Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen
Älyverkon osatekijöitä Hajautettu tuotanto jakeluverkoissa Pientuotanto asiakasverkoissa 2 Kiinteistöautomaatio Ohjattavat tai ohjautuvat kuormat Jakeluverkon hallinta aktiiviset asiakaskuormat huomioiden Sähköautojen ohjattu lataus Aktiivisten asiakaskuormien liittäminen sähkömarkkinoille
Kehittämiskohteet verkkoyhtiön näkökulmasta 3 Ilmastohaasteisiin vastaaminen, kestävä kehitys energiajärjestelmän laaja muutos - energiatehokkuus, lämmitysjärjestelmät, sähköautot, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, kulutuksen ja tuotannon uudenlainen riippuvuussuhde, kysynnänjousto Markkinapaikan kehittäminen Jakeluverkon hallinnan Sähkönkulutuksen utu ennustaminen suuria muutoksia kulutuskäyttäytymisessä ja kuormitusmalleissa hajautetut resurssit markkinoille kehittäminen - tuntimittaustietojen hyödynosuus verkostoratkaisuissa ja verkon hajautettujen resurssien liitettävyys ja täminen kuor- - tuntimittaus perusalustana - kysynnänjousto ja kuormanohjaus vikasietoisuuden kehittämisessä mitusanalyysissä ja kuormitusennusteiden - sähkömarkkina-alustan laajentaminen (aggregaattoritoiminnalle) - liittymisehtojen - verkostoautomaation laadinnassa kehittäminen jatkokehitys
Miten tutkitaan ja kehitetään? 4 verkkoyhtiön omaa järjestelmäkehitystyötä kohdennettuja tutkimus- ja kehityshankkeita yhdessä laite- tai järjestelmätoimittajan kanssa alan yhteinen tutkimustki taustatutkimukset, konseptikehitys Cleen Oy:n 5-vuotinen SGEM-ohjelma (Smart Grids and Energy Markets) Helen Sähköverkko mukana ohjelmassa demonstraatiot tarvitaan käytännönläheisiä kokeiluja asian konkretisoimiseksi sekä jatkotutkimuksen ja kehityksen ohjaamiseksi kiinteistökehittäjien kautta saadaan loppuasiakkaiden ja heidän tarvitsemien palveluiden näkökulma mukaan kehitystyöhön tärkeitä toteutettaessa älykkäitä sähköverkkoja, joissa integroidaan olemassa olevia laitteita ja järjestelmiä nykyteknologioita hyödyntäen
5 DEMONSTRAATIOALUE - 18 000 asukasta - 10 000 työpaikkaa Helsingin kaupunki / Kalasataman aluerakentamisprojekti kti Teknologiayhteistyö - Helen, ABB, Nokia Siemens Networks Helsingin Kalasatama
Kalasataman alueen rakentaminen 6 Sörnäistenniemen aloitusalue satama siirtyi loppuvuonna 2008 Vuosaareen alueella on alkanut rakennustyö, joka on volyymiltaan kaupungin aluerakentamisprojekteista suurimpia alueen esirakentaminen käynnistyi 2009 2010-luvulla alkaa asuntorakentaminen rakentamisaika n. 2009-2030-luku 18 000 asukasta n. 5 000-7 000 asuntoa 10 000 työpaikkaa asuminen 720 000 k-m2 toimitilat 535 000 k-m2 palvelut 45 000 k-m2 kaupungin kokonaisinvestoinnit n. 870 milj. euroa (mukana myös vesijohto-, viemäri- i ja energiaverkostot) t)
www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama 7
www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama 8
Kalasatama mahdollistaa kokeiluja useilla alueilla Lähtötilanne Kehityssuunta Kehityskuva Kantaverkko Tuottajat Sähkön vähittäismyyjät Jakeluverkko Kaasuturbiinit ja teoll.kuormat reservinä Nykyinen tuotantorakenne Hajautetut kohteet eivät markkinoilla Tuntimittauksia osittain hyödynnetty Keskijänniteverkon kaukokäyttök kä Tuntimittaus & etäluenta Häiriöreservin ja säädön tarve määräytyy osin uusiutuvien energiamuotojen mukaan Kytkentäohjeistus käytöntukeen Tuuli- ja aurinkovoiman osuus järjestelmässä kasvaa Hajautettujen kohteiden aggregointi Kuormien automaattinen analysointi ja ennustaminen tuntimittausten pohjalta Automaattiset kytkennät Teknologia-alustat kehittyvät Microgrid it 9 Kysynnänjoustolla merkittävä rooli voimajärjestelmän hallinnassa Hajautetut resurssit osana markkinoita Itsensä korjaava verkko Interaktiivnen asiakasrajapinta Asiakasliittymä Kiinteistöt Sähköautot Hajautetun tuotannon liittäminen Yksinkertaista kuorman ohjausta Nykyiset rak. määräykset, Leed-sertifiointi Vähän sähkö- autoja, hidas lataus Hajautettu tuotanto lisääntyy, liittämisestä rutiinia Sähkövarastot Koti- ja kiinteistöautomaatiot kehittyvät ja kysynnänjouston potentiaali kasvaa Rakentamisen energiatehokkuus- ja päästövaatimukset kiristyvät Nollaenergiarakentamista Sähköautot Latauksen Nopea yleistyvät ohjaustarve lataus Hajautetut resurssit osana kiinteistöjen energiaratkaisuja Päästötön liikenne Valmiudet käytännön etenemiseen Eteneminen vaatii kehitystyötä
Miten edetään? 10 sopimus teknologiayhteistyöstä Helen-ABB-NSN tehtiin 5/2010 konseptikehitys ja hankkeiden spesifiointi 2010-2011 ensimmäinen vaihe vuoden 2010 loppuun osa-alueilla, joissa tarve ja valmiudet suurimmat (mm. hajautetun t tuotannon t liittäminen verkkoon ja sähkömarkkinoille, sähköautojen lataus) toinen vaihe vuoden 2011 puoliväliin hankekehitys yhdessä alueen rakennuttajien kanssa 2010-20112011 jo suunnitteluvaihe tuo konkretiaa ja uusia tutkimuskysymyksiä tutkimuskysymyksiä ratkotaan osin SGEM-ohjelmassa konkreettisia kokemuksia varsinaisista koehankkeista odotettavissa 2-5 vuoden aikajänteellä
11 Kiitos! Lisätietoja: markku.hyvarinen@helen.fi 110 kv kaapelin asennustyö Senaatintorilla 1963