Puolueiden kannatusarviot 01/2014 02/2015

SUOMEN KESKUSTA RP TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1

Sisältö Puoluesihteerin johdanto toimintavuoteen... 3 Poliittinen ja ohjelmatoiminta... 5 Euroopan parlamentin vaalien ohjelma... 5 Kohti 2020 lukua aatteellispoliittinen uudistusohjelma... 5 Työryhmät ja verkostot... 6 Aloitteet, kyselyt ja lausunnot... 7 Poliittiset kannanotot... 7 Kunta ja maakuntatoiminta... 8 Kansainvälinen yhteistyö... 9 Tapahtumat, tilaisuudet ja seminaarit sekä virtuaalinen tupailta... 10 Järjestö ja vaalitoiminta... 11 75. puoluekokouksen päätökset, henkilövalinnat ja järjestelyt... 11 Euroopan parlamentin vaalit... 12 Seurakuntavaalit... 14 Jäsenet ja paikallisyhdistykset... 18 Työntekijöiden neuvottelupäivät... 19 Kehittämistyö... 20 Koulutustoiminta... 20 Viestintä... 21 Puolue elimet sekä hallinto ja talous... 22 Puoluekokous ja puoluevaltuuston kokoukset... 22 Puoluehallituksen kokoukset ja kokoonpano... 23 Puoluehallituksen työvaliokunnan kokoukset ja kokoonpano... 25 Taloushallinto... 25 Henkilöstöhallinto... 27 Tietohallinto... 28 Liitteet: Kannanotot... 29 2

Puoluesihteerin johdanto toimintavuoteen Toimintavuoteen lähdettiin mielipidemittausten mukaan vahvalla kannatuksella. Taustalla oli vuoden 2013 kannatuksen kasvu seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tammikuussa Keskustan kannatus oli 23,6 prosenttia ja joulukuussa 26,8 prosenttia. Vuoden lopussa etumatkaa toisena olevaan kokoomukseen oli 9,7 prosenttiyksikköä. 30 Puolueiden kannatusarviot 01/2014 02/2015 25 Taloustutkimus Oy/ Yle uutiset 20 15 10 5 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra s joulu tammi helmi KESK 23,6 22,8 20,9 21,0 19,5 19,5 20,9 21,3 23,3 25,5 26,7 26,8 26 24,9 SDP 15,5 15,5 15,5 15,8 15,0 14,8 13,8 15,8 15,2 15,2 16,1 15,3 17,2 16,8 VAS 7,5 7,7 7,7 8,8 8,5 9,3 9,3 8,2 8,3 7,9 8,9 8,9 8,2 8,8 KOK 18,7 19,4 20,3 20,2 20,1 20,3 21,8 21,2 20,4 19,4 17,3 17,1 16,3 16,2 RKP 3,8 4,2 4,3 4,1 4,4 4,2 3,9 3,7 4,6 3,6 4,0 3,7 4,2 4,0 KD 3,7 3,4 3,5 3,7 3,2 3,8 3,4 3,4 3,0 2,7 3,3 3,9 3,5 3,3 VIHR 8,1 9,0 8,7 8,2 9,3 9,0 8,8 8,1 7,8 9,1 8,3 9,4 8,3 8,8 PERSU 17,8 16,9 17,8 17,6 18,9 17,9 16,4 17,1 16,4 17,1 16,6 13,3 14,8 15,4 MUU 1,3 1,1 1,3 0,6 1,1 1,2 1,7 1,2 0,8 1,5 1,1 1,7 1,5 1,8 Kannatuksen kasvun taustalla on edelleen vahvistunut luottamus Keskustaan ja sen puheenjohtaja Juha Sipilään. Keskusta esitti toimintavuoden aikana lukuisan määrän omia ratkaisuehdotuksia ja vaihtoehtoja hallituksen harjoittamalle politiikalle. Puolueen hyväksymät poliittiset linjaukset löytyvät kohdasta poliittinen ja ohjelmatoiminta. Keskustan vahvistumisen taustalla on myös Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten epäonnistuminen lähes kaikissa hallitusohjelmaan kirjatuissa uudistuksissa ja hankkeissa. Ehkä pahin esimerkki hallituksen epäonnistumisesta on sote uudistus, joka kaatui maaliskuussa 2015 ja 3

siirtyi vaalien jälkeiseen aikaan. Listaa voidaan jatkaa monilla muilla esimerkeillä. Suurkuntahankkeessa kuntien määrän piti pudota sadalla vaalikauden aikana, mutta hallituksen komentelupolitiikan herättämän vastarinnan takia vain muutama kuntaliitos on toteutunut. Hallituspuolueiden runnoma perhepaketti kaatui alkuvuodesta 2015. Siinä hallituspuolueet lähtivät siitä, että kotihoidontuki olisi pitänyt jyvittää molemmille vanhemmille. Lisäksi subjektiivista päivähoito oikeutta haluttiin rajoittaa. Sdp:n ajama oppivelvollisuusiän nostaminen kaatui viime kesänä kokoomuksen vastustukseen, Helsingin seudulle kaavailtu 14 kunnan metropolihallinto kaatui helmikuussa 2015. Hallituksen ajama Pisararata hanke käytännössä kaatui, kun hallitus ei tehnyt siitä aloituspäätöstä. Myöskään hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kunnianhimoinen tavoite kuntien tehtävien vähentämisestä miljardilla ei edennyt suunnitellusti. Säästöjä puuttuu vielä yli 700 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana pidettiin Euroopan parlamentin vaalit. Hyvän ehdokasasettelun ja aktiivisen vaalityön johdosta saavutimme hyvän vaalituloksen, 19,7 prosentin kannatusosuuden ja kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin. Tällä kertaa se riitti toiseen sijaan. Puolueen 75. sääntömääräinen puoluekokous pidettiin kesäkuussa Turussa. Puoluekokous teki henkilövalinnat ja linjasi puolueen politiikkaa kohti eduskuntavaaleja. Toimintavuoden aikana jatkettiin puolueen yhdeksän uudistushankkeen läpiviemistä. Jäsenrekisteri, järjestötyön ja sääntöjen uudistaminen, koulutustoiminta, talous kuntoon, ulkoinen viestintä, sisäinen viestintä, nettisivut ja sosiaalinen media, ohjelmatyö ja puolueen strategiatyö saatiin tavoitteiden mukaan vietyä läpi Turun puoluekokoukseen mennessä. Jäsenrekisterin päivittäminen on jatkuvakestoinen prosessi. Kahden vuoden aikana jäsenrekisterin kuntoa parannettiin merkittävästi. Järjestötyön ja sääntöjen uudistaminen aloitettiin puolueen säännöistä. Sääntömuutokset hyväksyttiin yksimielisesti Turun puoluekokouksessa. Sääntömuutostarpeen arviointia jatkettiin puoluekokouksen jälkeen piiri, kunnallisjärjestö ja paikallisyhdistystasojen osalta. Puoluetoimiston resurssit ovat olleet tiukoilla toimintavuoden aikana. Toimiston työntekijät ovat venyneet tarvittaessa tilanteen mukaan ja eteen tulevista haasteista on kaikesta huolimatta selvitty. Kiitos henkilökunnalle ja kollegoille puoluejohdossa vahvasta sitoutumisesta työtehtävien hoidossa. Timo Laaninen puoluesihteeri 4

Poliittinen ja ohjelmatoiminta Poliittisen ja ohjelmallisen valmistelun näkökulmasta toimintavuosi oli työntäyteinen. Poliittisessa valmistelussa hyödynnettiin tutkimustietoa, tilastoja ja mielipidemittauksia sekä ministeriöiden tuottamaa aineistoa. Keskusta teki yhteistyössä muiden suurimpien puolueiden ja TNS Gallupin kanssa kaksi yhteistutkimusta. Euroopan parlamentin vaalien ohjelma Keskustan ohjelma Euroopan parlamentin vaaleissa sai nimekseen Koti kuntoon tuuletusta Eurooppaan. Ohjelmassa korostettiin, että myös Suomen on täytettävä ne talouspolitiikan vaatimukset, joita olemme asettaneet ja vaatineet muilta. Myös Euroopan unioni tarvitsee reipasta tuuletusta. Eurooppalaista yhteistyötä on tehtävä käytännönläheisesti, olennaiseen keskittyen. Unionin pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Päätökset on tehtävä työnjaon mukaisesti oikealla tasolla: paikalliset asiat paikallisesti ja suuret linjat EU:ssa. Kaikkien jäsenmaiden on noudatettava määrätietoista talouspolitiikkaa, huolehdittava kilpailukyvystään ja vastattava itse omista veloistaan. Byrokratiatalkoot tarvitaan niin kotimaassa kuin EU:ssa. Ohjelmassa vaadittiin, että Suomen äänen pitää kuulua ja kädenjälkemme näkyä Euroopan unionissa. Meidän on jatkettava rakentavan vaikuttamisen linjaa ja huolehdittava määrätietoisella otteella kansallisista eduistamme esimerkiksi maatalouspolitiikassa sekä rakennerahasto ja aluepoliittisissa ratkaisuissa. Kohti 2020 lukua aatteellispoliittinen uudistusohjelma Turun puoluekokoukselle valmisteltiin hyväksyttäväksi Rovaniemen puoluekokouksen 2012 päätökseen perustuen aattellispoliittinen uudistusohjelma Kohti 2020 lukua. Se kirjoitettiin puolueen verkostojen ja työryhmien politiikkalinjausten ja taustapapereiden pohjalta. Ohjelman perusta oli valettu jo puheenjohtaja Juha Sipilän puheessa Keskustan politiikka ja toimintapäivillä Helsingissä 2.2.2013. Turun puoluekokouksen hyväksymässä ohjelmassa todettiin: Suomen talous ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ovat saranavaiheessa. Maallamme on valittavana kaksi vaihtoehtoa: hitaan mutta vääjäämättömän näivettymisen tie tai kestävälle kasvulle perustuva kansakuntamme menestys ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Keskusta valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon ja etsii siihen eväitä uudistusohjelmansa avulla. Ohjelman mukaan Keskustan ratkaisut perustuvat neljään näkökulmaan, jotka ovat kestävän kasvun eväät, julkisen sektorin ja talouden kuntoon saattaminen, vastuunotto sekä huolenpito ja välittäminen. Näiden lisäksi Keskusta korosti ohjelmassaan, että Suomen on kansainvälisen yhteisön jäsenenä rakennettava yhä keskinäisriippuvaisempaan maailmaamme rauhaa, vakautta ja oikeudenmukaisuutta. 5

Työryhmät ja verkostot Merkittävä osa Keskustan poliittisesta ja ohjelmallisesta valmistelusta tapahtui puolueen työryhmissä ja verkostoissa. Niillä oli käytössään uusi nettipohjainen työkalu, Politiikkaverkko. Keskustan työryhmien puheenjohtajina ja verkostojen vetäjinä toimivat: Talouspoliittinen työryhmä: Mika Lintilä Ulko ja turvallisuuspoliittinen työryhmä: Seppo Kääriäinen Kunta ja aluetyöryhmä: Tapani Tölli Eurooppa verkosto: Riikka Pakarinen Sisäisen turvallisuuden verkosto: Antti Rantakangas Maahanmuuttoverkosto: Annika Saarikko Sosiaali ja terveysverkosto: Juha Rehula Perheverkosto: Elsi Katainen Ikääntymisverkosto: Anu Vehviläinen Työelämä ja tasa arvoverkosto: Aila Paloniemi Maaseutuverkosto: Jari Leppä Energia ja ilmastoverkosto: Mauri Pekkarinen Ympäristö ja asuntoverkosto: Antti Kaikkonen Koulutusverkosto: Inkeri Kerola 30.1. saakka, jonka jälkeen Tuomo Puumala Kulttuuri, liikunta ja nuorisoverkosto: Tuomo Puumala Liikenne ja viestintäverkosto: Mirja Vehkaperä Työryhmien ja verkostojen valmistelemista ja puolue elinten hyväksymistä linjauksista julkistettiin toimintavuoden aikana seuraavat: Asuntopoliittinen linjaus Ympäristöpoliittinen linjaus Kohti puhdasta kotimaista energiaa (energialinjaus) Elämänkaariajattelua eläkeuudistukseen Hyvän ikääntymisen resepti Suomelle (ikääntymislinjaus) Omaehtoista elämää vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä koskevat linjaukset Yksi on yhtä paljon kuin kaksi linjaukset yksin elävien suomalaisten aseman parantamiseksi Infra Oy kasvun mahdollistajana Turvallisempaan arkeen (sisäisen turvallisuuden linjaus) Rauhaa, oikeudenmukaisuutta, vakautta (ulko ja turvallisuuspoliittinen linjaus) Jokapäiväinen leipä on ihmisoikeus ruokaturva uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen (linjaus globaalin ruokaturvan edistämiseksi) Ehdotuksia yksityisen sektorin osallistamiseksi kehitysyhteistyöhön 6

Lisäksi eduskuntaryhmävetoisesti valmisteltiin: Selvitystyö keskittämispolitiikasta Sata ja yksi ehdotusta turhan byrokratian poistamiseksi Toimintavuoden aikana valmistui puoluehallituksen nimittämän talousmaantieteellisen työryhmän raportti, jossa käsiteltiin kysymystä Mitä seurauksia alueellisesti keskittävällä politiikalla on Suomelle ollut ja millaisia perusteita olisi jatkossa siirtyä kohti tasapainoisen alueellisen kehityksen strategiaa?. Syksyllä aloitettiin puoluejohdon johdolla Keskustan eduskuntavaaliohjelman valmistelu. Ohjelma valmistui ja julkaistiin vuoden 2015 puolella. Aloitteet, kyselyt ja lausunnot Toimintavuoden keväällä puoluetoimisto yhdessä eduskuntaryhmän kanslian sekä työryhmien ja verkostojen kanssa laati vastauspohjat 260 aloitteeseen, joihin puoluekokous lopullisesti hyväksyi vastaukset. Puoluehallitus vastasi kuuteen sille tulleeseen aloitteeseen. Lisäksi puoluetoimisto vastasi satoihin tiedotusvälineiltä, etu ja kansalaisjärjestöiltä, Keskustan jäsenjärjestöiltä sekä yksittäisiltä kansalaisilta tulleisiin kyselyihin ja muihin yhteydenottoihin. Puoluehallitus ja sen työvaliokunta antoivat toimintavuoden aikana puoluetoimiston, ryhmäkanslian ja verkostojen valmistelun pohjalta lausuntoja ministeriöille muun muassa seuraavista asioista: kuntarakennelain muuttaminen kuntien valtionsosuusjärjestelmän uudistaminen metropolihallinto sosiaalihuoltolakiesitys vaalien ajankohdat ja kansalaisten osallistumisoikeudet nettiäänestys kuntalakiesitys sote järjestämislakiluonnos Poliittiset kannanotot Turun puoluekokouksen poliittisessa kannanotossa Suomi tarvitsee rohkeita uudistuksia korostettiin kestävän kasvun ja siihen liittyen rohkeiden uudistusten tietä. Kannanotossa todettiin myös, että Keskusta on valmis kantamaan vastuuta, mikäli äänestäjät niin tahtovat. Turvallisuuspoliittiseen linjanmuutokseen ei Keskustan puoluekokouksen mielestä ole tarvetta. Puoluevaltuuston kevätkokouksen 27.4. poliittinen kannanotto Koti kuntoon tuuletusta Eurooppaan keskittyi EU politiikkaan. Kannanotossa vaadittiin Kataisen hallitusta vastuuseen Suomen kansallisten etujen puolustamisen epäonnistumisesta. Kannanotossa korostettiin 7

eurooppalaisen talouskriisin hoitamisessa jokaisen jäsenmaan omaa vastuuta sekä EU:n roolia rauhan, vakauden ja demokratian turvaajana maanosassamme. Puoluevaltuuston syyskokous hyväksyi 23.11. kaksi poliittista kannanottoa. Toisessa vaadittiin lukio ja ammatillisen koulutuksen alasajon pysäyttämistä ja koulutuksen tasa arvoisen saatavuuden turvaamista asuinpaikasta riippumatta. Kannanotossa Kokeileva Suomi käyntiin seuraavalla vaalikaudella annettiin vahva tuki alueellisille ja paikallisille kokeiluille voimavarojen hyödyntämisen, työllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi. Näiden lisäksi puoluehallitus otti yhden kannanoton ja työvaliokunta kolme. Kannanotot ovat kokonaisuudessaan toimintakertomuksen liitteenä. Kunta ja maakuntatoiminta Hallituksen kunta ja sote politiikka ajautui vuoden 2014 alussa yhä syvempiin vaikeuksiin. Maaliskuun lopulla hallitus ja oppositio sopivat päälinjoista kansalaisten sosiaali ja terveyspalveluiden turvaamiseksi. Keskusta oli aloitteellinen sovun syntymisessä. Sote järjestämislakiesitystä valmisteliin parlamentaarisen ohjausryhmän johdolla. Keskustan edustajina siinä olivat puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula ja kansanedustaja Tapani Tölli. Keskustan puoluehallitus asetti oman, varapuheenjohtaja Annika Saarikon johtaman soteseurantatyöryhmän. Alkuvuoden aikana puolue kuuli eri tilaisuuksissa kunnallisia ja maakunnallisia päättäjiä sote järjestämislain valmistelusta sekä syksymmällä myös siinä vaiheessa kun kesällä valmistunut lakiluonnos oli lausuntokierroksella. Kunta asiat olivat näkyvästi esillä myös isompien valtakunnallisten tilaisuuksien yhteydessä, muun muassa 8. 9.2. Jyväskylässä järjestetyillä politiikka ja toimintapäivillä. Keskustan kunta ja aluepolitiikkaa valmisteltiin kansanedustaja Tapani Töllin johtamassa kunta ja aluetyöryhmässä. Kunnallisasiain neuvottelukunta ei kokoontunut vuoden aikana. Turun puoluekokouksessa hyväksytyssä sääntömuutoksessa neuvottelukunnat lakkautettiin. Puoluetoimisto lähetti toimintavuoden aikana kunnallisille ja järjestöllisille luottamushenkilöilleen viisi sähköistä Kunta Apila kirjettä. Keskustan edustajina merkittävimmillä kunta alan valtakunnallisilla luottamustehtäväpaikoilla toimivat seuraavat henkilöt: Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja: kansanedustaja Mauri Pekkarinen Kuntaliiton hallituksen toinen varapuheenjohtaja: kansanedustaja Tapani Tölli Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja: kunnanjohtaja Esko Ahonen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan varapuheenjohtaja: lääketieteen lisensiaatti Jaana Ylä Mononen 8

Kuntien takauskeskuksen valtuuskunnan puheenjohtaja: agrologi Mika Munkki Kuntien takauskeskuksen hallituksen varapuheenjohtaja: kaupunginjohtaja Janne Laine Kevan valtuuskunnan varapuheenjohtaja: Maarit Ojavuo. Puoluetoimistolla kunta asioista vastaavana työntekijänä toimi poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen. Kansainvälinen yhteistyö Toimintavuoden aikana puolue on jatkanut osallistumistaan kansainväliseen yhteistyöhön oman viiteryhmänsä sisällä. Euroopan liberaalidemokraattinen puolue ALDE kampanjoi kevään Euroopan parlamentin vaaleissa yhteisellä vaalimanifestilla, jonka valmisteluun keskusta vaikutti aktiivisesti. ALDE asetti vaaleihin kaksi kärkiehdokasta, joista toinen oli komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn ja toinen Belgian entinen pääministeri, ALDE:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt. Tammikuussa 2014 ehdokkaat sopivat jakavansa kärkiehdokkuuden ryhmän maksimaalisen menestyksen takaamiseksi. Kahden kärjen mallissa Verhofstadt toimi puolueen ehdokkaana Euroopan komission puheenjohtajaksi ja Rehn oli ehdokkaana muihin painaviin EUtehtäviin talouspolitiikan tai ulkoasiain saralla. ALDE:n yhdistetty neuvoston kokous sekä kampanja avaus järjestettiin Wienissä 2. toukokuuta. Molemmissa tilaisuuksissa keskustaa edusti puoluetoimiston kansainvälisten asioiden sihteeri Jannika Ranta. Liberaaliryhmän vuotuinen kongressi pidettiin Lissabonissa 20. 22. marraskuuta. Keskusta lähetti kongressiin kaksi kannanottopohjaa, joista toinen käsitteli biotaloutta ja toinen EU:n globaalia roolia. Teimme muutosesitysten jättämisessä tiivistä yhteistyötä ns. samanmielisten ryhmän sekä tanskalaisen Venstren kanssa. Lopulliset kannanotot olivat muodoltaan hyvin keskustan linjaan sopivia. Lissabonissa puoluetta edustivat Pekka Eskola, Jannika Ranta, Jari Haapiainen, Kimmo Collander, Anna Välimaa sekä Kirsi Marttinen, joka oli mukana tutustumassa ALDE Party Gender Equality Networkin toimintaan. Myös maailman liberaalipuolueiden kattojärjestö Liberal International kokoontui 59. kongressiinsa Rotterdamiin 24. 27. huhtikuuta. Keskustaa kongressissa edusti eduskuntaryhmän kansainvälisten asioiden sihteeri Jari Haapiainen. Vuoden 2014 aikana lanseerattiin Keskustan, Keskustanuorten, Keskustan Opiskelijaliiton sekä Keskustan europarlamenttiryhmän yhteinen EU harjoitteluhanke. Jokainen puolueen eurovaaliehdokas sitoutui valituksi tultuaan ottamaan vastaan harjoittelijan omalla vuorollaan ja varaamaan budjetista tähän tarvittavat varat koko europarlamentaarikkokautensa ajan. Palkanmaksu tapahtuu puoliksi kulloinkin vuorossa olevan europarlamentaarikon sekä hankkeessa mukana olevien keskustajärjestöjen kesken. EU harjoittelija on europarlamentaarikolla pääsääntöisesti neljä kuukautta kerrallaan. Haku avattiin syksyllä 2014 ja valinnat tehtiin 9

yhteistyössä kaikkien järjestäjätahojen kesken. Ensimmäiset harjoittelijat aloittivat Paavo Väyrysen ja Anneli Jäätteenmäen toimistoissa tammikuussa 2015. Toimintakauden aikana puolue on jatkanut EU ja kansainvälisiin aiheisiin liittyvän Euro apila uutiskirjeen toimittamista. Uutiskirje on saanut uusia tilaajia tasaiseen tahtiin. Jakeluun kuului vuoden 2014 lopulla lähes 700 henkilöä. Puolue on osallistunut aktiivisesti myös keskeisimpiin vuosittain järjestettäviin yleisötapahtumiin, kuten Eurooppa päivään sekä Maailma kylässä festivaaleihin. Keskusta on pitänyt yllä tiiviitä kahdenvälisiä suhteita pohjoismaisiin sisarpuolueisiimme sekä muihin yhteistyökumppaneihimme. Puoluejohdon ja eduskuntaryhmän edustajat tapasivat Kiinan kommunistisen puolueen korkeaa johtoa toukokuussa kiinalaisen delegaation vieraillessa Suomessa. Syyskuussa puolue lähetti kaksi edustajaa seuraamaan Ruotsin valtiopäivävaaleja Tukholmaan sisarpuolueemme Centerpartietin vieraina. Toimintavuoden aikana puheenjohtaja, puoluesihteeri sekä puoluetoimiston kansainvälisten asioiden sihteeri ovat lisäksi tavanneet lukuisia suurlähetystöjen edustajia. Tapahtumat, tilaisuudet ja seminaarit sekä virtuaalinen tupailta Jo perinteeksi muodostuneet politiikka ja toimintapäivät järjestettiin 8. 9.2. Jyväskylän Laajavuoressa. Osallistujamäärä nousi lähes 400 henkilöön ja osallistujia oli ympäri Suomen. Politiikka ja toimintapäivillä pohdittiin EU:n tulevaisuutta ja lähestyviä vaaleja. Päivillä käytiin läpi Suomen selviytymisen näkymiä niin talouden kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Myös järjestötoiminnan kehittäminen yhä parempaan iskuun oli huomioitu päivien ohjelmassa. Seminaarien ja työpajojen alustajina oli puolueen omaa kärkikaartia sekä lukuisa määrä muita asiantuntijoita. Ulkopuolisia asiantuntijoita olivat kokoomuslainen kunta ja hallintoministeri Henna Virkkunen, SDP:n kansanedustajat Mikael Jungner ja Tuula Peltonen, professori Jussi Huttunen, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola, Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen sekä Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Pyörät pyörimään II tapahtuma järjestettiin elokuussa toisen kerran. Pyörät pyörivät onnistuneesti Rovaniemeltä Hyvinkäälle 12. 21.8. satojen osallistujien voimin. Tapahtumilla haluttiin herätellä yhdessä tekemisen henkeä, keskustella avoimesti Suomen tulevaisuudesta ja kokea liikunnan iloa. Keskusta järjesti Työpäivän Helsingissä kulttuuritehdas Korjaamolla 3.11. Työpäivässä haettiin konkreettisia ratkaisuja 200 000 uuden työpaikan luomiseksi Suomeen tulevina vuosina. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa kotimaisten, uusiutuvien luonnonvarojen ja laajemmin biotalouden mahdollisuuksista, innovaatioiden merkityksestä ja yleisistä asenteista työpaikkojen luomisessa. 10

Näkökulmat vaihtelivat ruohonjuuritasolta koko yhteiskuntaa läpileikkaaviin rakenteellisiin ratkaisuihin. Äänessä olivat niin lähiruokayrittäjä ja tiedon hävitykseen erikoistunut yritys kuin tutkijoita, asiantuntijoita ja teollisuuden edustajia. Työpäivän keskusteluihin osallistuivat muun muassa valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), MTV:n päätoimittaja Merja Ylä Anttila, tulevaisuudentutkija Risto Linturi, professorit Antti Asikainen ja Raimo Lovio, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä ja Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Työpäivään osallistui noin 300 henkilöä, ja sen juontajana toimi toimittaja Johanna Korhonen. Puolue järjesti Hyvinvoinnin kantajat seminaarin 11.10. Tampereella. Seminaarissa keskusteltiin köyhän asiasta, taloudesta, hyvinvoinnista ja sote uudistuksesta. Keskustelua virittivät sosiaali ja terveysministeri Laura Räty, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, VTT Markku Lehto, Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula, kansanedustaja Tapani Tölli ja useat muut asiantuntijat. Helsingissä 25.11. järjestetyssä Ihmisarvoa ja huolenpitoa seminaarissa pohdittiin noin sadan hengen voimin muun muassa keinoja yksinäisyyden vähentämiseen ja huolenpidon lisäämiseen. Seminaarissa käytiin keskustelua myös perustulosta sekä vapaaehtoistoiminnan ja kirkon mahdollisuuksista olla apuna ja tukena vaikeuksien keskellä. Alustajina olivat muiden muassa piispa Jari Jolkkonen, tutkija Juho Saari, toimitusjohtaja Suvi Anne Siimes, toiminnanjohtajat Heikki Hursti Laupeudentyö ry:stä ja Anna Mari Kantola Helsingin työttömien yhdistyksestä. Taiteilija Petri Laaksonen vastasi tilaisuuden koskettavasta musiikista ja toimi myös yhtenä alustajana. Puolue jatkoi virtuaalisten tupailtojen järjestämistä kerran kuukaudessa kesäaikaa lukuun ottamatta. Apollosta lähetetty tupailta keräsi tasaisesti katsojia ja kommentoijia ympäri Suomen. Aiheet ja keskustelijat valikoituvat ajankohtaisista esillä olevista teemoista. Järjestö ja vaalitoiminta Järjestötoiminnassa painopiste oli puolueen uudistushankkeiden läpiviennissä puoluekokoukseen mennessä. Puoluetoiminnan rekisteriä päivitettiin yhdessä piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten kanssa. Puoluekokous päätti puolueen uusista säännöistä kesäkuussa. Vaalitoiminnan painopiste oli Euroopan parlamentin vaaleissa ja eduskuntavaaleihin valmistautumisessa. 75. puoluekokouksen päätökset, henkilövalinnat ja järjestelyt Puolueen 75. sääntömääräinen puoluekokous pidettiin 13. 15.6. Turun messukeskuksessa. Kokoukseen oli valtakirjan tarkistuksen päätyttyä ilmoittautunut virallisia kokousedustajia 1544, joista miehiä 935 ja naisia 609. Kokouksen seuraajia oli 1053 (arvio) ja median edustajia 44. Puoluekokous valitsi yksimielisesti puheenjohtaja Juha Sipilän jatkamaan puolueen puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden. 11

Varapuheenjohtajina jatkoivat Annika Saarikko ja Juha Rehula. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Anu Vehviläinen. Varapuheenjohtajavaalin äänimäärät menivät seuraavasti: Liisa Ansala 311 Ann Mari Kemell 307 Katri Kulmuni 543 Juha Rehula 1304 Annika Saarikko 1237 Paula Sihto 186 Anu Vehviläinen 642 Puoluekokous valitsi Timo Laanisen jatkamaan puoluesihteerinä seuraavan kaksivuotiskauden. Puoluesihteerivaalin äänimäärät menivät seuraavasti: Jasi Kuokkanen 160 Timo Laaninen 869 Janne Seurujärvi 450 Puoluekokous muutti yksimielisesti puolueen sääntöjä. Keskeisimmät muutokset koskivat neuvottelukuntien (kunnallisasiain, työmarkkina asiain ja yrittäjäasiain) lakkauttamista. Puoluevaltuuston työskentelyä haluttiin jämäköittää niin, että puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Varapuheenjohtajat toimivat jatkossa pysyvien valiokuntien (poliittinen ja järjestö) puheenjohtajina. Puoluekokouksen järjestelyistä vastasivat puoluetoimisto yhdessä Keskustan Varsinais Suomen piirin kanssa. Puoluekokouksen päätoimikunnan puheenjohtajana toimi piirin puheenjohtaja Jani Kurvinen ja käytännön järjestelyistä piirissä vastasi piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Piiri onnistui rekrytoimaan puoluekokousjärjestelyihin mukaan lähes 200 talkoolaista. Euroopan parlamentin vaalit Euroopan parlamentin vaalit pidettiin 25.5.2014. Keskustan tunnus vaaleissa oli Koti kuntoon tuuletusta Eurooppaan. Keskustan kannatus oli 19,7 %, joka oli 0,6 prosenttiyksikköä parempi kuin vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa. Keskustasta tulivat valituksi Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki. Hyvä vaalitulos perustui ehdokkaiden aktiiviseen ja maantieteellisesti kattavaan kampanjointiin koko maassa. Vaalien kenttätoiminta tukeutui Keskustan piirijärjestöihin, kunnallisjärjestöihin ja paikallisyhdistyksiin. Kampanjan tukena oli Keskustan vaalibussi, joka kiersi kevään 2014 aikana jokaisen piirijärjestön alueella. Puolueiden kannatus eurovaaleissa koko maassa 12

Lähde: http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2014/eurovaalit/puolueiden_kannatus.html Keskustalaisten ehdokkaiden äänimäärät Euroopan parlamentin vaaleissa. Olli Rehn, ääniä 70 333, valittiin Paavo Väyrynen, ääniä 69 224, valittiin Anneli Jäätteenmäki, ääniä 59 447, valittiin Hannu Takkula, ääniä 39 782, varalla Elsi Katainen, ääniä 19 785 Mikael Pentikäinen, ääniä 17 694 Mirja Vehkaperä, ääniä 15 989 Antti Kaikkonen, ääniä 14 327 Timo Kaunisto, ääniä 8 331 Hanna Kosonen, ääniä 3 897 Elina Lappalainen, ääniä 3 592 Petri Honkonen, ääniä 2 947 Jouni Ovaska, ääniä 2 901 Martin Ylikännö, ääniä 2 579 Johanna Häggman, ääniä 2 096 Sanna Lehtinen, ääniä 1 913 Antti Pakkanen, ääniä 1 434 Ann Mari Kemell, ääniä 1 301 Ilmari Pokela, ääniä 1 019 Johannes Hirvaskoski, ääniä 807 13

Keskusta on edelleen jäsen Euroopan liberaalidemokraattisen puolueessa ALDE:ssa (Alliance for Liberals and Democrats for Europe Party). Puolueeseen kuuluu 57 jäsenpuoluetta ympäri Eurooppaa. ALDE muodostaa yhdessä Euroopan demokraattisen puolueen kanssa Euroopan parlamentin neljänneksi suurimman ryhmän. Suomesta valituista europarlamentaarikoista ryhmään kuuluvat Suomen Keskustan sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Lähde: http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/hemicycle.html Seurakuntavaalit Seurakuntavaalit pidettiin koko maassa 9.11. Vaaleissa valittiin luottamushenkilöt seuraavalle nelivuotiskaudelle 413 seurakuntaan. Kansanedustaja Simo Rundgrenin johtama työryhmä valmisteli puolueen vaaliohjelman ja toimintaohjeet. Keskustan tunnuksena seurakuntavaaleissa oli Kotikirkko lämmin lähiyhteisö. Puoluehallituksen suositus keskustalaisen ehdokaslistan nimeksi oli Keskustalaisen seurakuntaväen valitsijayhdistys. Keskustalaisia ehdokkaita oli ehdokkaina runsaasti myös monilla muilla listoilla sekä sitoutumattomina. 14

Kirkon tiedotuskeskus panosti näissä vaaleissa vahvasti ehdokkaaksi ryhtymiseen ja äänestämisen kannustamiseen. Näkyvä kampanjointi seurakuntavaalien tiedottamisessa ei valitettavasti näkynyt kuitenkaan vaalien äänestysprosentissa. Seurakuntavaalien äänestysprosentti koko maassa Lähde: http://www.seurakuntavaalit.fi/aanestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus hiippakunnittain Espoon hiippakunta 14.1 % Helsingin hiippakunta 10.8 % Kuopion hiippakunta 15.1 % Lapuan hiippakunta 20.3 % Mikkelin hiippakunta 14.2 % Oulun hiippakunta 18.4 % Porvoon hiippakunta 15.7 % Tampereen hiippakunta 14.9 % Turun arkkihiippakunta 16.6 % 15

Lähde: http://www.seurakuntavaalit.fi/tilastoja valituista luottamushenkiloista Keskusta suurin voittaja seurakuntavaaleissa 16

Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan noin joka kolmas seurakuntavaaleissa valituksi tulleista oli mukana puolueen ehdokaslistalla. Seurakuntavaalien ehdokaslistoissa 45 prosentissa näkyi avoimesti puoluetunnukset. Puoluetunnuksin nimetyistä ehdokaslistoista eniten paikkoja (44,8 %) sai Keskusta. Seuraavana olivat Kokoomus (25,5 %) ja SDP (23,6 %). SDP:llä oli puolueista eniten ehdokaslistoja vaaleissa. Seuraavaksi suurimpina ryhminä puoluelistoilta valituissa olivat Vihreät (2,5 %) ja Perussuomalaiset (2,5 %). Perussuomalaiset olivat seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa näkyvästi mukana, noin 120 listalla. Puolueista vähiten edustajiaan sai läpi Vasemmistoliitto (1,1 %). Seurakuntavaalien neljänneksi suurin valtakunnallisesti tunnettu ryhmä ovat vanhoillislestadiolaiset, joka ainoana herätysliikkeenä kokosi eri paikkakunnilla omia listoja. Oulussa ja Rovaniemellä menestyi kristillisten perusarvojen puolesta liike, joka edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä. Kirkon uudistusta ajava Tulkaa kaikki liike kasvatti osuuttaan erityisesti Helsingissä. Liike sai ensimmäistä kertaa edustajia myös muun muassa Rovaniemelle ja Joensuuhun. Kaksi kolmasosaa valituista valittiin esimerkiksi partiolistalta, eri herätysliikkeiden yhteislistoilta sekä paikallisista ryhmittymistä. 17

Jäsenet ja paikallisyhdistykset Piirijärjestö PY KN Nuoret KOL YHTEENSÄ Etelä Savo 5076 109 166 0 5351 Kymenlaakso 3174 131 59 0 3364 Itä Savo 3394 52 109 0 3555 Keski Suomi 9459 115 143 24 9741 Etelä Pohjanmaa 10002 378 1757 17 12154 Karjala 2943 10 31 3 2987 Päijät Häme 1289 160 41 0 1490 Pohjois Savo 8869 255 902 4 10030 Uusimaa 4834 442 279 27 5582 Ylä Savo/KN 0 23 0 0 23 Keski Pohjanmaa 6453 91 801 0 7345 Varsinais Suomi 6268 330 440 13 7051 Lappi 3880 194 71 20 4165 Peräpohjola 3462 41 0 0 3503 Pohjois Karjala 4370 169 116 37 4678 Satakunta 4452 652 411 0 5515 Helsinki 736 75 142 63 1016 Pirkanmaa 2683 329 104 11 3127 Pohjois Pohjanmaa 24999 1752 1663 30 28444 Kainuu 2064 199 154 12 2429 Etelä Häme 2066 62 21 0 2149 Ruotsinkielinen 1180 0 0 0 1180 Keskustan lehtimiehet 410 0 0 0 410 18

Yhteensä 112063 5569 7410 261 125303 Yhdistykset 2014 Piirijärjestö KJ/PPY PY KN Nuoret KOL PERUSYHD YHTEENSÄ Etelä Savo 8 116 10 8 0 134 Kymenlaakso 7 72 7 4 0 83 Itä Savo 6 48 7 10 0 65 Keski Suomi 23 163 12 23 1 199 Etelä Pohjanmaa 26 153 5 31 2 191 Karjala 9 81 5 10 1 97 Päijät Häme 11 65 13 3 0 78 Pohjois Savo 20 256 25 27 1 306 Uusimaa 24 122 15 23 1 161 Keski Pohjanmaa 12 28 9 11 0 48 Varsinais Suomi 28 100 25 41 2 168 Lappi 12 183 11 15 1 210 Peräpohjola 10 93 3 0 0 96 Pohjois Karjala 13 128 8 13 1 150 Satakunta 20 104 16 26 0 146 Helsinki 1 36 6 13 1 56 Pirkanmaa 23 82 18 16 1 117 Pohjois Pohjanmaa 29 206 27 43 1 277 Kainuu 9 126 9 11 1 147 Etelä Häme 11 47 5 2 0 54 Yhteensä 302 2210 236 330 14 2783 Työntekijöiden neuvottelupäivät Työntekijöiden neuvottelupäivät järjestettiin toimintavuoden aikana neljä kertaa. Toiminnanjohtajat ja puoluetoimiston työntekijät kokoontuivat kolme kertaa. Ensimmäiset neuvottelupäivät pidettiin politiikka ja toimintapäivien yhteydessä 7.2. Jyväskylässä. Neuvottelupäivillä käsiteltiin Euroopan parlamentin vaaleja, seurakuntavaaleja ja puoluekokousvalmisteluita. Toiset neuvottelupäivät pidettiin 5. 6.5. Turussa. Neuvottelupäivillä tutustuttiin puoluekokouspaikkaan ja kokousjärjestelyihin sekä aloitettiin työhyvinvointikoulutus. 19

Kolmannet neuvottelupäivät pidettiin Porissa puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä. Agendalla oli eduskuntavaalivalmistelut sekä työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja työnohjaukseen liittyvät teemat. Kaikki keskustajärjestöjen työntekijät kokoontuivat 22. 23.9. laajoille neuvottelupäiville Siilinjärven Kunnonpaikkaan. Neuvottelupäivillä pohjustettiin eduskunta ja seurakuntavaalivalmisteluja. Kehittämistyö Puolueen kehittämistyössä keskityttiin yhdeksän hankkeen läpivientiin. Järjestötyön keskeisimmät hankkeet olivat jäsenrekisterin päivittäminen, järjestötyön ja sääntöjen uudistaminen, joka piti sisällään jäsenmaksusuositusten käyttöönoton, puolueen sääntöjen uudistamisen, jäsenrekisterija organisaatiotalkoot sekä koulutustoiminnan jalkautuksen eri järjestötasoille. Järjestötyön ja sääntöjen uudistaminen valmisteltiin laajasti kenttää ja järjestön eri osia kuunnellen. Käytännön toteuttamisesta on vastannut Keskustan laaja kenttä tekemällä merkittävän talkootyön järjestöllisen tilanteen parantamiseksi. Jäsenrekisterien kuntoon saattamiseksi piireille jaettiin yksityiskohtainen ohjeistus, jota piirit ovat soveltaneet paikallisiin olosuhteisiin sopivimmilla tavoilla. Piirihallitukset ovat antaneet oman panoksensa valmistelutyön edetessä. Valmistelun kuluessa toteutettiin myös piirikierros alkuvuodesta 2014. Järjestöllistä kehittämistyötä on valmistellut Juha Rehulan johtama järjestötyöryhmä. Puoluekokouksen jälkeen työryhmän kokoonpanoa täydennettiin ja työ fokusoitui piirien sekä kunnallisjärjestöjen toimintaan ja niiden sääntöihin. Koulutustoiminta Keskustan koulutustoiminta järjestettiin yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton (MSL), piirien ja muiden keskustajärjestöjen kanssa. Käytännön koulutustoimintaan osallistuivat lisäksi puoluetoimiston ja piirien työntekijät. Koulutuksen pääpaino oli eduskuntavaaliehdokkaiden ja heidän vaalipäälliköiden koulutuksessa, tuleville vaikuttajille suunnattu Vaikuttaja 2020 koulutus ja Keskusta paikallinen puolue koulutus. Keskustajärjestöjen järjestötoiminnan verkko oppaan luonnos julkaistiin politiikkaverkossa. Järjestö verkostoon kirjautuneita oli 88. Oppaan runko on luotu täydentyväksi. Painettu opas julkaistaan syksyllä 2015. Eduskuntavaaliehdokkaiden ja heidän vaalipäälliköiden koulutus Ehdokkaille ja vaalipäälliköille luotiin politikkaverkkoon Eduskuntavaalit 2015 verkosto. Verkostossa julkaistaan kaikki vaaleihin ja vaaleihin liittyvä materiaali ehdokkaille ja kampanjapäälliköille. Verkostoon kirjautuneita oli vuoden lopussa 246 henkilöä. Piirien ja 20

puolueen käyttöön tehtiin erilaisia mallirunkoja ja kouluttajapankki ehdokas ja kampanjapäällikkövalmennukseen. Jokaisessa vaalipiirissä toteutettiin vähintään yksi valmennus yhteistyössä puolueen kanssa. Ehdokkaille ja kampanjapäälliköille toimitettiin painettu ehdokkaan opas. Vaikuttaja2020 Toimintavuoden aikana päättyi yhdessä Keskustajärjestöjen ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa vuosina 2013 2014 toteutettu Vaikuttaja2020 koulutus. Koulutuksessa käsitetiin mm. vaikuttamista nyt ja tulevaisuudessa, erilaisia vaikuttamisen areenoita ja henkilökohtaisia vaikuttamisen taitoja. Koulutus sisälsi alueellisen aloitustilaisuuden, kaksi viikonlopun mittaista alueellista lähijaksoa, valtakunnallisen päätösristeilyn Turun puoluekokouksen yhteydessä sekä esiintymistaidon lisäjakson. Lähijaksot koostuvat alustuksista sekä yksilö ja ryhmätyöskentelystä. Kuusi aluetta ovat: Pohjoinen (Kainuu, Lappi, Peräpohjola ja Pohjois Pohjanmaa), Länsi (Etelä Pohjanmaa, Keski Pohjanmaa ja Keski Suomi), Itä (Pohjois Karjala ja Pohjois Savo), Lounas (Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais Suomi), Kaakko (Etelä Savo, Itä Savo, Karjala ja Kymenlaakso) ja Etelä (Etelä Häme, Päijät Häme, Uusimaa ja Helsinki). Jokaisella alueella oli 2 3 vapaaehtoista aluevastaavaa. Koulutuksessa hyödynnetiin verkossa wiki vaikuttamisympäristöä www.vaikuttaja2020.fi, jossa oli mm. materiaalit, ilmoittautumiset ja ohjelmat. Vaikuttajakoulutuksessa oli 169 osallistujaa. MSL:ssa työskenteli vuoden 2014 aikana yksi Vaikuttaja2020 koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen keskittynyt työntekijä. Keskusta paikallinen puolue Puolue jatkoi vuoden 2014 aikana yhteistyössä piirien kanssa yhden (Vantaa) Keskusta paikallinen puolue koulutuspäivä, jotka suunnattiin kunnallisjärjestöjen johtokunnille ja valtuustoryhmien johdolle. Päivän sisältönä oli mm. Keskustan aate, arvot ja visio, paikallisen keskustapolitiikan ja toiminnan merkitys, kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän sääntömääräiset tehtävät ja yhteistyö, eri toimihenkilöiden tehtävät ja rooli sekä toiminnalliset ideat, kokemusten vaihtaminen ja työkalu toiminnan kehittämiseen. Osallistujia oli yhteensä 49 henkilöä. Toimintaa jatketaan syksyllä 2015. Viestintä Keskustan viestintään vaikuttivat toimintavuoden aikana pidetyt Euroopan parlamentin vaalit ja puoluekokous. Tiedotteet, kannanotot, tiedotustilaisuudet, säännölliset taustakeskustelut ja päivittäinen yhteydenpito medioihin muodostivat Keskustan poliittisen viestinnän ytimen. Keskustan viestinnän uudistamista jatkettiin puolue elinten linjausten mukaisesti. Puolueen verkkosivujen päivitettiin muokkaamalla niitä käyttäjäystävällisemmiksi. Keskusta vahvisti toimintavuoden aikana näkyvyyttä sosiaalisen median forumeilla. Puolueen Facebook sisältöpäivitykset olivat edelleen merkittävässä osassa ja niissä tehtiin nostoja 21

Suomenmaan uutisoinnista. Tavoitteena oli tarjota keskustan Facebook seuraajille toimitettua materiaalia sekä vahvistaa Suomenmaa lehden roolia. Twitterin käyttöä jatkettiin osana puolueen päivittäistä viestintää. Twitter seuraajien määrä jatkoi kasvuaan toimintavuoden aikana ja Keskusta vakiinnutti siellä asemansa nopeasti. Järjestötoimijoita, kansanedustajia sekä heidän avustajiaan koulutettiin sosiaalisen median käyttäjiksi. Sosiaaliseen mediaan perustettiin ryhmiä sisäiseen keskusteluun ja tiedonjakoon. Sisäistä viestintää hoidettiin verkossa, sähköpostitse, kirjeitse sekä Suomenmaan ja muiden keskustalaisten julkaisujen välityksellä. Tärkeä merkitys yhteydenpidossa jäsenistöön on ollut Sentterillä, Suomenmaan jäsenperhelehdellä, jota lähetettiin keskustalaisiin jäsentalouksiin kesätaukoa lukuun ottamatta kerran kuussa. Jäsenviestintä täydennettiin kahdella uutiskirjeellä Euro apilalla ja Tapahtuma apilalla. Tilattava Euro apila ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Tapahtuma apila kertoo Keskustan tulevista tapahtumista ja se ilmestyi tarpeen mukaan. Kuntapuolen vaikuttajille lähettiin Kunta apila uutiskirjettä. Loppuvuoden viestintä nivoutui tiiviiksi osaksi eduskuntavaalikampanjan suunnittelua niin perinteisen viestinnän kuin maksetun mainonnan saralla. Puolue elimet sekä hallinto ja talous Puoluekokous ja puoluevaltuuston kokoukset Puoluekokous pidettiin 13. 15.6. Turussa. Puoluevaltuuston vuosikokous pidettiin 26. 27.4. Vantaalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa peräänkuulutettiin loppukirivaihteen löytymistä Euroopan parlamentin vaaleihin. Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuusto kokoontui järjestäytymiskokoukseen ja sääntömääräiseen syyskokoukseen 22. 23.11. Poriin. Valtuusto valitsi yksimielisesti kunnianpuheenjohtaja Paavo Väyrysen ehdotuksesta luokanopettaja Jouni Ovaskan jatkamaan puoluevaltuuston puheenjohtajan seuraavan kaksivuotiskauden. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajiksi valittiin äänestyksen jälkeen Marisanna Jarva Kainuusta ja Matti Rehula Satakunnasta. Varapuheenjohtajat toimivat pysyvien valiokuntien poliittinen ja järjestövaliokunta puheenjohtajina koko seuraavan 2 vuotiskauden. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajavaalissa annettiin 128 äänestyslippua, jotka kaikki hyväksyttiin. Yhteensä ääniä annettiin 256 ääntä. Äänet jakautuivat seuraavasti: Tuija Palosaari 16 ääntä Pirjo Pyörälä 30 ääntä Jasi Kuokkanen 35 ääntä 22

Ville Toivanen 47 ääntä Matti Rehula 60 ääntä Marisanna Jarva 68 ääntä Puoluehallituksen kokoukset ja kokoonpano Puoluehallitus piti toimintavuoden aikana kolmetoista kokousta. Yhdeksän kokousta pidettiin Apollossa, kaksi kokousta Turussa (puoluekokouksen yhteydessä), yksi kokous Vantaalla (puoluevaltuuston vuosikokouksen yhteydessä) ja yksi kokous Porissa (puoluevaltuuston syyskokouksen yhteydessä). Piiri Varsinainen/Vara Nimi Puheenjohtaja Varsinainen jäsen Juha Sipilä Varapuheenjohtaja Varsinainen jäsen Juha Rehula Varapuheenjohtaja Varsinainen jäsen Annika Saarikko Varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen 14.6. saakka ja Varsinainen jäsen Anu Vehviläinen 14.6. lähtien Puoluesihteeri Varsinainen jäsen Timo Laaninen HELSINKI Varsinainen jäsen Markus Kinnunen Sanna Lehtinen UUSIMAA Varsinainen jäsen Eero Lankia Johanna Tikanmäki VARSINAIS SUOMI Varsinainen jäsen Jani Kurvinen Minna Luotonen SATAKUNTA Varsinainen jäsen Tapio Huhtanen Riikka Huhtanen ETELÄ HÄME Varsinainen jäsen Markku Leppälahti Johanna Häggman PÄIJÄT HÄME Varsinainen jäsen Marja Engman Pekka Niemelä PIRKANMAA Varsinainen jäsen Pertti Hakanen Riitta Koskinen KYMENLAAKSO Varsinainen jäsen Jaana Keskitalo Markku Pakkanen KARJALA Varsinainen jäsen Ari Torniainen Irja Liimatainen ETELÄ SAVO Varsinainen jäsen Kirsi Olkkonen MattiTulla ITÄ SAVO Varsinainen jäsen Matti Pekka Parkkinen Anna Vauhkonen POHJOIS KARJALA Varsinainen jäsen Hanna Huttunen Vilho Riikonen POHJOIS SAVO Varsinainen jäsen Riikka Pirkkalainen Veijo Karkkonen 23

KESKI SUOMI Varsinainen jäsen Leila Lindell Osmo Kääriäinen ETELÄ POHJANMAA Varsinainen jäsen Esko Lehtimäki Kati Ojaniemi KESKI POHJANMAA Varsinainen jäsen Maarit Hotakainen Reino Herlevi POHJOIS POHJANMAA Varsinainen jäsen Raili Myllylä Matias Ojalehto KAINUU Varsinainen jäsen Timo Korhonen Helena Aaltonen LAPPI Varsinainen jäsen Eeva Maria Maijala Markus Lohi PERÄPOHJOLA Varsinainen jäsen Pekka Pelttari Pirjo Jurva Keskustanaiset Varsinainen jäsen Elsi Katainen Kristiina Ruuskanen Keskustanuoret Varsinainen jäsen Teppo Säkkinen Katja Asikainen Keskustaopiskelijat Varsinainen jäsen Jirka Hakala Sakari Tuomisto Eduskuntaryhmä Varsinainen jäsen Kimmo Tiilikainen Anne Kalmari Keskustan Lehtimiehet Varsinainen jäsen Pirkko Wilén Marja Tyynismaa Kunnallisasiain neuvottelukunta Varsinainen jäsen Eija Riitta Niinikoski Pekka Nousiainen Työmarkkina asiain neuvottelukunta Varsinainen jäsen Anneli Näppä Harri Häkkinen Yrittäjäasiain neuvottelukunta Varsinainen jäsen Jussi Vaara Hannu Uusihonko Europarlamenttiryhmä Varsinainen jäsen Hannu Takkula Anneli Jäätteenmäki Ruotsinkielinen piiri Varsinainen jäsen Peter Albäck Mia Peussa Keskustan toiminnanjohtajat r.y. Varsinainen jäsen Hanna Vuola Ari Maskonen Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen Puoluehallituksen kokouksissa läsnäolo oikeus oli eduskuntaryhmän puheenjohtajistolla, puoluetoimiston ja ryhmäkanslian työntekijöillä, sisarjärjestöjen pääsihteereillä sekä Suomenmaan päätoimittajalla. 24

Puoluehallituksen työvaliokunnan kokoukset ja kokoonpano Puoluehallituksen työvaliokuntaan kuuluivat istuvan puoluejohdon lisäksi Raili Myllylä, Matti Pekka Parkkinen ja Eeva Maria Maijala, MEP ryhmän edustajana Hannu Takkula sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Työvaliokunta piti toimintavuoden aikana yksitoista kokousta. Yksi kokous järjestettiin yhteiskokouksena eduskuntaryhmän työvaliokunnan kanssa Rovaniemellä. Työvaliokunnan kokouksissa läsnäolo oikeus oli lisäksi eduskuntaryhmän varapuheenjohtajilla, Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajilla, Suomenmaan päätoimittajalla sekä puoluetoimiston työntekijöillä ja eduskuntaryhmän pääsihteerillä. Taloushallinto Tilikauden 2014 merkittävimpiä taloudellisia tapahtumia olivat Euroopan Parlamentin vaalit sekä puoluekokous. Euroopan Parlamentin vaalien nettokulut olivat noin 237 000 euroa ja puoluekokouksen nettokulut olivat puolestaan noin 99 000 euroa. Kuten edellisinäkin vuosina taloudellinen liikkumavara vuoden aikana oli niukka mutta vakaalla pohjalla. Puolueen toiminnoista 82 prosenttia katettiin puolue ja viestintätuella. Puolueen tilikausi oli 11.533,18 euroa ylijäämäinen. Budjettivertailussa varsinainen toiminta meni lähes suunnitellun mukaisesti kulujäämän ollessa 2 841 000 euroa kun budjetissa oli varauduttu 2 824 000 euron kulujäämään. Varainhankinnan tavoitteista jäätiin 58 000 euroa. Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 5.950.000,00 euroa. Siitä puolueen käyttöön jäi noin 2 490 000 euroa. Loppuosa eli noin 3 460 000 euroa jaettiin budjetin mukaisina avustuksina Keskustan piirijärjestöille (966 000 euroa), sisarjärjestöille (446 000 euroa) ja viestintätukena Suomenmaan Kustannus Oy:lle (2 000 000 euroa). Lisäksi muita toimintaavustuksia jaettiin 50 000 euroa. 25

Puolueen tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajina KHT Hannu Riippi, KHT Taneli Mustonen ja KHT Tomi Rimpinen. Rahoitus Puolueen pankkilainat, tililimiittiä (250 000 euroa) lukuun ottamatta, maksettiin pois tilikaudella 2013. Tästäkin huolimatta puolueen toiminta rahoitettiin velkarahalla, tililimiitin puitteissa. Kaikista maksuista ja velvoitteista kuitenkin selvittiin ilman eräpäivien siirtoja. Vuoden lopussa varauduttiin jo seuraavan vuoden eduskuntavaalikuluihin nostamalla määräaikaisesti puolueen tililimiitti yhteen miljoonaan euroon. Tilikauden lopussa puolueella oli pankkivelkaa määräaikaisen tililimiitin verran eli yksi miljoonaa euroa. Limiitistä oli 31.12.2014 käytössä 26 % (261 000 euroa). Puolueen sijoitus ja rahoitustoiminta oli 17 000 euroa alijäämäinen,kun se edellisenä vuonna oli vielä 61 000 euroa alijäämäinen. Sijoitus ja rahoitustoiminta sisältää 3 000 euron saamisten luottotappioita. Varainhankinta Varainhankinnassa puolue tukeutuu pääasiallisesti jäseniinsä ja pienten purojen tuottoihin. Tilikaudella 2014 puolueen varainhankinta koostui jäsenmaksuista, lahjoituksista, arpajaisista sekä seminaari ja myyntiartikkelituotoista. Lisäksi puoluekokoukseen myytiin yhteistyökumppaneille muun muassa näyttelyosastoja, oheistapahtumia ja ilmoitustilaa puoluekokousasiakirjaan. Varainhankinnan tuotot olivat tilikaudella 716 000 euroa ja kulut 331 000 euroa, nettotuoton ollessa näin 385 000 euroa. Budjetoidusta nettotuotto odotuksesta jäätiin 58 000 euroa, mikä johtuu lähinnä eurovaaliarpajaisten oletettua huonommasta tuotosta. 26

Henkilöstöhallinto Keskusta toimii vastuullisena työnantajana. Etsimme toimintamalleja, joissa poliittista ja toiminnallista vastuuta voidaan järkevällä tavalla hajauttaa puolueen, piirien ja sisarjärjestöjen välillä. Piirien, sisarjärjestöjen ja puoluetoimiston kaiken osaamisen saaminen käyttöön yhdessä sovitun yhteistyön ja työnjaon mukaisesti voi osaltaan auttaa piirejä selviämään tiukoista taloushaasteista sekä niin piirejä, sisarjärjestöjä kuin puoluetoimistoakin jakamaan vähiä henkilöstöresursseja entistä paremmin ja kuormittamatta liikaa ketään. Puolueen henkilöstöpolitiikan vaativana tavoitteena on niukkojen resurssien ja työn vaatimusten yhteensovittaminen sekä työssä jaksaminen. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien ollessa rajalliset näiden tavoitteiden saavuttamisen haastavuus, mutta myös niiden tärkeys, on korostunut entisestään. Vuonna 2014 puolueen palveluksessa työskenteli keskimäärin 15 henkilöä. Henkilöresursseja pystyttiin lisäämään syksyllä yhden osa aikaisen henkilön verran. Työsuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Vuoden 2014 aikana Keskustan Helsingin piiriltä ostettiin koulutussuunnittelupalveluja sekä Keskustan Päijät Hämeen piiriltä jäsenpalveluita erityisesti jäsenrekisterin ylläpitoon ja päivittämiseen. Kumpikin ostopalvelusopimus käsitti vajaan viikon työpanoksen kuukautta kohden. Puoluetoimiston henkilöstön sisäisiä palavereja, joihin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki puolueen työntekijät sekä Apollonkadulla työskentelevien järjestöjen pääsihteerit, on pyritty pitämään vähintään kerran kuukaudessa. Työntekijöiden omaehtoista kouluttautumista tuetaan mm. budjetoimalla vuosittainen määräraha kouluttautumiseen jonka avulla voi päivittää osaamistaan. Oman henkilöstönsä lisäksi puolue kantaa vastuuta myös piiritoimistojen työntekijöistä. Vuoden 2014 aikana aloitettiin piirien toiminnanjohtajille suunnattu työhyvinvointikoulutus. Työterveyshuoltopalvelut työntekijöille on tilikauden aikana tarjonnut Diacor. Keskustajärjestöissä on käytössä oma Keskustajärjestöjen työehtosopimus, jota noudatetaan puolueen, puolueen yhtiöiden ja piirien työsuhteissa. Sopimuksessa ovat mukana työnantajapuolelta Suomen Keskusta r.p., Keskustan piirijärjestöt, Apollon Verkkopalvelut Oy, Apollo Group Oy ja henkilöstön edustajina Keskustajärjestöjen Toimihenkilöt ry ja Suomen Keskustan Toiminnanjohtajat ry. Sopimus sitoo myös keskustajärjestöjä, jotka ovat kirjallisesti ilmoittaneet liittyvänsä tähän sopimukseen, kuten Keskustan ja Maaseudun arkisto. Suomen Keskusta r.p. on työnantajaliitto Palta ry:n jäsen. 27

Tietohallinto Keskustajärjestöjen tietojärjestelmiä kehitettiin hyvää tietohallinnontapaa noudattaen. Tarjolla olleet yhteiset ja yhtenäiset järjestelmät tarjosivat tietohallinnon peruspalvelut Keskustajärjestöille kustannustehokkaasti lisäten sekä taloudellisia että toiminnallisia synergiaetuja järjestöjen välillä. Politiikkaverkko Keskustan jäsenille tarkoitettu Politiikkaverkko.fi palvelua kehitettiin Eduskuntavaalien ehdokasviestintää varten yhteistyössä Kehätieto Oy:n kanssa. Politiikkaverkkoon avattiin erillinen järjestöverkko. Keskustan järjestöverkosta on työkalut ja apu paikallisyhdistyksien ja kunnallisjärjestöjen toiminnan pyörittämiseen sekä muuta hyödyllistä tietoa Keskustasta ja sisarjärjestöistä. Politiikkaverkko on edelleen Keskustan poliittisen ja ohjelmallisen valmistelun työkalu. Politiikkaverkko.fi on tarkoitettu Keskustan jäsenille monipuoliseksi ja suoraksi vaikuttamisen kanavaksi. Politiikkaverkko koostuu useista erillisistä aihealueittain jakaantuneista verkostoista. Politiikkaverkossa jäsenet saavat käyttöönsä tietoa ja aineistoja. Politiikkaverkossa voi myös kommentoida ja keskustella sekä antaa palautetta verkostojen aihealueista. Politiikkaverkon kautta saatua palautetta hyödynnetään Keskustan ja sen eduskuntaryhmän poliittisessa valmistelussa sekä keskustalaisten kansanedustajien valtiopäivätoiminnassa. Verkkosivustot Uudistettua Keskusta.fi sivustoa kehitettiin edelleen. Keskusta.fi sivuston tekninen julkaisujärjestelmä InfoWeb päivitettiin. Keskustan verkkosivujen teknisenä toimittajana oli Tietotalo Oy. Perustietotekniikka Keskustan tietohallinto vastaa puolueen perustietotekniikan ja tietoliikennetekniikan kokonaispalveluista. Kokonaispalveluihin kuuluvat tietoliikenneyhteydet, sähköposti ja kalenteripalvelut, tiedostopalvelinpalvelut, laitehankinnat ja laitteiden esiasennukset, tekniset tietoturvapalvelut, käyttäjätuki, tietojärjestelmän ylläpito sekä sopimusten hallinnointi. Tätä tietoteknistä ja tietohallinnollista kokonaisratkaisua hyödyntävät myös valtakunnalliset sisarjärjestöt piireineen. Keskustaverkon ja sen palveluiden teknisenä toteuttajana toimii TelecityGroup Finland Oy. Keskustan perustietotekniikan, kuten työasemien vikatilanteet, käyttäjätuki hankittiin Telecity Groupilta. Tämä tuki ja ylläpitopalvelun käyttöönotto nosti tietotekniikan käyttäjien palvelutasoa. Jäsenrekisteri ja taloushallinto Jäsenrekisterin tietosisällön ajantasaistaminen pysyi edelleen yhtenä Keskustan tärkeistä hankkeista. Jäsentietojen ylläpidossa ja taloushallinnossa käytettiin keskitettyjä tietojärjestelmiä. Puoluetoiminnan rekisterin teknisenä toimittajana oli Kehätieto Oy ja taloushallinnon järjestelmän toimitti Visma Solutions Oy. Piirit ja sisarjärjestöt voivat ostaa järjestelmäpalvelut puolueelta. Puoluetoiminnan rekisteriä kehitettiin edelleen yhteistyössä sisar ja piirijärjestöjen kanssa. 28