Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen

Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen vastausesitykset 115 Järjestöaloitteet 1. Keskustan Opiskelijaliitto: Kaikki ovat tervetulleita Keskustan toimintaan 2. Mikkelin keskustanaiset: Koulutusten ja tapahtumien tasavertainen osallistumismahdollisuus kaikille 3. Keskustan Turun seudun py: Poliittiset suunnittelijat Keskustalle suuriin kaupunkeihin 4. Vantaan Keskustan kunnallisjärjestö: Metropolialueen työntekijän palkkaaminen puolueelle 5. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö: Yli 80-vuotiaan jäsenmaksuperinnästä luopuminen 6. Myllypuron Keskusta-Seura: Jäsenmaksusta vapauttaminen 7. Ylihärmän Keskustanuoret: Rinnakkainen jäsenyys useassa keskustayhdistyksessä sallittava 8. Keskustan Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistykset: Määräaikaisjäsenyys mahdolliseksi 9. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: +30-siirtymää Keskustanuorista Keskustan paikallisyhdistyksiin helpotettava 10. Keskustan Hyvinkään paikallisyhdistys: Keskustan kunniajäsenyys 11. Keskustan Tervon kunnallisjärjestö ry ja Keskustan Tervon paikallisyhdistys ry: Mallisääntöjen laatiminen ja toimintaohjeiden laatiminen kuntayhdistysten perustamiseksi 12. Keskustan Länsi-Elimäen paikallisyhdistys: Paikallisyhdistyksen siirtyminen yhden yleisön kokouksen järjestelmään 13. Keskustan Karesuvannon, Hetan ja Vuontisjärven paikallisyhdistykset: Paikallisyhdistykset yhden yleisen kokouksen järjestelmään 14. Keskustan Maksniemen py: Neuvoaantavasta jäsenäänestyksestä luopuminen 15. Keskustan Turun seudun py: Keskustalle koko jäsenistön kattava intranet 16. Keskustanaisten Kainuun piiri: Paikallisyhdistysten naisille lisää vaikutusmahdollisuuksia Keskustassa 17. Uudenmaan Keskustanuoret: Äänioikeus puoluekokouksessa kaikille jäsenille 18 Keskustan Ylöjärven Mutalan paikallisyhdistys, Ylöjärven Eteläinen paikallisyhdistys, Ylöjärven kunnallisjärjestö: Puoluekokousedustuksen määräytyminen 19. Uudenmaan Keskustanuoret: Luottamushenkilökausille rajoitus vaihtuvuuden takaamiseksi 20. Keskustan Oulun kunnallisjärjestö: Puoluesihteerin valinta puoluevaltuustolle 21. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Paperiton kampanjointi puoluekokouksessa 22. Keskustan Nivalan kunnallisjärjestö: Oma onnittelu- ja suruadressi Suomen Keskustalle 23. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Vuoden paikallisyhdistys palkinto 24. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Hyvä kello kauas kuuluu! 25. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Kynät sauhuamaan! 26. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä 1. Keskustan Opiskelijaliitto: Kaikki ovat tervetulleita Keskustan toimintaan Keskustalaisiin perusarvoihin kuuluu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Keskustalainen ei kohtele ketään loukkaavasti, halventavasti tai alentavasti. Keskustalainen osaa myös arvostaa kanssaihmistään ja ymmärtää erilaisuutta. Silti on aina paikallaan kysyä: Onko Suomen Keskusta yhteisö, johon kaikkien on helppo ja mukava tulla ja osallistua omana itsenään?

116 Keskustan on myös toiminnassaan kiinnitettävä huomiota siihen, että jokaisella on mahdollisuus olla mukana alkiolaisessa liikkeessämme. Keskustan tuleekin luoda toimintaansa määrittävä yhdenvertaisuusohjelma. Ohjelman tulee olla toimintaperiaate, joka takaa tasavertaisen kohtelun kaikille toiminnassamme, ja osoittaa että Keskustan toimintaan on helppo tulla. Ohjelmassa on otettava huomioon esimerkiksi sukupuolten, liikunta-, ym. rajoitteisten, etnisten ryhmien, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, eettisten ja uskonnollisten vakaumusten, ikäpolvien ja ylipäänsä ihmisten tasa-arvoisuus. Yhdenvertaisuusohjelma tarjoaa myös pohjan puolueen toiminnan kehittämiseen kaikilla tasoilla sekä sisarjärjestöissä, ja kannustaa huomioimaan paremmin toistemme erilaisuuden arjen työssämme Keskustan ja Suomen parhaaksi. Keskustan aatemaailman yksi keskeinen lähtökohta on, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia taustastaan, sukupuolestaan ja iästään riippumatta. Kaikki Keskustan arvoista ja tavoitteista kiinnostuneet ovat tervetulleita puolueen toimintaan. Puolueen toimijoiden on muistettava tämä arvopohja kaikilla toiminnan tasoilla ja kutsuttava kaikki aatteestamme ja toiminnastamme kiinnostuneet mukaan yhteiseen yhteiskunnan uudistamistyöhön. Puoluekokous ei näe tarpeelliseksi erillisen yhdenvertaisuusohjelman laatimista, mutta pitää aloitteen tekijöiden esille nostamaa asiaa erittäin tärkeänä ja käytännössä huomioon otettavana toimintaa ohjaavana tekijänä. 2. Mikkelin keskustanaiset: Koulutusten ja tapahtumien tasavertainen osallistumismahdollisuus kaikille Keskusta järjestää vuosittain monia hyviä seminaareja ja koulutuksia, niin paikallistasolla, mutta myös valtakunnallisesti ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Seminaarit, yleiset kokoukset ja muut maksulliset valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset tilaisuudet olisivat varmasti hyödyllisiä ja mielenkiintoisia useille jäsenille, mutta erityisesti puolueessa aktiivisesti toimiville henkilöille. Puolueessa on laaja kirjo erilaisia jäseniä, myös tulotasoltaan erilaisia ihmisiä, mutta etenkään pienituloisilla esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, ei ole mahdollisuutta osallistua näihin tilaisuuksiin, koska kaikki ovat kuitenkin melkoisen arvokkaita ja täysin omakustanteisia. Jos tapahtuma on useamman päivän ja osallistuja tulee jostain kauempaa maakunnasta, niin kustannukset nousevat melkoisen korkealle, kun lasketaan matkat, majoitus ja ehkä vielä joku osallistumismaksu ja ehkä myös ruoka. Olisi hyvä, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin ja muihin maksullisiin tapahtumiin. Tilaisuuksiin ja tapahtumiin olisi varmasti enemmän tulijoita, jos hinta olisi edullisempi tai että jostain saisi jotain osallistumisen tukea. Monien yhdistysten ja ammattiliittojen ja muidenkin tapahtumissa on pieni omavastuu, joka kattaa kaiken ja lisäksi korvataan vielä matkat tietyn summan ylittävältä osalta tai julkisen taksan mukaisesti. Kustannusten korvaaminen kannustaisi ihmisiä osallistumaan ja samalla aktivoitumaan puolueen toiminnassa, joka olisi myös puolueen etu, että ihmiset olisivat kiinnostuneita kehittämään ja kouluttamaan itseään. Varmasti auttaisi myös puoluetta kehittymään sekä paikallistasolla, että valtakunnallisesti. Koulutuksiin tulee olla mahdollisuus päästä jokaisella. Puoluekokous on aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että myös pienituloisilla on oltava mahdollisuus osallistua puolueen kokous-, koulutus- ja muuhun toimintaan. Puolueen tiukka taloudellinen tilanne ei useinkaan mahdollista maksuttomien tapahtumien järjestämistä. Keskustan paikallinen toiminta tapahtuu pitkälle talkooperiaatteella. Tilaisuudet ja tapahtumat järjestetään omakustanteisesti. Tämä asettaa vaatimuksen erilaisten tilaisuuksien järjestämiselle. Kokoontumiset, varsinkin kahvi- tai ruokatarjoilua ja majoittumista sisältävät tapahtumat tulee pyrkiä järjestämään kustannuksiltaan edullisiin paikkoihin ja näin mahdollistaa mahdollisimman monien osallistuminen. Yhdistykset ja kunnallisjärjestöt lähettävät edustajiaan puoluekokouksiin ja muihin virallisiin kokouksiin edustamaan taustajärjestöään. Ei voida edellyttää, että osallistujat kustantavat edustustehtävänsä omasta pussistaan. Valtakirjan antaneella järjestöllä on velvollisuus osallistua edustautumisesta aiheutuviin pakollisiin kustannuksiin, kuten matka- ja majoituskuluihin. Puolueessa meneillään oleva toimintatapojen kehittäminen tähtää siihen, että yhdistysten jäsenet suorittavat vuosittaiset jäsenmaksunsa entistä säntillisemmin. Kunnallisten luottamustehtävien hoidosta karttuu kunnallisjärjestöille ns. puolueveroa. Näistä tuloista on pyrittävä korvaamaan myös yhteiselle asialle lähetettävien edustajien pakollisia kustannuksia. Monet yhdistykset maksavat ainakin osittain myös jäsentensä osallistumisen erilaisiin koulutustapahtumiin, sillä se kuuluu merkittävänä osana järjestötoiminnan ja poliittisen työn kehittämiseen.

3. Keskustan Turun seudun py: Poliittiset suunnittelijat Keskustalle suuriin kaupunkeihin Keskustan kannatus on ollut viime aikoina mielipidetiedusteluissa tasaisessa nousussa. Silmiinpistävää on ollut myös se, että Keskustan kannatus on alkanut nousta myös ns. suurissa kaupungeissa. Suomen Keskustan pitää nyt herätä vahvistamaan tätä positiivista kehitystä nimenomaan maamme väkirikkaimmissa asumiskeskuksissa, joissa kannatus on puolueella ollut perinteisesti heikompaa. Politiikan toteuttaminen suurissa kaupungeissa on haastavaa jo yksinkertaisesti asiamäärän ja aiheiden monipuolisuuden takia. Keskusta vastuullisena puolueena ei voi lähteä kalastelemaan ääniä totaalipopulismin keinoin, vaan vaikuttamisen pitää perustua entistä paremmalle poliittiselle suunnittelulle. Siksi Keskustan Turun seudun paikallisyhdistys ehdottaa, että Suomen Keskusta palkkaa kaikkiin yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin oman poliittisen suunnittelijansa, joka toimii paikallisen vaikuttamisen valmistelijana sekä puoluetoiminnan koordinaattorina. Samalla ko. suunnittelijajoukkio voisi toimia Keskustan puoluetoimiston toiminnan toteuttamisen jatkona verkostopohjalta, jossa jokaisella suunnittelijalla olisi oma erityisosaamisalueensa. Keskustan Turun seudun paikallisyhdistys haluaa myös huomauttaa, että ehdotetussa toimintamallissa on kyse keskustalaisen poliittisen valmistelun osittaisesta hajauttaminen, mikä on ehdottomasti aatteemme mukaista. Keskustalaista hyvää valmistelukulttuuria pitää jatkossa osata vahvemmalla vuorovaikutuksella suunnata alhaalta ylöspäin ja päinvastoin. Puoluekokous ymmärtää aloitteen tekijöiden huolen siitä, että puolueen menestyksen kannalta lisävoimavarojen saaminen suurimpien kaupunkien toiminnan tukemiseen on tärkeää. Puolueen järjestörakenne ja taloudellinen tilanne eivät kuitenkaan mahdollista poliittisten suunnittelijoiden palkkaamista ainakaan nopealla aikataululla. Keskustan ja sen piirien tuloista valtaosa muodostuu julkisesta puoluetuesta. Piirit ovat hallinnollisesti itsenäisiä ja suorittavat myös toimihenkilöidensä valinnat ja palkanmaksun itse. Aloitteen mukainen esitys ei sovellu hyvin tähän käytäntöön. Voimavarat suurimpien kaupunkien toiminnallisten haasteiden toteuttamiseen ovat niukat. Puoluekokous kannattaa kuitenkin sitä, että mikäli puolueen talous tulevien vaalien myötä vahvistuu, tulee suurten asutuskeskusten haaste ottaa huomioon piirijärjestöille suunnattavan tuen jakamisessa. Piirien tehtävänä on jakaa voimavarat keskuskaupungeissa ja muissa kunnissa tehtävään työhön oman harkintansa mukaan. Puoluetoimiston, piirien ja sisarjärjestöjen työnjakoa, yhteistyötä ja erikoistumista on jo kehitetty aloitteen suuntaisesti. Tulevalla puoluekokouskaudella tullaan arvioimaan nykyisten voimavarojen kohdentumista ja yhteistyön tiivistämistä entistä enemmän konserniajattelun pohjalta. 4. Vantaan Keskustan kunnallisjärjestö: Metropolialueen työntekijän palkkaaminen puolueelle Suomalaisista suuri osa asuu pääkaupunkiseudulla, mutta Keskustan kannatus on ollut alueella muuta maata huomattavasti alhaisempi. Vuosi vuodelta yhä suurempi osa suomalaisista on kaupungissa syntyneitä. Mikäli Keskusta ei löydä keinoa tämän ihmisryhmän puhuttelemiseen niin vaikutusmahdollisuutemme vähenevät tulevaisuudessa. Väkirikkaissa kunnissa, Espoossa ja Vantaalla on toimittu vapaaehtoisvoimin ja koettu riittämättömyyttä nykyaikaisen vaalityön vaatimusten ja taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Myös työelämän paineet ja perhetilanteet vaikuttavat vapaaehtoisten mahdollisuuksiin vaativaan vaalityöhön. Esitämme, että puolue varaisi määrärahan metropolialueen työntekijän palkkaamiseen. Uskomme, että työntekijän palkkaaminen Vantaa, Espoo ja Kauniainen alueelle toisi ryhtiä puoluetyöhön ja menestymiseen tulevissa vaaleissa. Menestyminen tällä alueella on mitä suurimmassa määrin koko Suomen Keskustan etu. Puoluekokous viittaa Turun seudun paikallisyhdistyksen aloitteeseen antamaansa vastaukseen (aloite 3). Vantaan kunnallisjärjestön aloitteessa mainitaan metropolialue, mutta sillä tarkoitettaneen Espoon, Vantaan ja Kauniaisten aluetta. Puoluekokouksen mielestä tämän alueen haaste puoluetyössä on erityisen suuri. Käytännössä asiaa tulee edistää vahvistamalla Uudenmaan piirin taloutta ja toisaalta käyttämällä puoluetoimiston resursseja pääkaupunkiseudun toimintaan ja vaalityöhön entistä tehokkaammin. 5. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö: Yli 80-vuotiaan jäsenmaksuperinnästä luopuminen 117

118 Suomen Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö esittää aloitteenaan, että 80 vuotta täyttäneen paikallisyhdistyksen jäsenen jäsenmaksua ei peritä. Yli 80-vuotiaalla jäsenellä tulee kuitenkin säilyä samat oikeudet kuin muilla perusjäsenillä; mm. oikeus äänestää jäsenvaalissa. Puoluekokous toteaa, että paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta päättää paikallisyhdistyksen yleinen kokous. Voimassa olevien paikallisyhdistyksen mallisääntöjen mukaan vain kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Yhdistyksen yleinen kokous voi kuitenkin päättää olla perimättä jäsenmaksua esimerkiksi korkean iän perusteella. Puoluekokous toteaa, että puolueen sääntöuudistusta jatkettaessa myös paikallisyhdistyksen säännöt tulevat pohdittaviksi. Aloitteen mukaista ehdotusta voidaan silloin harkita tarkemmin. 6. Myllypuron Keskusta-Seura: Jäsenmaksusta vapauttaminen Myllypuron Keskusta-Seura esittää puolueen paikallisyhdistyksen sääntöjä muutettavaksi, niin että paikallisyhdistyksen jäsen voitaisiin joissakin tapauksissa hallituksen päätöksellä vapauttaa jäsenmaksusta: korkean iän, pitkäaikaisen sairauden tai laitoshoidon perusteella. Perustelemme esitystä sillä että monet iäkkäät henkilöt haluavat olla jäseniä kuolemaansa asti, mutta eivät voi suorittaa maksua tulojen pienuuden vuoksi(vrt. laitoshoidossa olevat). Asioiden hoitaja voi myös olla poliittisesti eri linjoilla ja jättää tästä syystä jäsenmaksun maksamatta. Määräaikainen perintävaltakirja saattaa myös olla päättynyt ja maksun suorittaminen näin katkeaa. Samoin voi käydä, kun puolisoista toinen, jonka nimissä maksuvaltakirja on, kuolee, niin jäljelle jäävän maksuliikenne katkeaa. Jos hänen ikänsä on hyvin korkea, on sairas tai on laitoshoidossa, niin maksusopimuksen uusiminen on usein vaikeaa. Puoluekokous viittaa Oulaisten kunnallisjärjestön aloitteen vastaukseen (aloite 5). Sen lisäksi puoluekokous toteaa, että aloite osoittaa jäsenmaksujen perinnän ja valtakirjakäytännön kehittämistarpeen. Tähän otetaan kantaa osana järjestötoiminnan kehittämistyötä ja toimintatapojen uudistamista. 7. Ylihärmän Keskustanuoret: Rinnakkainen jäsenyys useassa keskustayhdistyksessä sallittava Keskustanuorten Ylihärmän paikallisosasto vaatii, että keskustaliikkeen pitkäaikainen hyvä käytäntö, että henkilö voi olla jäsenenä useammassa kuin yhdessä keskustajärjestössä samaan aikaan, säilytetään. Sääntömuutoshankkeet ja järjestölliset suunnitelmat, joissa tämä oikeus aiotaan poistaa, täytyy hylätä. Mahdollisuus rinnakkaisjäsenyyteen on erittäin tärkeä sisarjärjestöille. Naiset, nuoret ja opiskelijat eivät halua ghettoutua omiin järjestöihinsä, eikä ukkopuolueella ole varaa jättää heidän energiaansa käyttämättä. Rinnakkaisjäsenenä keskustanuori voi ennen 30-vuoden rajapyykkiä tutustua puolueen paikallisyhdistyksen toimintaan ja tämä madaltaa kynnystä jatkaa puoluetyötä myös yli kolmekymppisenä. Naisjärjestön rinnakkaisjäsenenä nuori opiskeleva keskustalainen nainen pääsee matalalla kynnyksellä sisään keskustalaiseen naistoimintaan. Esimerkkejä riittää. Syitä, miksi henkilö haluaa kuulua useampaan keskustayhdistykseen, on yhtä monta kuin on kansanliikkeessä jäsentä. Tulevaisuudessa kuuluminen erilaisiin, omaan elämäntilanteeseen liittyviin valtakunnallisiin verkostoihin korostuu puoluetyössä. Näiden verkostojen lisäksi halutaan todennäköisesti olla mukana myös paikallisessa puoluetyössä. Teknisesti rinnakkaisjäsenyys voidaan edelleen toteuttaa niin, että jäsen ilmoittaa yhden jäsenyytensä ensisijaisena ja muut toissijaisena jäsenrekisteriin. Puoluekokous toteaa, että rinnakkaisjäsenyys on jo mahdollista voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Paikallisyhdistyksen sääntöjen 4 :n 2. momentin mukaan paikallisyhdistys voi hyväksyä rinnakkaisjäseneksi Keskustanaisten, Keskustanuorten tai Keskustaopiskelijoiden yhdistyksen jäsenen. Rinnakkaisjäsenkäytäntöä tullaan miettimään, kun sääntöuudistusta jatketaan paikallisyhdistysten sääntöjen osalta ottaen huomioon jäsenen yhdistymisvapauden periaate. 8. Keskustan Heinävaaran, Huhtilampi- Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistykset: Määräaikaisjäsenyys mahdolliseksi Puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet viime vuosikymmeninä merkittävästi ja uusien jäsenten hankinta on vaikeutunut monista syistä. Yksi niistä on asutuksen keskittyminen taajamiin, missä ei

ole perinnettä ovelta ovelle tapahtuvalle jäsenkeräykselle. Myös jäsenrekistereiden ylläpidossa ja päivittämisessä on ongelmia ja esimerkiksi Suomen Keskustan monen jäsenyhdistyksen jäsenrekisteri on pahasti vanhentunut. Kiihtelysvaaran alueen keskustajärjestöt ehdottavat Suomen Keskustalle selvitettäväksi mahdollisuutta siirtyä reaaliaikaiseen internet-pohjaiseen jäsenrekisteriin, jossa jokainen jäsen voi päivittää itse omat jäsentietonsa pankkitunnuksilla sekä maksaa jäsenmaksunsa. Järjestelmä tarjoaisi myös mutkattoman väylän liittyä puolueen uudeksi jäseneksi. Sääntömuutoksella voitaisiin mahdollistaa myös määräaikainen jäsenyys, jonka keston jäsen voisi itse määritellä alkaen esimerkiksi vähintään kolme kuukautta kestävästä jäsenyydestä. Määräaikaisen jäsenyyden myötä ne Keskustan kannattajat, jotka eivät halua pysyvää jäsenyyttä, pääsisivät halutessaan vaikuttamaan puolueen päätöksentekoon esimerkiksi kuntapoliittisissa kysymyksissä ja paikallisissa tai alueellisissa jäsenäänestyksissä, samoin puolueen presidenttiehdokkaasta mahdollisesti käytävässä jäsenäänestyksessä. Nettijäsenrekisterin rinnalla jäsenyhdistykset pitäisivät yllä perinteistä jäsenrekisteriä, jonka kaikki tiedot yhdistysten pitäisi päivittää säännöllisesti valtakunnalliseen jäsenverkkoon, jos jäsen ei itse päivitä tietojaan. Rekisteriin pitäisi liittää myös ominaisuus, joka muistuttaisi jäsenmaksun lähestyvästä eräpäivästä. Puoluekokous toteaa, että jäseneksi liittämisestä ja jäsenmaksusta päättää jokainen perusyhdistys itsenäisesti. Puoluehallitus pyrkii nyt yhtenäistämään jäsenmaksukäytäntöjä ja maksujen perintää. Näitä käytäntöjä voidaan paikallisesti kehittää edelleen. Puoluekokous ei kuitenkaan lämpene muutamissa kuukausissa mitattaviin määräaikaisiin jäsenyyksiin. Aatteellinen uudistustyö on lähtökohtaisesti pitkäjänteistä toimintaa eikä keskustalaisiin periaatteisiin hyvin sovi pistäytyminen mukana vaikuttamassa vain kulloinkin ajankohtaisiin kysymyksiin. Jokainen jäsen päättää itse sekä hakeutumisesta puolueyhdistyksen jäseneksi että mahdollisesta eroamisestaan jäsenyydestä. On kuitenkin muistettava, että yhdistyksen jäsenyys ei ole vapaasti hakijan valittavissa, vaan päätöksen jäsenyydestä tekee ko. yhdistyksen johtokunta ao. henkilön hakemuksesta. Puoluekokous ei kannata määräaikaista jäsenyyttä. Sen sijaan puoluekokous pitää kannatettavana aloitteessa ehdotettua ajatusta reaaliaikaisen internet-pohjaisen jäsenrekisterin kehittämisestä. Jäsenrekisterin päivitystalkoiden yhteydessä tätä on jo pohdittu. Asia ratkaistaneen seuraavalla puoluekokouskaudella, kun jäsenrekisterin kehittämistyötä jatketaan. 9. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: +30-siirtymää Keskustanuorista Keskustan paikallisyhdistyksiin helpotettava Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä siirtymistä Keskustanuorista Keskustan paikallisyhdistyksiin on helpotettava. 30 vuotta täyttävän nuoren on saatava paremmin tietoa mahdollisuuksistaan Keskustan paikallisyhdistyksissä. Siirtymisestä tulee tiedottaa jäsentä ja paikallisyhdistysten on aktiivisesti otettava yhteyttä siirtyvään nuoreen. Jäsenyyden selkeyttämiseksi on lisäksi Keskustalle perustettava jäsensivu palvelu. Jäsensivu on luonnollinen jatkumo puolueen jäsenrekisteri-talkoille. Jäsensivu palvelun avulla jokainen jäsen voi hallita itse omaa jäsenyyttään ja nähdä omat yhteys- ja jäsenyystietonsa. Palvelu toimii niin, että jokainen jäsen saa palveluun omat tunnukset ja tämän jälkeen mahdollisuuden käydä muuttamassa omia tietojaan. Palvelussa voi muokata esimerkiksi sähköpostiosoitteen muutoksen tai oman osaston, jossa on jäsenenä. Näin yhteystiedot pysyisivät paremmin päivittyneenä. Jäsensivuille voi lisätä näkymään myös esimerkiksi erääntyvät jäsenmaksut. Jäsensivuilla tulee olla myös mahdollisuus irtisanoa jäsenyys, tai siirtää itsensä puolueen puolelle. Näin ehkäisisimme myös 30 vuotta täyttäneiden jäsenten katoa, sillä jokainen palvelun avulla näkee missä on jäsenenä ja voi tehdä siirron kotikuntansa paikallisyhdistykseen. Sivusto voisi myös lähettää jäsenyytesi loppuu muistutuksen, kun 30. ikävuosi lähenee loppuaan. Myöskään tuplajäsenyyksiä ei tulisi, kun jokainen voi itse hallita omaa jäsenyyttään. Puoluekokous suhtautuu myönteisesti Pohjois- Karjalan Keskustanuorten aloitteeseen. Siirtyminen keskustanuorista muiden yhdistysten jäseneksi ei läheskään aina tapahdu mutkattomasti, vaan tässä yhteydessä menetetään monia aiemmin aktiivisia jäseniä. Puoluekokous pitää tärkeänä, että jokainen 30 vuotta täyttänyt keskustanuori voi jatkaa keskeytyksettä jäsenyyttään keskustajärjestöissä, itselleen sopivassa perusyhdistyksessä. Puoluehallitus muistuttaa kuitenkin, että paikallisyhdistyksen sääntöjen mukaan päätöksen yhdistyksen jäsenyyden hyväksymisestä tekee yhdistyksen johtokunta ao. henkilön hakemuksesta. Minkään yhdistyksen jäsenyys ei siten ole automaattinen ja vapaasti valittavissa. 119

120 Aloitteessa tehty ehdotus henkilön jäsensivupalvelusta on kehittämisen arvoinen. Puolueen järjestötoimintaa kehitettäessä aloitteen ehdotuksiin tulee paneutua tarkemmin. 10. Keskustan Hyvinkään paikallisyhdistys: Keskustan kunniajäsenyys Keskustan perusta ovat uskolliset ja aktiiviset jäsenet. Monet tekevät työtä puolueen kannatuksen lisäämiseksi ja keskustalaisen politiikan edistämiseksi vuosikymmeniä. Puolueen kunniajäsensäännössä määritellään erityisen ansioituneeksi jäseneksi vähintään neljäkymmentä vuotta aktiivisesti toiminut henkilö. Kunniajäsenyyksiä myönnetään nykyisen puolueen käytännön mukaan vain kymmenen vuoden välein puolueen täyttäessä täysiä vuosikymmeniä. Puolueen säännöistä käytännölle ei löydy pohjaa. Puolueen toimintatapoja ollaan uudistamassa ja muokkaamassa paremmin nykyistä aikaa vastaavaksi. Kiinnitämme puoluehallituksen huomiota siihen, että puolueen jäsenten uurastus on syytä noteerata ja peruspuoluetyön arvo tunnustaa. Puolueen työn näköalaksi ei mielestämme riitä herätä vaalien lähestyessä toimintaan ja koettaa saada uusia kannattajia. Puoluetyön jatkuvuus ja uskollisuus huonoinakin aikoina takaavat uuden nousun. Monet uskolliset, paljon työtä tehneet puolueen jäsenet jäävät tunnustusta vaille, kun kunniajäsenyyksiä myönnetään vain joka 10. vuosi. Kunniajäseneksi kutsuminen on perinteellinen ja kaunis tapa osoittaa, että kunnioitamme yhteisönä omaa työtämme. Keskustan Hyvinkään paikallisyhdistys esittää, että puolueen käytäntöä muutettaisiin niin, että kunniajäseneksi voitaisiin kutsua ansioituneita puolueen jäseniä jokaisessa puoluekokouksessa. Puolueen sääntöjen 4 :n mukaan puoluekokous voi kutsua puolueen toiminnassa erityisen ansioituneen perusjärjestön jäsenen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Kunniajäseneksi kutsumista ei siis ole rajoitettu vain joka kymmenenteen vuoteen. Tästä on kylläkin tullut käytäntö. Viimeksi kunniajäseniä kutsuttiin Oulun puoluekokouksessa vuonna 2006 puolueen täyttäessä sata vuotta. Puoluekokous toteaa, että harkinta kunniajäsenasiassa kuuluu puoluehallitukselle, joka kutsuu puoluekokoukset koolle ja tekee ehdotukset kokouksissa käsiteltävistä asioista. Puoluehallituksella on siten mahdollisuus muuttaa käytäntöä aloitteessa esitettyyn suuntaan. 11. Keskustan Tervon kunnallisjärjestö ry ja Keskustan Tervon paikallisyhdistys ry: Mallisääntöjen laatiminen ja toimintaohjeiden laatiminen kuntayhdistysten perustamiseksi Kuntiin on aikoinaan syntynyt paljon rekisteröityjä keskustayhdistyksiä, joista nyt vain osa toimii ja osa on ollut nukkuneena jopa kymmeniä vuosia. Varsinkin pienissä kunnissa yhdistykset ovat pieniä ja niissä jäseniä enää vähänlaisesti. Samat mukana olevat aktiivihenkilöt joutuvat toimimaan useamman yhdistyksen luottamustehtävissä. Tarpeeton päällekkäisyys turhauttaa ja aiheuttaa väsymystä koko moniportaisen järjestökentän toiminnan ylläpitoon. Olemme Tervossa keskustelleet tarpeesta yhdistää kaikki keskustayhdistykset yhdeksi kuntayhdistykseksi, joka hoitaisi kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksen tehtävät. Vastaavanlaista tarvetta uskomme olevan monella muullakin paikkakunnalla. Joustavaa siirtymistä yhteen kuntayhdistykseen (nimi voisi olla kuntayhdistys, pitäjäyhdistys, pitäjäpaikallisyhdistys tms.) vaikeuttaa kuitenkin mallisääntöjen puute ko. yhdistysmuodolle. Säännöt voisivat olla soveltuvin osin yhdistelmä kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten säännöistä, jolloin ne täyttäisivät yhden yhdistyksen puitteissa edellytykset aktiivisemmalle keskustalaiselle toiminnalle paikkakunnilla. Keskustan Tervon kunnallisjärjestö ja paikallisyhdistys esittävät järjestöaloitteena Keskustan puoluekokoukselle, että ne ryhtyisivät toimenpiteisiin mallisääntöjen laatimiseksi yhden kuntayhdistyksen muodolle sekä antaisivat siihen liittyvät toimintaohjeet useiden yhdistysten liittyessä yhdeksi paikalliseksi järjestöksi. Puoluekokous pitää Tervon kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksen aloitetta tärkeänä. Keskustan organisaation tulee elää yhteiskuntarakenteen muutoksen mukana. Yhdistysten purkamisesta ja yhdistymisestä tulee päättää laajalla yksituumaisuudella niin, että kukaan aktiivijäsen ei koe jäävänsä ilman toimivaa vaikuttamisen väylää. Paikallisyhdistysten purkautuminen ja yhdistyminen pitäjätasolla yhdeksi yhdistykseksi vaatii perusjärjestöjen säännöissä mainitun muodollisen menettelyn. Puolueen www-sivujen järjestöaineistossa on jo olemassa pitäjäpaikallisyhdistyksille omat vuosi- ja syyskokousten malliesityslistat, joissa ovat mukana ne asiakohdat, joiden hoitaminen on siirtynyt lakkautetulta kunnallisjärjestöltä tälle pitäjän ainoalle keskustalaiselle yhdistykselle.

Puoluehallituksen ja puoluetoimiston yhtenä tehtävänä on ohjeistaa ja opastaa yhdistyksiä toimimaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti puolueen toimintaa tarpeen mukaan uudistaen. Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen, että kuntayhdistysten perustamiseen luodaan mahdollisimman selkeä ohjeistus. Puolueen sääntöuudistuksen seuraavassa vaiheessa uudistetaan paikallisyhdistysten säännöt. Tässä yhteydessä selvitetään myös kuntayhdistyksen sääntöjen luominen. 12. Keskustan Länsi-Elimäen paikallisyhdistys: Paikallisyhdistyksen siirtyminen yhden yleisön kokouksen järjestelmään Keskustan Länsi-Elimäen paikallisyhdistys ry esittää, että paikallisyhdistysten sääntöjä muutettaisiin niin, että voidaan siirtyä käytäntöön, jossa pidetään yksi yleinen kokous vuosittain. Puoluekokous toteaa, että paikallisyhdistyksen siirtyminen yhden kokouksen järjestelmään otetaan harkittavaksi seuraavassa paikallisyhdistysten mallisääntöjä koskevassa sääntömuutoksessa. Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että toiminta ei hiivu jäsenten keskinäisten sääntömääräisten kokoontumisten vähentyessä. Tämä vaara on olemassa, jos sääntömääräisiä kokoontumisia vähennetään. 13. Keskustan Karesuvannon, Hetan ja Vuontisjärven paikallisyhdistykset: Paikallisyhdistykset yhden yleisen kokouksen järjestelmään Keskustan Karesuvannon, Hetan ja Vuontisjärven paikallisyhdistykset esittävät, että Keskustan paikallisyhdistyksen mallisääntöjä muutetaan siten, että mahdollistetaan yhden yleisen kokouksen pitäminen vuodessa, missä käsitellään, syys- ja vuosikokousasiat. Puoluekokous viittaa Länsi-Elimäen paikallisyhdistyksen aloitteeseen antamaansa vastaukseen (aloite 12). 14. Keskustan Maksniemen py: Neuvoaantavasta jäsenäänestyksestä luopuminen Ehdotamme puoluekokoukselle neuvoa-antavasta jäsenäänestyksestä luopumista. Mielestämme ko. menettely ei ole tarpeellinen keskustalaisten ehdokkaiden asettamiseen eri vaaleihin. Nykyinen jäsenäänestys lisää byrokratiaa ja aiheuttaa turhaa taloudellista rasitetta koko puoluekoneistolle. Kunnallisjärjestöjen, valtuustoryhmien, piirihallituksen ja puoluehallituksen yhteistyöllä ja neuvonpidolla varmasti löydetään parhaat ehdokkaat Keskustan listoille. Ylimääräiset jäsenäänestykset vievät puolueen aktiivisten, mm. paikallisyhdistysten, kunnallisjärjestöjen ja piirin toimijoiden aikaa, taloudellista resurssia ja voimavaroja liikaa ja häiritsevät varsinaiseen vaalityöhön keskittymistä. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen. Puolueen puheenjohtajan valinnasta voidaan puoluehallituksen päätöksellä järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Jäsenäänestyksen järjestäminen ei kuitenkaan ole pakollinen ja sen järjestämistä harkitaan aina huolella. Mitä tulee eduskuntavaaliehdokkaiden asettamiseen vaalipiireissä, on jäsenäänestys vaalilain mukaan järjestettävä, jos sääntöjen ja piirijärjestöjen ohjeiden mukaan tehtyjä ehdotuksia ehdokkaiksi on enemmän kuin listalle voidaan ottaa, ja jos neuvotellen ei voida sopia asiaa. Puolueen kehittämistyössä on mietitty keinoja jäsenten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Oikeus osallistua jäsenäänestykseen on yksi puolueen jäsenen erityisoikeus, jota puoluekokouksen mielestä tulee kunnioittaa. 15. Keskustan Turun seudun py: Keskustalle koko jäsenistön kattava intranet Keskustan Turun seudun paikallisyhdistys on viime vuosina määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään toimintansa aktiivisuutta, ja onnistunutkin siinä. Samaa ei uskalla sanoa kaikista paikallisyhdistyksistä, joiden toiminnan laatu alkaa olla vaihtelevaa ja kirjavaa. Siksi Turun seudun paikallisyhdistys ehdottaa Keskustan politiikkaverkon kehittämistä Suomen Keskustan omaksi sisäiseksi verkoksi eli intranetiksi, josta löytyy jokaiselle Keskustan jäsenelle materiaalia, vaikutusmahdollisuuksia sekä ohjeita myös toiminnan järjestötoiminnan pyörittämiseksi. Ideaalissa tilanteessa intranet rytmittäisi automaattisesti paikallisyhdistysten arkea tarjoamalla ajantasaiset kokousmateriaalit sekä myös poliittista sisältöä. Intranet olisi myös oiva keino, jolla jatkaa hyvin alkanutta jäsenrekisterin ylläpitoa, kun kaikilla aktiiveilla olisi sama alusta, jonka parissa toteuttaa modernia järjestöhallintoa. 121

122 Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen sisäisen viestinnän tärkeydestä. Valmisteltaessa seuraavia suurempia puolueen verkkopalvelu-uudistuksia arvioidaan mahdollisuudet intranetin rakentamiseen. Sisäistä viestintää kehitetään säännönmukaisemmaksi olemassa olevia välineitä hyödyntäen. Keskusta on päättyvällä puoluekokouskaudella hyödyntänyt erityisesti puoluetoiminnan rekisteriä sisäisen viestinnän välineenä. Uutena jäsenten poliittisen osallistumisen vaikuttamisväylänä on otettu käyttöön Politiikkaverkko. Tätä työtä jatketaan. 16. Keskustanaisten Kainuun piiri: Paikallisyhdistysten naisille lisää vaikutusmahdollisuuksia Keskustassa Keskustan tulee puolueena antaa suositus puolueen paikallisyhdistyksille, että ne liittyisivät Suomen Keskustanaisten ja paikallisen naisten piirin jäseniksi. Jäsenyhdistyksinä olevat yhdistykset voivat valita äänivaltaisen edustajansa naisten piirin kokouksiin ja Keskustanaisten edustajakokouksiin. Näin voidaan lisätä puolueen tavoitteiden mukaista naisten aktiivisempaa osallistumista politiikkaan. Yhdistyksen liittyminen näiden organisaatioiden jäseneksi ei nykykäytännössä aiheuta uusia jäsenmaksukuluja. Yhdistyksen jäsenet kirjataan vain yhden yhdistyksen eli po. paikallisyhdistyksen jäseniksi. Nykyiset säännöt sisältävät tämän liittymismahdollisuuden, mutta sitä on käytetty satunnaisesti. Suositus saa aikaan lisää vaikutusmahdollisuuksia puolueen sisällä ja lisää Keskustan kannatusta. Seuraavalla puoluekokouskaudella jatketaan järjestöuudistusta ja Keskustan toimintojen kehittämistä. Tässä yhteydessä aloitteen esitys otetaan huomioon. Kuten aloitteessa todetaan, on paikallisyhdistyksellä jo nykyisin olemassa mahdollisuus hakea Suomen Keskustanaiset ry:n ja sen alueella toimivan piirin jäsenyyttä. Puoluekokouksen mielestä aloitteessa esitetyn suosituksen antaminen ei ole tarpeellista, vaan asia on syytä säilyttää kunkin paikallisyhdistyksen omassa harkinnassa. 17. Uudenmaan Keskustanuoret: Äänioikeus puoluekokouksessa kaikille jäsenille Puolueen jäseneksi ei enää nykyisin liitytä pelkästä velvollisuuden tunteesta, vaan liittymiseen tarvitaan aatteen lisäksi aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä jäsendemokratiaa tulisi lisätä ja mahdollistaa kaikille puolueen ja sen sisarjärjestöjen jäsenille mahdollisuus osallistua puoluekokoukseen virallisena äänivaltaisena edustajana. Tällä hetkellä puolueen sääntöjen 12 määrittää paljonko eri puoluejärjestöt voivat lähettää kokoukseen äänivaltaisia edustajia. Esitämmekin, että puolue muuttaisi sääntöjensä 12. pykälää siten, että kaikki jäsenmaksunsa kokousta edeltäneeltä kalenterivuodelta suorittaneet jäsenet olisivat halutessaan äänioikeutettuja puoluekokouksessa. Lisäksi esitämme, että puolueen sääntöjen 13 muutettaisiin siten, että jäsenten olisi ilmoittauduttava äänivaltaiseksi edustajaksi jäsenjärjestölleen kolme (3) kuukautta ennen puoluekokousta samaan aikaan kun yhdistysten tulee jättää puoluekokousaloitteensa. Uudistus helpottaisi jäsenhankintaa sekä vähentäisi byrokratiaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Jäsendemokratian ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on kannatettavaa. Puolueen suuren jäsenmäärän vuoksi äänioikeuden antaminen puoluekokouksessa kaikille puolueen jäsenille on käytännössä mahdotonta. Jo nykyisellä osallistujamäärällä puoluekokouksen järjestäminen on mahdollista vain suurimmissa kaupungeissa riittävän suurten kokoustilojen ja majoitusmahdollisuuksien vuoksi. Turun puoluekokoukseen on valmisteltu Keskustan sääntömuutos, jonka yhteydessä on arvioitu sääntöjen muutostarpeet kokonaisvaltaisesti. Sääntömuutoksessa esitetään paikallisyhdistysten, kunnallisjärjestöjen ja piirien edustusoikeuden merkittävää lisäämistä ja siten jäsendemokratian edistämistä. Sääntömuutoksessa esitetään, että paikallisyhdistykset valitsevat jatkossa yhden edustaja jokaista alkavaa 50 jäsentä kohden (tällä hetkellä 100 jäsentä kohden). Äänivaltaisten edustajien määräytymisen aikatauluun ei esitetä muutoksia. 18 Keskustan Ylöjärven Mutalan paikallisyhdistys, Ylöjärven Eteläinen paikallisyhdistys, Ylöjärven kunnallisjärjestö: Puoluekokousedustuksen määräytyminen Esitämme puoluekokoukselle, että jatkossa puoluekokoukseen valittaisiin jatkossa perusyhdistyksistä yksi edustaja alkavaa 25 jäsentä kohti. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen ja viittaa Uudenmaan Keskustanuorten aloitteeseen antamaansa vastaukseen (aloite 17).

19. Uudenmaan Keskustanuoret: Luottamushenkilökausille rajoitus vaihtuvuuden takaamiseksi Puolueen järjestötyöryhmä esittää puolueen sääntöihin muutosta, jolla rajattaisiin puoluevaltuuston jäsenten toimikausia kahteen (eli yhteensä neljä vuotta). Tämä on tervetullut ehdotus, mutta se ei vielä riitä. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä vastaavanlainen rajoitus tulee saada kaikille puolueen päätöksenteon tasoille, erityisesti piiritasolle. Ei ole kenenkään edun mukaista, että samassa tehtävässä toimii sama henkilö yhtä mittaa vuosikymmenestä toiseen. Uudenmaan Keskustanuoret esittää, että puolueen kaikilla tasoilla otetaan käyttöön rajoitus luottamushenkilöiden toimikausille siten, että sama henkilö voisi toimia samassa tehtävässä enintään 4 vuotta yhtä mittaa. Tämän jälkeen hänen tulisi siirtyä muihin tehtäviin tai pitämään taukoa vähintään yhdeksi toimikaudeksi (oli kyse sitten vuoden tai kahden mittaisista toimikausista). Uudenmaan Keskustanuorten mielestä uudistus takaisi sopivan vaihtuvuuden, uusien kykyjen esillepääsyn ja järjestötoimijoiden määrän kasvun keskustalaisessa kansanliikkeessä. Puoluekokous ei yhdy aloitteessa esitettyyn vaatimukseen luottamustehtävien rajaamista puolueen kaikilla tasoilla. Paikallistasolla voisi olla vaikeuksia täyttää yhdistysten hallituspaikkoja tätä vaatimusta noudattaen sen hyvästä tarkoituksesta huolimatta. Puolueen sääntömuutoksessa esitetään, että puoluevaltuustossa piirejä ja sisarjärjestöjä edustavien jäsenten toimikausi voi olla yhtäjaksoisesti kolme 2-vuotiskautta. Sen sijaan aloitteen yleinen tavoite luottamustehtävien kierrättämisestä ja riittävästä vaihtuvuudesta on kannatettava. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä myös suosituksilla ja ohjeilla sekä normaalia hyvää järjestö- ja kokoustoimintaa noudattaen. Järjestötyö ja luottamustehtävien hoito pysyy vireänä ja uudistuu, kun kokemuksen lisäksi vaihtuvuutta on riittävästi. Vain antamalla myös uusille kyvyille riittävästi tilaa kasvaa ja näyttää taitonsa, Keskustalla on tulevaisuudessa tarjota jokaiseen tehtävään tuoreita osaavia toimijoita. 20. Keskustan Oulun kunnallisjärjestö: Puoluesihteerin valinta puoluevaltuustolle Keskustan Oulun kunnallisjärjestö esittää, että Keskusta rp:n sääntöjä tulee muuttaa siten, että puoluevaltuusto valitsee puoluesihteerin. Tämän hetkisten sääntöjen mukaan puoluesihteerin valinnan tekee puoluekokous. Tämän päivän vaatimukset puoluesihteerin tehtäville ovat muuttuneet. Puoluesihteeri on puheenjohtajan aisapari, joka johtaa järjestökenttää ja puoluetoimistoa. Tästä syytä esimerkiksi puheenjohtajalla tulisi olla sanansa sanottavana puoluesihteerin valinnassa. Puoluesihteerin roolia voitaisiin verrata yrityksen toimitusjohtajan rooliin. Hänellä täytyy olla järjestötuntemuksen lisäksi henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon taitoja ja kokemusta. Kun puoluesihteerin valinnan tekee puoluevaltuusto, voitaisiin puoluesihteeriehdokkaita haastatella tarkemmin ja ammattimaisemmin kuin nykyisin. Lisäksi työsuhteessa voitaisiin käyttää koeaikaa sekä mahdollisissa ristiriitatilanteissa erottaa puoluesihteeri. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen. Turun puoluekokoukseen on valmisteltu Keskustan sääntömuutos, jonka yhteydessä on arvioitu sääntöjen muutostarpeet kokonaisvaltaisesti, piirihallituksia ja yhdistyskenttää laajasti kuullen. Sääntömuutoksessa esitetään, että puoluesihteeri valitaan jatkossakin puoluekokouksessa. Aloitteessa esiin tuodut asiat puoluesihteerin valintaperusteissa ovat sinänsä kannatettavia. Puoluekokousedustajat voivat punnita näitä valitessaan puoluesihteeriä. 21. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Paperiton kampanjointi puoluekokouksessa Puoluekokouksissa on kautta vuosien kampanjoitu paperisten esitteiden ja muiden lehtisten avustuksella enempi tai vähempi. Puoluekokouksen ollessa kyseessä tarvittava paperimäärä on melkoinen, sillä painoksen on riitettävä jokaiselle puoluekokousedustajalle ja tällöin puhutaan tuhansista paperilapuista. Sinänsä hienon paperisen kampanjoinnin miinuspuolena on se, että kokouspaikan lattialla ja kokouspaikan läheisyydestä löytyy iso määrä tarpeettomia esitteitä joiden loppusijoituspaikka puoluekokouksen jälkeen on paperinkeräys. Mielestämme on hienoa, että työllistämme ennen puoluekokousta kirjapainoja ja paperitehtaita, mutta silti kestävän kehityksen nimissä olisi hyvä kannustaa ehdokkaita siirtymään kampanjoinnissa sähköisiin menetelmiin. Tämän edistämiseksi puolueen tulisi eri kokouksissaan tarjota riittävät mahdollisuudet pyörittää erilaisia kampanjavideoita/ehdokasesittelyitä tarkoitukseen varatuilta screeneiltä ja yleisöpäätteiltä. 123

124 Keskustan puoluekokouksissa on tarjottu ehdokkaille mahdollisuutta myös screenkampanjointiin ja omien esittelypisteiden pystyttämiseen. Puoluekokous ei kuitenkaan yhdy aloitteen vaatimukseen täysin paperittomasta kampanjasta. 22. Keskustan Nivalan kunnallisjärjestö: Oma onnittelu- ja suruadressi Suomen Keskustalle Monissa eri tilanteissa olisi käyttöä Keskustan omalle onnittelu- ja suruadressille. Ehdotamme, että adressien onnittelu- ja muistolauseiksi valitaan katkelmia Santeri Alkion, Kyösti Kallion ja Kerttu Saalastin teksteistä. Adressit olisivat myös yksi varojen keräämisen keino. Seuraavalla puoluekokouskaudella jatketaan järjestöuudistusta ja Keskustan toimintojen kehittämistä. Tässä yhteydessä tämä kannatettava ja puolueen aatteeseen vahvasti liittyvä esitys otetaan valmisteluun. 23. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Vuoden paikallisyhdistys palkinto Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan paikallisyhdistys seuraavassa sarjassa: Palkinto myönnetään sille Suomen Keskustan yhdistykselle, jossa toiminta on vireää, vaikuttavaa ja tuloksellista, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on vahvaa ja jäsenillä on hyvä olla. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. (Palkinto nimetään lanseerauksen yhteydessä) 24. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Hyvä kello kauas kuuluu! Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Hyvä kello kuuluu kauas, sanotaan. Jotta nuo hyvät kellot kilkattaisivat Keskustassa, tarvitaan positiivista palautetta ja kannustusta järjestölliseen ja poliittiseen vaikuttamistyöhön. Keskustan Kemien paikallisyhdistys esittää, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavin perustein: Palkittu on Suomen Keskustan jäsen, joka on ollut aikaansaapa, vaikuttava, aktiivinen ja luonut hyvää henkeä tai palkinto voidaan myöntää myös loistavasta ideasta, teosta tai päätöksestä. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. (Palkinto nimetään lanseerauksen yhteydessä) 25. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Kynät sauhuamaan! Keskustan tulee näkyä ja kuulua. Keskustan Kemien paikallisyhdistys on huolissaan keskustalaisten näkyvyydestä sekä perinteisessä printti- kuin internetin sosiaalisessa mediassa. Yhteiskunnallisia kirjoituksia nettiin, sosiaaliseen mediaan ja printtilehtiin ei synny paikallisyhdistyksen kokouksissa, vaan tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, keinoja ja kannustimia. Keskustan Kemien paikallisyhdistys esittää, jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa: Palkittu on jäsen, joka kirjoittaa aktiivisesti ja rakentavasti sekä sosiaaliseen että printtimediaan. Kirjoitukset ovat keskustalaista ajatusmaailmaa tukevia. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. (Palkinto nimetään lanseerauksen yhteydessä) 26. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä Suomen Keskusta on ainut todellinen poliittinen kansanliike Suomessa. Jotta Keskustan asema säilyy tulevaisuudessa, tulee huomiota kiinnittää aiempaa enemmän jäsenhankintaan. Jäsenhankkijoiden työpanos aatteemme eteen on hyvä muistaa ja heitä on hyvä välistä myös kiittää. Keskustan Kemien paikallisyhdistys esittää, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa: Palkittu on Keskustan järjestötoimija joka on vuoden aikana eniten uusia jäseniä Keskustaan hankkinut henkilö. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. (Palkinto nimetään lanseerauksen yhteydessä) Puoluehallituksen vastausesitys Kemien paikallisyhdistyksen tekemiin aloitteisiin: Kiittäminen, muistaminen ja palkitseminen ovat kannatettavia kaikessa toiminnassa. Erityisen tärkeää se on vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa, jossa ihmiset antavat korvauksetta

omaa aikaansa ja työpanostaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Henkilöiden ja yhteisöjen toiminnan aktivoinnin ja muistamisen tulee lähteä liikkeelle alhaalta, ei ylhäältä päätetyillä säännöillä. Ohjelmatyötä ja puolueen yleistä toimintaa koskevat aloitteet 125 Puoluekokous esittää, että aloitteet tutkitaan ja pannaan toimeen seuraavalla puoluekokouskaudella puoluehallituksen päättämällä, piirien kanssa sovittavalla, hallinnollisesti keveällä tavalla. Jäsenhankintaa koskevaan aloitteeseen puoluekokous toteaa, että uusien jäsenten hankinta on jokaisen keskustalaisen vastuulla. Sen lisäksi puolue tukee jäsenhankintaa myös taloudellisesti. Puoluekokous muistuttaa, että piirijärjestöillä on mahdollisuus palkata tuekseen ammattikerääjä tekemään jäsen- ja kannatusmaksukeräystä. Keskustan järjestöuudistuksessa esitetään valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan järjestämistä loppuvuodesta 2015. 27. Matinkylä-Olarin paikallisyhdistys: Kansallisen selviytymisstrategian laatiminen 28. Keskustanaisten Kainuun piiri: Suomi ylös henkisestä ja taloudellisesta lamasta Keskustan tuella 29. Suomen Keskustanuoret: Kohti luottamusyhteiskuntaa 30. Keskustan Uudenmaan piiri: Rohkeutta linjan kirkastamiseen 31. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Keskustan luotava energiapoliittinen ohjelma 32. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Sivistyspolitiikan vahvistaminen puolueen poliittisessa toiminnassa 33. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Keskustan luotava kv-poliittinen ohjelma 34. Helsingin Keskustanuoret: Keskusta vammaisten asialle 35. Kuopion Keskustaopiskelijat: Keskustalle laadittava yksinasuvien politiikkaohjelma 36. Kuopion Keskustaopiskelijat esittää, että Keskustalle laaditaan oma poliittinen ohjelma yksinasuvien elämisen edellytysten parantamiseksi. 37. Keskustanaisten Oulun paikallisyhdistys: Myös yksinelävät tulee huomioida 38. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Suomeen tarvitaan energiaministeriö 39. Edistykselliset Keskustanaiset (EKN): Hallitukseen sinkkuministeri 40. Keskustan Kemijärven kunnallisjärjestö, Keskustan Kuumaniemen paikallisyhdistys, Keskustan Joutsijärven paikallisyhdistys: Matkailustrategia Suomen Keskustalle 41. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan on tavoiteltava ensisijaisesti opetusministerin salkkua, jos hallituspaikka aukeaa 42. Keskustan Etelä-Ikaalisten paikallisyhdistys: Asumisen ja sivistyksen tasavertaisuus ja asumisen vapaus 43. Viljakkalan Keskustanaiset: Koko Suomi pidettävä asuttuna 44. Keskustan Ahlaisten paikallisyhdistys: Keskustan tehtävä selkeä pesäero vihreiden ajamaan politiikkaan

126 45. Keskustan Seppolan paikallisyhdistys: Kansanedustajat töissä eduskunnassa ja kuntapäättäjät kunnissa 27. Matinkylä-Olarin paikallisyhdistys: Kansallisen selviytymisstrategian laatiminen Maailmantalous on ajautunut poikkeukselliseen tilanteeseen. Reaalitaloutta, jonka varaan kaikki hyvinvointi viime kädessä rakentuu, rajoittavat nopeasti hupenevat luonnonvarat ja elinympäristömme saastuminen. 1970-luvulta lähtien ihmiskunta on kuluttanut enemmän kuin maapallomme uusiutuu. Samaan ajanjaksoon ajoittuu myös asteittainen siirtyminen yhteiskunnan tehokkaasti säätelemästä taloudesta globaaliin talousjärjestelmään, jonka ainoaksi säätelykeinoksi on jäämässä rahavarantojen säätely. Kuljettu tie on osoittautumassa ihmiskunnan kannalta tuhoisaksi. Poliittisesta uskottavuudestaan huolimatta jatkuvan talouskasvun tavoittelu on ennen pitkää sekä mahdoton että epäeettinen. Vaikka talouskasvu on yksinkertaisin ja varmin keino velkojen hoitamiseksi ja työllisyyden kohentamiseksi, ei sitä voida pitää pitkäaikaisena poliittisena ratkaisuna. Useat indikaattorit viittaavat siihen, että koko maailmantalous on hiipumassa raaka-aineiden ja energian niukkuuden vuoksi. Edes nouseville talousmahdeille, kuten Kiinalle, ei ole luvassa samanlaisia kasvun vuosia kuin ennen vuotta 2008. Kansalaiset arvostavat realistisuutta ja suoraselkäisyyttä. Ongelmat eivät muutu ratkaisuiksi uskon varassa. On todennäköistä, että maailmantalouden heikkojen näkymien vuoksi suomalaisetkin joutuvat tekemään tulevaisuudessa uhrauksia, joita voidaan verrata esimerkiksi sotakorvausten maksamiseen ja siirtolaisten asuttamiseen yhtäaikaisesti. Sellaisessa tilanteessa tärkeimmiksi teemoiksi nousevat oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja yhteiset tavoitteet. Matinkylän-Olarin paikallisyhdistys ry. ehdottaa, että Suomen Keskusta käynnistää suunnittelutyön, jonka tavoitteena on poliittiseen ohjelmaan sisällytettävä kansallinen selviytymisstrategia siinä tapauksessa, että vastoin yleistä toivetta maailmantalous ja sen myötä Suomen talous ei lähitulevaisuudessa kasva. Puoluekokous toteaa, että aloitteissa on osuttu aivan puolueen ohjelmatyön, tulevaisuuden politiikan ja koko Suomen selviytymisen ytimeen. Keskusta vastaa aloitteissa oleviin esityksiin ja haasteisiin Turun puoluekokouksessa hyväksyttävän aatteellispoliittisen uudistusohjelman, talvella 2015 hyväksyttävän eduskuntavaaliohjelman, muiden ohjelmallisten linjausten ja puolueen käytännön politiikan kautta. Matinkylän-Olarin paikallisyhdistyksen ja Kainuun keskustanaisten aloitteissa tuodaan vahvasti esille huoli maatamme ja laajemminkin kansainvälistä toimintaympäristöämme koskevista ongelmista. Puoluekokous toteaa, että Suomen on vastattava samanaikaisesti moneen eri haasteeseen: teollisuuden ja muun elinkeinoelämän rakennemuutokseen, huoltosuhteemme heikentymiseen, työttömyyteen, eriarvoistumiseen, näköalattomuuteen ja syrjäytymiseen sekä julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Suomella on edellä mainittujen näkymien vallitessa valittavana kaksi vaihtoehtoa: hitaan mutta vääjäämättömän näivettymisen tie tai kestävälle kasvulle perustuva kansakuntamme menestys ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Keskusta haluaa valita jälkimmäisen vaihtoehdon. Perustamme politiikkamme tosiasioiden tunnustamiselle, mutta haluamme samaan aikaan rohkaista ja luoda toivon näköalaa. Suuri osa edellä mainituista ongelmista ei ratkea yhden vaalikauden aikana vaan niihin tarvitaan 2020-luvulle ja esimerkiksi energia- ja ilmastopolitiikan osalta vieläkin pidemmälle tähtääviä ratkaisuesityksiä. Keskusta perustaa vaihtoehtonsa keväällä 2013 hyväksymiinsä arvoihin: vastuullisuuteen ja vapauteen, yhteisöllisyyteen ja välittämiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen sekä sivistykseen. Arvoihimme kuuluvat myös ylisukupolvisuus ja kohtuullisuus, kestävä luontosuhde ja paikallisuus. Keskustan ohjelmatyön ja politiikan keskeiset kysymykset voi kiteyttää puheenjohtaja Juha Sipilän helmikuussa 2013 esittelemän Suomen selviytymissuunnitelman ja ns. politiikan kakkaran neljään näkökulmaan: uusien eväiden löytäminen kestävälle talouskasvulle, julkisen sektorin ja talouden uudistaminen, vastuunotto itsestämme ja läheisistämme sekä huolenpito ja välittäminen. Näiden lisäksi Keskustan ohjelmatyössä ja toiminnassa korostuvat rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja vakautta korostava ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä käytännönläheiseen yhteistyöhön perustuva EU-politiikka. Aloitteissa tuodaan esille huoli muun muassa maailmanlaajuisesta raaka-aineiden ja energian niukkuudesta. Puoluekokous toteaa, että sama huoli koskee myös ruokaa ja puhdasta vettä. Nämä uhkakuvat pitää kääntää mahdollisuuksiksi. Suomella voi olla merkittävä rooli globaalien ongelmien ratkaisussa. Maallamme on luontainen kilpailuetu esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja monella muulla biotalouden osa-alueella. Jos tartumme

määrätietoisesti näihin mahdollisuuksiin, voimme synnyttää samalla Suomeen paljon uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja sekä toteuttaa tavoitettamme hajautetusta yhteiskunnasta. Keskustanuoret esittävät aloitteessaan luottamusyhteiskunnan vahvistamista. Puoluekokous yhtyy tähän vaatimukseen täysin. Yhteiskunta voi toimia ainoastaan silloin, kun voimme luottaa sen päättäjiin, viranomaisiin sekä myös niihin toisiin ihmisiin ja yhteisöihin, joiden kanssa päivittäin olemme tekemisissä. Kun ihmisellä on tämä perusluottamus yhteiskuntaan ja hän kokee tulevansa oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti kohdelluksi, on hän valmis myös noudattamaan yhdessä sovittuja asioita ja antamaan panoksensa yhteiseksi hyväksi. Puoluekokous toteaa, että keskustanuoret nostavat esille lisäksi kaksi muuta keskustalaisuuden ydinasiaa: vastuunoton ja ylisukupolvisuuden. Vastuunotto liittyy kiinteästi poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan, mutta emme voi yksittäisinä kansalaisina ulkoistaa vastuuta kokonaan muille. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn vaatimukseen, että jokaisen yhteiskunnan jäsenen on kannettava kykyjensä ja elämäntilanteensa mukaisesti vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Vastaavasti yhteiskunnan turvaverkkojen on oltava saatavilla silloin, kun kansalainen tilapäisesti tai pysyvästi tarvitsee apua esimerkiksi sairauden, vammautumisen, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Puoluekokous haluaa edistää vahvasti Keskustan ohjelmatyössä ja myös muussa toiminnassa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tavoitetta. Meidän pitää toimia siten, että emme jätä tuleville sukupolville liian raskasta taakkaa kannettavaksi esimerkiksi velkaantuneena kansantaloutena ja julkisena sektorina emmekä liian korkeina vero- ja eläkemaksurasituksina. Emme saa jättää perinnöksemme myöskään voimakkaasti eriytynyttä ja rikkoontunutta yhteiskuntaa tai pilaantunutta ympäristöä. Suomi ja koko maailma pitää jättää tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin olemme sen meitä edeltäviltä sukupolvilta saaneet. Tämä tarkoittaa sitä, että joudumme miettimään etenkin elämäntapojamme ja luonnonvarojen käyttöä uudelta kestävältä pohjalta. Keskustan Uudenmaan piiri esittää aloitteessaan puolueen linjan kirkastamista niin, että ohjelmiemme ja politiikkamme viesti tavoittaa kansalaiset koko maassa, myös asutuskeskuksissa. Puoluekokous yhtyy piirin näkemykseen ja toteaa, että aloitteessa esiin nostetut asiakokonaisuudet ja esitykset ovat keskustalaisuuden ydintä ja hyvin laajasti myös kaikkia suomalaisia yhdistäviä tavoitteita. Puoluekokous korostaa etenkin aloitteessa esiin nostettua kaupunkien ja maaseudun kumppanuutta. Keskusta-aatteen, ohjelmien ja politiikan suuret päälinjat ovat yleispäteviä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Puoluekokous kuitenkin edellyttää, että Keskusta nostaa entistä vahvemmin esille myös maamme eri alueiden ja kuntien erityisongelmia ja kysymyksiä sekä luo niille ratkaisuesityksiä. Suurten kaupunkien osalta näitä ovat esimerkiksi Uudenmaan Keskustan aloitteessa esille tuotu kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus sekä lähivaikuttamisen mahdollisuus. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla puolestaan kyse on usein alueiden elinvoiman ja työpaikkojen turvaamisesta, palvelujen saavutettavuudesta tai vaikkapa rakentamisen esteiden poistamisesta. Asumisen ja palveluiden keskittämisellä vain suuriin keskuksiin ei päästä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään hyvinvointiin. Puoluehallituksen toimeksiannosta selvitetään keskittämisen seurauksia ja vaikutuksia. Etenkin biotalouden ja tietotekniikan mahdollisuudet hyödyntäen hajautetusta yhteiskunnasta tulee Suomelle suuri kilpailuetu. Tämä edellyttää nykyaikaista aluepolitiikkaa, joka turvaa elämisen, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset, kuten toimivan infrastruktuurin ja peruspalvelut, maan kaikissa osissa. Puoluekokous edellyttää, että Keskustan ohjelmatyössä nostetaan yhä voimakkaammin esille koko Suomen ja kaikkien suomalaisten vahvuuksien ja osaamisen hyödyntäminen maamme kestävän kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Muun muassa tällä tavoin voimme Keskustan Uudenmaan piirin edellyttämällä tavalla ankkuroida yhä vahvemmin ohjelmamme ja politiikkamme aatteeseemme ja erottautua entistä selkeämmin kilpailijapuolueistamme. 28. Keskustanaisten Kainuun piiri: Suomi ylös henkisestä ja taloudellisesta lamasta Keskustan tuella Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin yrittäjyysaste. Suomessa on korkea, kasvava työttömyys. Maamme hallitus tahtoo keskittää kiivaasti Suomen asutusrakenteita, koulutusrakenteita ja sote-palvelurakenteita. Hallitus irtaannuttaa ja etäännyttää kuntauudistuksella kotiseutujen kehittämisestä huolehtivat kansalaiset demokraattisesta päätösvallasta, jonka turvin voidaan parhaiten edistää paikallista kehitystä. Suomi käpertyy ja näivettyy tällä menolla. Keskustan tehtävä on nostaa Suomi ylös kehitystä lamauttavasta näköalattomuudesta. Suomalaiset tarvitsevat tulevaisuuden uskoa sekä luottamusta tulevaisuuteen kasvattavaa Suomen uutta visiota, tavoitteita ja suunnitelmaa niihin etenemiseksi. Keskusta on tehnyt Suomen selviytymissuunnitelman. 127

128 Haluamme, että rimaa nostetaan vielä korkeammalle ja lisätään rohkeutta katsoa suhdanteita ja kestävyysvajekautta pidemmälle. Keskustan tehtävä on luoda Suomelle valoisa näkymä ja sujuva tiekartta tulevaisuuteen. Pohjois-Suomessa näemme, miten Pohjois-Ruotsissa on vireillä kymmenien miljardien investoinnit uusiutuvaan energiaan, tietovarastoihin, kaivostoimintaan, perusteollisuuteen ja matkailuun. Suomella on samoja ja muita hyviä mahdollisuuksia. Keskustan avulla odotamme kansallemme tulevaisuuden uskoa, rohkeutta, yrittäjyyden edellytyksiä ja tasa-arvoisempaa hyvinvointia. Puoluekokous viittaa Matinkylä-Olarin paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite 27) 29. Suomen Keskustanuoret: Kohti luottamusyhteiskuntaa Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut ihmiskunnan historian onnistuneimpia tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaajana. Hyvinvointivaltio on kuitenkin saavuttanut yhden lakipisteensä. Pitkän kasvun aikana rakennettu malli on tässä ajassa taloudellisilta perusteiltaan laho. Tekeviä käsiä on yhä vähemmän ja yhteiskunnan tuen varassa olevia sairaita ja vanhuksia yhä enemmän. Vuosia jatkunut kansainvälinen talouskriisi on pahentanut oireita. Hyvinvointilupauksen lunastaminen on muodostumassa mahdottomaksi. Jatkuvasti kasvavien tarpeiden tyydyttäminen ei voi enää olla yhteiskunnan rakentamisen lähtökohta. Nykyisen järjestelmän hidas rappio synnyttäisi leikkausten ja velkaantumisen kierteessä valtavan määrän eriarvoisuutta ja pahoinvointia ja jättäisi oman onnensa varaan ne, jotka ovat hoivasta ja tulonsiirroista kaikista riippuvaisimpia. Velkaantumisen varaan ei yhteiskuntaa voi rakentaa. Jokainen sukupolvi ansaitsee tulevaisuuden ja toivon näköalan. Tämän päivän politiikka on tehtävä siten, ettei jälkipolville jätetä kohtuutonta taakkaa, eikä heidän mahdollisuuksiaan murenneta. Hyvinvointiyhteiskunnan parhaat piirteet on kyettävä pelastamaan myös uusille sukupolville. Tarvitaan rohkeita ja kivuliaita uudistuksia, jotta julkinen talous tulevaisuudessa olisi kestävällä pohjalla. Ihanteenamme on sosiaalisesti ja alueellisesti ehyt, elinvoimaisten lähiyhteisöjen ja kestävien julkisten palveluiden ja tulonjaon varaan muodostuva luottamusyhteiskunta. Luottamusyhteiskunnan ydin on, että kansalainen voi luottaa julkisen vallan vastaavan siitä mitä lupaa, mutta myös luottaa niin vastaantulijaan kuin lähimmäiseen. Perimmäinen tavoite on mahdollistaa jokaiselle yksilölle onnellisen ja tasapainoisen elämän tavoittelu. Edessä on paitsi hyvinvointimallimme peruskorjaus, myös voimauttaminen vapaaseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Jokainen voi saada yhteiskunnan tukea, ja jokaisen on kykynsä mukaisesti osallistuttava yhteisen taakan kantamiseen. Tarvitsemme myös vahvempaa vastuuta itsestä ja lähimmäisistä. Tärkein keino julkisen talouden vahvistamiseksi on työllisyysasteen nostaminen. Keskusta asettaa tärkeimmäksi tavoitteekseen tulevalla vaalikaudella suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen. Puoluekokous viittaa Matinkylä-Olarin paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite 27) 30. Keskustan Uudenmaan piiri: Rohkeutta linjan kirkastamiseen Keskustalla on vahva alkiolainen aateperintö, joka on kestänyt yli sukupolvien. Ihmisten ja alueiden tasa-arvoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, lähimmäisvastuu, yritteliäisyyteen kannustaminen, koulutus ja sivistys, sekä kansanvaltainen päätöksenteko ovat arvoina kestäviä ja sovellettavissa alati muuttuviin olosuhteisiin. Yhteiskunnan muuttuessa, yhteiskuntarakenteen keskittyessä ja kaupungistumisen myötä emme puolueena ole kyenneet riittäväsi soveltamaan aateperintöämme käytännön politiikkaan. Emme ole esimerkiksi tuoneet riittävästi esiin - emme kenties huomanneetkaan - että ehkäpä eniten keskustaaatteen keskeisintä sanomaa, köyhän asian muistamista tarvittaisiin suurimpien väestökeskittymien alueilla. Siellä asuu paljon ihmisiä, siellä on paljon yksinäisyyttä, ja siellä on elämisen kalleudesta johtuen eniten toimeentulovaikeuksia. Uudenmaan piirihallitus haluaa kiinnittää koko puolueen huomiota tähän asiaan sen vuoksi, että havahtuisimme näkemään sen tarpeen mitä keskustapolitiikalle on koko maassa, ei pelkästään maakunnissa, joissa perinteisesti olemme puolueena olleet vahva vaikuttaja. Uudellamaalla haluamme korostaa keskustapolitiikassa mm. seuraavia tavoitteita: - koko maakunnan tasapainoista kehittämistä mm. vahvistamalla maakunnan liittojen aluekehitystä ohjaavaa roolia,

- ihmisten kansanvaltaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista lähipalveluiden järjestämisessä kuntarakenteiden muuttuessa, - asumisen hintaan vaikuttamista kuntien aktiivisella maapolitiikalla ja haitallista keskittymistä ja siitä johtuvaa hintojen nousua torjumalla, - ihmisten moninaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja toimeentulovaikeuksiin vastaamista erityisesti suurimmissa asutuskeskuksissa, - luonnonläheisen elämisen mahdollistamista sallimalla myös maalaiskyliin rakentaminen, - kaupunkien ja maaseudun luontevaa kumppanuutta mm. suosimalla lähiruokaa julkisissa hankinnoissa. Uudenmaan piirihallitus haastaa puolueen ja sen Turun puoluekokouksessa valittavan johdon muokkaamaan Keskustan vaaliohjelmasta niin selkeän, aatteeseemme ankkuroituvan ja keskustalaiseksi tunnistettavan, että sen viesti tavoittaa kansalaiset koko maassa suurimpia asutuskeskuksia myöten. Tunnistettavalla, riittävän radikaalilla ohjelmalla Keskustalla on eteläisessä Suomessa paljon voitettavaa. Puoluekokous viittaa Matinkylä-Olarin paikallisyhdistyksen aloitteen vastaukseen (aloite 27) 31. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Keskustan luotava energiapoliittinen ohjelma Tulevaisuudessa ympäristö- ja energiapoliittiset asiat tulevat olemaan äärimmäisen tärkeitä. Kuitenkin asioista tuntuu puuttuvan pitkäjänteisyys. Jokainen hallitus tekee uudet energiaohjelmat ja edistää niitä enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi. Energiantuotannossa onkin muistettava kauskantoisuus ja energiapolitiikan tulee olla tavoitteellista ja vastuullista. Keskustalla on hieno tilaisuus ottaa energia-asiat erityiseen tarkasteluun. Suomen Keskustan tuleekin luoda erityinen energiapoliittinen ohjelma, jossa esitellään selkeät tavoitteet ja päämäärät, sekä strategia näiden saavuttamiseksi. Ympäristöarvot ja turvattu tulevaisuus ovat tärkeässä roolissa ohjelmassa. Puoluekokous toteaa, että Keskusta on valmistellut ja julkaissut toukokuun lopulla 2014 laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän energiapoliittisen linjauksen. Sitä on hyödynnetty Turun puoluekokouksessa hyväksyttävässä Keskustan aatteellispoliittisessa uudistusohjelmassa ja se luo pohjan myös Keskustan vuoden 2015 eduskuntavaalien ohjelman energiaosuudelle. Kuten aloitteessa todetaan, energiapolitiikan tulee olla vastuullista ja tavoitteellista. Suomen tulee ottaa rohkeita askeleita päästöjen vähentämiseksi ja kotimaisen, uusiutuvan energian edelleen lisäämiseksi. Suomesta on luotava biotalouden edelläkävijä, jonka ilmastopäästöjen määrä on alhainen, jonka energiantuotanto perustuu kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja jonka energiasektori tarjoaa runsaat mahdollisuudet niin kotimaiselle työlle kuin viennillekin. 32. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Sivistyspolitiikan vahvistaminen puolueen poliittisessa toiminnassa Suomen keskustan, ja sen edeltäjien Maalaisliiton ja Keskustapuolueen, aatteen ja toiminnan perustana on ollut kansallinen sivistysliike puolueen perustamisesta lähtien. Tämä on luonut menestystarinan koko Suomelle. Puolueen sivistysliiketausta ei kuitenkaan tällä hetkellä näy riittävästi puolueen käytännön politiikassa. Puolueen tuleekin ryhdistäytyä ja palata oikeisiin perusarvoihinsa. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry. edellyttää puolueen vahvistavan nykyistä merkittävästi enemmän ihmisyysaatteeseen perustuvaa sivistyspolitiikkaa puolueen valtiollisessa toiminnassa, eduskunnassa, maakunnissa ja kuntien politiikassa. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn käsitykseen sivistyksen keskeisestä merkityksestä keskustaaatteelle ja puolueen politiikalle. Keskusta kävi talvella ja keväällä 2013 strategiatyönsä yhteydessä laajan keskustelun ja kenttäkäsittelyn arvoistaan. Yhdeksi puolueen arvoista päätettiin nimenomaan sivistys. Puoluekokous toteaa, että keskustalainen käsitys sivistyksestä on paljon enemmän kuin koulutuspolitiikkaa ja julkisten koulutuspalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Se on ennen kaikkea jokaisen kansalaisen oikeutta ja velvollisuutta kehittää tietojaan, taitojaan ja osaamistaan läpi elämänkaaren ja käyttää lahjojaan myös yhteiseksi hyväksi. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset sivistykselle ja itsensä kehittämiselle. Keskusta ei tingi koulutuksen tasa-arvon periaatteesta. Keskustalle tasa-arvoa ei ole oppivelvollisuusiän mekaaninen nostaminen, vaan jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuus saada hyvä koulutus sosiaalisesta taustastaan ja muista lähtökohdistaan riippumat- 129

130 ta. Korostamme myös työikäisten ja ikäihmisten oikeutta sivistysmahdollisuuksiin ja osaamisensa kehittämiseen. Osaaminen on Suomen tärkein pääoma, alueidemme elinvoiman edellytys ja maamme menestyksen ehto tulevaisuudessa. Siksi sivistyspolitiikka ja osaamisen kehittäminen on keskeinen osa myös Turun puoluekokouksessa hyväksyttävää aatteellispoliittista uudistusohjelmaa, Keskustan vaaliohjelmaa 2015 sekä myös käytännön politiikkaa. Lisäksi Keskustan koulutuspoliittinen verkosto valmistelee puolueen koulutus- ja sivistyspoliittista linjausta, joka hyväksytään ja julkaistaan loppuvuoden 2014 aikana. Niukoista talous- ja henkilöresursseistaan huolimatta Keskusta on viime vuosina painottanut myös omassa toiminnassaan koulutus- ja sivistystoimintaa. Puolue on luonut jäsenistölleen, luottamushenkilöilleen ja myös muille politiikasta kiinnostuneille mahdollisuuden kehittää tietojaan ja taitojaan muun muassa Vaikuttaja 2020 koulutuksen, järjestötoiminnan kurssien sekä kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdolle suunnatun opintotoiminnan kautta. 33. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Keskustan luotava kv-poliittinen ohjelma Kansainväliset ongelmat ja niiden ratkaiseminen ovat yhä enemmän tämän päivän politiikan keskiössä. Suomi ei voi sulkea itseään ulos koko planeettaa ja sen väestöä koskevien asioiden ja ongelmien ratkaisusta, niin turvallisuuden, kehitysyhteistyön, talouden, energian, ihmisoikeuksien, EU:n ja rauhan edistämisen saralla. Myös talouden vaikeat rakenteelliset ongelmat esiintyvät tasaisesti keskusteluissa globaalin talouskriisin pitkittyessä. Suomen ja Keskustan tulee sotilasoperaatioiden hyväksymisen, sotilaallisen liittoutumisen tai puolustusyhteistyön sijaan kansainvälisissä foorumeissa ja organisaatioissa painottaa vielä voimakkaammin neuvottelevaa rauhanomaisen ratkaisun hakemisen linjaa, talouden kestävää kehittämistä ja planeetan tärkeimmän kansainvälisen hallitusten välisen organisaation YK:n modernisoinnin vaatimusta, erityisesti turvallisuusneuvoston osalta. Turvallisuuden järkkymisellä ja kriisien puhkeamisella on negatiivinen vaikutus yhteiskuntien kaikille elintärkeille sektoreille. Globaalissa markkinataloudessa ja maailmassa jokainen kriisi heijastuu erilaisina negatiivisina vaikutuksina yhteiskuntiin, oli kriisin maantieteellinen sijainti missä tahansa. Tampereen opiskelevat Keskustalaiset esittävät puoluekokoukselle, että Suomen Keskusta luo kansainvälispoliittisen ohjelman, jonka tarkoituksena on selventää Keskustan linjaa kaikilla kv-politiikan keskeisimmillä sektoreilla, erityisesti rauha, energia, ihmisoikeudet, humanitäärinen toiminta, kehitysyhteistyö, talous ja EU. Suomessa ja Keskustassa on erinomaisella tasolla oleva kv-asioiden substanssiosaaminen. Näistä Suomen henkisen pääoman valttikorteista tulee ottaa irti kaikki potentiaali ja Keskusta voi olla edistyksen lipunkantajien joukossa rakentamassa rauhaa ja ihmisarvoa kunnioittavaa kestävää maailmaa, myös tulevaisuuden sukupolville, joiden mahdollisuuksista kehittyä ja elää meidän täytyy tänään kantaa vastuu. Ohjelman painotusten on oltava rauhan ja yhteisymmärryksen rakentamisessa ja sen on pidättäydyttävä ottamasta sotilaspoliittisia kantoja. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen siitä, että yhä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa kansainvälisellä yhteistyöllä ja myös yksittäisten maiden viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä ja ratkaista globaaleja, alueellisia ja yksittäisten maiden sisäisiä ongelmia tai vähintään lievittää ja hidastaa niitä nykyistä tehokkaammin. Keskusta on säännöllisesti uudistanut ja päivittänyt ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaustaan. Viimeinen kokonaisvaltainen linjaus julkistettiin 7.5.2014. Se on nimetty Rauhaa, oikeudenmukaisuutta, vakautta. Linjauksessa korostuu otsikkonsa mukaisesti muun muassa aloitteessakin esiin nostetut Suomen rooli rauhanrakentajana, ratkaisujen etsiminen suuriin globaaleihin ongelmiin (niukkuus ruuasta, puhtaasta vedestä ja energiasta, köyhyyden ja väkivallan ehkäisy ja vähentäminen jne) sekä yleisemminkin kestävän kehityksen mukainen ihmiskuntaja kehityspolitiikka. Keskusta korostaa, että näihin haasteisiin pitää vastata ajantasaisella kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Aitojen pystyttäminen, eristäytyminen ja sisään päin käpertyminen olisi Suomelle vahingollista. Puoluekokous toteaa, että edellä mainitut yhä keskeisemmät maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme osa-alueet eivät poista sitä tosiasiaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkein tehtävä on yhä Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus on kokonaisuus, jonka eri osiot ja tavoitteet tukevat toisiaan. 34. Helsingin Keskustanuoret: Keskusta vammaisten asialle Vammaisten henkilöiden asia mainitaan eri puolueiden puolueohjelmissa, mutta yleensä vain työvoimaa, lääkinnällisiä ongelmia ja julkisia menoja koskevissa kysymyksissä. Ihmisyysnäkökulma, jota

Keskusta edustaa, antaa vammaisille oikeutetun roolin yhteisön aktiivisena jäsenenä. Tämän päivän Suomessa vammaisten ääni pääsee kuuluviin lähinnä vammaisjärjestöjen kautta. On tärkeää, että muutkin tahot edistäisivät vammaisten asiaa, kuten esteettömyyttä ja vammaisten oikeuskysymyksiä. Helsingin Keskustanuoret esittää, että Keskusta ryhtyisi ajamaan vammaisten asiaa: Suomen tulee ratifioida jo allekirjoitettu YK:n vammaissopimus. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Suomen Keskusta julkaisi keväällä 2014 Omaehtoista elämää politiikkalinjauksen, joka ottaa kantaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden asemaan yhteiskunnassa. Politiikkalinjauksessa käsitellään niin ihmisoikeusnäkökulmaa kuin työllisyysasiaakin. Yksi ohjelman toimenpide-ehdotus on, että Suomi ratifioi YK:n vammaisia henkilöitä koskevan sopimuksen. Aloitteen ajatus ihmisyysnäkökulmasta on ensiarvoisen tärkeä. Keskustan mielestä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden pitää saada kokea olevansa vertaisena muiden joukossa. Keskusta korostaa jokaisen ihmisarvon tunnustavaa, ihmisten erilaisuuden hyväksyvää ja ihmisten yhteistyötä vaalivaa moniarvoisuutta sekä suvaitsevaisuutta. 35. Kuopion Keskustaopiskelijat: Keskustalle laadittava yksinasuvien politiikkaohjelma Keskustalaisessa politiikan teossa korostuu perinteinen perhekäsitys, jossa perheen muodostavat isä, äiti ja lapset. Kuitenkin yksinasuvien määrä on suuri, sillä kaikkiaan 41,5 % asuntokunnista on yhden henkilön muodostamia. Käytännössä tämä tarkoittaa yli miljoonaa yksinasujaa. Yksinasuvat jäävät poliittiseen paitsioon. Sosiaaliturvajärjestelmät ja asuntopolitiikka on rakennettu perinteisen kahden ansaitsijan mallin pohjalle. Yksinasuvat maksavat esimerkiksi asumisestaan suhteessa enemmän ja köyhyysrajan alla elää n. 30 % yksinelävistä. Yksinasuvat ovat myös suurin toimeentulotukea saava ryhmä (THL). Yksinasuminen ei nykypäivänä ole sidoksissa tiettyyn elämänvaiheeseen, vaan yhden hengen talouksissa ovat edustettuina kaikki ikäryhmät. Yksinasujilla myös turvaverkot mahdollisten kriisien, kuten työttömyyden, varalta ovat heikommat kuin useamman hengen talouksilla. Myös asenneilmapiirissä on parantamisen varaa esimerkiksi asuntokysymyksissä sosiaaliturvajärjestelmä ei huomioi yksinasumisen tarpeita kunnolla. Tämä on kohtuutonta, sillä nykyisin yksinasuminen on jo vakiintunut elämänmuoto. 36. Kuopion Keskustaopiskelijat esittää, että Keskustalle laaditaan oma poliittinen ohjelma yksinasuvien elämisen edellytysten parantamiseksi. Puoluekokous katsoo, että yhteiskunnan pitää mahdollistaa erilaiset elämänvalinnat. Ihmisarvoon ja elämän merkityksellisyyteen tai yhteiskunnalliseen asemaan nuo valinnat eivät saa vaikuttaa. Yksin eläminen ja yhden vanhemman perheet ovat yhtä arvokkaita elämäntapoja kuin avio- ja avoliittoon ja muihin parisuhteisiin perustuvat perhemuodot. Puoluekokous edellyttää, että yksinelävien arjen elämäntilanteet ja ongelmat tulee tunnistaa sekä huomioida ne entistä paremmin päätöksenteossa. Yksin eläminen on esimerkiksi merkittävä köyhyysriski, kuten aloitteissakin todetaan. Sitä ehkäistään parhaiten pitämällä huolta perusturvasta ja tukemalla ihmisen työllistymistä erilaisissa elämäntilanteissa. Keskusta haluaa myös välttää sellaisia yhteiskunnan asettamia maksuja tai verotuksen muotoja, jotka kohdistuvat kotitalouteen yksilön sijaan. Tämä asettaisi yksinelävät ja pariskunnat keskenään eriarvoiseen asemaan. Puoluekokous yhtyy käsitykseen, että yksieläviä koskevan tutkimustiedon riittämättömyys on keskeinen syy siihen, että heidän elämäntilanteitaan ja ongelmiaan ei tarpeeksi tunnisteta ja tuoda esille eikä niihin siksi myöskään poliittisessa päätöksenteossa ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Keskusta edellyttää, että yksinelävien asiat on otettava keskeisempään asemaan tutkimuksessa sekä etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa. Puoluekokous katsoo, että ministereiden määrää Suomessa tulee pikemminkin laskea kuin nostaa. Kapeiden vastuualueiden tai yksittäisten väestöryhmien perusteella rakennetut ministerien tehtävänkuvat ja vastuualueet eivät ole perusteltavissa. Siksi puoluekokous ei kannata erillisen sinkkuministerin pestin perustamista. Yksinelävien asemaa voidaan parhaiten parantaa edellä mainituilla tutkimustiedon hyödyntämisellä, ongelmien tunnistamisella ja niiden pohjalta tehdyillä poliittisilla ratkaisuilla. Keskusta on valmistellut yksineläviä koskevan politiikkalinjauksen, jossa tuodaan esiin ratkaisuja aloitteissa mainittuihin kysymyksiin. Lisäksi yksinelävät otetaan huomioon myös laajemmin Keskustan oh- 131

132 jelmatyössä, muun muassa Turussa hyväksyttävässä aatteellispoliittisessa uudistusohjelmassa. 37. Keskustanaisten Oulun paikallisyhdistys: Myös yksinelävät tulee huomioida Yhden hengen talouksien määrä kasvaa koko ajan. Kasvulle on löydettävissä useita syitä; kuten vanhusten määrän kasvu, nuorten muuttaminen yhä nuorempina kotoaan omiin asuntoihin sekä avio- ja avoerot. Yksinelävien elämään ja toimeentuloon liittyy useita ongelmia, jotka ovat sekä henkisiä että taloudellisia. Ongelmat korostuvat iän karttuessa, mutta myös nuoret, kokevat toimeentuloon liittyviä vaikeuksia varustaessaan omaa talouttaan yksin. Tänä päivänä työttömyys ja sairaudet ovat myös yksinelävien ongelmina. Erityisesti asumiseen liittyvät kulut rasittavat yksineläjää kaksinkertaisesti useamman hengen perheeseen verrattuna, kuten asumiskustannukset. Yksineläjien köyhyysloukku tulisi estää. Yksineläjien ongelmia tulee kartoittaa sekä puuttua räikeimpiin epäkohtiin. Puoluekokous viittaa Kuopion Keskustaopiskelijoiden aloitteen vastaukseen (aloite 35). Keskustan Teiskon-Aitolahden po. ja Keskustan Ahtialan-Lastusten paikallisosasto: Asumisen vapaus perusoikeutena seuraavaan hallitusohjelmaan Suomen tasavallan perustuslain perusoikeuksien luettelosta puuttuu täsmällisesti ja erikseen mainittuna perusoikeutena ns. asumisen vapaus. Tämä mahdollistaa, että ympäristöhallinto voi tulkita maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että tämä sinänsä tavallinen laki (MRL) yhdistettynä valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin (VAT) estää uudisrakentamisen kyliin ja yleensä maaseudulle. Kuitenkin samaan aikaan toivottu ja ohjelmallisesti tuettu maaseudun kehittäminen tarvitsee nimenomaan uusia asukkaita. Tutkimusten mukaan moni suomalainen jopa 75 % - haluaa pitää kansalaisen valinnanvarassaan mahdollisuuden muuttaa maaseudulle. Perusoikeudeksi tulkittu asumisen vapaus tarkoittaa tämän valinnanvaran ylläpitämistä. Yhteiskuntasopimus teorian valossa kaavoitusviranomainen ei omista asumisen vapaus oikeutta. Kaavoitus on perimmältä olemukseltaan keskustelua, jonka tulee sisäistää kansalaisten oikeus asumisen vapauteen. Kaavoituksen tulee luoda kaavavarantoa, joka vastaa ihmisten asumistoiveita. Esitämme, että Suomen Keskusta r.p. ottaa ohjelmaansa tavoitteen asumisen vapaudesta perusoikeutena. Tämä tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja Keskustan tulee toimia niin, että asumisen vapaus lopulta kirjataan osaksi Suomen tasavallan perustuslakia. Puoluekokous puoltaa aloitteen hyväksymistä. Suomen perustuslain 9 :n 1 momentissa sanotaan, että Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Asumisen vapaus on näin ollen kirjattu Suomen perustuslakiin. Kuten aloitteessa todetaan, maaseudulle rakentamista on vaikeutettu maankäyttö- ja rakennuslain tiukalla tulkinnalla, jota on perusteltu yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja alueiden käytön taloudellisuudella. Maaseudulla asuminen ei tutkimusten mukaan kuormita ympäristöä sen enempää kuin taajamissa asuminen. ELY-keskukset ohjaavat kaavoitusta vedoten valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin (VAT). Valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ei voida kuitenkaan pitää lainsäädäntöön verrattavana säädäntönä, mihin nojaten haja-asutusalueelle rakentamista voitaisiin estää. VAT:n tarkoituksena on todeta ne periaatteet, joiden mukaan maakuntakaava tulisi laatia. ELY-keskusten tehtävänä ei ole ohjata kaavoitusta vaan toimia laillisuusvalvojana. Keskustan linja on, että ihminen saa valita oman asuinpaikkansa. Keskustalainen asuntopolitiikka lähtee ihmisten tarpeista ja toiveista. Kaupungit tulee suunnitella puutarhamaisiksi, viihtyisiksi asuinympäristöiksi, joissa on asukkaiden tarvitsemat palvelut. Myös haja-asutusalueille pitää saada rakentaa asuntoja. Kaikessa päätöksenteossa on muistettava, että asumisen vapaus on perustuslailla turvattu oikeus. 38. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Suomeen tarvitaan energiaministeriö Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän toimia ympäristö- ja luonnonvara-sektoreilla. Yksi suuri missio on uusiutuvan energian kehittäminen. Yleensäkin energia-asioihin tulee kiinnittää huomiota yhä enemmän. Toimia tarvitaan. Siksi Suomeen tulisikin perustaa energiaministeriö. Tällä hetkellä asioista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Energiaministeriö olisi kuitenkin tarkoituksenmukaisempi, energiantuotanto kun tulee nähdä laajemmassa kontekstissa kuin pelkkänä elinkeinopolitiikkana. Asiat etenisivät

varmasti paremmin energiaministeriön ohjauksessa. Suomella on valtava potentiaali tulla ympäristöystävällisen energiantuotannon mallimaaksi. Suomen tulee yleensäkin selkiyttää energiapoliittisia tavoitteitaan. Seuraavan hallituksen tuleekin ottaa energiapolitiikka todella vahvasti mukaan hallitusohjelmaan. Ensimmäinen askel voisi olla energiaministerin salkun perustaminen, vaikkei ministeriötä saataisi heti aikaiseksi. Toimia tarvitaan! Puoluekokous tunnistaa energiapolitiikan merkityksen ja painoarvon kasvun tulevaisuudessa. Puoluekokous suhtautuu kuitenkin hyvin varauksellisesti uusien ministeriöiden perustamiseen ja etenkin ministereiden määrän lisäämiseen. Ministereiden määrää Suomessa tulee pikemminkin laskea kuin nostaa. 39. Edistykselliset Keskustanaiset (EKN): Hallitukseen sinkkuministeri Suomessa on nykyään yli miljoona yhden hengen taloutta. Yksinelävien osuus asuntokunnista on 41 prosenttia ja määrä kasvaa perhetalouksia nopeammin. Yhden hengen talouksia on Helsingin talouksista peräti 60 prosenttia. Yksineläviä on aikuisväestössä kaikissa ikäluokissa. Sinkun elämä tulee kalliiksi. Yksin asuvaan kohdistuva taloudellinen rasite on huomattavasti yhteen aikuiseen perheen jäseneen kohdentuvaa kustannusta suurempi. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan yksinelävän asumiskustannukset kokonaisuudessaan ovat vuodessa 8 109 euroa ja lapsettoman pariskunnan 13 450 euroa, eli kahdella jaettuna 6 725 euroa. Esimerkiksi sinkun asumis- ja elinkustannukset ovat korkeammat eikä kotitalousvähennys tai kakkosasunnon verotus kohtele perheitä ja yksieläviä tasa-arvoisesti. Yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet mukana tässä sosiaalisessa muutoksessa. Yksineläjillä on Suomessa keskimäärin muita pienemmät tulot; heistä alimpaan tuloluokkaan sijoittuu 42 prosenttia ja esimerkiksi keski-ikäisistä yksinasujista köyhyysrajan riman alittaa peräti 25 prosenttia. Yksinelävät ovat yliedustettuina sosiaalipalveluissa ja mielenterveys- ja muiden tukipalveluiden käyttäjinä. Yksinelävien taloudet ovat herkempiä tipahtamaan köyhyysloukkuun, sillä yhden palkansaajan varassa eläessä voi esimerkiksi sairaus tai työttömyys romahduttaa talouden hetkessä. Erityisen heikossa asemassa ovat yksinhuoltajat, jotka putoavat helposti köyhyysrajan alapuolelle. Edistykselliset Keskustanaiset (EKN) on huolestunut, onko suomalaisilla päätöksentekijöillä riittävästi ymmärrystä ja tietoa yksinelävien tilanteesta. Tutkimustietoa ei ole tarpeeksi saatavilla ja tutkimusta yksin elävistä pitää lisätä. Edistyksellisten keskustanaisten mielestä yhteiskunnan tulee huomioida sekä perheellisten että yksinelävien tarpeet. Tämän vuoksi Keskustan tulee eduskuntavaaliohjelmassa ja mahdollisissa seuraavissa hallitusneuvotteluissa ajaa yksinelävien aseman parantamista ja seuraavaan hallitukseen tulee perustaa sinkkuministeri. Puoluekokous viittaa Kuopion Keskustaopiskelijoiden aloitteen vastaukseen (aloite 35). 40. Keskustan Kemijärven kunnallisjärjestö, Keskustan Kuumaniemen paikallisyhdistys, Keskustan Joutsijärven paikallisyhdistys: Matkailustrategia Suomen Keskustalle Matkailu on yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista Suomessa. Erityisesti rajaseudulla venäläisten matkailijoiden määrä on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Matkailun ja siihen liittyvien palveluiden merkitystä koko Suomen kansantaloudelle ei voida liikaa korostaa. Keskustan Kemijärven kunnallisjärjestö ry tekee puoluekokoukselle aloitteen, että Suomen Keskusta rp. ryhtyy valmistelemaan matkailupoliittista ohjelmaa. Ohjelmassa tulee huomioida erityisesti lähialuematkailu Venäjän kanssa sekä kasvava kansainvälinen matkailu. Matkailupoliittisen ohjelman tulee sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia mm. liikenneyhteyksien ja tietoliikenneyhteyksien, matkailun ekologisuuden sekä markkinoinnin parantamiseksi. Erityisesti Lapin matkailun kannalta merkittävää on nostaa esille ratayhteyden avaaminen Kemijärven ja Sallan kautta Kantalahteen. Myös Jäämeren radan visiointi pitkällä tähtäimellä olisi syytä huomioida matkailustrategiassa. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja toimintavarmuuden saaminen myös asutuskeskusten ulkopuolelle tulee huomioida matkailustrategiassa. Nykyisen hallituksen toimet ovat vaikeuttaneet matkailualan yritysten toimintaa. Esimerkiksi veropoliittiset linjaukset, kuten edustuskulujen vähennysoikeuden poistaminen, ovat olleet haitallista Lapin matkailuyrityksille. Suomen Keskustan matkailupoliittisen ohjelman tulisi luoda alalle parempia toimintaedellytyksiä myös pitkäjänteisen veropolitiikan avulla. Matkailustrategian avulla voitaisiin rakentaa jouheva linkki maaseudun ja kaupungin välille. Molemmissa toimintaympäristöissä on potentiaalia parantaa matkailupalveluiden tasoa, tarjontaa ja yhteistyötä. Matkailupoliittisessa ohjelmassa tulisi 133

134 huomioida maatalouden tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi lähiruuan muodossa. Suomen Keskustan matkailustrategia olisi oivallinen ohjenuora keskustalaisille päättäjille niin kuntakuin valtakunnallisellakin tasolla. Käsittääksemme millään muulla puolueella ei ole erityistä matkailupoliittista ohjelmaa, joten tässäkin suhteessa Suomen Keskusta olisi luomassa uutta maamme elinkeinoelämään. Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen matkailun merkityksestä Suomen taloudelle ja tulevaisuudelle. Matkailuelinkeinosta on tullut Suomelle merkittävä vientiala, joka on asettanut itselleen 30 000 uuden työpaikan tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Matkailu on uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen, muun biotalouden, ympäristöteknologian, tietotekniikan soveltamisen ja ns. luovan talouden lisäksi ala, jossa Suomella on luontainen kilpailuetu ja siten merkittävät kasvun eväät. Matkailun kasvava merkitys tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon myös Keskustan ohjelmatyössä, linjauksissa ja politiikan sisällöissä. Keskusta on viime vuosina taloudellisten ja henkilöresurssien vähennyttyä pyrkinyt pois yksittäisten kapeiden sektorikohtaisten ohjelmien kirjoittamisista ja niiden vaatimista melko raskaista valmistelu- ja käsittelyprosesseista. Puolue on sen sijaan verkostojaan ja työryhmiään hyväksi käyttäen valmistellut ns. politiikkalinjauksia, joita hyödynnetään laajempien ohjelmien kirjoituksessa, muun muassa Turun puoluekokouksessa hyväksyttävässä aatteellispoliittisessa uudistusohjelmassa ja vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa. Puoluekokous kannustaa matkailuasioista kiinnostuneita Keskustan jäseniä ja muita toimijoita omaehtoiseen matkailuasioita koskevaan pohdiskeluun ja linjausehdotusten kehittämiseen. Tätä työtä puolue hyödyntää mielellään omassa laajemmassa ohjelmatyössään. Syksyllä 2013 luotua Politiikkaverkkoa voidaan hyödyntää matkailulinjaustenvalmistelun teknisenä työkaluna. 41. Keskustan Opiskelijaliitto: Keskustan on tavoiteltava ensisijaisesti opetusministerin salkkua, jos hallituspaikka aukeaa Keskustaopiskelijat muistuttavat puoluekokousta, että keskustan aatteellisessa keskiössä on aina ollut sivistyksen vaaliminen. Käytännön politiikassa keskusta on merkittävästi vaikuttanut peruskoulun luomiseen, maakuntayliopistojen perustamiseen, pitkäjänteiseen korkeakoulujen kehittämiseen ja opintotuen käyttöönottoon. Nämä kaikki loistavaksi osoittautuneet uudistukset ovat peräisin 1970-luvulta, jolloin myös keskustalla oli viimeksi opetusministerin salkku. Opintotukea on toki kehitetty keskustan johdolla lainapainotteisesta opintorahapainotteiseksi viime laman aikana. Vaikka Suomen tulokset Pisa-vertailussa ovat edelleen huippuluokkaa, niin maailma muuttuu ympärillämme ja ellemme määrätietoisesti jatka koulutusjärjestelmämme kehittämistä on kansakuntamme korkea sivistyksen taso vaarassa. Koulutuksen on muututtava, mutta säilytettävä silti korkea tasonsa. Nykyisen hallituksen aikana toiselta asteelta leikataan ennätyssummia ja korkeakoulujen uudet rahoitusjärjestelmät ajavat määrän ohi laadun. Tämä sivistystä rapauttava kehitys on pysäytettävä! Sivistyspuolueena tunnettu Keskusta on ulkoistanut sivistyspolitiikan muille vuosikymmeniksi, mutta nyt on suunnanmuutoksen aika. Sivistys on kaiken perusta ja taloudellisestikin vaikeina aikoina ensiarvoinen ja vaalittava asia. Keskustan Opiskelijaliitto vaatii, että Keskustan on tavoiteltava ensisijaisesti opetusministerin salkkua seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen Maalaisliitto-Keskustan merkittävästä ja jopa ratkaisevasta roolista tasa-arvoisten koulutus- ja sivistysmahdollisuuksien luojana maassamme menneinä vuosikymmeninä. Puoluekokous yhtyy myös huoleen Kokoomus-SDP vetoisen hallituksen keskittävän ja eriarvoistavan koulutuspolitiikan seurauksista. Puoluekokous katsoo, että Keskustan tulee vahvistaa rooliaan maamme koulutuspolitiikassa. Koulutus- ja sivistyspolitiikka sekä kansalaistemme osaamisen laaja-alainen kehittäminen ovat keskeisellä sijalla Keskustan ohjelmatyössä, muun muassa Turun puoluekokouksessa 2014 hyväksyttävässä aatteellispoliittisessa uudistusohjelmassa ja vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa. Opetusministeri on keskeisin koulutuspolitiikan vaikuttaja ja vallankäyttäjä Suomessa. Tästä huolimatta puoluekokous ei kannata sitä, että Keskusta asettaisi yksittäisiä tavoitteita tai vaatimuksia tiettyjen ministeripaikkojen saamiselle ennen eduskuntavaaleja. Keskustan tavoitteena on ratkaisujen esittäminen Suomen isoihin haasteisiin ja niiden kautta saavutettu kansalaisten luottamus ja vaalivoitto. Vaalien jälkeisissä mahdollisissa hallitusneuvotteluissa Keskustan tulee määrätietoisesti tavoitella koulutuspolitiikan osalta hallituksen ohjelmaan linjaustemme mukaisia kirjauksia koulutuksellisen ja sivistykselli-