjestyksessä, jollei niistä säädetä lailla tai lain nojalla.