ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke



Samankaltaiset tiedostot
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva alkaen

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Eläkeasiat muutostilanteessa.

PUOLUSTUSVOIMIEN JA RAJAVARTIOLAITOKSEN HENKILÖSTÖN ELÄKETURVA

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Liisi Gråstén-Weckström

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Valtion eläkeopas 2013

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista

ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

HE 80/2014 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan. vuonna 2016 ja sen jälkeen sattuviin eläketapahtumiin.

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Laki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

Lukijalle. Keva. Omat eläketietosi -palvelu

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Vuosilomat - koulutus

Eläkeuudistus Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg

Kunnallinen eläkeopas 2012

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

KIERTOKIRJE KOKOELMA

STM Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle eläkelainsäädännön muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 217/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 2004 N:o Laki. N:o 679. valtion eläkelain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Rintamalisät

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

Tulorekisterin palkkatietoilmoituksissa JuEL-vakuutetuille käytettävä Kevan koodisto alkaen

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen

Eläkeinfo

HE 30/2017 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia.

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Kevan eläketietoisku 2014 JHL

Kevan eläketietoisku 2014

ELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN ( )

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa. TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2019 alkaen

OP-ELÄKESÄÄTIÖ 1 (31)

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK

N:o LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

1992 vp - HE 343. oikeuttavaa palvelusaikaa upseerin tai opistoupseerin viroissa vähintään 30 vuotta, ei

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Koulutusrahaston etuudet

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

HE 195/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, siten, että se määritetään työeläkelakien

Perhevapaakorvaus työnantajalle

Sopimuksessa määritellään rajavartiolaitoksen henkilöstön palkan määräytyminen, palkkauksen rakenne sekä muut palkkausperusteet.

Vaikuttaako yhtiöittäminen eläketurvaan?

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

5 Terveyskeskuslääkärin virkaan ottaminen, työavain , Munkkiniemen terveysasema. Päätös

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Opintososiaaliset edut

Sopimuksessa määritellään rajavartiolaitoksen henkilöstön palkan määräytyminen, palkkauksen rakenne sekä muut palkkausperusteet.

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016

Transkriptio:

Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1

Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien perusteella 7 Eläkeoikeus eroamisiässä 9 Eläkeoikeus VaEL:n mukaisessa eläkeiässä 9 Muu eläketurva 10 Sotilaseläkkeen määräytyminen 10 PUOLUSTUSVOIMAT 11 Upseeri ja opistoupseeri 11 Lentäjä 11 Aliupseeri/entinen sotilasammattihenkilö 11 Erikoisupseeri ja sotilaspappi 12 RAJAVARTIOLAITOS 12 Upseeri ja opistoupseeri 12 Lentäjä 12 Erikoisupseeri 12 Rajavartija 12 Merivartija 14 Siviilit 14 Eläkkeen karttuminen 14 Puolustusvoimat 15 Rajavartiolaitos 16 Siviilit 17 Esimerkkejä eläkkeen laskennasta 18 Eläkkeen hakeminen 18 Eläkkeen maksaminen ja verotus Kansikuva: Puolustusvoimat

3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilas- ja siviilihenkilöstön eläketurva määräytyy valtion eläkelain (VaEL) mukaan. Eläkesanastoa Sotilaalla tarkoitetaan sotilaskoulutusta vaativassa virassa tai tehtävässä tai erikseen säädetyssä sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä. Uusi sotilas Puolustusvoimat uusi sotilas on tullut puolustusvoimien palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkon jälkeen uudelleen upseerin tai opistoupseerin virkaan 1.1.1995 tai sen jälkeen tai katkon jälkeen uudelleen sotilasammattihenkilöksi 1.1.1997 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkon jälkeen uudelleen erikoisupseerin tai sotilaspapin virkaan 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkon jälkeen uudelleen lentäjän tutkintoa edellyttävään tehtävään upseerin tai opistoupseerin virkaan Rajavartiolaitos uusi sotilas on tullut rajavartiolaitoksen palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkokseen jälkeen uudelleen upseeriksi, opistoupseeriksi tai rajavartijaksi 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään upseeriksi tai opistoupseeriksi Vanha sotilas Puolustusvoimat upseeri tai opistoupseeri, joka on ollut puolustusvoimien palveluksessa 31.12.1992 värvätty/sotilasammattihenkilö, nykyinen aliupseeri (sotilaallista valmiutta vaativassa tehtävässä), joka on ollut puolustusvoimien palveluksessa 31.12.1994 erikoisupseeri tai sotilaspappi (sotilaallista valmiutta vaativassa tehtävässä), joka on ollut puolustusvoimien palveluksessa 31.12.1996 lentäjän tutkintoa edellyttävässä tehtävässä 31.12.1992 toiminut upseeri tai opistoupseeri jolla palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka ja loppukarenssiehdot täyttyvät. Rajavartiolaitos upseeri ja opistoupseeri, joka on ollut rajavartiolaitoksen palveluksessa 31.12.1992 lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä 31.12.1992 toiminut upseeri tai opistoupseeri jolla palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka ja loppukarenssiehdot täyttyvät. Uusi virkasuhteinen siviili on tullut puolustus voimien tai rajavartiolaitoksen siviilivirkaan 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäisen kerran tai katkoksen jälkeen uudelleen. Vanha virkasuhteinen siviili oli puolustushallinnon palveluksessa 31.12.1992 virka- tai työsuhteisena ja puolustusvoimien virkasuhteessa 31.12.1994, ja jolla palvelus jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka. Siviilivirassa palveleva entinen erikoisupseeri on virkamies, jonka ei-sotilaallinen erikoisupseerin tehtävä muutettiin siviiliviraksi 1.1.1997 alkaen. Siviilivirassa palveleva vanha värvätty on ollut 31.12.1994 puolustusvoimien ei-sotilaallisissa värvätyn tehtävissä ja jonka virka on muutettu 1.1.1995 siviiliviraksi. Työsopimussuhteinen uusi siviili on tullut puolustusvoimien palvelukseen siviilitehtäviin 1.1.1993 tai sen jälkeen.

4 Työsopimussuhteinen vanha siviili on ollut puolustusvoimien palveluksessa siviilitehtävissä 31.12.1992. Sotilaseläkkeellä tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevan oikeutta jäädä eläkkeelle palvelusvuosien perusteella ennen eroamisiän täyttämistä (upseerit, opistoupseerit) tai eroamisiässä (aliupseerit, erikoisupseerit, raja- ja merivartijat) Sotilaseläkeajalla tarkoitetaan sotilasvirassa palveltua aikaa. Eroamisiät on säädetty puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 47 :ssä ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 35 a :ssä. Eläketapahtuma on vanhuuseläkkeessä eläkkeelle siirtymistä edeltävän kuukauden viimeinen päivä. Yhdenjaksoisen palveluksen edellytykset täyttyvät, kun henkilö on ollut valtion palveluksessa 31.12.2004 ja vuonna 2005 ja sen jälkeen VaEL-ansiot ovat vähintään 8 100 euroa vuodessa (vuoden 2014 tasossa) tai VaEL-palvelus on ollut yhdenjaksoisesti voimassa eläketapahtumaan saakka. Loppukarenssiehto täyttyy, mikäli vuoden 2006 alusta alkaen eläketapahtumaa edeltävien viiden vuoden ajalta on ansioita sotilasvirasta vähintään kolmelta vuodelta 16 200 euroa/vuosi (vuoden 2014 tasossa). Tavoitetasolla tarkoitetaan sotilaseläkkeen enimmäismäärää, joka sotilaalla voi olla enintään 60 66 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta työansiosta. Tavoitetasossa huomioidaan sotilasvirka-ajan ja mahdollisen sitä ennen karttuneen muun valtion palvelusajan perusteella karttuneet eläkeajat. Milloin oikeus eläkkeeseen? Sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvien eläkeoikeus voi syntyä palvelusvuosien perusteella, eroamisiässä tai yleisessä vanhuuseläkeiässä. Eläkeoikeus palvelusvuosien perusteella syntyy yleensä ennen eroamisiän mukaista eläkeoikeutta, mikäli tähän on oikeutettu. Eläkeoikeus syntyy viimeistään eroamisiässä. Yleisessä vanhuuseläkeiässä oleva eläkeoikeus koskee työsuhteisia siviilejä sekä vuoden 1992 jälkeen puolustushallinnon palvelukseen tulleita virkasuhteisia siviilejä. Eläkeoikeus palvelusvuosien perusteella PUOLUSTUSVOIMAT Uusi sotilas Uusilla sotilaille ei ole oikeutta eläkkeeseen palvelusvuosien perusteella. Vanha sotilas Upseereilla ja opistoupseereilla on oikeus jäädä eläkkeelle palvelemansa sotilaseläkeajan perusteella jo ennen eroamisiän saavuttamista. Viimeistään kuitenkin eroamisiässä syntyy vanhuuseläkeoikeus. Eläkeajaksi lasketaan palvelusaika 23 ikävuoden täyttymisestä alkaen. Oheisessa taulukossa on esitetty upseerien ja opistoupseerien sotilaseläkeajan porrastus: Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika (sotilaseläkeaika) 25 v 26 v 2 28 v 29 v 30 v Vanhalla erikoisupseerilla ja sotilaspapilla on oikeus sotilaseläkkeeseen 55 vuoden iässä, jos hänellä on palveluksen päättyessä eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 30 vuotta puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa, sotilastoimessa tai värvättynä, aliupseerina/sotilasammattihenkilönä, rajavartijana tai merivartijana. Mikäli 30 vuoden palvelusaika täyttyy vasta 55 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläkkeeseen on oikeus 30 vuoden palvelusaikavaatimuksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

5 Muita edellytyksiä palvelusvuosien perusteella myönnettävälle sotilaseläkkeelle ovat: eläkkeen hakijalla on sotilasarvo loppukarenssiehdot täyttyvät eläkkeen hakija on eronnut palveluksesta. Esimerkki: Vanha upseeri Syntynyt 6.11.1962 Palvelusajat: toimiupseeri 1.2.1982 31.12.1988 opistoupseeri 1.1.1989-1.2.1985 toimiupseeri 2 6.11.1985 31.12.1994 Sotilaseläke 1.12.2013 Sotilasvirassa palvelusaikaa 31.12.1994 9 v 1 kk 25 pv > vaadittava palvelusaika 28 v. Palvelusaika täyttyy 6.11.2013. Sotilaseläke voi alkaa 1.12.2013. Tavoitetaso 63 %. Esimerkki: Vanha erikoisupseeri Syntynyt 5.12.1958 Palvelusajat: valtion muu palvelus 1.6.1983 31.5.1985 puolustusvoimat, sotilasvirka 1.6.1985 31.12.1996, erikoisupseeri 1.1.1997-1.6.1985 31.12.1996 55 v 5.12.2013 30 v sotilasvirkaa 31.5.2015 60 v VaEL-aika sotilasvirka erikoisupseeri Sotilaseläke voi alkaa 1.6.2015 Sotilaseläke voi alkaa aikaisintaan 55-vuotiaana, jos 30 vuoden palvelus sotilasvirassa on täyttynyt. Esimerkin sotilaseläke voi alkaa 30 vuoden sotilasvirka-ajan jälkeen 1.6.2015 ja viimeistään 60 vuoden eroamisiän täytyttyä 1.1.2019. Lentäjänä palveltu aika huomioidaan vaadittavaa palvelusaikaa laskettaessa 1,5-kertaisena 31.12.2004 saakka, palvelusaikaa laskettaessa myös jälkeen. Lentäjän tehtävässä sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika on porrastettu seuraavasti: Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä* ) 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika, lentäjän tutkintoa edellyttävä tehtävä 20 v 21 v 22 v 2 24 v 25 v * ) lentäjänä palveltu aika huomioidaan 1,5-kertaisena Rajavartiolaitos Uusi sotilas Pääsääntönä on, että rajavartiolaitoksessa palvelleella on oikeus vanhuuseläkkeeseen 55 vuoden iässä. Tästä poikkeuksena ovat uuden upseerin tai opistoupseerin virassa palvelevat, jotka voivat erota palveluksesta 48 vuotta täytettyään ja saada palvelusvuosiensa mukaisen eläkkeen 55-vuotiaana edellyttäen, että sotilaseläkeaikavaatimus täyttyy. Sotilaseläkeaikaa on oltava vähintään 30 vuotta vähennettynä niillä täysillä kuukausilla, jotka henkilöllä on jäljellä ennen 55 vuoden ikää. Vanha sotilas Upseerilla ja opistoupseerilla sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika on porrastettu 25 vuodesta 30 vuoteen sen mukaan, kuinka paljon on kertynyt eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa sotilasvirassa. 31.12.1994 mennessä. Palvelusaikana otetaan huomioon palvelus

6 upseerin, opistoupseerin, värvätyn, erikoisupseerin, sotilaspapin, rajavartijan ja merivartijan virassa. Lentäjänä palveltu aika huomioidaan vaadittavaa palvelusaikaa laskettaessa 1,5-kertaisena 31.12.2004 saakka, palvelusaikaa laskettaessa myös jälkeen. Palvelusaikasotilasvirassa 31.12.1994 mennessä 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika (sotilaseläkeaika) 25 v 26 v 2 28 v 29 v 30 v Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä *) 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika, lentäjän tutkintoa edellyttävä tehtävä 20 v 21 v 22 v 2 24 v 25 v Esimerkki: * ) lentäjänä palveltu aika huomioidaan 1,5-kertaisena Vanha lentäjä Syntynyt 1.3.1969 Palvelusajat: puolustusvoimat, lentäjä 1.4.1992 1.4.1992 31.12.1994 31.12.2004 30.4.2008 45 v Sotilaseläke voi alkaa 1.5.2008 Palvelusaikaa 31.12.mennessä 2 v 9 kk, 1,5-kertaisena 4 v 1 kk 15 pv Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika 24 v Palvelusaika 31.12.2004 mennessä 12 v 9 kk, 1,5-kertaisena 19 v 1 kk 15 pv Vaadittavaa palvelusaikaa 1.1.2005 alkaen vielä 4 v 11 kk 15 pv, täyttyy 1,5-kertaisena 30.4.2008.

7 Eläkeoikeus eroamisiässä Mikäli eläkkeenhakija työskentelee sellaisessa virassa, johon on puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 47 :ssä tai rajavartiolaitoksen hallinnosta annettu lain (577/2005) 35 a :ssä säädetty eroamisikä, hänellä on oikeus vanhuuseläkkeeseen mainitussa eroamisiässä. Uusien sotilaiden eroamisikä on 55 vuotta, ellei eroamisiäksi ole muuta säädetty. Puolustusvoimien eroamisiät käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Tästä poikkeuksena ovat upseerin tai opistoupseerin virassa palvelevat uudet sotilaat, jotka voivat erota palveluksesta 48 vuotta täytettyään ja saada palvelusvuosien mukainen eläke 55-vuotiaana edellyttäen, että 30 vuoden sotilaseläkeaikavaatimus täyttyy. Sotilasvirassa palveltua aikaa on siis oltava 48-vuoden iän täyttyessä vähintään 2uotta. Esimerkki: Opistoupseeri (syntynyt 30.9.1971) palvelee sotilasvirassa 1.10.1994 alkaen 30.9.2019 saakka. Palvelusaikaa on yhteensä 25 vuotta (sotilaseläkeaikavaatimus 2uotta). Hän on täyttänyt 48 vuotta palveluksen päättyessä ja loppukarenssiehdot täyttyvät. Näin ollen hän voi saada palvelusvuosien mukaisen eläkkeen 55-vuotiaana PUOLUSTUSVOIMIEN EROAMISIÄT OVAT MUUTOIN SEURAAVAT: Sotilasvirat Upseerit puolustusvoimain komentaja 6 sotilasprofessori 60 v pääesikunnan päällikkö 60 v kenraali/amiraali 60 v eversti/kommodori 60 v everstiluutnantti/komentaja 55 v majuri/komentajakapteeni 55 v Lentäjän tehtävässä kenraali 55 v eversti 52 v everstiluutnantti 50 v muut 45 v tai 50 v Opistoupseerit opistoupseeri, ylempi virka 55 v opistoupseeri, perusvirka 55 v Aliupseerit aliupseeri/sah 55 v (uusi) aliupseeri/sah 50 55 v (ent. värvätty/sah, mies) aliupseeri/sah 60 v (ent. värvätty/sah, nainen) Erikoisupseerit pääinsinööri 60 v sotilasyli-insinööri 60 v puolustusvoimien ylilääkäri 60 v sotilasylilääkäri 60 v (sotilaall. valmiutta vaativa) erikoisupseerin virka (uusi) 55 v erikoisupseerin virka (vanha) 60 v (1.1.1997 tai sen jälkeen nimitetty työntekijä, joka ollut 31.12.1996 puolustusvoimien palveluksessa) Sotilaspapit kenttäpiispa 60 v sotilaspappi (uusi) 55 v sotilaspappi (vanha) 60 v (ollut 31.12.1996 puolustusvoimien palveluksessa) Siviilivirat Vanhan virkasuhteisen siviilin eroamisikä on porrastettu 60 65-vuoden välille 31.12.1994 kertyneen VaEL-palvelusajan perusteella seuraavasti: Siviilivirassa palvelevan entisen erikoisupseerin eroamisikä on porrastettu 31.12.1996 mennessä kertyneen VaEL-palvelusajan perusteella seuraavasti: Eläkeaikaa 31.12.1994 mennessä 1 60 v 61 v 62 v 6 64 v 65 v VaEL-eläkeaika 31.12.1996 mennessä 1 60 v 61 v 62 v 6 64 v 65 v

8 Siviilivirassa palvelevan entisen miespuolisen värvätyn eroamisikä on porrastettu 31.12.1994 kertyneen VaELpalvelusajan perusteella seuraavasti: Siviilivirassa palvelevan entisen naispuolisen värvätyn eroamisikä on porrastettu 31.12.1994 kertyneen VaELpalvelusajan perusteella seuraavasti: VaEl-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 50 v 51 v 6 kk 5 54 v 6 kk 56 v 5 6 kk VaEl-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 60 v 61 v 62 v 6 64 v 65 v HUOM! Naisilla on oikeus jäädä eläkkeelle vastaavan miehen eroamisiässä. Tällöin eläkkeeseen tulee varhennusvähennys, joka on 0,33 prosenttia kuukaudessa. Varhennusvähennys kohdennetaan eläkkeeseen, joka on karttunut ajalta ennen 1.1.1994. Varhennus lasketaan 5uoden 6 kuukauden iästä. Esimerkki: Entinen värvätty (nainen), s. 10.10.1957, puolustusvoimien palvelus värvättynä 1.11.1977 lukien. Siviilivirassa 1.1.1995 lukien. Palvelusaikaa 31.12.1994 mennessä 14 vuotta 2 kuukautta 21 päivää, eroamisikä 61 vuotta, mutta voi jäädä vanhuuseläkkeelle jo vastaavassa tehtävässä olevan miehen eroamisiässä 51 vuotta 6 kuukautta. Vanhuuseläke olisi voinut alkaa 1.5.2009 lukien. Varhennusvuosia tällöin 6 vuotta, varhennusvähennys 72 kk x 0,33 % = 23,76 %. RAJAVARTIOLAITOKSEN EROAMISIÄT OVAT SEURAAVAT: Sotilasvirat rajavartiolaitoksen päällikkö 6 rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö 60 v kenraali 60 v amiraali 60 v eversti 60 v kommodori 60 v esiupseeri 55 v nuorempi upseeri 55 v rajavartija 50 55 v erikoisupseeri 55 v opistoupseeri 55 v merivartija 53 55 v Lentäjän tehtävässä opistoupseeri 50 v esiupseeri 50 v nuorempi upseeri 50 v Siviilivirat Rajavartiolaitoksen vanhan siviilivirkamiehen eroamisikä on porrastettu 31.12.1994 mennessä karttuneen eläkeajan perusteella seuraavasti: VaEL-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 60 v 61 v 62 v 6 64 v 65 v

9 Eläkeoikeus VaEL:n mukaisessa eläkeiässä Mikäli henkilö ei kuulu edellä mainittuihin ryhmiin, hänellä on oikeus vanhuuseläkkeeseen VaEL:n yleisessä vanhuuseläkeiässä eli 63 68-vuotiaana. Tällaisia henkilöitä ovat virkasuhteiset uudet siviilit sekä työsopimussuhteiset uudet ja vanhat siviilit. Vuosina 1940 1959 syntyneellä työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä jos palvelusuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka. Se lasketaan painotettuna 63 65 vuoden välille. Vanhuuseläkeikä on sitä lähempänä 6uotta mitä enemmän työvuosia henkilöllä on ollut ennen vuotta 1995. Lisäturvan saaminen edellyttää VaEL:n mukaisen työn jatkamista henkilökohtaiseen eläkeikään asti. Yleinen eläkeikä on joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Myös työntekijä, jolla on henkilökohtainen eläkeikä, voi jäädä eläkkeelle 6uotta täytettyään tai jatkaa työssä 68-vuotiaaksi. Saadakseen eläkkeen lisäturvan mukaisena, hänen täytyy kuitenkin työskennellä henkilökohtaiseen eläkeikäänsä saakka. Esimerkki: Henkilö on syntynyt. 15.6.1950. Hän on tullut puolustusvoimien palvelukseen 1.1.1975. Valtion palvelusaikaa on 31.12.1994 mennessä 20 vuotta. Henkilökohtainen eläkeikä on 6uotta 8 kuukautta. Muu eläketurva Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työntekijöillä on oikeus muiden VaEL:n piiriin kuuluvien työntekijöiden tapaan saada ehtojen täyttyessä työkyvyttömyyseläkettä työttömyyseläkettä perhe-eläkettä Sotilasviranhaltijalla ei ole oikeutta osa-aikaeläkkeeseen.

10 Sotilaseläkkeen määräytyminen Eläkkeen määrään vaikuttavat eläkkeen karttumisprosentti, palvelusajan pituus sekä sotilasvirasta saadut veronalaiset ansiot. Ennen 1.1.2005 oleviin laskentavuosiin sovelletaan tuolloin voimassa olleita laskentasääntöjä. Aiheesta on kerrottu Kevan verkkosivuilla osoitteessa www.keva.fi > Eläkkeet > Eläkkeen määrä > Miten valtion eläke karttuu. Mahdolliset liikenne- ja tapaturmakorvaukset vähennetään sotilaseläkkeestä. Eläkkeen perusteena olevia ansioita korotetaan palkkakertoimella. Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä tulevan ajan laskentatapa on muutoin sama kuin muilla VaEL:n piiriin kuuluvilla, mutta sotilailla eläkettä karttuu tulevana aikana saman verran kuin työstä 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Aiheesta on kerrottu Kevan verkkosivuilla osoitteessa www.keva.fi > Eläkkeet > Eläkkeen määrä > Usein kysyttyä > Mitä tarkoittaa tuleva aika? Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä. Karttumaprosentti on 1,5 prosenttia vuosiansioista iästä riippumatta. Vanhuuseläkkeellä tehdystä valtion työstä karttuneen eläkkeen saa hakemuksesta 68 vuoden iässä, muiden työeläkelakien alaisista ansioista karttuneet 6uoden iässä tai työsuhteen päätyttyä. Työkyvyttömyyseläkkeellä tehdystä työstä karttuneen eläkkeen saa hakemuksesta, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Eläkkeellä tehdystä työstä on maksettava myös eläkevakuutusmaksut. Eläkkeen tavoitetaso Sotilaseläkkeen tavoitetaso eli eläkkeen enimmäismäärä on 60 66 %. Tavoitetaso lasketaan kaiken valtion eläkeajaksi luettavan palvelusajan (ei siis pelkästään sotilasajan) perusteella. Esimerkki: Henkilö, s. 1.1.1960, valtion palveluksessa 1.6.1984 lukien, opistoupseeriksi 1.8.1990 lukien. Sotilasvirassa palveltua aikaa 31.12.1994 mennessä 4 vuotta 5 kuukautta, muuta valtion palvelusaikaa 6 vuotta 2 kuukautta, yhteensä uotta 7 kuukautta. Tavoitetaso on 64 %, vain sotilaspalvelusaika huomioiden olisi 62 %. PUOLUSTUSVOIMAT Uusi sotilas Uudella sotilaalla eläkkeen tavoitetaso on 60 %. Täyden eläkkeen ansaitseminen edellyttää vähintään 30 vuoden palvelusaikaa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa.

11 Vanha sotilas Upseereilla ja opistoupseereilla tavoitetaso on porrastettu palvelusajan mukaan seuraavalla tavalla: Erikoisupseerin ja sotilaspapin eläkkeen tavoitetaso on 61 66 %. Taso määräytyy sen mukaan, paljonko VaEL:n mukaista palvelusaikaa on kertynyt 31.12.1994 mennessä. Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika (sotilaseläkeaika) 25 v 26 v 2 28 v 29 v 30 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % VaEL-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Lentäjän tehtävässä toimiva: palvelusajan ja tavoitetason porrastus Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä * ) 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika, lentäjän tutkintoa edellyttävä tehtävä 20 v 21 v 22 v 2 24 v 25 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % * ) lentäjänä palveltu aika huomioidaan 1,5-kertaisena Jos värvätyn tehtävästä sotilasammattihenkilön/aliupseerin virkaan siirtyvällä on ollut VaEL-eläkeaikaa 31.12.1994 vähintään uotta, eläkkeen tavoitetaso on 66 %. Muutoin tavoitetaso porrastetaan eroamisiän mukaan seuraavasti: VaEL-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 50 v 51 v 52 v 5 54 v 55 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 %

12 RAJAVARTIOLAITOS Uusi sotilas Upseerilla, opistoupseerilla, erikoisupseerilla, rajavartijalla ja merivartijalla sotilaseläkkeen tavoitetaso on 60 %. Täysi eläke edellyttää vähintään 30 vuoden palvelusaikaa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen sotilasvirassa tai värvättynä, aliupseerina/sotilasammattihenkilönä, rajavartijana tai merivartijana. Lentäjän tavoitetaso on 60 %. Vanha sotilas Upseerin ja opistoupseerin tavoitetaso on porrastettu palvelusajan mukaan seuraavasti: Erikoisupseerin eläkkeen tavoitetaso määräytyy sen mukaan, paljonko palvelusaikaa on kertynyt 31.12.1994. Kaikki VaEL-eläkeajaksi luettava palvelus otetaan huomioon. VaEL-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Rajavartijalla tavoitetaso on porrastettu eroamisiän mukaan seuraavasti: Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika (sotilaseläkeaika) 25 v 26 v 2 28 v 29 v 30 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % VaEL-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 50 v 51 v 52 v 5 54 v 55 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Lentäjän tehtävässä toimivan tavoitetaso on porrastettu palvelusajan mukaan seuraavasti: Myös merivartijalla tavoitetaso on porrastettu eroamisiän mukaan: Palvelusaika sotilasvirassa 31.12.1994 mennessä *) 1 Sotilaseläkkeeseen vaadittava palvelusaika, lentäjän tutkintoa edellyttävä tehtävä 20 v 21 v 22 v 2 24 v 25 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % VaEL-eläkeaika 31.12.1994 mennessä 1 5 5 4 kk 5 8 kk 54 v 54 v 4 kk 55 v Tavoitetaso 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % *) lentäjänä palveltu aika huomioidaan 1,5-kertaisena

13

14 Eläkkeen karttuminen 1.1.2005 alkaen työeläkettä on karttunut kaikista työansioista 18 vuoden iästä 68 ikävuoden täyttämiseen saakka. Aikaisemmin ikäraja oli 2uotta. Alempaa ikärajaa ei sovelleta taannehtivasti. Sotilaseläkkeen karttuminen edellyttää yhdenjaksoisen palveluksen edellytyksen ja loppukarenssiehdon täyttymistä (katso tarkemmin kohdasta Eläkesanastoa, sivu 4). PUOLUSTUSVOIMAT Uusi sotilas Uusilla sotilailla karttuu eläkettä seuraavasti: Upseeri ja opistoupseeri vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa SIVIILIT Siviilien tavoitetaso määräytyy yleisten VaEL:n säännösten mukaisesti. Vuodesta 2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole ylärajaa. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä sen sijaan on enimmäismäärä, joka vaikuttaa kokonaiseläkkeen määrään. Enimmäismäärä koskee vain julkisten alojen eläkkeitä. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden eläkkeiden enimmäismäärä eli yhteensovitusraja saadaan laskemalla henkilön 2uoden iän ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhde 40 vuoteen (14 400 päivää) ja kertomalla saatu luku 60:lla. Yhteensovitusrajan laskukaava: päivät 2uoden täyttämisestä vuoden 2004 loppuun x 60% 14 400 (= 40 vuotta) Katso aiheesta lisää Kevan verkkosivuilta osoitteesta www.keva.fi > Eläkkeet > Eläkkeen määrä > Kokonaiseläketurva. Lentäjä vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa vuoden 2005 alusta alkaen 1/120 % päivässä, mikä vastaa 3,0 % vuodessa Aliupseeri/sotilasammattihenkilö vuoden 1994 loppuun 2,2 % vuodessa, jos VaELpalvelus on alkanut ennen 1.1.1993 vuoden 1994 loppuun 1,5 % vuodessa, jos VaELpalvelus on alkanut 1.1.1993 tai sen jälkeen vuoden 1995 alusta alkaen vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Erikoisupseeri ja sotilaspappi vuoden 1994 loppuun saakka 2,2 % vuodessa, jos VaEL-palvelus on alkanut ennen 1.1.1993 vuoden 1994 loppuun saakka karttuma 1,5 % vuodessa, jos VaEL-palvelus on alkanut 1.1.1993 tai sen jälkeen vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun 2,0 % vuodessa vuoden 2005 alusta 1/180 % päivässä, mikä vastaa 2,0 % vuodessa.

15 Vanha sotilas Vanhoilla sotilailla karttuu eläkettä seuraavasti: Upseeri ja opistoupseeri vuoden 1994 loppuun 2,64 % vuodessa ja koko ajalta 2,64 %, jos palveltua aikaa oli vähintään uotta vuoden 1994 lopussa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Lentäjä vuoden 1994 loppuun 2,64 % vuodessa ja koko ajalta 2,64 %, jos palveltua aikaa oli vähintään uotta vuoden 1994 lopussa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun 2,0 % vuodessa vuoden 2005 alusta alkaen 1/120 % päivässä, mikä vastaa 3,0 % vuodessa Entinen värvätty jos VaEL-eläkeaikaa on ollut 31.12.1994 saakka vähintään uotta, karttuu eläke koko ajalta 2,2 %. Muissa tapauksissa karttuu eläkettä seuraavasti: vuoden 1994 loppuun saakka 2,2 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Erikoisupseeri, sotilaspappi vuoden 1994 loppuun mennessä 2,2 % vuodessa, vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun 2,0 % vuodessa, mikä vastaa 2,0 % vuodessa. RAJAVARTIOLAITOS Uusi sotilas Uusilla sotilailla karttuu eläkettä seuraavasti: Upseeri ja opistoupseeri vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Lentäjä vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa vuoden 2005 alusta alkaen 1/120 % päivässä, mikä vastaa 3,0 % vuodessa Erikoisupseeri vuoden 1994 loppuun saakka 1,5 tai 2,0 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Rajavartija vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Merivartija vuoden 2004 loppuun saakka 1,5 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa. Vanha sotilas Vanhoilla sotilailla karttuu eläkettä seuraavasti: Upseeri ja opistoupseeri jos palvelusta on 31.12.1994 mennessä vähintään uotta, on eläkkeen karttuma koko ajalta 2,64 %. Muissa tapauksissa karttuu eläkettä seuraavasti: vuoden 1994 loppuun saakka 2,64 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Lentäjä vuoden 1994 loppuun saakka 2,64 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa vuoden 2005 alusta alkaen 1/120 % päivässä, mikä vastaa 3,0 % vuodessa Erikoisupseeri vuoden 1994 loppuun saakka 2,2 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun saakka 2,0 % vuodessa mikä vastaa 2,0 % vuodessa Rajavartija jos VaEL-eläkeaikaa on uotta 31.12.1994 mennessä, eläke karttuu vähintään 2,2 % vuodessa koko työssäoloajalta vuoden 1994 loppuun saakka 2,64 % vuodessa, jos rajavartijana palveltua aikaa on palveluksen päättyessä vähintään 15 vuotta vuoden 1994 loppuun saakka 2,2 % vuodessa, jos rajavartijapalvelusta on palveluksen päättyessä alle 15 vuotta

16 vuoden 1995 alusta alkaen 2,0 % vuodessa, jos rajavartijapalvelusta on palveluksen päättyessä alle 15 vuotta vuoden 1995 alusta alkaen 2,44 % vuodessa työssäoloajalta, jos eläkeaikaa on 31.12.1994 mennessä uotta ja rajavartijapalvelusta vähintään 20 vuotta palveluksen päättyessä vuoden 1995 alusta alkaen 2,0 %, jos eläkeaikaa 31.12.1994 mennessä alle uotta vuoden 2005 alusta alkaen 1/180 päivässä, mikä vastaa 2,0 % vuodessa Merivartija 2,2 % vuodessa koko työssäoloajalta, jos palvelusta on vähintään uotta 31.12.1994 mennessä 2,2 % vuodessa 31.12.1994 mennessä ja 2,0 % vuodessa 1.1.1995 alkaen jos palvelusta on alle uotta 31.12.1994 mennessä. SIVIILIT Siviileillä karttuu eläkettä samalla tavoin kuin VaEL:n piiriin kuuluvilla yleensä. Karttumiseen vaikuttaa se, milloin henkilö on tullut VaEL-palvelukseen ja onko palvelus jatkunut yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Mikäli henkilö on tullut puolustusvoimien palvelukseen tai muuhun VaEL-tehtävään ennen 1.1.1993 ja hänen VaEL-palveluksensa on jatkunut yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka, karttumat ovat seuraavat: vuoden 1994 loppuun 2,2 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun 1,5 % vuodessa, paitsi 55 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien 2,0 % vuodessa vuoden 2005 alusta alkaen 18 52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista 53 62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista 63 67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista. Mikäli henkilö on tullut puolustusvoimien palvelukseen tai muuhun VaEL-palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen tai palvelus ei ole jatkunut yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka, karttumat ovat seuraavat: vuoden 1994 loppuun 2,0 % vuodessa vuoden 1995 alusta vuoden 2004 loppuun 1,5 % vuodessa, paitsi 60 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien 2,5 % vuodessa vuoden 2005 alusta alkaen 18 52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista 53 62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista 63 67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista. Palkattomat jaksot Myös palkattomista jaksoista karttuu eläkettä. Palkattomia jaksoja voivat olla äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opiskelu tai muu ansiosidonnainen päiväraha-aika. Palkattomia jaksoja ei lueta sotilaseläkeajaksi. Palkattomat jaksot, jotka ovat alkaneet 1.1.1996 31.12.2004, luetaan sekä eläkeajaksi että myös sotilaseläkeajaksi. Tällaisia keskeytyksiä ovat esim. virkavapaus, opintovapaa, vuorotteluvapaa, lomautus ja lapsenhoitoaika. Edellytyksenä on, että palkaton keskeytys kestää enintään yhden vuoden (30 päivää ennen 1.1.1996) ja työntekijä palaa keskeytyksen jälkeen takaisin palvelukseen eikä ole keskeytyksen aikana minkään muun eläkelain piiriin kuuluvassa työssä. Elinaikakerroin Vuoden 2010 alusta otettiin käyttöön elinaikakerroin. Elinaikakertoimen tarkoitus on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Elinaikakerroin koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Elinaikakerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Tällä kertoimella kerrotaan alkava vanhuuseläke riippumatta siitä, missä iässä henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle. Jos vanhuuseläke alkaa alle 62-vuotiaana, käytetään eläkkeen alkamisvuoden kerrointa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kunkin vuoden elinaikakertoimen edellisen vuoden syksyllä. Sotilaseläkejärjestelmään kuuluviin sotilaisiin elinaikakerrointa sovelletaan siten, että sotilaan vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Elinaikakerrointa sovelletaan sotilaalle karttuneeseen vanhuuseläkkeeseen ennen eläkkeen rajaamista tavoitekarttumaprosentin mukaiseen enimmäismäärään. Elinaikakerrointa ei sovelleta lainkaan sellaiseen sotilaaseen, jonka oikeus vanhuuseläkkeeseen on syntynyt viimeistään 30.11.2009 mennessä, ja jonka eläke olisi voinut alkaa ennen 1.1.2010. Jos sotilaalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, muunnetaan työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttunut eläke työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.

17 ESIMERKKEJÄ ELÄKKEEN LASKENNASTA Esimerkki Opistoupseeri, syntynyt 10.4.1961, eroamisikä 55 vuotta täyttyy 10.4.2016. Sotilaseläkkeen karttuminen: 2 10.4.1984 31.12.1994 31.12.2004 15.11.2009 45 v 1.1.1984 toimiupseeri 2,64 % 2,0 % 1/180 %/pv vv 1,5 % Sotilaseläke 1.1.2012 Sotilasvirassa on palvelusaikaa 31.12.1994 yhteensä uotta 8 kuukautta 21 päivää sotilaseläkeoikeus 27 sotilasvirkavuoden perusteella. Vuorotteluvapaa 8 kuukautta (1.3. 31.10.2009) siirtää sotilaseläkkeen alkamista. Tavoitetaso 64 %, eläkepalkka lasketaan vuosien 2002 2011 sotilasansioiden perusteella. Karttumat 10.4.1984 31.12.1994 28,16 % 1.1.1995 31.12.2004 20 % 1.1.2005 28.2.2009 8,33 % 1.11.2009 31.12.2011 4,44 % Sotilaseläkettä on karttunut yhteensä 60,93 %. Tavoitetasoon yltää jatkamalla palvelusta 31.7.2013 saakka. Vuorotteluvapaakorvauksen perusteena olleesta etuusansiosta on karttunut eläkettä 16,50 euroa kuukaudessa. Sotilaseläkkeen määrä: Eläkepalkka 3 100 euroa x 60,93 % + 16,50 e = 1 905,33 euroa/kk. 1 888,83 euroa Karttunut eläke kerrotaan vuoden 2011 elinaikakertoimella 0,98689 eläkkeen määrä 1.1.2012 lukien 1 880,35 euroa kuukaudessa. Esimerkki: Uusi erikoisupseeri Syntynyt 31.3.1958, TEL-työsuhde 1.5.1982 31.8.1983, josta on karttunut eläkettä 44 euroa/kk. Puolustusvoimien sotilasinsinööriksi 1.4.1984, palvelussuhde päättyy 31.10.1995, alkaa uudelleen 1.6.1998. Koska puolustusvoimien palveluksessa on katkos, eikä palvelussuhde ole ollut voimassa 31.12.1996 eroamisikä on 55 vuotta ja sotilaseläkkeen tavoitetaso on 60 %. Sotilaseläke voi alkaa 1.4.2013. Karttumaprosentti on 2,0 % 31.12.2004 saakka, 1.1.2005 lukien 1/180 % / päivä (= 2,0 % /vuosi). Karttuma-aikaa vuoden 2004 loppuun on 18 vuotta 2 kuukautta (= 36,33 %) ja 16,67 % 1.1.2005 lukien, yhteensä 53 %. TEL-työsuhteesta karttuneen eläkkeen saa täysimääräisenä 6uoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Keva myöntää sen erillisen hakemuksen perusteella. Esimerkki /siviili Syntynyt 2.2.1950. Palvelus valtiolla on alkanut 7.9.1982. än on oikeutettu henkilö, joka on ollut Puolustushallinnon palveluksessa 31.12.1992 virkatai työsuhteessa ja Puolustusvoimien palveluksessa virkasuhteessa 31.12.1994 ja palvelus on ollut yhdenjaksoinen eläketapahtumaan saakka. 7.9.1982 31.12.1994 31.12.2004 2.2.2012 2,2 % 1,5 % 1,9 % 62 v Eläke voi alkaa 1.3.2012

18 Esimerkki Työsuhteinen vanha siviili Syntynyt 25.11.1950. Palvelus valtiolla on alkanut 1.4.1974. Eläkeikä määräytyy samoin kuin muillakin valtion työntekijöillä. 1.4.1974 31.12.1994 31.12.2004 6 2,2 % 1,5 % 1,9 % 4,5 % Henkilökohtainen eläkeikä 6 8 kk Esimerkki Syntynyt. 21.7.1952. Palvelus valtiolla on alkanut 1.1.2003. Eläkeikä määräytyy samoin kuin muillakin valtion työntekijöillä. 1.1.2003 31.12.2004 6 1,5 % 1,9 % 4,5 % Henkilökohtainen eläkeikä 65 v Eläkkeen hakeminen Eläkettä on aina haettava. Eläkettä haetaan noin kaksi kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Vanhuuseläkehakemuksen voi tehdä joko verkossa tai paperisella eläkehakemuslomakkeella. Muita eläkkeitä haetaan paperilomakkeella. Eläkkeen hakeminen verkossa Henkilöt, joiden eläke alkaa aikaisintaan 55-vuotiaana, voivat hakea vanhuuseläkettä sähköisesti työeläke.fi:n hakemispalvelussa. Palveluun pääsee myös Kevan verkkosivujen kautta osoitteessa www.keva.fi > Eläkkeet > Eläkkeen hakeminen. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Verkossa tehty sähköinen hakemus nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Hakemuksen voi tehdä vaiheittain tai kerralla valmiiksi. Hakemusta voi myös täydentää myöhemmin. Seuraavat hakemuksessa pakolliset tiedot on hyvä selvittää jo ennen palveluun kirjautumista: IBAN-tilinumero palkan ennakonpidätysprosentti (käytetään eläkkeen verotuksessa, kunnes verottajalta saadaan uusi ennakonpidätysprosentti eläkettä varten) Verkossa tehtävään hakemukseen ei voi liittää liitetiedostoja. Liitteet lähetetään postitse osoitteella: Keva, PL 425, 00101 Helsinki. Eläkkeen hakeminen paperilomakkeella Eläkehakemuslomakkeet ja liitteet ovat Kevan verkkosivuilla osoitteessa www.keva.fi > Lomakkeet. Lomakkeita saa myös Kelan toimistoista. Eläkehakemus toimitetaan Kevaan osoitteella Keva, PL 425, 00101 Helsinki Eläkehakemuksen liitteet Eläkehakemukseen on liitettävä nimikirjanote palvelusajoista ja työnantajan todistus eron myöntämisestä. Eläkkeen maksaminen ja verotus Keva maksaa valtion eläkkeet joka kuukauden 20. päivänä eläkkeensaajan ilmoittamalle pankkitilille. Eläke on verotettavaa tuloa. Ennakonpidätysprosentin laskemista varten verotoimisto tarvitsee eläkepäätöksen sekä selvitykset mahdollisista muista tuloista (esim. palkka-, korko-, vuokra- ja osinkotulot). Verotoimisto toimittaa ennakonpidätystiedot sähköisesti Kevaan. Asiakasneuvonta Kevan eläkeneuvonta auttaa arkisin kello 8.00 16.00 numerossa 020 614 2837. Käyntiosoite: Unioninkatu 43, Helsinki

19 Keva PL 425 00101 Helsinki Puhelin 020 614 21 www.keva.fi KEVA 9405/14