Mitä nyt Baltia? 22.1.2009



Samankaltaiset tiedostot
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Me olemme Metsä Fibre

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Sahatavaran markkinakatsaus Vientikuljetus- ja laivauspäivät, Kotka Kai Merivuori

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

KESKON ULKOMAILLA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Äänekosken biotuotetehdas

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

kannattava elinkeino?

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Puuvirtojen optimointi ja tietojärjestelmäsovellutukset. Teijo Palander Itä Suomen yliopisto

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Tuontipuu energiantuotannossa

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

01 June Subject/Place/Occasion

Metsätalouden näkymät

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Rautakirja. Erkki Järvinen toimitusjohtaja. Capital Markets Day Rautakirja

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Äänekosken biotuotetehdas

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

B A LTIA N K IE R R O S

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3.

Synty ja näkymät Pellervon Varsinais-Suomen seminaari

Osavuosikatsaus Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa?

KESKO OSTAA ONNISEN 1

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet

Transkriptio:

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 2 1. Metsänomistus, puuvarat ja hakkuut Baltiassa 2. Puukauppa 3. Metsäliiton toiminnot Baltiassa Organisaatio Toimintatavat Hankintamäärät 4. Lähitulevaisuus

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 3 1. Metsänomistus, metsävarat ja hakkuut Baltiassa 1.1. Metsänomistus Eesti Latvia Liettua Yhteensä/keskim Metsäpinta-ala, milj. ha 2,2 3,0 2,1 7,3 Metsien omistus, % Yksityiset 47 50 37 45 Valtio 40 50 50 47 Jakamatta 13 13 8 Yks. omistajia (th) 50 145 150 350 Keskim. metsä p-ala 11 10 5 9 Tilakoossa suurta hajontaa

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 4 1.2. Puuvarat BALTIC COUNTRIES WOOD STOCK 2006 (Total 1414 million cbm, sub, 195 m3/ha) 5 % 13 % 39 % 23 % 20 % Pine Spruce Birch Aspen Other

1.3. Metsänomistuksen ja puuvarojen tarkastelua Hannu Alarautalahti 22.1.2009 5 A. Metsänomistus - myös suuria tiloja ja erittäin pieniä tiloja - operointi Suomea työläänpää myös byrokratian takia - metsänomistus uutta, ei omistamisen kulttuuria tai tukiorganisaatiota - valtion metsiä hoidettu säännöllisesti ja suhteellisen hyvin - yksityismetsät peruja entisiltä kolhooseilta, joissa on toiminta aikaisemmin keskittynyt maatalouteen - suuri osa metsänomistajista asuu kaupungissa B. Puuvarat - hehtaarikohtainen puuvaranto suuri, mutta: - polttopuun osuus suuri - kasvuvaiheen metsät puuttuvat - paljon käsittelemättömiä metsiä - yksityismetsissä lepikoita ja huonosti hoidettuja metsiä runsaasti

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 6 1.4. Hakkuut, milj.m 3 (k-ton) Eesti Latvia Liettua Yhteensä Mahdollisuudet 11,2 12,2 11,7 35,1 Hakattu 2000-2008 6,9 10,7 6,0 23,6 Hakattu- % 62 88 51 67 Valtion metsiä on hakattu säännöllisesti Hakkuumäärät laskeneet yksityismetsissä (erityisesti Virossa)

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 7 ANNUAL CUTTINGS IN BALTIC COUNTRIES 1998-2008E 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 e State Private Total Annual growth

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 8 BALTIC COUNTRIES EXPORT AND IMPORT 1998-2008E 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008e Export Import

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 9 2. Puukaupasta Valtion metsät Merkittävä toimija Hakkuumäärät tasaisia vuosittain Toimittaa pääsääntöisesti itse puun satamiin tai laitoksille Ainoastaan Latviassa myy hakkuuoikeuksia Metsät yksityismetsiä paremmin hoidettuja Yleinen kauppatapa huutokaupat ja toimitussopimukset (toimitussopimuksia tähän asti vain paikalliselle teollisuudelle) Yksityismetsät Välittäjillä (omistavat metsiä ja korjuukalustoa) merkittävä rooli 70-80 % puukaupasta tehdään välittäjien kautta Välittäjiä on vaikea ohittaa mm. verotussyistä Myydään hakkuuoikeuksia ja toimituspuuta (välittäjien kautta) Könttäkauppa hakkuuoikeuksissa yleistä (hinnoittelu yhtenä kokonaisuutena)

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 10 3. Metsäliiton toiminta Baltiassa 3.1. Organisaatio Metsäliitto aloitti puunhankinnan Virossa 1994. Yritysostojen myötä hankinta laajeni kaikkiin Baltian maihin 2001. Jokaisessa maassa toimii erillinen yhtiö: Metsäliitto Eesti tj. Enn Sapp Metsäliitto Latvia tj. Juris Antonevics Liettuassa puut hankkii Timbex (entinen ML Liettua) Henkilöstö yhtiöiden palkkalistoilla Viro Latvia Yhteensä Toimihenkilöt 48 39 87 Yhteiset tukitoiminnot: talous, HR, IT jne.

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 11 3.2. Toimintatavat Organisaatiorakenteet pitkälti Suomen kaltaisia Virossa ja Latviassa Liettuassa on ainoastaan osto- ja mittausorganisaatio Oman korjuun osuus pyöreän puun hankinnassa merkittävä (n. 45 %) Virossa 40 % Latviassa 50 % Korjuu ja kuljetus Virossa 100 %:sti urakoitsijoiden hoitamaa Latviassa 90 %:sti --- ---

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 12 Kaikki vientipuu kuljetetaan suomeen ja ruotsiin laivapuuna (n. 5000 m3/laiva) Satamissa vastaanotto- ja varastoterminaalit Viro 2 Latvia 3 Liettua 1 Maaorganisaatio vastaa puusta laivaan lastattuna. Toimitusehtona on FOB. Tukki toimitetaan lähinnä kahdelle sahalle: Viro: Reopalu (FF) / Kuusitukki Latvia: Vikawood / Mänty- ja kuusitukki Kokonaishankinta n. 2,0 milj.m3 (k-ton), josta vientiä on 1,2 milj.m3

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 13 Tallinna Kunda Suurimmat paikalliset asiakassahat Laivaussatamat ja -terminaalit Päätoimipiste Mersrags Pärnu Reopalu Vikawood Riika Liepaja Kleipeda

Hannu Alarautalahti 22.1.2009 14 4. Lähitulevaisuus Baltian merkitys suomalaisille ja ruotsalaisille metsäteollisuusyrityksille strategisena puunhankinta-alueena vahvistuu Toimintaa joudutaan tehostamaan organisaatioiden uudelleenmitoitus / toimintatapa Tuonti Venäjältä loppuu Hakkuumäärät kasvavat Valtion metsiä hakataan lisätulojen toivossa Yrittäjistä ei ole pulaa Puun hinta joustaa markkinoiden mukaan Työvoima joustaa tarpeen mukaan Mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon taso laskee Ei rakenneta uutta kuiduttavaa teollisuutta Bioenergian tuotanto ja polttopuun käyttö kasvaa Baltian sisäisissä myynneissä taloudellinen riski kasvaa

KIITOS! Hannu Alarautalahti 22.1.2009 15